Nuorisoalan kapasiteetinvahvistamishankkeet ovat kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jotka perustuvat monenvälisiin kumppanuuksiin yhtäältä EU:n jäsenvaltioissa ja ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa ja toisaalta ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa nuorisoalalla toimivien organisaatioiden välillä. Jälkimmäisen ryhmän osalta tämä toiminto koskee ainoastaan alueita 1 (Länsi-Balkan), 2 (itäinen kumppanuus) ja 3 (eteläinen Välimeri). Hankkeiden tavoitteena on tukea kansainvälistä yhteistyötä nuorisoalalla ja epävirallisen oppimisen alalla edistämään kestävää sosioekonomista kehitystä ja hyvinvointia nuoriso-organisaatioiden ja nuorten piirissä.

Toiminnon Tavoitteet

Toiminnon kohteena ovat nuorisoalalla toimivat organisaatiot, ja sen tavoitteena on  

• vahvistaa nuorten kanssa virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella työskentelevien organisaatioiden valmiuksia  
• edistää epävirallista oppimistoimintaa tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa ja erityisesti organisaatioissa, joiden kohderyhmänä ovat nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, jotta voidaan parantaa kyseisten organisaatioiden osaamistasoa ja toimintamahdollisuuksia ja siten antaa niille mahdollisuus huolehtia nuorten aktiivisesta osallistumisesta yhteiskunnalliseen toimintaan  
• tukea nuorisotyön kehittämistä tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa ja parantaa sen laatua ja tunnustamista  
• edistää tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sellaisten järjestelmien ja ohjelmien kehittämistä, testaamista ja käynnistämistä, jotka antavat organisaatioille mahdollisuuden lisätä epäviralliseen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta  
• edistää tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa organisaatioiden osallistumista EU:n nuorisostrategian (2019–2027), mukaan lukien sen 11 eurooppalaista nuorisotavoitetta, eurooppalaisen nuorisotyön toimintaohjelman ja EU:n ulkoiseen toimintaan liittyvän nuorisotoimintasuunnitelman (2022–2027) toteuttamiseen sekä Euroopan osaamisen teemavuoden (2023) jatkotoimiin  
• edistää yhteistyötä maailman eri alueiden nuoriso-organisaatioiden välillä yhteisten aloitteiden avulla  
• edistää pienempien organisaatioiden samoin kuin syrjäisiltä alueilta ja pienemmiltä paikkakunnilta tulevien organisaatioiden osallistumista 
• lisätä nuorten kanssa virallisen oppimisen ulkopuolella työskentelevien nuoriso-organisaatioiden sekä virallisten koulutusjärjestelmien ja/tai työmarkkinoiden välistä synergiaa ja täydentävyyttä. 

Aihealueet/erityistavoitteet

Hanke-ehdotuksilla olisi tuettava nuoriso-organisaatioita, jotka tekevät työtä nuorten kanssa virallisen oppimisen ulkopuolella, yhdellä tai useammalla seuraavista aihealueista:

• poliittinen osallistuminen, kansalaistoiminta ja vuoropuhelu päätöksentekijöiden kanssa
• niiden nuorten osallisuus, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia
• demokratia, oikeusvaltioperiaate ja arvot, nuorten johtajuus
• nuorten voimaannuttaminen/osallistuminen/työllistyvyys
• rauha ja konfliktin jälkeinen sovittelu
• ympäristö ja ilmasto
• syrjinnän torjunta ja sukupuolten tasa-arvo
• digitaaliset ja yrittäjyystaidot.

Toiminta

Ehdotetun toiminnan on liityttävä suoraan toiminnon yleisiin tavoitteisiin ja erityistavoitteisiin eli sen on vastattava yhtä tai useampaa edellä mainittua aihealuetta ja se on eriteltävä koko hankkeen toteutusajan kattavassa hankekuvauksessa. Tämän kansainvälisen maailmanlaajuisen toiminnon yhteydessä hanketoiminnassa on tärkeää keskittyä nuoriso-organisaatioiden kapasiteetin kehittämiseen ja vahvistamiseen, jotta ne pystyvät paremmin tukemaan nuoria pääasiassa toiminnon piiriin kuuluvissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa. 

