Kapasiteetinvahvistamishankkeet ovat kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jotka perustuvat monenvälisiin kumppanuuksiin EU:n jäsenvaltioissa, ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa ja ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa ammatillisen koulutuksen alalla toimivien organisaatioiden välillä. Niillä pyritään tukemaan ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta, saavutettavuutta ja kykyä vastata tarpeisiin kestävän sosioekonomisen kehityksen edistäjinä.

Tämän toiminnon tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kapasiteettia erityisesti johtamisen, hallinnon, osallisuuden, laadunvarmistuksen ja innovoinnin osalta, jotta ne saavat paremmat valmiudet yhteistyössä yksityisen sektorin / yritysten / yrittäjäjärjestöjen kanssa tarkastella työllisyysmahdollisuuksia ja kehittää työvoimatarpeisiin vastaavia ammatillisen koulutuksen toimia. Sitä varten toteutetaan yhteisiä aloitteita, joilla edistetään yhteistyötä maailman eri alueiden välillä. Kansainvälisillä kumppanuuksilla olisi edistettävä ammatillisen koulutuksen laatua ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa erityisesti vahvistamalla ammatillisen koulutuksen henkilöstön ja opettajien kapasiteettia sekä lujittamalla ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työmarkkinoiden välistä yhteyttä.

Ammatillisen koulutuksen kapasiteetinvahvistamishankkeiden odotetaan osaltaan edistävän Euroopan komission ja asianomaisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tai alueiden laajempien politiikkatavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien Global Gateway -investointipaketit.

Toiminnon Tavoitteet

Toiminnon tarkoituksena on erityisesti

• vahvistaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien kapasiteettia, jotta voidaan tehostaa yksityisen ja julkisen sektorin sidosryhmien välistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen alalla kysyntälähtöisten ja mahdollisuuksiin perustuvien ammatillisen koulutuksen toimien toteuttamiseksi
• parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja kykyä mukautua sosioekonomisiin mahdollisuuksiin ja yhteiskunnan muutoksiin, jotta osaamisen tarjonta olisi työmarkkinoiden kannalta merkityksellisempää
• tehdä ammatillisesta koulutuksesta paikallisten, alueellisten ja kansallisten kehitysstrategioiden mukaista.

Aihealueet

Ammatillisen koulutuksen kapasiteetinvahvistamishankkeiden ominaispiirteisiin sisältyy eräitä seuraavassa esiteltäviä aihealueita. Hanke-ehdotuksissa olisi keskityttävä yhteen tai useampaan seuraavista aiheista:

• työssäoppiminen (nuorille ja/tai aikuisille)
• laadunvarmistusmekanismit
• ammatillisen koulutuksen opettajien/kouluttajien ammatillinen kehittyminen
• avaintaidot, yrittäjyystaidot mukaan luettuna
• julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelu ja kumppanuudet ammatillisessa koulutuksessa
• innovointi ammatillisessa koulutuksessa
• vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämät taidot
• osaamisen ja nykyisten ja tulevien työmahdollisuuksien, mukaan lukien kehitteillä olevat lupaavat arvoketjut, kohtaaminen.

Hakijat voivat käsitellä myös muita kuin edellä mainittuja aihealueita. Niiden yhteydessä on osoitettava, että ne ovat erityisen tarkoituksenmukaisia ehdotuspyynnön tavoitteiden ja yksilöityjen tarpeiden täyttämiseksi.

Toiminta

Ehdotetun toiminnan on liityttävä suoraan toiminnon yleisiin tavoitteisiin ja aihealueisiin eli sen on vastattava yhtä tai useampaa edellä mainittua aihealuetta ja se on eriteltävä koko hankkeen toteutusajan kattavassa hankekuvauksessa.

Tämän kansainvälisen maailmanlaajuisen toiminnon yhteydessä hankkeiden toiminnan on keskityttävä ammatillisen koulutuksen alalla toimivien organisaatioiden kapasiteetin kehittämiseen ja vahvistamiseen pääasiassa toiminnon piiriin kuuluvissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa.

