Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Vaihe 3: Varmista, että hanke täyttää taloudelliset ehdot

Avustusmuodot

Avustus voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

  1. tosiasiallisiin kustannuksiin perustuva yhdistetty avustus:
    1. korvataan tosiasiallisesti aiheutuneet avustuskelpoiset kustannukset: esimerkiksi avaintoimen 1 liikkuvuustoiminnoissa aiheutuneet poikkeukselliset kustannukset
    2. korvaus maksetaan yksikkökustannusten perusteella, jotka kattavat tietyt avustuskelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta soveltamalla kiinteää summaa yksikköä kohti: esimerkiksi avaintoimen 1 liikkuvuustoimintojen yhteydessä myönnettävä yksilötuki
  2. kertakorvaukseen perustuvat rahoitusosuudet 1 :  Se tarkoittaa, että avustus korvaa kiinteän määrän, joka perustuu kertakorvaukseen tai kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen. Kertakorvauksen määrä lasketaan kertakorvauksia koskevassa päätöksessä vahvistetun menetelmän mukaisesti käyttäen (mahdollista) yksityiskohtaista budjettitaulukkoa / laskuria.Kyseessä voi olla:
    1. budjettiperusteinen kertakorvausavustus: Avustuksen myöntävä viranomainen määrittää avustuksen määrän hankkeen alustavan talousarvion, arviointitulosten ja ehdotuspyynnössä (tämän oppaan B-osa) vahvistetun rahoitusosuuden pohjalta.  Alustavan talousarvion on oltava tosiasiallisiin kustannuksiin perustuviin EU:n avustuksiin sovellettavien yleisten kelpoisuusehtojen mukainen (EACEAn hallinnoimien toimien osalta katso selityksin varustettu avustussopimus, 6 artikla).
    2. etukäteen määritetty kertakorvausavustus: Avustuksen myöntävä viranomainen määrittää avustuksen määrän ehdotuspyynnössä (tämän oppaan B-osa).
  3. korvaus muodostuu edellä mainittujen yhdistelmästä.

Erasmus+ -ohjelmassa yleisin rahoitustapa on yksikkökustannuksiin perustuva korvaus tai kertakorvaus. Tämän tyyppisessä avustuksessa hakijoiden on helppo laskea haettavan tuen määrä ja laatia hankkeelle realistinen rahoitussuunnitelma.

Tässä oppaassa kuvattujen Erasmus+ -toimintojen kululuokkiin sovellettavat avustusmuodot esitetään oppaan B-osassa kunkin toiminnon kuvaukseen sisältyvässä jaksossa ”Rahoitussäännöt”.

EU-avustuksiin sovellettavat periaatteet

Taannehtivuuskielto

Päättyneeseen toimintaan ei myönnetä avustusta takautuvasti.

Avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimintaan vain, jos hakija voi osoittaa hanke-ehdotuksessa, että toiminta oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Tällaisissa tapauksissa rahoitettavat kustannukset eivät kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää.

Jos hakija alkaa toteuttaa hanketta ennen avustussopimuksen allekirjoittamista, se tekee sen omalla vastuullaan.

Useaan kertaan jätetyt hakemukset

Toimeenpanoviraston hallinnoimien toimintojen osalta hakijat voivat jättää useamman kuin yhden ehdotuksen eri hankkeista saman ehdotuspyynnön perusteella (ja saada niihin rahoitusta). Organisaatiot voivat olla mukana useissa ehdotuksissa. Jos kuitenkin esitetään useita ehdotuksia hyvin samanlaisista hankkeista, vain yksi ehdotus hyväksytään ja arvioidaan; hakijoita pyydetään peruuttamaan jokin ehdotuksista (tai se hylätään).

Hakemuksia voi muuttaa ja jättää uudelleen hakuajan päättymiseen asti.

Kansallisten toimistojen hallinnoimissa toiminnoissa saman hakijan samaan tai eri toimistoon tai toimeenpanovirastoon kahdesti tai useammin jättämä sama hakemus hylätään aina. Saman tai eri hakijan samaan tai eri toimistoon jättämät täysin samanlaiset tai hyvin samankaltaiset hakemukset arvioidaan erityisen huolellisesti, ja ne saatetaan kaikki hylätä.