Rahoitettavissa hankkeissa voidaan yhdistellä nuoriso-organisaatioiden, jotka tekevät työtä nuorten kanssa virallisen oppimisen ulkopuolella, monenlaista yhteistyö-, vaihto-, viestintä- ja muuta toimintaa, jolla:  

• edistetään toimintapoliittisia linjauksia koskevaa vuoropuhelua, yhteistyötä, verkostoitumista ja käytäntöjen vaihtoa  
• edistetään strategista yhteistyötä nuoriso-organisaatioiden ja viranomaisten välillä erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa  
• edistetään yhteistyötä nuoriso-organisaatioiden ja koulutusalalla toimivien järjestöjen sekä työmarkkinoilla toimivien organisaatioiden välillä  
• vahvistetaan nuorisovaltuustojen, nuorisofoorumien sekä nuorisoalasta vastaavien paikallisten, alueellisten ja valtion viranomaisten kapasiteettia erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa  
• kohennetaan nuoriso-organisaatioiden johtamis-, hallinto- ja innovointivalmiuksia, johtajuutta ja kansainvälistymistä erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa  
• tuetaan tiedotus- ja valistuskampanjoiden sekä tiedotus-, viestintä- ja mediatyökalujen kehittämistä nuoriso-organisaatioissa erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa  
• autetaan nuoriso-organisaatioita erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa kehittämään nuorisotyön menetelmiä, välineitä ja materiaaleja sekä kannustetaan toteuttamaan aloitteita, joissa laaditaan ja suunnitellaan hankkeita yhdessä ja jotka mahdollistavat osallistavan hankesuunnittelun  
• autetaan nuoriso-organisaatioita erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa kehittämään uusia nuorisotyön sekä koulutuksen ja tuen antamisen muotoja helpotetaan epäviralliseen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta.  

Esimerkkejä toimintamuodoista ovat muun muassa seuraavat:  

• nuorisotyöntekijöiden ja kouluttajien sosiaalisen ja ammatillisen kehittämisen välineiden ja menetelmien kehittäminen  
• epävirallisten oppimismenetelmien, etenkin medialukutaidon ja muiden valmiuksien hankintaa tai parantamista koskevien menetelmien, kehittäminen  
• uudenlaisten käytännöllisten koulutusohjelmien ja aitojen yhteiskunnallisten tilanteiden simulointien kehittäminen  
• nuorisotyön uusien muotojen kehittäminen, erityisesti avoimen ja joustavan oppimisen, virtuaaliliikkuvuuden ja avointen oppimisresurssien strateginen käyttö sekä tietoteknisten välineiden parempi hyödyntäminen  
• tapahtumien, seminaarien ja työpajojen järjestäminen ja hyvien käytäntöjen vaihto yhteistyötä, verkostoitumista, tietoisuuden lisäämistä ja vertaisoppimista varten  
• nuorisotyöntekijöiden liikkuvuustoiminnan järjestäminen kumppanuushankkeessa kehitettyjen välineiden ja menetelmien testaamiseksi; huomaa, että liikkuvuustoiminnan on oltava toissijaista toiminnon päätavoitteisiin nähden, ja sen on oltava olennaista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuettava sitä.  

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Nuorisoalan kapasiteetinvahvistamishanke koostuu neljästä vaiheesta, jotka alkavat jo ennen kuin hanke-ehdotus on valittu rahoitettavaksi¹ . Nämä vaiheet ovat 1) hankkeen yksilöinti ja käynnistäminen, 2) hankkeen valmistelu ja suunnittelu, 3) hankkeen toteutus ja toimintojen seuranta ja 4) hankkeen tarkastelu ja vaikutusten arviointi.

Osallistujaorganisaatioilla ja toimintaan osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli hankkeen kaikissa vaiheissa, mikä tukee heidän oppimiskokemustaan.