Rahoitettavissa hankkeissa voidaan yhdistellä monenlaista yhteistyö-, vaihto-, viestintä- ja muuta toimintaa, kuten seuraavia:

• luodaan ja kehitetään verkostoja ja hyvien käytäntöjen vaihtoa ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden ja EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien välillä
• luodaan välineitä, ohjelmia ja muuta materiaalia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden oppilaitosten valmiuksien kehittämiseksi (käytännölliset koulutusohjelmat, harjoitteluohjelmat ja välineet ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arvioimiseksi ja validoimiseksi, osallistuvien oppilaitosten yksittäiset toimintasuunnitelmat, ammatinvalinta- ja uraohjauksen ja neuvonnan menetelmät jne.)
• luodaan mekanismeja, joilla yksityissektori otetaan mukaan sekä opetussuunnitelmien suunnitteluun että toteutukseen ja tarjotaan ammattiin opiskeleville laadukas työssäoppimiskokemus
• kehitetään ja siirretään pedagogisia lähestymistapoja, opetus- ja koulutusmateriaaleja ja -menetelmiä, mukaan lukien työssäoppiminen, virtuaaliliikkuvuus, avoimet oppimisresurssit ja tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen
• kehitetään ja toteutetaan kansainvälistä (virtuaalista) vaihtotoimintaa ensisijaisesti henkilöstölle (mukaan lukien opettajat ja muu kuin opetushenkilöstö, kuten koulujen johtajat, muut johtajat, opinto-ohjaajat, tukihenkilöt jne.).

Jos ehdotetaan oppijoiden ja henkilöstön liikkuvuustoimintaa, sillä olisi edistettävä suoraan hankkeen tavoitteita ja sillä olisi oltava vahva sija koko hankkeen toimintalogiikassa.

Ehdotetun toiminnan olisi tuotettava lisäarvoa, ja sillä on oltava suora vaikutus hankkeen tulosten saavuttamiseen.

Alueelliset painopisteet

Käytettävissä olevat määrärahat on jaettu maailman eri alueiden kesken (Länsi-Balkan, itäiset naapurimaat, eteläiset Välimeren maat, Saharan eteläpuolinen Afrikka, Latinalainen Amerikka ja Karibian alue), ja eri alueiden saamien määrärahakokonaisuuksien suuruus vaihtelee. Lisätietoja kussakin määrärahakokonaisuudessa käytettävissä olevista määristä julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

EU on asettanut useita painopisteitä, jotka koskevat maantieteellistä tasapainoa ja erityistavoitteita. Lisäksi organisaatioita kannustetaan tekemään yhteistyötä köyhimpien ja vähiten kehittyneiden ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kumppaneiden kanssa.

Tälle toiminnolle asetetut alueelliset painopisteet ovat seuraavat:

Jos hakemus koskee yhtä tai useampaa Euroopan koulutussäätiön (ETF) kumppanimaata, siinä olisi esitettävä näyttö asiaankuuluvissa Torinon prosessin¹  mukaisissa alueellisissa raporteissa²  muotoiltujen ETF:n suositusten huomioon ottamisesta.

Länsi-Balkan  

• Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka edistävät alueen talous- ja investointisuunnitelman³  toteuttamista ja/tai Torinon prosessissa annettujen Euroopan koulutussäätiön suositusten (ks. edellä) toimeenpanoa. 
• Etusijalla on myös oppijoiden (opiskelijoiden) ja henkilöstön (opettajien, kouluttajien, johtajien jne.) liikkuvuus.

Itäiset Naapurimaat

• Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka edistävät alueen talous- ja investointisuunnitelman⁴  toteuttamista ja/tai Torinon prosessissa annettujen Euroopan koulutussäätiön suositusten (ks. edellä) toimeenpanoa. 

Eteläiset Välimeren maat 

• Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka edistävät alueen talous- ja investointisuunnitelman⁵  toteuttamista ja/tai Torinon prosessissa annettujen Euroopan koulutussäätiön suositusten (ks. edellä) toimeenpanoa. 

