Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Kapasiteetinvahvistamishankkeet ammatillisen koulutuksen alalla

Kapasiteetin vahvistamishankkeet ovat kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jotka perustuvat monenvälisiin kumppanuuksiin ohjelmamaissa ja ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa ammatillisen koulutuksen alalla toimivien organisaatioiden välillä. Niillä pyritään tukemaan ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta, saavutettavuutta ja kykyä vastata tarpeisiin kestävän sosioekonomisen kehityksen edistäjinä.

Toiminnon tavoitteet

Toiminnon tarkoituksena on erityisesti

  • vahvistaa ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä, jotta ammatillinen koulutus ja (uudet) paikalliset työmarkkinoiden mahdollisuudet sovitetaan paremmin yhteen
  • lujittaa johdonmukaisuuden varmistamiseksi ammatillisen koulutuksen profiilien yhteyttä paikallisiin/alueellisiin/kansallisiin strategioihin ja painopisteisiin, joihin taidot vaikuttavat, erityisesti niihin, joita tuetaan muilla Euroopan unionin toimilla
  • lisätä ammatillisen koulutuksen järjestäjien valmiuksia erityisesti johtamisen, hallinnon, osallisuuden, laadunvarmistuksen, innovoinnin ja kansainvälistymisen aloilla
  • tukea henkilöstön, johtajien, päättäjien ja kokeneiden opettajien tiedonsaantia työmarkkinoita ja ammatillista koulutusta lähentävistä lähestymistavoista (harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä oppiminen, opetussuunnitelmien kehittäminen yksityisen sektorin kumppaneiden kanssa)
  • parantaa ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien tietämystä sekä teknisiä, johtamis- ja pedagogisia taitoja
  • sisällyttää opettajien/kouluttajien, ammattiin opiskelevien ja erityisesti yksityisen sektorin työnantajien antama palaute opetussuunnitelmaan, profiilien suunnitteluun ja koulutuksen uudistamiseen
  • parantaa ammattiin opiskelevien osaamistasoa, taitoja ja työllistymismahdollisuuksia laatimalla uusia ja innovatiivisia ammatillisen koulutuksen ohjelmia, erityisesti sellaisia, jotka tarjoavat avaintaitoja, peruskielitaitoja ja tieto- ja viestintätekniikan taitoja
  • edistää yhteistyötä maailman eri alueiden välillä yhteisten aloitteiden avulla.

Aihealueet

Ammatillisen koulutuksen kapasiteetinvahvistamishankkeiden ominaispiirteisiin sisältyy eräitä seuraavassa esiteltäviä aihealueita. Hanke-ehdotuksissa olisi keskityttävä yhteen tai useampaan seuraavista aiheista:

  • Työssäoppiminen (nuorille ja/tai aikuisille)
  • Laadunvarmistusmekanismit
  • Ammatillisen koulutuksen opettajien/kouluttajien ammatillinen kehittyminen
  • Avaintaidot, yrittäjyystaidot mukaan luettuna
  • Osaamisen kohtaaminen tulevaisuuteen suuntautuvilla talouden aloilla
  • Rinnakkaisten siirtymien edellyttämien vihreiden ja digitaalisten taitojen kehittämisen tukeminen.

Hakija voi myös käsitellä muita kuin edellä mainittuja aihealueita. Niiden yhteydessä on osoitettava, että ne ovat erityisen tarkoituksenmukaisia ehdotuspyynnön tavoitteiden ja yksilöityjen tarpeiden täyttämiseksi.

Toiminnot

Ehdotettujen toimenpiteiden on liityttävä suoraan toiminnon yleisiin tavoitteisiin ja aihealueisiin eli niiden on vastattava yhtä tai useampaa edellä mainittua aihealuetta ja ne on eriteltävä koko hankkeen toteutusajan kattavassa hankekuvauksessa.

Tämän kansainvälisen maailmanlaajuisen toiminnon yhteydessä hankkeiden toiminnan on keskityttävä ammatillisen koulutuksen alalla toimivien organisaatioiden kapasiteetin kehittämiseen ja vahvistamiseen pääasiassa toiminnon piiriin kuuluvissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa.

