Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Vaihe 3: Varmista, että hanke täyttää taloudelliset ehdot

Avustusmuodot

Avustus voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

  • Korvataan tietty osuus toteutuneista tukikelpoisista kustannuksista: esimerkiksi avaintoimen 1 liikkuvuustoimissa vakuuden hankkimisesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen myönnetty summa.
  • Korvaus maksetaan yksikkökustannusten perusteella, jotka kattavat kaikki tai tietyt tukikelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta soveltamalla kiinteää summaa yksikköä kohti: esimerkiksi koulutus- ja nuorisoalan liikkuvuushankkeiden yhteydessä myönnettävä yksilötuki.
  • Korvaus maksetaan kertakorvauksina, jotka kattavat yleisesti kaikki tai tietyt tukikelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta: esimerkiksi avustussumma, joka myönnetään pienimuotoisten kumppanuushankkeiden toteutusta varten.
  • Korvaus maksetaan kiinteämääräisenä rahoituksena, joka kattaa tietyt tukikelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta soveltamalla tiettyä prosenttiosuutta: esimerkiksi nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeissa järjestelmän kehittäminen ja etsivä työ -toiminnan kattamiseksi myönnetty avustussumma.
  • Korvaus muodostuu edellä mainittujen yhdistelmästä.

Erasmus+ -ohjelmassa yleisin rahoitustapa on yksikkökustannuksiin perustuva korvaus tai kertakorvaus. Tämän tyyppisessä avustuksessa hakijoiden on helppo laskea haettavan tuen määrä ja laatia hankkeelle realistinen rahoitussuunnitelma.

Tässä oppaassa kuvattujen Erasmus+ -toimien kululuokkiin sovellettavat avustusmuodot ilmenevät oppaan B-osasta.

Eu-avustuksiin sovellettavat periaatteet

Taannehtivuuskielto

Päättyneeseen toimintaan ei myönnetä avustusta takautuvasti.

Avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimintaan vain, jos hakija voi osoittaa hanke-ehdotuksessa, että toiminta oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Tällaisissa tapauksissa rahoitettavat kustannukset eivät kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää.

Jos hakija alkaa toteuttaa hanketta ennen avustussopimuksen allekirjoittamista, se tekee sen omalla vastuullaan.

Useaan kertaan jätetyt hakemukset

Jos sama hakemus jätetään samalla hakukierroksella useaan kertaan samaan kansalliseen toimistoon tai toimeenpanovirastoon, kyseinen toimisto tai toimeenpanovirasto pitää aina pätevänä sitä versiota, joka on jätetty viimeiseksi ennen määräajan umpeutumista.

Kansallisista toimistoista haettavissa toiminnoissa saman hakijan samaan tai eri toimistoon tai toimeenpanovirastoon kahdesti tai useammin jättämä sama hakemus hylätään aina. Saman tai eri hakijan samaan tai eri toimistoon jättämät täysin samanlaiset tai hyvin samankaltaiset hakemukset arvioidaan erityisen huolellisesti, ja ne saatetaan kaikki hylätä. 302

Kaikkien hanke- ja akkreditointihakemusten sisällön on oltava hakijan tai muiden yhdessä sen kanssa avustusta hakevien organisaatioiden tuottamaa alkuperäistä sisältöä. Muita organisaatioita tai ulkopuolisia henkilöitä ei saa palkata laatimaan hakemusta.

Päällekkäisten tukien kielto

Jokainen EU:n rahoittama hanke voi saada vain yhtä avustusta EU-budjetista kullekin edunsaajalle. Samoja kustannuksia ei missään olosuhteissa saa rahoittaa unionin talousarviosta kahdesti.

Päällekkäisrahoitusriskin välttämiseksi hakijoiden on ilmoitettava kaikki samalle vuodelle myönnetyt tai haetut rahoitusmäärät ja niiden lähteet riippumatta siitä, onko kyseessä sama hanke vai jokin muu hanke, toiminta-avustukset mukaan luettuina. Kansallisista toimistoista haettavien toimintojen osalta tämä ilmoitetaan hakulomakkeessa. Toimeenpanovirastosta haettavien toimintojen osalta tämä tarkistetaan valaehtoisen vakuuden avulla.