Saharan Eteläpuolinen Afrikka 

• Etusijalle asetetaan vähiten kehittyneet maat; erityistä huomiota kiinnitetään myös muuttoliikkeen kannalta ensisijaisiin maihin. Yksikään maa ei saa yli 8:aa prosenttia alueelle myönnetystä rahoituksesta. 
• Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka edistävät asiaankuuluvien maantieteellisten suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien⁶  toteuttamista maa- tai aluetasolla ja EU:n ja Afrikan Global Gateway - investointipaketin⁷  toimeenpanoa.
• Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka edistävät julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelua ammatillisten oppilaitosten ja yksityisen sektorin välillä.

Latinalainen Amerikka  

• Etusijalle asetetaan alueelliset hankkeet (hankkeet, joissa on mukana useampi kuin yksi tukikelpoinen ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa) tai alhaisen tulotason ja ylemmän keskitulotason maissa toteutettavat hankkeet.
• Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka edistävät asiaankuuluvien maantieteellisten suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien⁸  toteuttamista maa- tai aluetasolla.  

Karibian alue  

• Etusijalle asetetaan alueelliset hankkeet (hankkeet, joissa on mukana useampi kuin yksi tukikelpoinen ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa) tai vähiten kehittyneissä maissa sekä alhaisen tulotason ja ylemmän keskitulotason maissa toteutettavat hankkeet. 
• Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka edistävät asiaankuuluvien maantieteellisten suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien⁹  toteuttamista maa- tai aluetasolla.  

Jos hankkeissa käsitellään edellä mainittuja alueellisia painopisteitä, niissä on osoitettava, miten ja missä määrin niitä käsitellään. 

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Ammatillisen koulutuksen alan kapasiteetinvahvistamishanke koostuu neljästä vaiheesta:

• hankkeen yksilöinti ja käynnistäminen
• hankkeen valmistelu ja suunnittelu
• hankkeen toteutus ja toiminnan seuranta
• hankkeen tarkastelu ja vaikutusten arviointi.

Osallistujaorganisaatioilla ja toimintaan osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli hankkeen kaikissa vaiheissa, mikä tukee heidän oppimiskokemustaan.

Yksilöinti ja käynnistäminen:

Yksilöidään ehdotuspyynnön yhteydessä ongelma, tarve tai mahdollisuus, johon hankeidealla voidaan vastata. Yksilöidään keskeinen toiminta ja tärkeimmät tulokset, joita hankkeesta voidaan odottaa. Kartoitetaan asiaankuuluvat sidosryhmät ja mahdolliset kumppanit. Määritellään hankkeen tavoite tai tavoitteet. Varmistetaan hankkeen yhdenmukaisuus osallistujaorganisaatioiden strategisten tavoitteiden kanssa. Suoritetaan alustavaa suunnittelua, jotta hanke saa hyvän alun, ja kootaan tiedot, joita tarvitaan seuraavaan vaiheeseen jatkamiseksi jne.

Valmistelu ja suunnittelu:

Täsmennetään hankkeen laajuus ja asianmukainen lähestymistapa. Hahmotellaan selkeästi ehdotetut menetelmät, joilla varmistetaan hankkeen tavoitteiden ja toimintojen johdonmukaisuus. Päätetään hankkeeseen liittyvien tehtävien aikataulusta. Arvioidaan tarvittavat resurssit ja suunnitellaan hanketta yksityiskohtaisemmin esimerkiksi tarvearvioinnin avulla. Määritellään järkevät tavoitteet ja vaikutusindikaattorit (joiden olisi oltava tarkasti määriteltyjä, mitattavissa ja toteutettavissa olevia, relevantteja ja ajallisesti määrättyjä). Yksilöidään hankkeen tulokset ja oppimistulokset. Laaditaan työohjelma ja arvioitu kokonaistalousarvio ja määritellään toimintamuodot ja odotetut vaikutukset. Laaditaan hankkeen toteutussuunnitelma sekä järkevä ja realistinen viestintäsuunnitelma, mukaan lukien hankkeiden hallinnointiin, seurantaan, laadunvalvontaan, raportointiin ja tulosten levittämiseen liittyvät strategiset näkökohdat. Määritellään käytännön järjestelyt ja vahvistetaan suunniteltujen toimintojen kohderyhmä tai kohderyhmät. Tehdään sopimukset kumppaneiden kanssa, laaditaan hanke-ehdotus jne.