• Yksilöinti ja käynnistäminen: Yksilöidään ehdotuspyynnön yhteydessä ongelma, tarve tai mahdollisuus, johon hankeidealla voidaan vastata. Yksilöidään keskeinen toiminta ja tärkeimmät tulokset, joita hankkeesta voidaan odottaa. Kartoitetaan asiaankuuluvat sidosryhmät ja mahdolliset kumppanit. Määritellään hankkeen tavoite tai tavoitteet. Varmistetaan hankkeen yhdenmukaisuus osallistujaorganisaatioiden strategisten tavoitteiden kanssa. Suoritetaan alustavaa suunnittelua, jotta hanke saa hyvän alun, ja kootaan tiedot, joita tarvitaan seuraavaan vaiheeseen jatkamiseksi jne.
• Valmistelu ja suunnittelu: Täsmennetään hankkeen laajuus ja asianmukainen lähestymistapa. Hahmotellaan selkeästi ehdotetut menetelmät, joilla varmistetaan hankkeen tavoitteiden ja toimintojen johdonmukaisuus. Päätetään hankkeeseen liittyvien tehtävien aikataulusta. Arvioidaan tarvittavat resurssit ja suunnitellaan hanketta yksityiskohtaisemmin esimerkiksi tarvearvioinnin avulla. Määritellään järkevät tavoitteet ja vaikutusindikaattorit (joiden olisi oltava tarkasti määriteltyjä, mitattavissa ja toteutettavissa olevia, relevantteja ja ajallisesti määrättyjä). Yksilöidään hankkeen tulokset ja oppimistulokset. Laaditaan työohjelma ja arvioitu kokonaistalousarvio ja määritellään toimintamuodot ja odotetut vaikutukset. Laaditaan hankkeen toteutussuunnitelma sekä järkevä ja realistinen viestintäsuunnitelma, mukaan lukien hankkeiden hallinnointiin, seurantaan, laadunvalvontaan, raportointiin ja tulosten levittämiseen liittyvät strategiset näkökohdat. Määritellään käytännön järjestelyt ja vahvistetaan suunnitellun toiminnan kohderyhmä tai kohderyhmät. Tehdään sopimukset kumppaneiden kanssa, laaditaan hanke-ehdotus jne.
• Toteutus ja toimintojen seuranta: Toteutetaan hanke suunnitelmien mukaisesti ja täytetään raportointi- ja viestintävaatimukset. Seurataan käynnissä olevia toimintoja ja arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta hankesuunnitelmiin verrattuna. Yksilöidään ja toteutetaan korjaavia toimia, joilla puututaan poikkeamiin suunnitelmista sekä ongelmiin ja riskeihin. Tunnistetaan poikkeamat asetetuista laatustandardeista ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä jne.
• Tarkastelu ja vaikutusten arviointi: Arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta suhteessa sen tavoitteisiin ja toteutussuunnitelmiin. Arvioidaan toimintoja ja niiden vaikutuksia eri tasoilla, jaetaan ja hyödynnetään hanketuloksia jne.

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa:

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä kapasiteetinvahvistamishankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa. Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon hankkeita suunnitellessaan.

Ympäristökestävyys

Hankkeet olisi suunniteltava ympäristöystävällisiksi ja niiden kaikkiin osiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä. Organisaatioiden ja osallistujien olisi hanketta suunnitellessaan sovellettava ympäristöystävällistä lähestymistapaa, jolla kaikkia hankkeessa mukana olevia kannustetaan keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista ja pohtimaan, mitä eri tasoilla on tehtävissä, sekä autetaan organisaatioita ja osallistujia keksimään vaihtoehtoisia vihreämpiä tapoja hanketoiminnan toteuttamiseksi.

Osallisuus ja Moninaisuus

Erasmus+ -ohjelman kaikissa toiminnoissa pyritään edistämään yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi on laadittu osallisuus- ja moninaisuusstrategia, jonka avulla pyritään saavuttamaan paremmin eri lähtökohdista tulevia osallistujia ja erityisesti osallistujia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumista haittaavia esteitä. Organisaatioiden olisi suunniteltava helposti saavutettavaa ja osallistavaa hanketoimintaa ottaen huomioon niiden osallistujien näkemykset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon koko prosessin ajan.

Digitaalinen ulottuvuus

Virtuaalinen yhteistyö ja kokeilut virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuuksilla ovat keskeisiä tekijöitä hankkeiden onnistumisen kannalta. Hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään yhteistyössä etenkin Euroopan nuorisoportaalia ja EU:n nuorisostrategia-alustaa ennen hanketoimintaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Yhteiset arvot, kansalaistoiminta ja osallistuminen

Hankkeilla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita ja edistetään sosiaalisten ja kulttuurienvälisten taitojen, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä Euroopan unionin tilanteesta maailmassa.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea nuorisoalan Kapasiteetinvahvistamishankkeita?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta nuorisoalan kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hakijat (edunsaajat ja sidosyhteisöt, tapauksen mukaan) ovat 

• oikeussubjekteja  
  • nuorisoalalla toimivia kansalaisjärjestöjä (mukaan lukien eurooppalaiset nuorisoalan kansalaisjärjestöt ja kansalliset nuorisoneuvostot)  
  • paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia viranomaisia.  
  • Myös julkiset tai yksityiset yritykset (pienet, keskisuuret tai suuret yritykset, myös yhteiskunnalliset yritykset) voivat osallistua, mutta eivät koordinaattorina.  
• laillisesti sijoittautuneita johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan taikka ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin alueilta 1 (Länsi-Balkan), 2 (itäiset naapurimaat² ) tai 3 (eteläiset Välimeren maat). Katso jakso ”Tukikelpoiset maat” ohjelmaoppaan A-osassa.  