Rahoitettavissa hankkeissa voidaan yhdistellä monia erilaisia yhteistyö-, vaihto-, viestintä- ja muita toimintoja, joilla esimerkiksi

  • luodaan ja kehitetään verkostoja ja hyvien käytäntöjen vaihtoa ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden ja EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien välillä
  • luodaan välineitä, ohjelmia ja muuta materiaalia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden oppilaitosten valmiuksien kehittämiseksi (käytännölliset koulutusohjelmat, harjoitteluohjelmat ja välineet ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arvioimiseksi ja validoimiseksi, osallistuvien oppilaitosten yksittäiset toimintasuunnitelmat, ammatinvalinta- ja uraohjauksen ja neuvonnan menetelmät);
  • luodaan mekanismeja, joilla yksityissektori otetaan mukaan sekä opetussuunnitelmien suunnitteluun että toteutukseen ja tarjotaan ammattiin opiskeleville laadukas työssäoppimiskokemus
  • kehitetään ja siirretään pedagogisia lähestymistapoja, opetus- ja koulutusmateriaaleja ja -menetelmiä, mukaan lukien työssäoppiminen, virtuaaliliikkuvuus, avoimet oppimisresurssit ja tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen
  • kehitetään ja toteutetaan kansainvälisiä (virtuaalisia) vaihtotoimintoja ensisijaisesti henkilöstölle (mukaan lukien opettajat ja muu kuin opetushenkilöstö, kuten koulujen johtajat, muut johtajat, opinto-ohjaajat, tukihenkilöt jne.).

Jos ehdotetaan oppijoiden ja henkilöstön liikkuvuustoimintoja, niillä olisi edistettävä suoraan hankkeen tavoitteita ja niillä olisi oltava vahva sija koko hankkeen toimintalogiikassa.

Ehdotettujen toimintojen olisi tuotettava lisäarvoa, ja niillä on oltava suora vaikutus hankkeen tulosten saavuttamiseen.

Maantieteelliset tavoitteet

Käytettävissä olevat määrärahat on jaettu eri alueiden kesken 12 määrärahakokonaisuuteen, ja eri alueiden saamien määrärahakokonaisuuksien suuruus vaihtelee. Lisätietoja kussakin määrärahakokonaisuudessa käytettävissä olevista määristä julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP). Varojen käytössä on sovellettava maantieteellistä tasapainoa.

EU on asettanut useita maantieteellistä tasapainoa ja painopisteitä koskevia tavoitteita. Lisäksi korkeakouluja kannustetaan tekemään yhteistyötä köyhimpien ja vähiten kehittyneiden ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kumppaneiden kanssa.

Tälle toiminnolle asetetut maantieteelliset tavoitteet ovat seuraavat:

  • Amerikka ja Karibian alue: Etusijalle asetetaan alueelliset hankkeet (hankkeet, joissa on mukana useampi kuin yksi tukikelpoinen ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa) tai alhaisen tulotason ja keskitulotason maissa toteutettavat hankkeet.
  • Saharan eteläpuolinen Afrikka: Etusijalle asetetaan vähiten kehittyneet maat; erityistä huomiota kiinnitetään myös muuttoliikkeen kannalta ensisijaisiin maihin. Yksikään maa ei saa yli 8 prosenttia alueelle myönnetystä rahoituksesta.
  • Länsi-Balkan: Etusijalle asetetaan oppijoiden liikkuvuus.

Alueelliset ja monialaiset painopisteet

Sen mukaan, mitä maita hankkeeseen osallistuu, voidaan määritellä alueellisia tai monialaisia painopisteitä. Jos näin tehdään, hankkeissa on osoitettava, miten ja missä määrin nämä painopisteet otetaan huomioon.

Yksityiskohtainen luettelo kapasiteetinvahvistamishankkeisiin sovellettavista painopisteistä julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Ammatillisen koulutuksen alan kapasiteetinvahvistamishanke koostuu neljästä vaiheesta:

  1. hankkeen yksilöinti ja käynnistäminen
  2. hankkeen valmistelu ja suunnittelu
  3. hankkeen toteutus ja toimintojen seuranta
  4. hankkeen tarkastelu ja vaikutusten arviointi.