Toteutus ja toiminnan seuranta

Toteutetaan hanke suunnitelmien mukaisesti ja täytetään raportointi- ja viestintävaatimukset. Seurataan käynnissä olevia toimintoja ja arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta hankesuunnitelmiin verrattuna. Yksilöidään ja toteutetaan korjaavia toimia, joilla puututaan poikkeamiin suunnitelmista sekä ongelmiin ja riskeihin. Tunnistetaan poikkeamat asetetuista laatustandardeista ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä jne.

Tarkastelu ja vaikutusten arviointi

Arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta suhteessa sen tavoitteisiin ja toteutussuunnitelmiin. Arvioidaan toimintaa ja sen vaikutuksia eri tasoilla, hanketulosten jakamista ja hyödyntämistä jne.

Lisäksi odotetaan, että hankkeissa soveltuvin osin ja oikeasuhteisesti

• esitetään pitkän aikavälin toimintasuunnitelma hankkeen tulosten asteittaista käyttöönottoa varten hankkeen päätyttyä (kestävien kumppanuuksien pohjalta), mukaan lukien skaalattavuutta ja rahoituksen kestävyyttä koskevat toimenpiteet
• varmistetaan hankkeen tulosten asianmukainen näkyvyys ja laaja levittäminen transnationaalisella, kansallisella ja/tai alueellisella tasolla asiaankuuluvien kumppaneiden kanssa.

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä kapasiteetinvahvistamishankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa.

Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon hankkeita suunnitellessaan. 

Osallisuus ja moninaisuus

Ohjelmalla tuetaan hankkeita, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta ja pyritään paremmin tavoittamaan henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, mukaan lukien vammaiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt, maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuvat henkilöt, sosioekonomisissa vaikeuksissa olevat henkilöt sekä muuta sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää kohtaavat henkilöt. Näillä hankkeilla autetaan puuttumaan näiden ryhmien kohtaamiin esteisiin ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja luomaan osallistavia ympäristöjä, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja vastaavat laajemman yhteisön tarpeita.

Ympäristökestävyys

Ohjelmalla tuetaan ympäristön ja ilmastonmuutoksen haasteisiin liittyvän tietoisuuden lisäämistä kaikilla aloilla. Hankkeita kannustetaan kehittämään osaamista erilaisilla kestävyyden kannalta merkityksellisillä aloilla ja laatimaan vihreän sektorin osaamisstrategioita ja -menetelmiä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia opetussuunnitelmia, jotka vastaavat paremmin yksilöiden tarpeita. Ohjelmalla tuetaan myös innovatiivisten käytäntöjen kokeilemista, jotta oppijoista ja ammatillisen koulutuksen järjestäjistä voi tulla todellisia muutoksen aikaansaajia (esimerkiksi resurssien säästäminen, energiankulutuksen ja jätteiden vähentäminen, hiilijalanjäljen kompensointi ja kestävien ruoka- ja liikkuvuusvaihtoehtojen valitseminen).

Digitaalinen ulottuvuus

Ohjelmalla tuetaan alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen ja ammatillisen koulutuksen digitalisaatiosuunnitelmia. Sillä edistetään digiteknologian tarkoituksenmukaista käyttöä. Tähän sisältyy digipedagogiikan ja digitaalisten työkalujen käyttöön liittyvän asiantuntemuksen kehittäminen, mukaan lukien esteettömät ja avustavat teknologiat sekä digitaalisen koulutussisällön luominen ja innovatiivinen käyttö.

Yhteiset arvot, kansalaistoiminta ja osallistuminen

Ohjelmalla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita elinikäisessä oppimisessa. Hankkeilla olisi tarjottava henkilöille mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen, sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan. Painopiste on myös Euroopan unionin tilannetta koskevan tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämisessä etenkin EU:n yhteisten arvojen, yhtenäisyyden ja moninaisuuden periaatteiden sekä henkilöiden kulttuurisen identiteetin ja tietoisuuden sekä sosiaalisen ja historiallisen perinnön suhteen.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea ammatillisen koulutuksen alan kapasiteetinvahvistamishankkeita?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta ammatillisen koulutuksen alan kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot (Kuka voi hakea?)

Tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hakijat (edunsaajat ja sidosyhteisöt, tapauksen mukaan)

• ovat oikeussubjekteja (julkisia tai yksityisiä elimiä)
• toimivat ammatillisen koulutuksen alalla tai työmarkkinoilla
• Osallistujaorganisaatiot voivat olla esimerkiksi seuraavia (luettelo ei ole tyhjentävä):
  • ammatillisen koulutuksen järjestäjät
  • yritykset, teollisuus, muut työnantajat tai toimialaa edustavat organisaatiot
  • kansalliset/alueelliset tutkinnoista vastaavat viranomaiset
  • työvoimapalvelut
  • tutkimuslaitokset
  • innovaatiokeskukset
  • aluekehitysviranomaiset
  • kansainväliset organisaatiot
• ovat sijoittautuneet tukikelpoiseen maahan eli johonkin EU:n jäsenvaltioon, ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan tai ohjelmaan assosioitumattomaan tukikelpoiseen maahan.

Tämän toiminnon piiriin kuuluvat tukikelpoiset alueet ovat alueet 1, 2, 3, 9, 10 ja 11 (ks. tämän oppaan A-osa). 

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) ja Venäjän federaation (alue 4) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

Koordinaattorin on oltava ammatillisen koulutuksen alalla toimiva organisaatio. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä. Se ei voi olla sidosyhteisö. Ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitsevat organisaatiot eivät voi toimia koordinaattorina.

Muut yhteisöt oivat osallistua muissa konsortion tehtävissä, kuten liitännäiskumppaneina.

Konsortion kokoonpano (Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili)

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot, joihin kuuluu vähintään neljä hakijaa (edunsaajia, ei sidosyhteisöjä) vähintään kolmesta tukikelpoisesta maasta:

• Vähintään kaksi EU:n jäsenvaltiota tai ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata:
  • jokaisesta osallistuvasta maasta on oltava mukana vähintään yksi organisaatio.
• Vähintään yksi tukikelpoinen ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa:
  • vähintään kaksi organisaatiota osallistuvista tukikelpoisista ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista samalta alueelta.
  • Eri tukikelpoisilta alueilta tulevat organisaatiot eivät voi osallistua samaan hankkeeseen. Alueiden väliset hankkeet eivät ole tukikelpoisia.

Konsortiossa on oltava vähintään yksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä muulta kuin korkea-asteelta.

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden organisaatioiden lukumäärä ei saa olla suurempi kuin tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatioiden määrä. 

Sidosyhteisöjä ja liitännäiskumppaneita ei lasketa mukaan konsortion kokoonpanoon.

Maantieteellinen sijainti (Toiminnan tapahtumapaikka)

Toiminnan on tapahduttava hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden maissa.

Jos se on hankkeen tavoitteiden tai toteutuksen kannalta perusteltua,

• toimintaa voidaan toteuttaa myös jossain Euroopan unionin toimielinten toimipaikassa, vaikka hankkeessa ei ole osallistujaorganisaatioita toimielimen isäntämaasta 
• toimintaa, johon liittyy tulosten jakamista ja tunnetuksi tekemistä, voidaan toteuttaa myös EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa taikka tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa järjestettävissä transnationaalisissa aihekohtaisissa tapahtumissa/konferensseissa.

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 12, 24 tai 36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla avustussopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA) rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin (Funding & Tender Opportunities Portal) kautta.

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2024-CB-VET

Tutustu ennen hakemuksen jättämistä FTOP-portaalin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 29. helmikuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Miten haetaan?

Lisätietoja on tämän oppaan C-osassa.

