Avustusmuodot

Avustus voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:

1. tosiasiallisiin kustannuksiin perustuva yhdistetty avustus:
   1. Todellisuudessa aiheutuneiden kustannusten tietyn prosenttiosuuden korvaaminen: esim. avaintoimen 1 liikkuvuustoimintoihin kuuluvat poikkeukselliset kulut.
   2. Korvaus maksetaan yksikkökustannusten perusteella, jotka kattavat tietyt avustuskelpoiset kustannuserät, jotka on selkeästi yksilöity ennalta soveltamalla kiinteää summaa yksikköä kohti: esim. avaintoimen 1 liikkuvuushankkeisiin kuuluva yksilötuki.
2. Kertakorvaukseen perustuvat rahoitusosuudet: Se tarkoittaa, että avustus korvaa kiinteän määrän, joka perustuu kertakorvaukseen tai kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen. Kertakorvauksen määrät lasketaan komission päätöksessä kertakorvausten ja yksikkökustannusten käyttämisestä Erasmus+ -ohjelmassa 2021–2027¹ vahvistetun menetelmän mukaisesti käyttäen (mahdollista) yksityiskohtaista budjettitaulukkoa / laskuria. Kyseessä voi olla
   1. Budjettiperusteinen kertakorvausavustus: Avustuksen myöntävä viranomainen määrittää avustuksen määrän hankkeen arvioidun budjetin, arviointitulosten ja ehdotuspyynnössä (tämän oppaan B-osa) vahvistetun rahoitusosuuden pohjalta.  Arvioidun budjetin on oltava tosiasiallisiin kustannuksiin perustuviin EU:n avustuksiin sovellettavien yleisten kelpoisuusehtojen mukainen (EACEAn hallinnoimien toimien osalta katso selityksin varustettu avustussopimus, 6 artikla).
   2. Etukäteen määritetty kertakorvausavustus: Avustuksen myöntävä viranomainen määrittää avustuksen määrän ehdotuspyynnössä (tämän oppaan B-osa).
3. Edellä mainittujen yhdistelmästä muodostuva korvaus.

Erasmus+ -ohjelmassa yleisin rahoitustapa on yksikkökustannuksiin perustuva korvaus tai kertakorvaus. Tämän tyyppisessä avustuksessa hakijoiden on helppo laskea haettavan tuen määrä ja laatia hankkeelle realistinen rahoitussuunnitelma.

Tässä oppaassa kuvattujen Erasmus+ -toimintojen kululuokkiin sovellettavat avustusmuodot esitetään oppaan B-osassa kunkin toiminnon kuvaukseen sisältyvässä jaksossa ”Rahoitussäännöt”.

Taannehtivuuskielto

Päättyneisiin hankkeisiin ei myönnetä avustusta takautuvasti.

Avustusta voidaan myöntää jo aloitettuihin hankkeisiin vain, jos hakija voi osoittaa hanke-ehdotuksessa, että hanketoiminta oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Tällaisissa tapauksissa rahoitettavat kustannukset eivät kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää.

Jos hakija alkaa toteuttaa hanketta ennen avustussopimuksen allekirjoittamista, se tekee sen omalla vastuullaan.

Useiden hakemusten jättäminen

Hakijat voivat jättää useamman kuin yhden ehdotuksen eri hankkeista saman ehdotuspyynnön perusteella (ja saada niihin rahoitusta). Organisaatiot voivat olla mukana useissa ehdotuksissa. 

Jos toimeenpanoviraston hallinnoimien hankkeiden osalta esitetään useita ehdotuksia hyvin samanlaisista hankkeista, vain yksi ehdotus hyväksytään ja arvioidaan, ja hakijoita pyydetään peruuttamaan muut ehdotukset (muussa tapauksessa ehdotus hylätään).

Hakemuksia voi muuttaa ja jättää uudelleen hakuajan päättymiseen asti.

Jos kansallisten toimistojen hallinnoimien toimintojen osalta sama hakija jättää saman hakemuksen useille eri toimistoille, kaikki hakemukset hylätään. Saman tai eri hakijan samaan tai eri toimistoon jättämät täysin samanlaiset tai hyvin samankaltaiset hakemukset arvioidaan erityisen huolellisesti, ja ne saatetaan kaikki hylätä. 