Huomaa, että vaikka valmistelutoimet voivat alkaa ennen hanke-ehdotuksen jättämistä tai rahoituksen myöntämistä, niistä voi aiheutua kustannuksia ja ne voidaan toteuttaa vasta avustussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Osallistujaorganisaatioilla ja toimintaan osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli hankkeen kaikissa vaiheissa, mikä tukee heidän oppimiskokemustaan.

Yksilöinti ja käynnistäminen:

Yksilöidään ehdotuspyynnön yhteydessä ongelma, tarve tai mahdollisuus, johon hankeidealla voidaan vastata. Yksilöidään keskeinen toiminta ja tärkeimmät tulokset, joita hankkeesta voidaan odottaa. Kartoitetaan asiaankuuluvat sidosryhmät ja mahdolliset kumppanit. Määritellään hankkeen tavoite tai tavoitteet. Varmistetaan hankkeen yhdenmukaisuus osallistujaorganisaatioiden strategisten tavoitteiden kanssa. Suoritetaan alustavaa suunnittelua, jotta hanke saa hyvän alun, ja kootaan tiedot, joita tarvitaan seuraavaan vaiheeseen jatkamiseksi jne.

Valmistelu ja suunnittelu:

Täsmennetään hankkeen laajuus ja asianmukainen lähestymistapa. Hahmotellaan selkeästi ehdotetut menetelmät, joilla varmistetaan hankkeen tavoitteiden ja toimintojen johdonmukaisuus. Päätetään hankkeeseen liittyvien tehtävien aikataulusta. Arvioidaan tarvittavat resurssit ja suunnitellaan hanketta yksityiskohtaisemmin esimerkiksi tarvearvioinnin avulla. Määritellään järkevät tavoitteet ja vaikutusindikaattorit (joiden olisi oltava tarkasti määriteltyjä, mitattavissa ja toteutettavissa olevia, relevantteja ja ajallisesti määrättyjä). Yksilöidään hankkeen tulokset ja oppimistulokset. Laaditaan työohjelma ja arvioitu kokonaistalousarvio ja määritellään toimintamuodot ja odotetut vaikutukset. Laaditaan hankkeen toteutussuunnitelma sekä järkevä ja realistinen viestintäsuunnitelma, mukaan lukien hankkeiden hallinnointiin, seurantaan, laadunvalvontaan, raportointiin ja tulosten levittämiseen liittyvät strategiset näkökohdat. Määritellään käytännön järjestelyt ja vahvistetaan suunniteltujen toimintojen kohderyhmä tai kohderyhmät. Tehdään sopimukset kumppaneiden kanssa, laaditaan hanke-ehdotus jne.

Toteutus ja toimintojen seuranta

Toteutetaan hanke suunnitelmien mukaisesti ja täytetään raportointi- ja viestintävaatimukset. Seurataan käynnissä olevia toimintoja ja arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta hankesuunnitelmiin verrattuna. Yksilöidään ja toteutetaan korjaavia toimia, joilla puututaan poikkeamiin suunnitelmista sekä ongelmiin ja riskeihin. Tunnistetaan poikkeamat asetetuista laatustandardeista ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä jne.

Tarkastelu ja vaikutusten arviointi

Arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta suhteessa sen tavoitteisiin ja toteutussuunnitelmiin. Arvioidaan toimintoja ja niiden vaikutuksia eri tasoilla, jaetaan ja hyödynnetään hanketuloksia jne.

Lisäksi odotetaan, että hankkeissa soveltuvin osin ja oikeasuhteisesti

  • esitetään pitkän aikavälin toimintasuunnitelma hankkeen tulosten asteittaista käyttöönottoa varten hankkeen päätyttyä (kestävien kumppanuuksien pohjalta), mukaan lukien skaalattavuutta ja rahoituksen kestävyyttä koskevat toimenpiteet
  • varmistetaan hankkeen tulosten asianmukainen näkyvyys ja laaja levittäminen kansainvälisellä, kansallisella ja/tai alueellisella tasolla asiaankuuluvien kumppaneiden kanssa.

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä kapasiteetinvahvistamishankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa.

Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon hankkeita suunnitellessaan. 

