Kapasiteetinvahvistamishankkeet ovat kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jotka perustuvat monenvälisiin kumppanuuksiin ohjelmamaissa ja ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa nuorisoalalla toimivien organisaatioiden välillä. Niiden tavoitteena on tukea kansainvälistä yhteistyötä ja toimintapoliittisia linjauksia koskevaa vuoropuhelua nuorten ja epävirallisen oppimisen alalla ja edistää sosioekonomista kehitystä ja nuorisojärjestöjen ja nuorten kestävää hyvinvointia.

Toiminnon Tavoitteet

Toiminnon tavoitteena on

• vahvistaa nuorten kanssa virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella työskentelevien organisaatioiden valmiuksia
• edistää epävirallista oppimistoimintaa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa erityisenä kohderyhmänä nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia; tarkoituksena on parantaa valmiuksien tasoa ja varmistaa nuorten aktiivinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan
• tukea nuorisotyön kehittämistä ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa ja parantaa sen laatua ja tunnustamista
• edistää epävirallisen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden järjestelmien ja ohjelmien kehittämistä, testaamista ja käynnistämistä ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• edistää EU:n nuorisostrategian (2019–2027), mukaan lukien sen 11 eurooppalaisen nuorisotavoitteen, sekä EU:n ulkoiseen toimintaan liittyvän nuorisotoimintasuunnitelman toteuttamista
• edistää yhteistyötä maailman eri alueiden välillä yhteisten aloitteiden avulla
• lisätä synergiaa ja täydentävyyttä virallisten koulutusjärjestelmien ja/tai työmarkkinoiden kanssa.

Aihealueet/erityistavoitteet

Hanke-ehdotuksissa olisi keskityttävä yhteen tai useampaan seuraavista aihealueista:

• poliittinen osallistuminen, kansalaistoiminta ja vuoropuhelu päätöksentekijöiden kanssa
• niiden nuorten osallisuus, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia
• demokratia, oikeusvaltioperiaate ja arvot
• nuorten voimaannuttaminen/osallistuminen/työllistyvyys
• rauha ja konfliktin jälkeinen sovittelu
• ympäristö ja ilmasto
• syrjinnän torjunta ja sukupuolten tasa-arvo
• digitaaliset ja yrittäjyystaidot.

Toiminta

Ehdotetun toiminnan on liityttävä suoraan toiminnon yleisiin tavoitteisiin ja erityistavoitteisiin eli sen on vastattava yhtä tai useampaa edellä mainittua aihealuetta ja se on eriteltävä koko hankkeen toteutusajan kattavassa hankekuvauksessa. Tämän kansainvälisen maailmanlaajuisen toiminnon yhteydessä hanketoiminnassa on keskityttävä nuorisojärjestöjen ja nuorten kapasiteetin kehittämiseen ja vahvistamiseen pääasiassa toiminnon piiriin kuuluvissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa.

Rahoitettavissa hankkeissa voidaan yhdistellä monenlaista yhteistyö-, vaihto-, viestintä- ja muuta toimintaa, jolla

• edistetään toimintapoliittisia linjauksia koskevaa vuoropuhelua, yhteistyötä, verkostoitumista ja käytäntöjen vaihtoa
• edistetään strategista yhteistyötä nuorisojärjestöjen ja viranomaisten välillä erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• edistetään yhteistyötä nuorisojärjestöjen ja koulutusalalla toimivien järjestöjen sekä työmarkkinoiden organisaatioiden välillä
• vahvistetaan nuorisovaltuustojen, nuorisofoorumien sekä nuorisoalasta vastaavien paikallisten, alueellisten ja valtion viranomaisten kapasiteettia erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• kohennetaan nuorisojärjestöjen johtamis-, hallinto- ja innovointivalmiuksia, johtajuutta ja kansainvälistymistä erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• tuetaan tiedotuskampanjoiden laatimista sekä tiedotus-, viestintä- ja tietovälineiden kehittämistä
• autetaan kehittämään nuorisotyön menetelmiä, välineitä ja materiaaleja sekä kannustetaan toteuttamaan aloitteita, joissa laaditaan ja suunnitellaan hankkeita yhdessä ja jotka mahdollistavat osallistavan hankesuunnittelun
• luodaan uusia nuorisotyön toteutusmuotoja ja tarjotaan koulutusta ja tukea helpotetaan epäviralliseen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta.