Alkuperäinen sisältö ja tekijänoikeudet

Kaikkien hanke- ja akkreditointihakemusten sisällön on oltava hakijan tai muiden yhdessä sen kanssa avustusta hakevien organisaatioiden tuottamaa alkuperäistä sisältöä. Jos ehdotuksen laatimisessa aiotaan käyttää generatiivista tekoälyä, hakijoiden on oltava tietoisia mahdollisesta plagiointiriskistä, ja heidän on huolellisesti varmistettava hakemuksen asianmukaisuus ja paikkansapitävyys, immateriaalioikeuksia koskevien säännösten mukaisuus sekä sisällön alkuperäisyys. Kansainvälistä liikkuvuustoimintaa hakevat korkeakoulut voivat ottaa hakemuksensa laadintaan mukaan myös kumppanikorkeakoulujaan ohjelmaan assosioitumattomista maista. Muille organisaatioille tai ulkopuolisille henkilöille ei saa antaa maksua tai muuta korvausta hakemuksen laatimisesta. Kansallinen toimisto voi sulkea hakijan pois valintamenettelystä tai lopettaa myönnetyn hankkeen/akkreditoinnin milloin tahansa, jos se toteaa, että näitä sääntöjä ei ole noudatettu. 

Päällekkäisten tukien kielto

Jokaiseen hankkeeseen voidaan myöntää talousarviosta vain yksi avustus kullekin edunsaajalle. Samoja kustannuksia ei missään olosuhteissa saa rahoittaa unionin talousarviosta kahdesti.

Päällekkäisrahoitusriskin välttämiseksi hakijoiden on ilmoitettava kaikki samalle vuodelle myönnetyt tai haetut rahoitusmäärät ja niiden lähteet riippumatta siitä, onko kyseessä sama hanke vai jokin muu hanke, toiminta-avustukset mukaan luettuina. Kansallisten toimistojen hallinnoimien toimintojen osalta tämä ilmoitetaan hakulomakkeessa. Toimeenpanoviraston hallinnoimien toimintojen osalta tämä tarkistetaan valaehtoisen vakuutuksen avulla.

Voiton tuottamisen kielto

Unionin talousarviosta rahoitetun avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen edunsaajan toteuttaman hankkeen puitteissa. Voitolla tarkoitetaan, että loppumaksun suorittamisen yhteydessä laskettavat tulot ylittävät toimen tukikelpoiset kustannukset, kun tulot rajataan unionin avustuksen ja kyseisen toimen tuottaman tulon määrään.²

Voiton tuottamisen kiellon periaatetta ei sovelleta

• toimiin, joiden tavoitteena on parantaa avustuksen saajan rahoitusvalmiuksia, tai toimiin, jotka tuottavat tuloa, jotta varmistetaan toimien jatkuvuus avustussopimuksessa määrätyn unionin rahoituksen jälkeen
• luonnollisille henkilöille opiskelua, tutkimusta tai koulutusta varten myönnettyihin apurahoihin tai tukea eniten tarvitseville luonnollisille henkilöille, kuten työttömille ja pakolaisille, maksettuun muuhun suoraan tukeen
• voittoa tavoittelemattomien järjestöjen toteuttamiin toimiin
• yksikkökorvauksiin tai kertakorvaukseen perustuvina rahoitusosuuksina myönnettyihin avustuksiin
• vähäisiin avustuksiin, joilla tarkoitetaan enintään 60 000 euron suuruisia avustuksia.

Kun voittoa syntyy, komissiolla on oikeus periä siitä takaisin prosenttiosuus, joka vastaa unionin rahoitusosuutta tukikelpoisista kustannuksista, joita edunsaajalle on tosiasiallisesti aiheutunut toiminnon toteuttamisesta.

Avustuksen tuottamaa voittoa laskettaessa ei oteta huomioon luontoissuoritusten muodossa annettua yhteisrahoitusta.

Yhteisrahoitus

Avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä. Toimen toteuttamiseksi tarvittavia varoja ei voida kattaa kokonaan avustuksesta. Yhteisrahoitusta voidaan tarjota edunsaajan omina varoina, toimen tuottamana tulona tai kolmansien osapuolten rahoitusosuuksina tai luontoissuorituksina.