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Arviointikriteerit

Tässä yhteydessä sovelletaan seuraavia kriteereitä:

Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä)

• Yhteys aihealueisiin: Hanke-ehdotuksen relevanssi toiminnon tavoitteiden ja aihealueiden kannalta.
• Alueelliset painopisteet: hanke-ehdotuksella käsitellään alueellisia painopisteitä, mukaan lukien tämä toiminnon kohdalla luetellut asiaankuuluvat politiikka-asiakirjat (suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat, EU:n ja Afrikan Global Gateway -investointipaketti, talous- ja investointisuunnitelmat sekä Torinon prosessin mukaiset alueelliset raportit).
• EU:n arvot: Hanke-ehdotus on merkityksellinen EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – kunnioittamisen ja edistämisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunnan kannalta.
• Paikallinen toimintaympäristö: Hanke-ehdotus perustuu riittävään tarveanalyysiin ja on toteutettavissa kohteena olevien maiden paikallisessa toimintaympäristössä.
• Johdonmukaisuus: Hakemuksen tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja kohderyhmien kannalta merkittäviin kysymyksiin.
• Innovointi: Hanke-ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdotus johtaa innovatiivisiin tuloksiin ja ratkaisuihin sen alalla yleensä tai siinä maantieteellisessä toimintaympäristössä, jossa hanke toteutetaan (esimerkiksi sisältö, tuotokset, sovelletut työskentelymenetelmät, mukana tai kohteena olevat organisaatiot ja henkilöt).
• Täydentävyys: Hanke-ehdotus täydentää osallistujaorganisaatioiden aiemmin toteuttamia muita hankkeita.
• Kapasiteetin vahvistaminen: Toimenpiteet kapasiteetin vahvistamiseksi on määritelty selkeästi, ja niiden tarkoituksena on vahvistaa osallistujaorganisaatioiden, pääasiassa ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistujaorganisaatioiden, kapasiteettia.
• Yhteys strategioihin: Toiminnot sisältyvät kohteena olevien ammatillisen koulutuksen järjestäjien kehittämisstrategioihin ja maakohtaisiin tukistrategioihin, mukaan lukien tarvittaessa työllistettävyyden, osallisuuden, moninaisuuden ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien osallistujien painottaminen.
• Horisontaaliset näkökohdat: Ohjelman horisontaaliset näkökohdat otetaan huomioon.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

• Johdonmukaisuus: Hankkeen kokonaissuunnittelu takaa hankkeen tavoitteiden, toiminnan ja ehdotetun budjetin johdonmukaisuuden. Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintoja ja palveluja, joilla nimetyt tarpeet täytetään ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin. Hanke-ehdotus sisältää asianmukaiset vaiheet valmistelua, toteutusta, seurantaa, hyödyntämistä, arviointia ja tulosten levittämistä varten.
• Menetelmä: Tunnistettuihin tarpeisiin vastaamiseksi ehdotetun menetelmän asianmukaisuus ja laatu.
• Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
• Epävirallisen oppimisen menetelmät: Ehdotettujen epävirallisen oppimisen menetelmien laatu – tarvittaessa, eli jos hakemuksessa ehdotetaan epävirallisen oppimisen menetelmiä.
• Osallistujien valinta: Ehdotuksen mukaiseen toimintaan osallistujien valintamenettelyjen laatu suhteessa osallisuutta ja moninaisuutta koskeviin tavoitteisiin.
• Tunnustaminen ja validointi: Osallistujien oppimistulosten tunnustamista ja validointia koskevien järjestelyjen laatu sekä avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden ( EQF¹⁰ , EQAVET¹¹ , Europassi¹² , ESCO¹³  ja asiaankuuluvat osaamiskehykset kuten DigComp¹⁴ , EntreComp¹⁵ ​​​​​​​, LifeComp¹⁶ ​​​​​​​, GreenComp¹⁷ ​​​​​​​) johdonmukainen hyödyntäminen.
• Laadunvalvontatoimenpiteet: Käytössä on laadunvalvontatoimenpiteet, ja ne soveltuvat sen varmistamiseen, että hanke toteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia noudattaen.
• Kustannustehokkuus: Missä määrin hanke on kustannustehokas ja siinä on osoitettu kullekin toimintamuodolle asianmukaiset resurssit.
• Liikkuvuustoiminta: Liikkuvuustoimintaan osallistujien valitsemiseksi ja/tai osallistamiseksi toteutettavien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus (ks. tämän oppaan A-osassa oleva jakso ”Osallistujien suojelu, terveys ja turvallisuus” sekä muut avaintoimen 1 liikkuvuushankkeisiin sovellettavat vaatimukset ja suositukset) – tarvittaessa, eli jos hakemukseen sisältyy liikkuvuustoimintaa.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