Osallisuus ja moninaisuus

Ohjelmalla tuetaan hankkeita, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta ja pyritään parantamaan sellaisten henkilöiden tavoitettavuutta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa vammaiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt, maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuvat henkilöt, sosioekonomisissa vaikeuksissa olevat henkilöt sekä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä mahdollisesti kärsivät henkilöt. Näillä hankkeilla autetaan puuttumaan näiden ryhmien ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä kohtaamiin esteisiin ja luomaan osallistavia ympäristöjä, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja vastaavat laajemman yhteisön tarpeita.

Ympäristökestävyys

Ohjelmalla tuetaan ympäristön ja ilmastonmuutoksen haasteisiin liittyvän tietoisuuden lisäämistä kaikilla aloilla. Hankkeita kannustetaan kehittämään osaamista erilaisilla kestävyyden kannalta merkityksellisillä aloilla ja laatimaan vihreän sektorin osaamisstrategioita ja -menetelmiä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia opetussuunnitelmia, jotka vastaavat paremmin yksilöiden tarpeita. Ohjelmalla tuetaan myös innovatiivisten käytäntöjen kokeilemista, jotta oppijoista ja ammatillisen koulutuksen järjestäjistä voi tulla todellisia muutoksen aikaansaajia (esimerkiksi resurssien säästäminen, energiankulutuksen ja jätteiden vähentäminen, hiilijalanjäljen kompensointi ja kestävien ruoka- ja liikkuvuusvaihtoehtojen valitseminen).

Digitaalinen ulottuvuus

Ohjelmalla tuetaan alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen ja ammatillisen koulutuksen digitalisaatiosuunnitelmia. Sillä edistetään digiteknologian tarkoituksenmukaista käyttöä. Tähän sisältyy digipedagogiikan ja digitaalisten työkalujen käyttöön liittyvän asiantuntemuksen kehittäminen, mukaan lukien esteettömät ja avustavat teknologiat sekä digitaalisen koulutussisällön luominen ja innovatiivinen käyttö.

Yhteiset arvot, kansalaistoiminta ja osallistuminen

Ohjelmalla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita elinikäisessä oppimisessa. Hankkeilla olisi tarjottava henkilöille mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen, sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan. Painopiste on myös Euroopan unionin tilannetta koskevan tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämisessä etenkin EU:n yhteisten arvojen, yhtenäisyyden ja moninaisuuden periaatteiden sekä henkilöiden kulttuurisen identiteetin ja tietoisuuden sekä sosiaalisen ja historiallisen perinnön suhteen.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea ammatillisen koulutuksen alan kapasiteetinvahvistamishankkeita?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta ammatillisen koulutuksen alan kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Kaikki ammatillisen koulutuksen alalla toimivat ja johonkin EU:n jäsenvaltioon tai tukikelpoiseen ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan laillisesti sijoittautuneet julkiset tai yksityiset organisaatiot. Hakijaorganisaatio jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot:

  • johonkin EU:n jäsenvaltioon tai tukikelpoiseen ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan taikka tukikelpoiseen ohjelmaan assosioitumattoman kolmanteen maahan laillisesti sijoittautuneet ammatillisen koulutuksen järjestäjät
  • johonkin EU:n jäsenvaltioon tai tukikelpoiseen ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan taikka tukikelpoiseen ohjelmaan assosioitumattoman kolmanteen maahan laillisesti sijoittautuneet muut julkiset tai yksityiset organisaatiot, jotka toimivat ammatillisen koulutuksen alalla ja työmarkkinoilla
  • julkisen tai yksityisen sektorin liitännäiskumppanit, jotka osallistuvat tiettyjen hanketehtävien tai -toimintojen toteuttamiseen tai tukevat hankkeen tulosten levittämistä ja jatkuvuutta; sopimuksen hallinnointiin liittyvissä asioissa liitännäiskumppaneita ei pidetä hankekumppaneina, eivätkä ne saa rahoitusta.

Tämän toiminnon osalta tukikelpoiset ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat:

  • Kaikki alueiden 1, 2, 3, 4, 9, 10 ja 11 ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat (ks. ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa).

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Kapasiteetinvahvistamishankkeet ovat ohjelmamaiden välisiä, ja niihin osallistuu vähintään neljä organisaatiota vähintään kolmesta maasta: vähintään yksi organisaatio kahdesta eri EU:n jäsenvaltiosta ja ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta sekä vähintään kaksi organisaatiota vähintään yhdestä tukikelpoisesta ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta.