Voiton tuottamisen kielto

Unionin talousarviosta rahoitetun avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen edunsaajan toteuttaman hankkeen puitteissa. Voitolla tarkoitetaan loppumaksun suorittamisen yhteydessä laskettua ylijäämää, saatuja maksuja suhteessa toiminnon tai työohjelman tukikelpoisiin kustannuksiin. Saadut maksut rajoittuvat EU-avustukseen ja kyseisen toiminnon tai työohjelman tuottamaan tuloon.1  Voiton tuottamisen kieltävää periaatetta ei sovelleta yksikkökustannuksiin perustuvaan taikka kertakorvauksena tai kiinteämääräisenä rahoituksena myönnettävään avustukseen eikä apurahoihin tai enintään 60 000 euron avustushakemuksiin.

Kun voittoa syntyy, komissiolla on oikeus periä siitä takaisin prosenttiosuus, joka vastaa unionin rahoitusosuutta tukikelpoisista kustannuksista, joita tuen saajalle on tosiasiallisesti aiheutunut toiminnon tai työohjelman toteuttamisesta.

Avustuksen tuottamaa voittoa laskettaessa ei oteta huomioon luontoissuoritusten muodossa annettua yhteisrahoitusta.

Yhteisrahoitus

EU:n myöntämän avustuksen on lisäksi tarkoitus kannustaa toteuttamaan hankkeita, jotka eivät olisi toteutettavissa ilman EU:n rahoitustukea, ja se perustuu yhteisrahoitusperiaatteeseen. Yhteisrahoitus tarkoittaa, että EU:n tuella ei voida kattaa hankkeen kaikkia kuluja, vaan hanketta on rahoitettava myös muista lähteistä (esimerkiksi edunsaajan omilla varoilla, toiminnon tuottamilla tuloilla ja kolmansilta osapuolilta saaduilla rahoitusosuuksilla).

Kun EU-avustusta tarjotaan yksikkökustannuksiin perustuvana rahoituksena, kertakorvauksina tai kiinteämääräisen rahoituksen muodossa – kuten useimmissa tämän oppaan sisältämissä toiminnoissa tapahtuu – komissio varmistaa voiton tuottamisen kiellon ja yhteisrahoituksen periaatteiden noudattamisen koko toiminnon osalta jo etukäteen, kun se määrittelee tällaisten yksiköiden, kertakorvausten tai kiinteiden määrien tasot tai prosenttiosuudet. Voiton tuottamisen kiellon ja yhteisrahoituksen periaatteiden noudattaminen on yleisenä oletuksena, joten hakijoiden ei tarvitse toimittaa tietoja EU-avustuksen lisäksi käyttämistään muista rahoituslähteistä, eikä niiden tarvitse perustella hankkeesta aiheutuneita kustannuksia.

Avustuksen maksaminen yksikkökustannuksiin perustuvina korvauksina, kertakorvauksina tai kiinteämääräisen rahoituksen muodossa ei kuitenkaan rajoita oikeutta tutustua edunsaajan lakisääteiseen kirjanpitoon. Jos tarkastuksessa ilmenee, että maksun perusteena oleva tapahtuma ei ole toteutunut (esimerkiksi hankkeen toimintoja ei ole toteutettu hakuvaiheessa hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tai toiminnoissa ei ole ollut osallistujia), ja edunsaajalle on suoritettu maksu yksikkökustannusten tukeen perustuvina korvauksina, kertakorvauksina tai kiinteämääräisen rahoituksen muodossa aiheettomasti, kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto voi periä takaisin summan, joka on enintään yhtä suuri kuin avustuksen määrä. Vastaavasti jos toimintoja tai tuotoksia ei toteuteta tai ne toteutetaan huonosti (mukaan lukien sopimusvelvoitteiden noudattamatta jättäminen), avustusta voidaan vähentää suhteessa siihen, missä määrin toimi on saatettu päätökseen. Euroopan komissio voi myös tilastointia tai seurantaa varten tehdä edunsaajista otannan selvittääkseen, kuinka suuria kustannuksia yksikkökustannusten tukeen perustuvien korvausten, kertakorvausten tai kiinteämääräisen rahoituksen perusteella tuetuissa hankkeissa todellisuudessa aiheutuu.

Sellaista avustusta koskevat erityisehdot, joka perustuu tukikelpoisten kulujen tietyn osan korvaamiseen

Kun EU-avustus myönnetään korvaamalla tietty osuus tukikelpoisista kustannuksista, sovelletaan seuraavaa2 :

  • alustavasti hyväksytyn avustussumman ja toimen tuottaman tulon sekä
  • edunsaajalle aiheutuneiden tukikelpoisten kustannusten välistä eroa.