Kun EU-avustusta tarjotaan yksikkökustannuksiin perustuvana rahoituksena, kertakorvauksina tai kiinteämääräisenä rahoituksena – kuten useimmissa tämän oppaan kattamissa toiminnoissa – komissio varmistaa voiton tuottamisen kiellon ja yhteisrahoituksen periaatteiden noudattamisen koko toiminnon osalta jo etukäteen, kun se määrittelee tällaisten yksikkökustannusten, kertakorvausten tai kiinteiden määrien tasot tai prosenttiosuudet. Voiton tuottamisen kiellon ja yhteisrahoituksen periaatteiden noudattaminen on yleisenä oletuksena, joten hakijoiden ei tarvitse perustella hankkeesta aiheutuneita kustannuksia.

Avustuksen maksaminen yksikkökustannuksiin perustuvina korvauksina, kertakorvauksina tai kiinteämääräisen rahoituksen muodossa ei kuitenkaan rajoita oikeutta tutustua edunsaajan lakisääteiseen kirjanpitoon. Jos tarkastuksessa ilmenee, että maksun perusteena oleva tapahtuma ei ole toteutunut (esimerkiksi hankkeen toimintaa ei ole toteutettu hakuvaiheessa hyväksytyn suunnitelman mukaisesti tai toiminnassa ei ole ollut osallistujia), ja edunsaajalle on suoritettu maksu yksikkökustannusten tukeen perustuvina korvauksina, kertakorvauksina tai kiinteämääräisen rahoituksen muodossa aiheettomasti, kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto voi periä takaisin summan, joka on enintään yhtä suuri kuin avustuksen määrä. Vastaavasti jos toimenpiteitä tai tuotoksia ei toteuteta tai ne toteutetaan huonosti (mukaan lukien sopimusvelvoitteiden noudattamatta jättäminen), avustusta voidaan vähentää suhteessa siihen, missä määrin toiminta on saatettu päätökseen. Euroopan komissio voi myös tilastointia tai seurantaa varten tehdä edunsaajista otannan selvittääkseen, kuinka suuria kustannuksia yksikkökustannusten tukeen perustuvien korvausten, kertakorvausten tai kiinteämääräisen rahoituksen perusteella tuetuissa hankkeissa todellisuudessa aiheutuu.

Jotta kustannukset ja rahoitusosuus olisivat tukikelpoisia, niiden on täytettävä avustussopimuksessa vahvistetut ja seuraavassa esitetyt tukikelpoisuusedellytykset³ :

Tukikelpoiset kustannukset – yleiset edellytykset

Todelliset kustannukset:

• ne ovat tosiasiallisesti aiheutuneet edunsaajalle
• ne ovat aiheutuneet avustussopimuksessa vahvistetun toimeenpanojakson aikana, lukuun ottamatta loppuraportteihin ja tarkastuslausuntoihin liittyviä kustannuksia, joita voi aiheutua sen jälkeen
• ne on ilmoitettava johonkin avustussopimuksessa esitetyistä kululuokista
• ne ovat aiheutuneet avustussopimuksessa kuvatun toiminnan yhteydessä, ja niiden on oltava välttämättömiä toiminnan toteuttamiseksi
• ne ovat yksilöitävissä ja todennettavissa, ja ne on kirjattu edunsaajan kirjanpitoon ja määritetty edunsaajan kotimaassa sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja edunsaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti
• ne täyttävät sovellettavassa vero-, työ- ja sosiaalilainsäädännössä asetetut vaatimukset
• ne ovat kohtuullisia ja perusteltuja ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja vaikuttavuuden osalta.

Yksikkökustannukset ja yksikkökorvaukseen perustuvat rahoitusosuudet:

• ne on ilmoitettava johonkin avustussopimuksessa esitetyistä kululuokista i) yksiköiden on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:
  • edunsaaja on tosiasiallisesti käyttänyt niitä tai tuottanut ne toimeenpanon aikana
    • ne ovat välttämättömiä toiminnon toteuttamiseksi ja
    • yksiköiden määrän on oltava yksilöitävissä ja todennettavissa,
  • ja tarvittaessa niiden tueksi esitetään kirjanpito- ja muu asiakirja-aineisto.