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden organisaatioiden lukumäärä ei saa olla suurempi kuin ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatioiden määrä.

Toiminnon tapahtumapaikka

Toiminnon on tapahduttava siihen osallistuvien organisaatioiden sijaintimaissa, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka liittyvät toiminnon tavoitteisiin.

Jos se on hankkeen tavoitteiden tai toteutuksen kannalta perusteltua

  • toimintoja voidaan toteuttaa myös jossain Euroopan unionin toimielinten toimipaikassa, vaikka hankkeessa ei ole osallistujaorganisaatioita toimielimen isäntämaasta 
  • toiminnot, joihin liittyy tulosten jakamista ja tunnetuksi tekemistä, voidaan toteuttaa myös EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa taikka ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa järjestettävissä ohjelmamaiden välisissä tapahtumissa/konferensseissa.

Hankkeen kesto

Hankkeet voivat kestää yksi, kaksi tai kolme vuotta. Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteen ja niiden toimintojen tyypin perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2022-CB-VET

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 31. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Muut perusteet

Kukin hakija voi jättää hakuaikaa kohden vain yhden hanke-ehdotuksen. Jos sama hakija jättää useamman kuin yhden hanke-ehdotuksen, vain ensimmäiseksi jätetty hanke-ehdotus otetaan huomioon ja muut hanke-ehdotukset hylätään automaattisesti.

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Odotettu vaikutus

Avustusta saavien hankkeiden on osoitettava tuottavan odotetun vaikutuksensa saavuttamalla seuraavat tulokset:

  • tiiviimmät yhteydet ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja työmarkkinoiden välillä
  • paremmat yhteydet ammatillisen koulutuksen profiilien ja paikallisten/alueellisten/kansallisten strategioiden ja painopisteiden välillä
  • ammatillisen koulutuksen järjestäjien paremmat valmiudet erityisesti johtamisen, hallinnon, osallisuuden, laadunvarmistuksen, innovoinnin ja kansainvälistymisen aloilla
  • henkilöstön, johtajien, päättäjien ja kokeneiden opettajien parempi tiedonsaanti työmarkkinoita ja ammatillista koulutusta lähentävistä lähestymistavoista
  • ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien paremmat tiedot sekä tekniset, johtamis- ja pedagogiset taidot
  • opettajien/kouluttajien, ammattiin opiskelevien ja työnantajien antaman palautteen parempi sisällyttäminen opetussuunnitelmaan, profiilien suunnitteluun ja koulutuksen uudistamiseen
  • ammattiin opiskelevien osaamistason, taitojen ja työllistymismahdollisuuksien parantuminen
  • lisääntynyt yhteistyö maailman eri alueiden välillä yhteisten aloitteiden avulla
  • osallistujaorganisaatioiden kestävyyttä koskevien valmiuksien kehittäminen
  • kohderyhmän digitaitojen ja osaamisen parantaminen asianmukaisten toimintojen ja aloitteiden avulla
  • sosiaalisten ja monikulttuuristen taitojen lisääntyminen ammatillisen koulutuksen alalla.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä)

  • Hanke-ehdotuksen relevanssi toiminnon tavoitteiden ja aihealueiden kannalta.
  • Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:  
    • Hanke-ehdotuksessa käsitellään toiminnon maantieteellisiä tavoitteita.
    • Hanke-ehdotuksessa käsitellään asianomaisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden alueellisia ja monialaisia painopisteitä.
    • Hanke-ehdotus on toteutettavissa kohteena olevan maan/kolmansien maiden paikallisessa toimintaympäristössä.
    • Tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja kohderyhmien kannalta merkityksellisiin asioihin.
    • Hanke-ehdotus on innovatiivinen ja/tai täydentää osallistujaorganisaatioiden aiemmin toteuttamia muita hankkeita.
    • Kapasiteetinvahvistamistoiminnot on määritelty selkeästi, ja niillä pyritään vahvistamaan osallistujaorganisaatioiden kapasiteettia.
    • Toiminnot sisältyvät kohteena olevien ammatillisen koulutuksen järjestäjien kehittämisstrategioihin ja maakohtaisiin tukistrategioihin, mukaan lukien tarvittaessa työllistettävyyden, osallisuuden, moninaisuuden ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien osallistujien painottaminen.
    • Ohjelman horisontaaliset näkökohdat otetaan huomioon.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

  • Työohjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, toteutus-, seuranta-, arviointi- ja tulostenlevitysvaiheet.
  • Tunnistettuihin tarpeisiin vastaamiseksi ehdotetun menetelmän asianmukaisuus ja laatu.
  • Ehdotettujen lähestymistapojen innovatiivisuus: digiteknologioiden käyttö ja saatavuus, digitaalisen koulutussisällön luominen ja innovatiivinen käyttö, innovatiiviset käytännöt, joiden avulla oppijoista ja ammatillisen koulutuksen järjestäjistä voi tulla ympäristökestävyyden ja muutoksen aikaansaajia, jne.
  • Hankkeen tavoitteiden ja ehdotettujen toimintojen keskinäinen johdonmukaisuus.
  • Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
  • Ehdotettujen epävirallisen oppimisen menetelmien laatu.
  • Osallistujien valintamenettelyjen laatu suhteessa osallisuutta ja moninaisuutta koskeviin tavoitteisiin.
  • Osallistujien oppimistulosten tunnistamista ja tunnustamista koskevien järjestelyjen laatu sekä avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden johdonmukainen hyödyntäminen.
  • Laadunvalvontatoimenpiteet ja niiden soveltuvuus sen varmistamiseen, että hanke toteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia noudattaen.
  • Hankkeen kustannustehokkuus ja se, onko kullekin toiminnolle osoitettu asianmukaiset resurssit.
  • Liikkuvuustoimien osallistujien valitsemiseksi ja/tai osallistamiseksi toteutettavien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus (ks. tämän oppaan osan A-osassa oleva jakso ”Osallistujien suojelu, terveys ja turvallisuus” sekä muut avaintoimen 1 liikkuvuushankkeisiin sovellettavat vaatimukset ja suositukset).

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

  • Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:
    • Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, kokemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpuolisen onnistumisen.
    • Vastuun- ja tehtävänjako osoittaa, että kaikki osallistujaorganisaatiot ovat sitoutuneita hankkeeseen ja osallistuvat sen toteuttamiseen aktiivisesti.
  • Käytössä on tehokkaat järjestelyt osallistujaorganisaatioiden keskinäistä sekä niiden ja muiden sidosryhmien välistä koordinaatiota ja viestintää varten.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

  • Hanketulosten arviointitoimenpiteiden laatu.
  • Hankkeen mahdolliset vaikutukset
    • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
    • paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai globaalilla tasolla, kun ei oteta huomioon hankkeeseen suoraan osallistuvia organisaatioita ja henkilöitä.
  • Tulostenlevityssuunnitelman laatu: niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa hankkeen tuloksista osallistujaorganisaatioissa ja niiden ulkopuolella.
  • Hanke-ehdotuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettomia rajoituksia.
  • Hankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi laadittujen suunnitelmien laatu: hankkeen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulosten tuottamista EU-avustuksen päättymisen jälkeen.

Hakemuksen on saatava vähintään 60 pistettä (kaikkiaan 100 pisteestä), jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä.

Lisäksi sen on saatava kunkin edellä mainitun arviointikriteeriluokan enimmäispisteistä vähintään puolet (toisin sanoen vähintään 15 pistettä luokissa ”hankkeen relevanssi” ja ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” sekä 10 pistettä luokissa ”kumppanuuden ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja ”vaikuttavuus”).

Lisätiedot

Hakemuksen hyväksyminen ei tarkoita, että hakijalle välttämättä myönnetään hakemuksessa mainittu tukimäärä. Tukea voidaan pienentää kyseistä toimea koskevien erityisten rahoitussääntöjen ja arvioinnin tulosten perusteella.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnon arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU-avustus on vähintään 100 000 euroa ja enintään 400 000 euroa hanketta kohden.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään? 

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat: 

  • Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”). 
  • Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminnot.
  • Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan kertakorvauksen erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
  • Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella. Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tuotosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

Tagged in:  Vocational education and training