Alkuperäinen sisältö ja tekijänoikeudet

Kaikkien hanke- ja akkreditointihakemusten sisällön on oltava hakijan tai muiden yhdessä sen kanssa avustusta hakevien organisaatioiden tuottamaa alkuperäistä sisältöä. Kansainvälistä liikkuvuustoimintaa hakevat korkeakoulut voivat ottaa hakemuksensa laadintaan mukaan myös kumppanikorkeakoulujaan ohjelmaan assosioitumattomista maista. Muille organisaatioille tai ulkopuolisille henkilöille ei saa antaa maksua tai muuta korvausta hakemuksen laatimisesta. Kansallinen toimisto voi sulkea hakijan pois valintamenettelystä tai lopettaa myönnetyn hankkeen/akkreditoinnin milloin tahansa, jos se toteaa, että näitä sääntöjä ei ole noudatettu.

Päällekkäisten tukien kielto

Jokainen EU:n rahoittama hanke voi saada vain yhtä avustusta EU-budjetista kullekin edunsaajalle. Samoja kustannuksia ei missään olosuhteissa saa rahoittaa unionin talousarviosta kahdesti.

Päällekkäisrahoitusriskin välttämiseksi hakijoiden on ilmoitettava kaikki samalle vuodelle myönnetyt tai haetut rahoitusmäärät ja niiden lähteet riippumatta siitä, onko kyseessä sama hanke vai jokin muu hanke, toiminta-avustukset mukaan luettuina. Kansallisten toimistojen hallinnoimien toimintojen osalta tämä ilmoitetaan hakulomakkeessa. Toimeenpanoviraston hallinnoimien toimintojen osalta tämä tarkistetaan valaehtoisen vakuutuksen avulla.

Voiton tuottamisen kielto

Unionin talousarviosta rahoitetun avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen edunsaajan toteuttaman hankkeen puitteissa. Voitolla tarkoitetaan loppumaksun suorittamisen yhteydessä laskettua ylijäämää, saatuja maksuja suhteessa toiminnon tai työohjelman avustuskelpoisiin kustannuksiin. Saadut maksut rajoittuvat EU-avustukseen ja kyseisen toiminnon tai työohjelman tuottamaan tuloon2 .

Voiton tuottamisen kieltävää periaatetta ei sovelleta yksikkökustannuksiin perustuvaan taikka kertakorvauksena tai kiinteämääräisenä rahoituksena myönnettävään avustukseen eikä apurahoihin tai enintään 60 000 euron avustushakemuksiin.

Kun voittoa syntyy, komissiolla on oikeus periä siitä takaisin prosenttiosuus, joka vastaa unionin rahoitusosuutta avustuskelpoisista kustannuksista, joita edunsaajalle on tosiasiallisesti aiheutunut toiminnon toteuttamisesta.

Avustuksen tuottamaa voittoa laskettaessa ei oteta huomioon luontoissuoritusten muodossa annettua yhteisrahoitusta.

Yhteisrahoitus

EU:n myöntämän avustuksen on lisäksi tarkoitus kannustaa toteuttamaan hankkeita, jotka eivät olisi toteutettavissa ilman EU:n rahoitustukea, ja se perustuu yhteisrahoitusperiaatteeseen. Yhteisrahoitus tarkoittaa, että EU:n avustuksella ei voida kattaa hankkeen kaikkia kuluja, vaan hanketta on rahoitettava myös muista lähteistä (esimerkiksi edunsaajan omilla varoilla, toiminnon tuottamilla tuloilla ja kolmansilta osapuolilta saaduilla rahoitusosuuksilla).

Kun EU-avustusta tarjotaan yksikkökustannuksiin perustuvana rahoituksena, kertakorvauksina tai kiinteämääräisen rahoituksen muodossa – kuten useimmissa tämän oppaan sisältämissä toiminnoissa tapahtuu – komissio varmistaa voiton tuottamisen kiellon ja yhteisrahoituksen periaatteiden noudattamisen koko toiminnon osalta jo etukäteen, kun se määrittelee tällaisten yksiköiden, kertakorvausten tai kiinteiden määrien tasot tai prosenttiosuudet. Voiton tuottamisen kiellon ja yhteisrahoituksen periaatteiden noudattaminen on yleisenä oletuksena, joten hakijoiden ei tarvitse toimittaa tietoja EU-avustuksen lisäksi käyttämistään muista rahoituslähteistä, eikä niiden tarvitse perustella hankkeesta aiheutuneita kustannuksia.