Kertakorvaukseen perustuvat rahoitusosuudet:

• ne on ilmoitettava johonkin avustussopimuksessa esitetyistä toimintamuodoista/työpaketeista
• edunsaaja on asianmukaisesti toteuttanut työn avustussopimuksen mukaisesti
• tulokset ja tuotokset on saatu toteutusajan kuluessa.

Toimeenpanoviraston hallinnoimissa toiminnoissa, joissa käytetään kertakorvausmallia, avustuksen myöntävä viranomainen (EACEA) vahvistaa kertakorvauksen määrän hankkeen arvioidun budjetin pohjalta. Tarkempia tietoja on tämän oppaan B-osassa. Lisäksi:

• Koska kertakorvausavustukset määritetään yksityiskohtaisen budjettitaulukon pohjalta (ja koska kertakorvausten on edustettava luotettavasti hankkeen todellisia kustannuksia), siihen sisältyvien kustannusten on oltava tosiasiallisiin kustannuksiin perustuviin EU:n avustuksiin sovellettavien yleisten kelpoisuusehtojen mukainen (katso selityksin varustettu avustussopimus, 6 artikla). Tämä on erityisen tärkeää, kun on kyse hankinnoista ja alihankinnasta, joiden on oltava taloudellisesti edullisimpia (tai tapauksen mukaan hinnaltaan alhaisimpia), eikä niihin saa liittyä mitään eturistiriitoja. Jos budjettitaulukkoon sisältyy kustannuksia, jotka eivät ole tukikelpoisia, avustusta voidaan pienentää (myös myöhemmin hankkeen toteutuksen aikana tai sen jo päätyttyä).
• Jos vapaaehtoisten yksikkökustannuksiin liittyviä kustannuksia voidaan sisällyttää yksityiskohtaiseen budjettitaulukkoon kertakorvaukseen perustuvan konkreettisen toimen osalta, tarkista tiedot tämän oppaan B-osasta. Vapaaehtoisten kustannukset eivät ole perinteinen kustannusluokka. Vapaaehtoistyön tekijöistä ei aiheudu kustannuksia, koska he tekevät työtä maksutta, mutta heidät voidaan siitä huolimatta lisätä budjettiin etukäteen määrättyjen yksikkökustannusten muodossa (vapaaehtoistyön tekijää kohti). Tällä tavalla vapaaehtoisten työstä saadaan hyötyä avustusta varten (tavanomaisten kustannusten eli muita kuin vapaaehtoisia koskevien kustannusluokkien korvausmäärä kasvaa jopa 100 prosenttiin). Lisätietoja: selityksin varustettu avustussopimus, kohta 6.2.A.5.  Commission Decision of 10 April 2019 authorising the use of unit costs for declaring personnel costs for the work carried out by volunteers under an action or a work programme (C(2019)2646).
• Jos pk-yritysten omistajien / luonnollisten henkilöiden yksikkökustannukset⁴ sallitaan kertakorvaukseen perustuvassa sopimuksessa ja voidaan sisällyttää yksityiskohtaiseen budjettitaulukkoon tietyn konkreettisen toimen osalta, tarkasta tiedot B-osasta.
• Matka- ja oleskelukustannuksiin käytetään kertakorvaukseen perustuvien sopimusten osalta matka- ja oleskelukustannusten yksikkökustannuksia⁵ .
• Jos kolmansille osapuolille myönnettävä rahoitus sallitaan ja voidaan sisällyttää yksityiskohtaiseen budjettitaulukkoon kertakorvaukseen perustuvan konkreettisen toimen osalta, tarkista tiedot tämän oppaan B-osasta. Enimmäismäärä kutakin kolmatta osapuolta kohden on 60 000 euroa, jollei B-osassa toisin mainita.
• Jos laitekustannusten osalta on erillinen järjestely, tarkista tiedot B-osasta.
• Tiedotuskustannukset, jotka liittyvät hankkeiden esittelyyn osallistujien verkkosivustoilla tai sosiaalisen median tileillä, ovat tukikelpoisia. Hankkeen erillisten verkkosivustojen kustannukset eivät ole tukikelpoisia.