Lisäksi kaikki mahdollisesti syntynyt voitto peritään takaisin. Kansallisella toimistolla tai toimeenpanovirastolla on oikeus periä voitosta takaisin prosenttiosuus, joka vastaa unionin rahoitusosuutta tukikelpoisista kustannuksista, joita edunsaajalle on tosiasiallisesti aiheutunut toiminnon toteuttamisesta. Jäljempänä on lisätietoja voiton laskemisesta toiminnoissa, joita tuetaan korvaamalla tietty osa tukikelpoisista kustannuksista.

Tukikelpoiset kustannukset

EU-avustus ei saa ylittää kokonaismäärää, joka vahvistetaan, kun hanke hyväksytään hakulomakkeessa ilmoitettujen arvioitujen tukikelpoisten kustannusten perusteella. Tukikelpoisia kustannuksia ovat avustuksen saajalle tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset, jotka täyttävät kaikki seuraavat kriteerit:

  • Ne ovat aiheutuneet hankkeen keston aikana, lukuun ottamatta loppuraportteihin ja tarkastuslausuntoihin liittyviä kustannuksia.
  • Ne on kirjattu hankkeen arvioituun budjettiin.
  • Ne ovat välttämättömiä avustuksen kohteena olevan hankkeen toteuttamiseksi.
  • Ne ovat yksilöitävissä ja todennettavissa, ja ne on kirjattu edunsaajan kirjanpitoon ja määritetty edunsaajan kotimaassa sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja edunsaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti.
  • Ne täyttävät sovellettavassa vero- ja sosiaalilainsäädännössä asetetut vaatimukset.
  • Ne ovat kohtuullisia ja perusteltuja ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja vaikuttavuuden osalta.

Tukikelpoiset kustannukset voivat olla välittömiä tai välillisiä.

Tukikelpoiset välittömät kustannukset

Toiminnon tukikelpoisia välittömiä kustannuksia ovat kustannukset, jotka täyttävät tukikelpoisuudelle edellä esitetyt ehdot ja jotka voidaan yksilöidä toiminnon toteuttamiseen välittömästi liittyviksi erityiskustannuksiksi ja kirjata suoraan sen kustannuksiksi. Ehdotuspyynnössä ilmoitettavien tukikelpoisten välittömien kustannusten lisäksi tukikelpoisiksi katsotaan myös seuraavat kululuokat:

  • ennakkomaksutakuusta aiheutuneet kustannukset, kun kansallinen toimisto sitä vaatii edunsaajalta
  • rahoitusselvityksistä annettaviin todistuksiin ja toimintaa koskeviin tarkastusraportteihin liittyvät kustannukset, jos kansallinen toimisto edellyttää niitä
  • poistokustannukset edellyttäen, että ne ovat edunsaajalle tosiasiallisesti aiheutuneita.

Edunsaajan sisäisten kirjanpitojärjestelmien ja tarkastusmenettelyjen avulla on voitava osoittaa, että hankkeen yhteydessä ilmoitetut tulot ja menot täsmäävät vastaavien tositteiden ja tilinpäätöksen kanssa.

Arvonlisävero

Arvonlisäveroa pidetään tukikelpoisena kustannuksena vain, jos sitä ei voida periä takaisin kansallisen arvonlisäverolainsäädännön mukaisesti.3 Ainoana poikkeuksena ovat valtioiden, hallinnollisten alueiden tai kuntien viranomaisen ominaisuudessa harjoittama toiminta tai suorittamat liiketoimet.4 Lisäksi

  • Vähennyskelpoinen arvonlisävero, jota ei kuitenkaan ole vähennetty (kansallisten olosuhteiden tai edunsaajien huolimattomuuden vuoksi), ei ole tukikelpoinen kustannus.
  • arvonlisäverodirektiiviä ei sovelleta EU:n ulkopuolisiin maihin. Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot voidaan vapauttaa veroista (myös arvonlisäverosta), tulleista ja maksuista, jos Euroopan komission ja sen ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan välillä, jossa organisaatio sijaitsee, on tehty sopimus.