Avustuksen maksaminen yksikkökustannuksiin perustuvina korvauksina, kertakorvauksina tai kiinteämääräisen rahoituksen muodossa ei kuitenkaan rajoita oikeutta tutustua edunsaajan lakisääteiseen kirjanpitoon. Jos tarkastuksessa ilmenee, että maksun perusteena oleva tapahtuma ei ole toteutunut (esimerkiksi hankkeen toimintaa ei ole toteutettu hakuvaiheessa hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tai toiminnassa ei ole ollut osallistujia), ja edunsaajalle on suoritettu maksu yksikkökustannusten tukeen perustuvina korvauksina, kertakorvauksina tai kiinteämääräisen rahoituksen muodossa aiheettomasti, kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto voi periä takaisin summan, joka on enintään yhtä suuri kuin avustuksen määrä. Vastaavasti jos toimenpiteitä tai tuotoksia ei toteuteta tai ne toteutetaan huonosti (mukaan lukien sopimusvelvoitteiden noudattamatta jättäminen), avustusta voidaan vähentää suhteessa siihen, missä määrin toiminta on saatettu päätökseen. Euroopan komissio voi myös tilastointia tai seurantaa varten tehdä edunsaajista otannan selvittääkseen, kuinka suuria kustannuksia yksikkökustannusten tukeen perustuvien korvausten, kertakorvausten tai kiinteämääräisen rahoituksen perusteella tuetuissa hankkeissa todellisuudessa aiheutuu.

Kustannukset ja rahoitusosuudet, jotka ovat avustuskelpoisia ja jotka eivät ole avustuskelpoisia tosiasiallisiin kustannuksiin perustuvien yhdistettyjen avustusten osalta

Jotta kustannukset ja rahoitusosuus olisivat avustuskelpoisia, niiden on täytettävä seuraavat tukikelpoisuusedellytykset3 :

Avustuskelpoiset kustannukset – yleiset edellytykset

Tosiasialliset kustannukset:

  • Ne ovat tosiasiallisesti aiheutuneet edunsaajalle.
  • Ne ovat aiheutuneet hankkeen keston aikana, lukuun ottamatta loppuraportteihin ja tarkastuslausuntoihin liittyviä kustannuksia, joita voi aiheutua hankkeen toteuttamisen jälkeen.
  • Ne on kirjattu hankkeen arvioituun budjettiin.
  • Ne ovat välttämättömiä avustuksen kohteena olevan hankkeen toteuttamiseksi.
  • Ne ovat yksilöitävissä ja todennettavissa, ja ne on kirjattu edunsaajan kirjanpitoon ja määritetty edunsaajan kotimaassa sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja edunsaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti.
  • Ne täyttävät sovellettavassa vero- ja sosiaalilainsäädännössä asetetut vaatimukset.
  • Ne ovat kohtuullisia ja perusteltuja ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja vaikuttavuuden osalta.

Yksikkökustannukset ja yksikkökorvaukseen perustuvat rahoitusosuudet:

  • Ne on ilmoitettava johonkin hankkeen arvioidussa budjetissa esitetyistä budjettikohdista:
    • yksiköiden on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
      • edunsaaja on tosiasiallisesti käyttänyt niitä tai tuottanut ne toimeenpanon aikana
      • ne ovat välttämättömiä toiminnon toteuttamiseksi ja ​​​​​​​
    • yksiköiden määrän on oltava yksilöitävissä ja todennettavissa, ja tarvittaessa niiden tueksi esitetään kirjanpito- ja muu asiakirja-aineisto.

Kertakorvaukseen perustuvat rahoitusosuudet:

  • Ne on ilmoitettava johonkin hankkeen arvioidussa budjetissa esitetyistä toimenpiteistä/työpaketeista.
  • Edunsaaja on asianmukaisesti toteuttanut työn avustussopimuksen mukaisesti.
  • Tulokset ja tuotokset on saatu toteutusajan kuluessa.