Tukikelpoiset kustannukset – erityiset edellytykset

Tukikelpoiset todelliset kustannukset voivat olla välittömiä tai välillisiä.

Välittömät kustannukset 

Tukikelpoisia välittömiä kustannuksia ovat toiminnan toteuttamiseen välittömästi liittyviä erityisiä kustannuksia, jotka siksi voidaan kirjata suoraan sen kustannuksiksi. Katso tämän oppaan B-osasta, mitkä kululuokat korvataan todellisten kustannusten perusteella. 

Edunsaajan sisäisten kirjanpitojärjestelmien ja tarkastusmenettelyjen avulla on voitava osoittaa, että hankkeen yhteydessä ilmoitetut tulot ja menot täsmäävät vastaavien tositteiden ja tilinpäätöksen kanssa.

Arvonlisävero (alv)

Sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla vähennyskelvoton ja ei-palautettava arvonlisävero (ALV) on tukikelpoista.⁶ Ainoana poikkeuksena ovat valtioiden, hallinnollisten alueiden tai kuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen viranomaisen ominaisuudessa harjoittama toiminta tai suorittamat liiketoimet.⁷ Arvonlisäverodirektiiviä ei sovelleta EU:n ulkopuolisiin maihin. Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot voidaan vapauttaa veroista (myös arvonlisäverosta), tulleista ja maksuista, jos Euroopan komission ja sen ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan välillä, jossa organisaatio sijaitsee, on tehty sopimus.

Tukikelpoiset välilliset kustannukset

Välilliset kustannukset ovat kustannuksia, jotka eivät ole suoraan yhteydessä toiminnon toteuttamiseen ja joiden ei voi siten katsoa aiheutuneen suoraan toiminnosta.

Nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeissa (lisätietoja eri toimintoja koskevista rahoitussäännöistä on tämän oppaan B-osassa) avustuskelpoisina välillisinä kustannuksina hyväksytään kiinteämääräinen summa, joka on korkeintaan 7 prosenttia hankkeen tukikelpoisista välittömistä kustannuksista ja vastaa hankkeesta edunsaajalle aiheutuvia yleisiä hallintokustannuksia, joita tukikelpoiset välittömät kustannukset eivät kata (esimerkiksi sähkö- tai internetlaskut, tilakustannukset jne.) mutta joiden voidaan katsoa aiheutuvan hankkeesta.

Välillisiin kustannuksiin ei saa sisältyä  muihin kululuokkiin kuuluvia kustannuksia. Välilliset kustannukset eivät ole tukikelpoisia, jos edunsaajalle on jo myönnetty unionin talousarviosta rahoitettava toiminta-avustus (esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman mukaista kansalaisyhteiskuntayhteistyötä koskevan ehdotuspyynnön perusteella).