• Rakenne: Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, kokemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpuolisen onnistumisen.
• Sitoutuneisuus: Vastuun- ja tehtävänjako osoittaa, että kaikki osallistujaorganisaatiot ovat sitoutuneita hankkeeseen ja osallistuvat sen toteuttamiseen aktiivisesti.
• Yhteistyö: Käytössä on tehokkaat järjestelyt osallistujaorganisaatioiden keskinäistä sekä niiden ja muiden sidosryhmien välistä koordinaatiota ja viestintää varten.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

• Vaikuttavuus: Hankkeen mahdolliset vaikutukset  
  • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
  • paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai kansainvälisellä tasolla, kun ei oteta huomioon hankkeeseen suoraan osallistuvia organisaatioita ja henkilöitä.
• Tulosten levittäminen: Tulostenlevityssuunnitelman laatu: niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa hankkeen tuloksista osallistujaorganisaatioissa ja niiden ulkopuolella.
• Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidosryhmät hyödyntävät hankkeen tuloksia. Siinä kuvataan hyödyntämistapoja hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen.
• Avoin saatavuus: Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla, eikä siihen sisälly suhteettomia rajoituksia.
• Jatkuvuus: Hankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi laadittujen suunnitelmien laatu: hankkeen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulosten tuottamista EU-avustuksen päättymisen jälkeen. Tarvittaessa se, miten yksityinen sektori on mukana hankerahoituksen aikana ja sen jälkeen.

Hakemuksen on saatava vähintään 60 pistettä (kaikkiaan 100 pisteestä), jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava kunkin edellä mainitun arviointikriteeriluokan enimmäispisteistä vähintään puolet (toisin sanoen vähintään 15 pistettä arviointikriteereistä ”hankkeen relevanssi” ja ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” sekä 10 pistettä luokissa ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja ”vaikuttavuus”).

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” saadun pistemäärän perusteella. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”vaikuttavuus” saadun pistemäärän perusteella.

Jos paremmuusjärjestystä ei saada selville tällä tavalla, etusijan määrittämiseksi voidaan ottaa huomioon hankkeiden koko asiakirja-aineisto ja myönteisten synergioiden syntyminen hankkeiden välille taikka muita ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät kirjataan paneelin raporttiin.

Odotettu vaikutus

Avustusta saavien hankkeiden on osoitettava odotettu vaikutuksensa saavuttamalla seuraavat tulokset:

• tiiviimmät yhteydet ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja työmarkkinoiden välillä
• paremmat yhteydet ammatillisen koulutuksen profiilien ja paikallisten/alueellisten/kansallisten strategioiden ja painopisteiden välillä
• ammatillisen koulutuksen järjestäjien paremmat valmiudet erityisesti johtamisen, hallinnon, osallisuuden, laadunvarmistuksen, innovoinnin ja kansainvälistymisen aloilla
• henkilöstön, johtajien, päättäjien ja kokeneiden opettajien parempi tiedonsaanti työmarkkinoita ja ammatillista koulutusta lähentävistä lähestymistavoista
• ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien paremmat tiedot sekä tekniset, johtamis- ja pedagogiset taidot
• opettajien/kouluttajien, ammattiin opiskelevien ja työnantajien antaman palautteen parempi sisällyttäminen opetussuunnitelmaan, profiilien suunnitteluun ja koulutuksen uudistamiseen
• ammattiin opiskelevien osaamistason, taitojen ja työllistymismahdollisuuksien parantuminen
• lisääntynyt yhteistyö maailman eri alueiden välillä yhteisten aloitteiden avulla
• osallistujaorganisaatioiden kestävyyttä koskevien valmiuksien kehittäminen
• kohderyhmän digitaitojen ja -osaamisen parantaminen asianmukaisen toiminnan ja aloitteiden avulla
• sosiaalisten ja monikulttuuristen taitojen lisääntyminen ammatillisen koulutuksen alalla.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla, eikä siihen sisälly suhteettomia rajoituksia. 