Avustuskelpoiset kustannukset – Erityiset edellytykset

Avustuskelpoiset kustannukset voivat olla välittömiä tai välillisiä.

Välittömät kustannukset

Toiminnon avustuskelpoisia välittömiä kustannuksia ovat kustannukset, jotka täyttävät avustuskelpoisuudelle edellä esitetyt ehdot ja jotka voidaan yksilöidä toiminnon toteuttamiseen välittömästi liittyviksi erityiskustannuksiksi ja kirjata suoraan sen kustannuksiksi.

Ehdotuspyynnössä ilmoitettavien avustuskelpoisten välittömien kustannusten lisäksi avustuskelpoisiksi katsotaan myös seuraavat kustannusluokat:

  • ennakkomaksutakuusta aiheutuneet kustannukset, kun kansallinen toimisto sitä vaatii edunsaajalta
  • rahoitusselvityksistä annettaviin todistuksiin ja toimintaa koskeviin tarkastusraportteihin liittyvät kustannukset, jos kansallinen toimisto edellyttää niitä
  • poistokustannukset edellyttäen, että ne ovat edunsaajalle tosiasiallisesti aiheutuneita.

Jos vapaaehtoistyön tekijöihin liittyvät kustannukset hyväksytään tietyssä toimessa, on otettava huomioon, että ne eivät ole perinteinen kustannusluokka. Vapaaehtoistyön tekijöistä ei aiheudu kustannuksia, koska he tekevät työtä maksutta, mutta heidät voidaan siitä huolimatta lisätä budjettiin etukäteen määrättyjen yksikkökustannusten muodossa (vapaaehtoistyön tekijää kohti)4 . Tällä tavalla vapaaehtoisten työstä saadaan hyötyä avustusta varten (tavanomaisten kustannusten eli muita kuin vapaaehtoisia koskevien kustannusluokkien korvausmäärä kasvaa jopa 100 prosenttiin).

Kun lasketaan matka-, majoitus- ja oleskelukustannuksia toimeenpanoviraston hallinnoimien toimintojen osalta, on käytettävä komission päätöksessä C(2021) 355  määritettyjä matka-, majoitus- ja oleskelukustannuksiin sovellettavia yksikkökustannuksia. Lisäksi on huomattava, että pk-yritysten omistajat ja edunsaajina olevat luonnolliset henkilöt ovat avustuskelpoisia, kun sovelletaan luvan antamisesta yksikkökustannusten käyttöön sellaisten pk-yritysten omistajien ja avustuksen saajina olevien luonnollisten henkilöiden henkilöstökustannusten osalta, jotka eivät saa palkkaa, kun kyseessä on heidän toiminnon tai työohjelman yhteydessä tekemänsä työ, 20 päivänä lokakuuta 2020 annettua komission päätöstä6 .

Hankkeiden verkkosivustojen osalta ovat avustuskelpoisia tiedotuskustannukset, jotka liittyvät hankkeiden esittelyyn osallistujien verkkosivustoilla tai sosiaalisen median tileillä.

Rahoitustuki kolmansille osapuolille on avustuskelpoista ainoastaan, jos se sisältyy ehdotuspyyntöön (tämän ohjelmaoppaan B-osa).

Edunsaajan sisäisten kirjanpitojärjestelmien ja tarkastusmenettelyjen avulla on voitava osoittaa, että hankkeen yhteydessä ilmoitetut tulot ja menot täsmäävät vastaavien tositteiden ja tilinpäätöksen kanssa.

Arvonlisävero (ALV)

Arvonlisäveroa pidetään avustuskelpoisena kustannuksena vain, jos sitä ei voida periä takaisin kansallisen arvonlisäverolainsäädännön mukaisesti.7  Ainoana poikkeuksena ovat valtioiden, hallinnollisten alueiden tai kuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen viranomaisen ominaisuudessa harjoittama toiminta tai suorittamat liiketoimet.8  Lisäksi

  • Vähennyskelpoinen arvonlisävero, jota ei kuitenkaan ole vähennetty (kansallisten olosuhteiden tai edunsaajien huolimattomuuden vuoksi), ei ole avustuskelpoinen kustannus.
  • Arvonlisäverodirektiiviä ei sovelleta EU:n ulkopuolisiin maihin. Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot voidaan vapauttaa veroista (myös arvonlisäverosta), tulleista ja maksuista, jos Euroopan komission ja sen ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan välillä, jossa organisaatio sijaitsee, on tehty sopimus.