Konsortion kokoonpano (Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili) 

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot, joihin kuuluu vähintään neljä hakijaa (edunsaajia, ei sidosyhteisöjä) ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset:  

• vähintään yksi oikeussubjekti jostakin EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta  
• vähintään kaksi oikeussubjektia kahdesta eri tukikelpoisesta ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta, joka kuuluu samaan edellä kohdassa ”Kuka voi hakea” mainittuun tukikelpoiseen alueeseen.
  • Eri tukikelpoisilta alueilta tulevat organisaatiot eivät voi osallistua samaan hankkeeseen. Alueiden väliset hankkeet eivät ole tukikelpoisia.

Sidosyhteisöjä ja liitännäiskumppaneita ei lasketa mukaan konsortion kokoonpanoon.  

Maantieteellinen sijainti (Toiminnan tapahtumapaikka)

Toiminnan on tapahduttava hakijaorganisaatioiden (koordinaattori, edunsaajat ja mahdolliset sidosyhteisöt) sijaintimaissa.

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimintaa voi tapahtua myös muissa tämän toiminnon osalta tukikelpoisissa maissa.

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 12–36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-YOUTH-2024-CB

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 6. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä)

• Hanke-ehdotuksen relevanssi toiminnon tavoitteiden kannalta.
• Hanke-ehdotus on merkityksellinen EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – kunnioittamisen ja edistämisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunnan kannalta.
• Missä määrin
  • tarveanalyysi perustuu todennettavissa oleviin yleisiin ja erityisiin tietoihin, jotka liittyvät hakijoiden, kumppaneiden ja kohderyhmien konkreettisiin tilanteisiin
  • tavoitteet on määritelty selkeästi, ne ovat realistisia ja liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja kohderyhmien kannalta merkittäviin kysymyksiin
  • hanke-ehdotus on innovatiivinen ja/tai täydentää osallistujaorganisaatioiden jo toteuttamia muita hankkeita
  • kapasiteetinvahvistamistoimenpiteet on määritelty selkeästi, ja niiden tarkoituksena on vahvistaa osallistujaorganisaatioiden kapasiteettia
  • hanke parantaa nuoriso-organisaatioiden kapasiteettia osallistaa nuoria, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

• Työohjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, toteutus-, seuranta-, arviointi- ja tulostenlevitysvaiheet.
• Tunnistettuihin tarpeisiin vastaamiseksi ehdotetun menetelmän asianmukaisuus ja laatu.
• Hankkeen tavoitteiden ja ehdotettujen toimenpiteiden keskinäinen johdonmukaisuus.
• Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
• Ehdotettujen epävirallisen oppimisen menetelmien laatu.
• Osallistujien oppimistulosten tunnustamista ja validointia koskevien järjestelyjen laatu sekä avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden johdonmukainen hyödyntäminen.
• Laadunvalvontatoimenpiteet ja niiden soveltuvuus sen varmistamiseen, että hanke toteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia noudattaen.
• Hankkeen kustannustehokkuus ja se, onko kullekin toimintamuodolle osoitettu asianmukaiset resurssit.
• Liikkuvuustoiminnan osallistujien valitsemiseksi ja/tai osallistamiseksi toteutettavien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus (ks. tämän oppaan osan A-osassa oleva jakso ”Osallistujien suojelu, terveys ja turvallisuus” sekä muut avaintoimen 1 liikkuvuushankkeisiin sovellettavat vaatimukset ja suositukset).

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

• Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:  
  • Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, kokemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpuolisen onnistumisen.
  • Vastuun- ja tehtävänjako osoittaa, että kaikki osallistujaorganisaatiot ovat sitoutuneita hankkeeseen ja osallistuvat sen toteuttamiseen aktiivisesti.
• Käytössä on tehokkaat järjestelyt osallistujaorganisaatioiden keskinäistä sekä niiden ja muiden sidosryhmien välistä koordinaatiota ja viestintää varten.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

• Hanketulosten arviointitoimenpiteiden laatu
• Hankkeen mahdolliset vaikutukset  
  • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
  • siihen, miten osallistujaorganisaatiot pystyvät voimaannuttamaan nuoria ja edistämään heidän aktiivista osallistumistaan hankkeen ulkopuolella toteutettavaan toimintaan
  • paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai kansainvälisellä tasolla, kun ei oteta huomioon hankkeeseen suoraan osallistuvia organisaatioita ja henkilöitä.
• Tulostenlevityssuunnitelman laatu: niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa hankkeen tuloksista osallistujaorganisaatioissa ja niiden ulkopuolella.
• Tarvittaessa kuvaus siitä, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla ilman suhteettomia rajoituksia.
• Hankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi laadittujen suunnitelmien laatu: hankkeen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulosten tuottamista EU-avustuksen päättymisen jälkeen.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava kunkin edellä mainitun arviointikriteeriluokan enimmäispisteistä vähintään puolet (toisin sanoen vähintään 15 pistettä arviointikriteereistä ”hankkeen relevanssi” ja ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” sekä 10 pistettä luokissa ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja ”vaikuttavuus”).