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Avustuksen myöntävä viranomainen määrittää rahoituksen määrän hankkeen alustavan talousarvion, arviointitulosten ja 80 prosentin rahoitusosuuden pohjalta.

EU-avustus on vähintään 100 000 euroa ja enintään 400 000 euroa hanketta kohden.

Rahoitustuki kolmansille osapuolille avustusten tai palkintojen muodossa ei ole sallittua.

Vapaaehtoistyön tekijöiden kustannukset ovat tukikelpoisia. Ne korvataan vapaaehtoisten yksikkökustannuksia koskevassa komission päätöksessä¹⁸  vahvistettujen yksikkökustannusten perusteella.

Pk-yritysten omistajille aiheutuvat yksikkökustannukset ovat tukikelpoisia. Ne korvataan pk-yritysten yksikkökustannuksia koskevassa komission päätöksessä¹⁹  vahvistettujen yksikkökustannusten perusteella.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

• Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
• Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
• Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan kertakorvauksen erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
• Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä) vahvistetaan avustussopimuksessa. Tarkempia tietoja on tämän oppaan C-osan jaksossa ”Avustuskelpoiset välittömät kustannukset”.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).​​​​​​​​​​​​​​

Footnote

• 1 Torinon prosessi on osallistava prosessi, jossa analysoidaan näytön perusteella tietyn maan ammatillisen koulutuksen toimintapolitiikkoja. Torinon prosessi otettiin käyttöön vuonna 2010, ja se toteutetaan joka toinen vuosi. Siinä esitetään tilannekuva ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehitystilanteesta ETF:n kumppanimaissa, katsaus saavutettuun kehitykseen sekä tulevaisuuden ensisijaisiin tavoitteisiin. ↩ back
• 2 https://www.etf.europa.eu/en/publications-and-resources/publications/policies-human-capital-development-southern-and-eastern; https://www.etf.europa.eu/en/publications-and-resources/publications/policies-human-capital-development-eastern-partnership-etf; https://www.etf.europa.eu/en/publications-and-resources/publications/policies-human-capital-development-south-eastern-europe-and ↩ back
• 3 https://neighbourhood-enlargement.ec.europa.eu/system/files/202010/communication_on_wb_economic_and_investment_plan_october_2020_en.pdf ↩ back
• 4 https://www.eeas.europa.eu/sites/default/files/swd_2021_186_f1_joint_staff_working_paper_en_v2_p1_1356457_0.pdf (Talous- ja investointisuunnitelma on liitteessä 1.) ↩ back
• 5 https://neighbourhood-enlargement.ec.europa.eu/joint-staff-working-document-renewed-partnership-southern-neighbourhood-economic-and-investment-plan_en ↩ back
• 6 https://international-partnerships.ec.europa.eu/funding-and-technical-assistance/funding-instruments/global-europe-programming_fi  ↩ back
• 7 https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/stronger-europe-world/global-gateway/eu-africa-global-gateway-investment-package_fi ↩ back
• 8 Ks. edellinen alaviite. ↩ back
• 9 Ks. edellinen alaviite. ↩ back
• 10 Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) |Europass ↩ back
• 11 EQAVET – ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys – työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasiat – Euroopan komissio (europa.eu) ↩ back
• 12 Europassin digitaaliset työkalut |Europass ↩ back
• 13 ESCO (eurooppalainen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitus) ↩ back
• 14 DigComp (digitaalisten taitojen puitekehys) ↩ back
• 15 EntreComp (eurooppalainen yrittäjyystaitojen viitekehys) ↩ back
• 16 LifeComp (eurooppalainen henkilökohtaista, sosiaalista ja oppimaan oppimista koskevan osaamisen viitekehys) ↩ back
• 17 GreenComp (ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys) ↩ back
• 18 https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/common/guidance/unit-cost-decision-volunteers_en.pdf ↩ back
• 19 unit-cost-decision-sme-owners-natural-persons_en.pdf (europa.eu) ↩ back