Kustannukset, jotka eivät ole tukikelpoisia

Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

• kustannukset tai rahoitusosuudet, jotka eivät ole tämän oppaan B-osassa vahvistettujen edellytysten mukaisia
• edunsaajan maksamaan pääoman tuottoon ja osinkoon liittyvät kustannukset
• lainoihin ja lainanhoitoon liittyvät kustannukset
• varaukset tappioiden tai velkojen varalta
• korkokustannukset
• valuuttakurssitappiot
• kustannukset, jotka edunsaajan pankki on veloittanut avustuksen myöntävältä viranomaiselta tulevista tilisiirroista
• kohtuuttomat tai perusteettomat kustannukset
• vähennyskelpoinen tai palautettava arvonlisävero (mukaan lukien viranomaisena toimivien julkisyhteisöjen maksama alv) (katso edellä oleva kohta ”Arvonlisävero (alv)”)
• avustussopimuksen keskeyttämisen aikana toteutetusta toiminnasta aiheutuneet kustannukset tai toimille maksetut rahoitusosuudet
• kolmansien osapuolten tarjoamat luontoissuoritukset
• edunsaajan EU:n muiden avustusten (tai EU:n jäsenvaltion, EU:n ulkopuolisen maan tai muun EU:n talousarviota toteuttavan elimen myöntämien avustusten) yhteydessä ilmoittamat kustannukset tai rahoitusosuudet, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:
  • jos hankeavustus yhdistetään saman ajanjakson aikana toteutettavaan toiminta-avustukseen ja edunsaaja voi osoittaa, ettei toiminta-avustus kata mitään (välittömiä tai välillisiä) hankeavustuksen kustannuksia
• kansallisen (tai alueellisen/paikallisen) hallinnon henkilöstökustannukset tai rahoitusosuudet, jotka liittyvät toimintaan, joka on osa hallinnon tavanomaista toimintaa (eli jota ei toteuteta yksinomaan avustuksen vuoksi)
• EU:n toimielinten, virastojen ja muiden elinten henkilöstöön tai edustajiin liittyvät kustannukset tai rahoitusosuudet (erityisesti matka- ja oleskelukustannukset)
• vuokrattujen tai leasing-vuokrattujen laitteiden vuokrakauden jälkeisestä osto-optiosta aiheutuvat kustannukset
• pankkitilien avaamisesta ja hoitamisesta aiheutuvat kustannukset (mukaan lukien maksut, jotka edunsaajan pankki veloittaa kansallisen toimiston suorittamista tilisiirroista).

Rahoituslähteet

Hakijan on ilmoitettava hakulomakkeessa rahoitus, joka saadaan muista lähteistä kuin EU-avustuksesta. Yhteisrahoitus voi olla esimerkiksi edunsaajan omia varoja tai kolmansilta osapuolilta saatavia rahoitusosuuksia. Jos loppuraporttia esitettäessä ja loppumaksua haettaessa on näyttöä siitä, että tulot ylittävät kustannukset, katso edellä olevat kohdat ”Voiton tuottamisen kielto” ja ”Yhteisrahoitus”).

Kolmansilta osapuolilta peräisin olevia luontoissuorituksia ei hyväksytä yhteisrahoituslähteeksi.

Footnote

1. Decision authorising the use of lump sums and unit costs under the Erasmus+ Programme 2021–2027:  https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/erasmus/guidance/ls-and-unit-cost-decision_erasmus_en.pdf ↩ back

2. Tuloilla tarkoitetaan tässä ainoastaan hankkeen tuottamaa tuloa sekä rahoitusosuuksia, jotka rahoittajat ovat nimenomaisesti osoittaneet tukikelpoisten kustannusten rahoittamiseen. Edellä määritellyllä voitolla (tai tappiolla) tarkoitetaan tällöin 

   • alustavasti hyväksytyn avustussumman ja toiminnon tuottaman tulon sekä
   • edunsaajalle aiheutuneiden tukikelpoisten kustannusten välistä eroa. 

   Lisäksi kaikki mahdollisesti syntynyt voitto peritään takaisin. Kansallisella toimistolla tai toimeenpanovirastolla on oikeus periä voitosta takaisin prosenttiosuus, joka vastaa unionin rahoitusosuutta tukikelpoisista kustannuksista, joita edunsaajalle on tosiasiallisesti aiheutunut toimien toteuttamisesta. Jäljempänä on lisätietoja voiton laskemisesta toiminnoissa, joita tuetaan korvaamalla tietty osa tukikelpoisista kustannuksista. ↩ back

3. Toimeenpanoviraston hallinnoimiin toimintoihin sovellettavat yksityiskohtaiset rahoitussäännöt esitetään rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa julkaistussa avustussopimuksen mallissa. ↩ back
4. Commission Decision  of 20 October 2020 authorising the use of unit costs for the personnel costs of the owners of small and medium-sized enterprises and beneficiaries that are natural persons not receiving a salary for the work carried out by themselves under an action or work programme (C(2020)7115). ↩ back
5. Commission Decision  of 12 January 2021 authorising the use of unit costs for travel, accommodation and subsistence costs under an action or work programme under the 2021-2027 multi-annual financial framework (C(2021)35). ↩ back
6. Jäsenvaltioissa kansallisella arvonlisäverolainsäädännöllä pannaan täytäntöön arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY. ↩ back
7. Ks. direktiivin 13 artiklan 1 kohta. ↩ back