Tukikelpoiset välilliset kustannukset

Välilliset kustannukset ovat kustannuksia, jotka eivät ole suoraan yhteydessä toiminnon toteuttamiseen ja joiden ei voi siten katsoa aiheutuneen suoraan toimesta.

Tietyntyyppisissä hankkeissa (oppaan B-osassa on lisätietoja eri toimintoja koskevista rahoitussäännöistä) tukikelpoisina välillisinä kustannuksina hyväksytään kiinteämääräinen summa, joka on korkeintaan 7 prosenttia hankkeen tukikelpoisista välittömistä kustannuksista (joihin ei lueta mahdollisia vapaaehtoistyöntekijöistä aiheutuvia kustannuksia) ja vastaa hankkeesta edunsaajalle aiheutuvia yleisiä hallintokustannuksia, joita tukikelpoiset välittömät kustannukset eivät kata (esimerkiksi sähkö- tai internetlaskut, tilakustannukset jne.) mutta joiden voidaan katsoa aiheutuvan hankkeesta.

Välillisiin kustannuksiin ei saa sisältyä talousarvion muihin kohtiin kuuluvia kustannuksia. Välilliset kustannukset eivät ole tukikelpoisia, jos edunsaajalle on jo myönnetty unionin talousarviosta rahoitettava toiminta-avustus (esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman mukaista kansalaisyhteiskuntayhteistyötä koskevan ehdotuspyynnön perusteella).

Kustannukset, jotka eivät ole tukikelpoisia

Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

  • tuen saajan maksama pääoman tuotto ja osinko
  • lainoihin ja lainanhoitoon liittyvät kustannukset
  • varaukset tappioiden tai velkojen varalta
  • korkokustannukset
  • epävarmat saamiset
  • kurssitappiot
  • kustannukset, jotka edunsaaja ilmoittaa ja jotka katetaan jonkin toisen, unionin talousarviosta avustusta saavan hankkeen yhteydessä
  • kohtuuttomat tai perusteettomat kustannukset
  • kolmansilta peräisin olevat luontoissuoritukset
  • vuokrattujen tai leasing-vuokrattujen laitteiden vuokrakauden jälkeisestä osto-optiosta aiheutuvat kustannukset
  • pankkitilien avaamisesta ja hoitamisesta aiheutuvat kustannukset (mukaan lukien maksut, jotka edunsaajan pankki veloittaa kansallisen toimiston tai toimeenpanoviraston suorittamista tilisiirroista)
  • arvonlisävero, jos se voidaan periä takaisin kansallisen arvonlisäverolainsäädännön mukaisesti (ks. arvonlisäveroa koskeva kohta edellä).

Rahoituslähteet

Hakijan on ilmoitettava hakulomakkeessa rahoitus, joka saadaan muista lähteistä kuin EU-avustuksesta. Ulkopuolinen yhteisrahoitus voi olla edunsaajan omia varoja, kolmansien osapuolten rahoitusta tai hankkeen tuottamaa tuloa. Jos loppuraporttia esitettäessä ja loppumaksua haettaessa on näyttöä siitä, että tulot ylittävät (ks. kohta Voiton tuottamisen kielto ja yhteisrahoitus) hankkeesta aiheutuneet tukikelpoiset kustannukset, kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto on oikeutettu perimään voitosta takaisin osuuden, joka vastaa unionin maksamaa rahoitusosuutta edunsaajalle hankkeen toteutuksesta tosiasiassa aiheutuneista kustannuksista. Tämä säännös ei koske hankkeita, joissa haettu avustus on enintään 60 000 euroa.

Kolmansilta peräisin olevia luontoissuorituksia ei hyväksytä yhteisrahoituslähteeksi.

  • 1 Tuloilla tarkoitetaan tässä ainoastaan hankkeen tuottamaa tuloa sekä rahoitusosuuksia, jotka rahoittajat ovat nimenomaisesti osoittaneet tukikelpoisten kustannusten rahoittamiseen. Edellä määritellyllä voitolla (tai tappiolla) tarkoitetaan tällöin
  • 2 Toimeenpanovirastosta haettaviin toimintoihin sovellettavat yksityiskohtaiset rahoitussäännöt esitetään rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa julkaistussa avustussopimuksen mallissa.
  • 3 Jäsenvaltioissa kansallisella arvonlisäverolainsäädännöllä pannaan täytäntöön arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY.
  • 4 Ks. direktiivin 13 artiklan 1 kohta.