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” saadun pistemäärän perusteella. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”vaikuttavuus” saadun pistemäärän perusteella. 

Jos paremmuusjärjestystä ei saada selville tällä tavalla, etusijan määrittämiseksi voidaan ottaa huomioon hankkeiden koko asiakirja-aineisto ja myönteisten synergioiden syntyminen hankkeiden välille taikka muita ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät kirjataan paneelin raporttiin. 

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Odotettu vaikutus

Avustusta saavien hankkeiden on osoitettava odotettu vaikutuksensa sillä, että niillä parannetaan erityisesti tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden nuoriso-organisaatioiden kapasiteettia  

• edistää EU:n nuorisostrategian 2019–2027 osallistamista, yhdistämistä ja vaikutusmahdollisuuksia koskevia painopisteitä ja eurooppalaista nuorisotyön toimintaohjelmaa 
• toteuttaa toimintaa eurooppalaisten nuorisotavoitteiden, nuorisovuoropuhelun ja muiden nuorisoalan hankkeiden tulosten pohjalta  
• parantaa nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan siltä osin kuin on kyse aktiivisesta kansalaisuudesta ja toimimisesta yhdessä päättäjien kanssa (esimerkiksi vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, uudet taidot ja nuorten osallistuminen hankkeiden suunnitteluun) erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa  
• parantaa nuorten yrittäjyys- ja innovointivalmiuksia ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa  
• tehdä transnationaalista työtä varmistaen osallistavuus, solidaarisuus ja kestävyys  
• tehdä tunnetuksi ja edistää transnationaalista oppimista ja yhteistyötä nuorten ja päätöksentekijöiden välillä erityisesti tukikelpiosissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa  
• levittää olemassa olevia käytäntöjä ja toimintaa kumppanuushanketta laajemmalle muun muassa hyödyntämällä digitaalisia keinoja, joiden avulla voidaan kaikissa olosuhteissa pitää yhteyttä myös syrjäisillä tai eristyneillä alueilla sekä erilaisten rajoitusten aikana  
• yhdistää tulokset paikallisiin yhteisöihin, luoda työmahdollisuuksia ja edistää innovatiivisia ideoita, joita voitaisiin toistaa ja laajentaa muissa toimintaympäristöissä ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa  
• osallistaa kohderyhmiä ja henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, sekä edistää saavutettavuutta ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa  
• kehittää uusia välineitä ja epävirallisia oppimismenetelmiä, erityisesti osaamisen hankkimista/parantamista edistäviä menetelmiä, muun muassa medialukutaitoa koskevia innovatiivisia käytäntöjä, erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa  
• levittää tuloksia tehokkaasti ja houkuttelevasti nuoriso-organisaatioissa mukana olevien nuorten keskuudessa.  

Rahoitussäännöt

Avustus maksetaan kertasuoritteisena avustuksena. Se tarkoittaa, että avustus korvaa kiinteän määrän, joka perustuu kertakorvaukseen tai kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen. Avustuksen myöntävä viranomainen määrittää rahoituksen määrän hankkeen alustavan talousarvion ja 80 prosentin rahoitusosuuden pohjalta. 

EU:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on 300 000 euroa. 

Rahoitustuki kolmansille osapuolille avustusten tai palkintojen muodossa ei ole sallittua. 

Vapaaehtoistyön tekijöiden kustannukset eivät ole tukikelpoisia.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?  

1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).  
2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.  
3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).  
4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).  

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon arvioinnin tulokset. Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa. Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP). 

Footnote

1. Huomaa, että vaikka valmistelutoimet voivat alkaa ennen hanke-ehdotuksen jättämistä tai rahoituksen myöntämistä, niistä voi aiheutua kustannuksia ja ne voidaan toteuttaa vasta avustussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. ↩ back
2. Valko-Venäjän organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon. Armenian ja Azerbaidžanin organisaatiot voivat osallistua, mutta eivät koordinaattoreina. ↩ back