Esimerkkejä toimintamuodoista ovat muun muassa seuraavat:

• nuorisotyöntekijöiden ja kouluttajien sosiaalisen ja ammatillisen kehittämisen välineiden ja menetelmien kehittäminen
• epävirallisten oppimismenetelmien, etenkin medialukutaidon ja muiden valmiuksien hankintaa tai parantamista koskevien menetelmien, kehittäminen
• uudenlaisten käytännöllisten koulutusohjelmien ja aitojen yhteiskunnallisten tilanteiden simulointien kehittäminen
• nuorisotyön uusien muotojen kehittäminen, erityisesti avoimen ja joustavan oppimisen, virtuaaliliikkuvuuden ja avointen oppimisresurssien strateginen käyttö sekä tietoteknisten välineiden parempi hyödyntäminen
• tapahtumien, seminaarien ja työpajojen järjestäminen ja hyvien käytäntöjen vaihto yhteistyötä, verkostoitumista, tietoisuuden lisäämistä ja vertaisoppimista varten
• nuorten ja/tai nuorisotyöntekijöiden liikkuvuustoiminnan järjestäminen kumppanuushankkeessa kehitettyjen välineiden ja menetelmien testaamiseksi; huomaa, että liikkuvuustoiminnan on oltava toissijaista toiminnon päätavoitteisiin nähden, ja sen on oltava olennaista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuettava sitä.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Nuorisoalan kapasiteetinvahvistamishanke koostuu neljästä vaiheesta, jotka alkavat jo ennen kuin hanke-ehdotus on valittu rahoitettavaksi1 . Nämä vaiheet ovat 1) hankkeen yksilöinti ja käynnistäminen, 2) hankkeen valmistelu ja suunnittelu, 3) hankkeen toteutus ja toiminnan seuranta ja 4) hankkeen tarkastus ja vaikutusten arviointi.

Osallistujaorganisaatioilla ja toimintaan osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli hankkeen kaikissa vaiheissa, mikä tukee heidän oppimiskokemustaan.

• Yksilöinti ja käynnistäminen: Yksilöidään ehdotuspyynnön yhteydessä ongelma, tarve tai mahdollisuus, johon hankeidealla voidaan vastata. Yksilöidään keskeinen toiminta ja tärkeimmät tulokset, joita hankkeesta voidaan odottaa. Kartoitetaan asiaankuuluvat sidosryhmät ja mahdolliset kumppanit. Määritellään hankkeen tavoite tai tavoitteet. Varmistetaan hankkeen yhdenmukaisuus osallistujaorganisaatioiden strategisten tavoitteiden kanssa. Suoritetaan alustavaa suunnittelua, jotta hanke saa hyvän alun, ja kootaan tiedot, joita tarvitaan seuraavaan vaiheeseen jatkamiseksi jne.
• Valmistelu ja suunnittelu: Täsmennetään hankkeen laajuus ja asianmukainen lähestymistapa. Hahmotellaan selkeästi ehdotetut menetelmät, joilla varmistetaan hankkeen tavoitteiden ja toimintamuotojen johdonmukaisuus. Päätetään hankkeeseen liittyvien tehtävien aikataulusta. Arvioidaan tarvittavat resurssit ja suunnitellaan hanketta yksityiskohtaisemmin esimerkiksi tarvearvioinnin avulla. Määritellään järkevät tavoitteet ja vaikutusindikaattorit (joiden olisi oltava tarkasti määriteltyjä, mitattavissa ja toteutettavissa olevia, relevantteja ja ajallisesti määrättyjä). Yksilöidään hankkeen tulokset ja oppimistulokset. Laaditaan työohjelma ja arvioitu kokonaistalousarvio ja määritellään toimintamuodot ja odotetut vaikutukset. Laaditaan hankkeen toteutussuunnitelma sekä järkevä ja realistinen viestintäsuunnitelma, mukaan lukien hankkeiden hallinnointiin, seurantaan, laadunvalvontaan, raportointiin ja tulosten levittämiseen liittyvät strategiset näkökohdat. Määritellään käytännön järjestelyt ja vahvistetaan suunniteltujen toimintamuotojen kohderyhmä tai kohderyhmät. Tehdään sopimukset kumppaneiden kanssa, laaditaan hanke-ehdotus jne.
• Toteutus ja toiminnan seuranta: Toteutetaan hanke suunnitelmien mukaisesti ja täytetään raportointi- ja viestintävaatimukset. Seurataan käynnissä olevaa toimintaa ja arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta hankesuunnitelmiin verrattuna. Yksilöidään ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä, joilla puututaan poikkeamiin suunnitelmista sekä ongelmiin ja riskeihin. Tunnistetaan poikkeamat asetetuista laatustandardeista ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä jne.
• Tarkastelu ja vaikutusten arviointi: Arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta suhteessa sen tavoitteisiin ja toteutussuunnitelmiin. Arvioidaan toimintaa ja sen vaikutuksia eri tasoilla, jaetaan ja hyödynnetään hanketuloksia jne.