Avustuskelpoiset välilliset kustannukset

Välilliset kustannukset ovat kustannuksia, jotka eivät ole suoraan yhteydessä toiminnon toteuttamiseen ja joiden ei voi siten katsoa aiheutuneen suoraan toiminnosta.

Tietyntyyppisissä hankkeissa (oppaan B-osassa on lisätietoja eri toimintoja koskevista rahoitussäännöistä) avustuskelpoisina välillisinä kustannuksina hyväksytään kiinteämääräinen summa, joka on korkeintaan 7 prosenttia hankkeen avustuskelpoisista välittömistä kustannuksista (joihin ei lueta mahdollisia vapaaehtoistyön tekijöistä aiheutuvia kustannuksia) ja vastaa hankkeesta edunsaajalle aiheutuvia yleisiä hallintokustannuksia, joita avustuskelpoiset välittömät kustannukset eivät kata (esimerkiksi sähkö- tai internetlaskut, tilakustannukset jne.) mutta joiden voidaan katsoa aiheutuvan hankkeesta.

Välillisiin kustannuksiin ei saa sisältyä talousarvion muihin kohtiin kuuluvia kustannuksia. Välilliset kustannukset eivät ole avustuskelpoisia, jos edunsaajalle on jo myönnetty unionin talousarviosta rahoitettava toiminta-avustus (esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman mukaista kansalaisyhteiskuntayhteistyötä koskevan ehdotuspyynnön perusteella).

Kustannukset, jotka eivät ole avustuskelpoisia

Seuraavat kustannukset eivät ole avustuskelpoisia:

  • edunsaajan maksama pääoman tuotto ja osinko
  • lainoihin ja lainanhoitoon liittyvät kustannukset
  • varaukset tappioiden tai velkojen varalta
  • korkokustannukset
  • epävarmat saamiset
  • kurssitappiot
  • kustannukset, jotka edunsaaja ilmoittaa ja jotka katetaan jonkin toisen, unionin talousarviosta avustusta saavan toiminnon yhteydessä
  • kohtuuttomat tai perusteettomat kustannukset
  • kolmansilta peräisin olevat luontoissuoritukset
  • vuokrattujen tai leasing-vuokrattujen laitteiden vuokrakauden jälkeisestä osto-optiosta aiheutuvat kustannukset
  • pankkitilien avaamisesta ja hoitamisesta aiheutuvat kustannukset (mukaan lukien maksut, jotka edunsaajan pankki veloittaa kansallisen toimiston tai toimeenpanoviraston suorittamista tilisiirroista)
  • arvonlisävero, jos se voidaan periä takaisin kansallisen arvonlisäverolainsäädännön mukaisesti (ks. arvonlisäveroa koskeva kohta edellä)
  • luontoissuoritukset sallitaan, mutta niitä ei voi ilmoittaa kustannuksiksi.

Rahoituslähteet

Hakijan on ilmoitettava hakulomakkeessa rahoitus, joka saadaan muista lähteistä kuin EU-avustuksesta. Ulkopuolinen yhteisrahoitus voi olla edunsaajan omia varoja, kolmansien osapuolten rahoitusta tai hankkeen tuottamaa tuloa. Jos loppuraporttia esitettäessä ja loppumaksua haettaessa on näyttöä siitä, että tulot ylittävät (ks. kohdat ”Voiton tuottamisen kielto” ja ”Yhteisrahoitus”) hankkeesta aiheutuneet avustuskelpoiset kustannukset, kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto on oikeutettu perimään voitosta takaisin osuuden, joka vastaa unionin maksamaa rahoitusosuutta edunsaajalle hankkeen toteutuksesta tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista. Tämä säännös ei koske hankkeita, joissa haettu avustus on enintään 60 000 euroa. ​​​​​​​

Kolmansilta peräisin olevia luontoissuorituksia ei hyväksytä yhteisrahoituslähteeksi.