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä kapasiteetinvahvistamishankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa. Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon hankkeita suunnitellessaan.

Ympäristökestävyys

Hankkeet olisi suunniteltava ympäristöystävällisiksi ja niiden kaikkiin osiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä. Organisaatioiden ja osallistujien olisi hanketta suunnitellessaan sovellettava ympäristöystävällistä lähestymistapaa, jolla kaikkia hankkeessa mukana olevia kannustetaan keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista ja pohtimaan, mitä eri tasoilla on tehtävissä, sekä autetaan organisaatioita ja osallistujia keksimään vaihtoehtoisia vihreämpiä tapoja hanketoiminnan toteuttamiseksi.

Osallisuus ja moninaisuus

Erasmus+ -ohjelman kaikissa toiminnoissa pyritään edistämään yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi on laadittu osallisuus- ja moninaisuusstrategia, jonka avulla pyritään saavuttamaan paremmin eri lähtökohdista tulevia osallistujia ja erityisesti sellaisia osallistujia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumista haittaavia esteitä. Organisaatioiden olisi suunniteltava helposti saavutettavaa ja osallistavaa hanketoimintaa ottaen huomioon niiden osallistujien näkemykset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon koko prosessin ajan.

Digitaalinen ulottuvuus

Virtuaalinen yhteistyö ja kokeilut virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuuksilla ovat keskeisiä tekijöitä hankkeiden onnistumisen kannalta. Hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään yhteistyössä etenkin Euroopan nuorisoportaalia ja EU:n nuorisostrategia-alustaa ennen hanketoimintaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Yhteiset arvot, kansalaistoiminta ja osallistuminen

Hankkeilla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita ja edistetään sosiaalisten ja kulttuurienvälisten taitojen, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä Euroopan unionin tilanteesta maailmassa.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea nuorisoalan kapasiteetinvahvistamishankkeita?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta nuorisoalan kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Hakijoiden (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) on oltava oikeussubjekteja:

• nuorisoalalla toimivia kansalaisjärjestöjä (mukaan lukien eurooppalaiset nuorisoalan kansalaisjärjestöt ja kansalliset nuorisoneuvostot)
• paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia viranomaisia,

jotka sijaitsevat jossakin EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa, taikka organisaatioita ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista alueilta 1 ja 3 (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa).

Myös julkiset tai yksityiset yritykset (pienet, keskisuuret tai suuret yritykset, myös yhteiskunnalliset yritykset) voivat osallistua, mutta eivät koordinaattorina.

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot, joihin kuuluu vähintään neljä hakijaa (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset:                               

• niissä on mukana vähintään yksi EU:n jäsenvaltio tai ohjelmaan assosioitunut kolmas maa ;                                                                                                                                                  
• niissä on mukana vähintään kaksi tukikelpoista ohjelmaan assosioitumatonta kolmatta maata.         

Sidosyhteisöjä ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon.  

Toiminnan tapahtumapaikka

Toiminnan on tapahduttava hakijaorganisaatioiden (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) sijaintimaissa.

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimintaa voi tapahtua myös muissa tämän toiminnon osalta tukikelpoisissa maissa.

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 12, 24 tai 36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-YOUTH-2023-CB

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 8. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Odotettu vaikutus

Avustusta saavien hankkeiden on osoitettava tuottavan odotetun vaikutuksensa siten, että

• niillä edistetään EU:n nuorisostrategian 2019–2027 osallistamista, yhdistämistä ja vaikutusmahdollisuuksia koskevia painopisteitä
• ne perustuvat eurooppalaisten nuorisotavoitteiden, nuorisovuoropuhelun ja muiden nuorisoalan hankkeiden tuloksiin
• niillä parannetaan nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan aktiivisen kansalaisuuden ja päättäjien kanssa toimimisen osalta (esimerkiksi vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, uudet taidot ja nuorten osallistuminen hankkeiden suunnitteluun) erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• niillä parannetaan nuorten yrittäjyys- ja innovointivalmiuksia ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• niillä vahvistetaan nuorisoalan kapasiteettia tehdä transnationaalista työtä osallistavasti, solidaarisesti ja kestäväpohjaisesti
• niillä tehdään tunnetuksi ja edistetään transnationaalista oppimista ja yhteistyötä nuorten ja päätöksentekijöiden välillä erityisesti ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• niillä kehitetään nykyisiä käytäntöjä ja toimintaa kumppanuushanketta laajemmin muun muassa hyödyntämällä digitaalisia keinoja, joiden avulla voidaan pitää yhteyttä myös syrjäisillä ja eristyneillä alueilla
• niissä yhdistetään tulokset paikallisiin yhteisöihin, luodaan työmahdollisuuksia ja edistetään innovatiivisia ideoita, joita voitaisiin toistaa ja laajentaa muissa toimintaympäristöissä ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• niissä osoitetaan niiden kohderyhmien, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja henkilöiden osallisuus ja saavutettavuus ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• niillä kehitetään uusia välineitä ja epävirallisia oppimismenetelmiä, erityisesti osaamisen hankkimista/parantamista edistäviä menetelmiä, muun muassa medialukutaitoa koskevia innovatiivisia käytäntöjä, erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• niiden tuloksia levitetään tehokkaasti ja houkuttelevasti nuorisojärjestöissä mukana olevien nuorten keskuudessa.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä)

• Hanke-ehdotuksen relevanssi toiminnon tavoitteiden kannalta.
• Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:
  • Tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja kohderyhmien kannalta merkityksellisiin asioihin.
  • Hanke-ehdotus on innovatiivinen ja/tai täydentää osallistujaorganisaatioiden aiemmin toteuttamia muita hankkeita.
  • Toimenpiteet kapasiteetin vahvistamiseksi on määritelty selkeästi, ja niiden tarkoituksena on vahvistaa osallistujaorganisaatioiden kapasiteettia.
  • Hankkeessa on mukana nuoria, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

• Työohjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, toteutus-, seuranta-, arviointi- ja tulostenlevitysvaiheet.
• Tunnistettuihin tarpeisiin vastaamiseksi ehdotetun menetelmän asianmukaisuus ja laatu.
• Hankkeen tavoitteiden ja ehdotettujen toimenpiteiden keskinäinen johdonmukaisuus.
• Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
• Ehdotettujen epävirallisen oppimisen menetelmien laatu.
• Osallistujien oppimistulosten tunnistamista ja tunnustamista koskevien järjestelyjen laatu sekä avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden johdonmukainen hyödyntäminen.
• Laadunvalvontatoimenpiteet ja niiden soveltuvuus sen varmistamiseen, että hanke toteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia noudattaen.
• Hankkeen kustannustehokkuus ja se, onko kullekin toimintamuodolle osoitettu asianmukaiset resurssit.
• Liikkuvuustoiminnan osallistujien valitsemiseksi ja/tai osallistamiseksi toteutettavien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus (ks. tämän oppaan osan A-osassa oleva jakso ”Osallistujien suojelu, terveys ja turvallisuus” sekä muut avaintoimen 1 liikkuvuushankkeisiin sovellettavat vaatimukset ja suositukset).

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu - (enintään 20 pistettä)

• Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:
  • Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, kokemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpuolisen onnistumisen.
  • Vastuun- ja tehtävänjako osoittaa, että kaikki osallistujaorganisaatiot ovat sitoutuneita hankkeeseen ja osallistuvat sen toteuttamiseen aktiivisesti.
• Käytössä on tehokkaat järjestelyt osallistujaorganisaatioiden keskinäistä sekä niiden ja muiden sidosryhmien välistä koordinaatiota ja viestintää varten.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

• Hanketulosten arviointitoimenpiteiden laatu
• Hankkeen mahdolliset vaikutukset
  • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
  • paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai kansainvälisellä tasolla, kun ei oteta huomioon hankkeeseen suoraan osallistuvia organisaatioita ja henkilöitä.
• Tulostenlevityssuunnitelman laatu: niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa hankkeen tuloksista osallistujaorganisaatioissa ja niiden ulkopuolella.
• Hanke-ehdotuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettomia rajoituksia.
• Hankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi laadittujen suunnitelmien laatu: hankkeen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulosten tuottamista EU-avustuksen päättymisen jälkeen.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava kunkin edellä mainitun arviointikriteeriluokan enimmäispisteistä vähintään puolet (toisin sanoen vähintään 15 pistettä luokissa ”hankkeen relevanssi” ja ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” sekä 10 pistettä luokissa ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja ”vaikuttavuus”).

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU-avustus on vähintään 100 000 euroa ja enintään 300 000 euroa hanketta kohden.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (kuten tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

• 1 Huomaa, että vaikka valmistelutoimet voivat alkaa ennen hanke-ehdotuksen jättämistä tai rahoituksen myöntämistä, niistä voi aiheutua kustannuksia ja ne voidaan toteuttaa vasta avustussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.