Virtuaalivaihtohankkeet muodostuvat verkossa toteutettavasta ihmisten välisestä toiminnasta, jolla edistetään kulttuurien välistä vuoropuhelua ja pehmeiden taitojen kehittämistä. Niiden avulla kaikki nuoret voivat saada laadukasta kansainvälistä ja kulttuurienvälistä koulutusta ilman fyysistä liikkuvuutta. Vaikka virtuaalinen keskustelu tai koulutus ei täysin korvaa fyysisen liikkuvuuden hyötyjä, virtuaalivaihtoihin osallistuvat saanevat osan kansainvälisten koulutuskokemusten eduista. Digitaaliset alustat ovat arvokas väline, jolla voidaan vastata osittain covid-19-pandemian aiheuttamiin maailmanlaajuisiin liikkuvuusrajoitteisiin. Virtuaalivaihdot auttavat myös levittämään eurooppalaisia arvoja. Lisäksi virtuaalivaihdot voivat joissakin tapauksissa herättää mielenkiintoa ja luoda pohjaa tulevaisuudessa toteutettaville fyysisille vaihdoille, joita ei rahoiteta tästä toimesta.

Virtuaalivaihtohankkeet toteutetaan pienissä ryhmissä, ja niitä ohjaa aina koulutettu fasilitaattori. Niiden olisi oltava helposti sisällytettävissä nuorisohankkeisiin (epävirallinen koulutus) tai korkeakouluopintoihin. Virtuaalivaihtohankkeissa voi olla osallistujia molemmilta sektoreilta, joskin niissä saattaa – hankkeesta riippuen – olla mukana vain osallistujia joko vain toiselta alalta tai molemmilta aloilta. Kaikkiin tähän ehdotuspyyntöön kuuluviin hankkeisiin osallistuu organisaatioita ja osallistujia sekä EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista että ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tukikelpoisilla alueilla. 

Toiminnon Tavoitteet

Toiminnon tavoitteena on

• kannustaa kulttuurienvälistä vuoropuhelua ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa ja lisätä suvaitsevaisuutta verkossa tapahtuvalla ihmisten välisellä vuorovaikutuksella, joka perustuu digitaaliseen ja nuorisoystävälliseen teknologiaan
• edistää eri tyyppisiä virtuaalivaihtoja Erasmus+ -ohjelman fyysisen liikkuvuuden täydentämiseksi, jotta useammat nuoret voivat saada kulttuurienvälisiä ja kansainvälisiä kokemuksia
• kehittää kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa erityisesti internetin ja sosiaalisen median käytössä syrjinnän, indoktrinaation, polarisoinnin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi
• edistää digitaalisten ja pehmeiden taitojen¹ kehittämistä, vieraiden kielten harjoittelu ja ryhmätyöskentely mukaan luettuna, opiskelijoiden, nuorten ja nuorisotyöntekijöiden²  keskuudessa erityisesti työllistyvyyden parantamiseksi
• edistää kansalaisuutta sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisiä arvoja koulutuksen avulla
• vahvistaa nuorisoulottuvuutta EU:n suhteissa kolmansiin maihin.

Aihealueet / Erityistavoitteet

Virtuaalivaihdot olisi toteutettava yhdellä tai useammalla seuraavista aihealueista, jotka vastaavat Erasmus+ -ohjelman painopistealueita:

• osallisuus ja moninaisuus 
• digitaalinen muutos
• ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta
• osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiset arvot ja kansalaistoiminta.

Koska virtuaalivaihdot ovat alhaalta ylös -lähestymistavan mukainen aloite, osallistujaorganisaatiot voivat vapaasti valita näissä laajoissa puitteissa aiheet, joihin ne keskittyvät, mutta hanke-ehdotuksissa on osoitettava niiden odotetut vaikutukset yhteen tai useampaan edellä mainittuun tavoitteeseen (ks. myös jäljempänä kohta ”Odotettu vaikutus”). Sukupuolinäkökohdat olisi tarvittaessa otettava huomioon hankkeiden laajuuden ja aiheiden mukaan (esimerkiksi sisällyttämällä kursseihin sukupuolisensitiivisyyttä koskevia näkökohtia). Erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten henkilöiden osallisuuteen, jotka ovat sosiaalisesti ja taloudellisesti haavoittuvassa asemassa tai jotka eivät voi hakea fyysisiin liikkuvuustoimintoihin.

Toiminta

Hankkeiden rahoitus perustuu työsuunnitelmiin, joihin sisältyy verkossa toteutettavaa yhteistyötoimintaa, kuten

• verkossa käytävät ohjatut keskustelut eri maissa toimivien nuoriso-organisaatioiden nuorten välillä osana nuorisoalan hankkeita; niihin voisi sisältyä roolipelisimulaatioita
• koulutus nuorisotyöntekijöille, jotka haluavat toteuttaa virtuaalivaihtohankkeen muiden maiden kollegojen kanssa
• verkossa käytävät ohjatut keskustelut eri maissa sijaitsevien korkeakoulujen opiskelijoiden välillä osana korkeakoulututkintoja
• koulutus yliopistojen professoreille / henkilöstön jäsenille, jotka haluavat toteuttaa virtuaalivaihtohankkeen muiden maiden kollegojen kanssa
• interaktiiviset avoimet verkkokurssit, joihin sisältyy perinteisiä kurssimateriaaleja, kuten videoituja luentoja, lukemistoja ja harjoitustehtäviä (kuten tunnetut MOOC-kurssit [Massive Open Online Course], mutta painopiste on kuitenkin pienryhmien vuorovaikutteisissa käyttäjäfoorumeissa, joissa opiskelijat, professorit, opetusassistentit, nuoret ja nuorisotyöntekijät voivat olla yhteydessä toisiinsa).

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Kaikkien virtuaalivaihtohankkeiden on oltava

• koulutettujen fasilitaattorien ohjaamia
• osallistujien ja isäntien näkökulmasta suojattuja ja turvallisia kaikilta osin EU:n tietosuojasääntöjen³  mukaisesti
• poliittisesti terveellä pohjalla ja kulttuurisesti merkityksellisiä: virtuaalivaihtotoiminnan on liityttävä kiinteästi nuorisotoiminnan ja korkeakoulutuksen aloihin ja niiden on oltava ajan tasalla osallistujamaiden nuorten verkko- ja muun kulttuurin kanssa
• avoimia ja helposti saatavilla käyttäjäkokemuksen ja vuorovaikutuksen tasolla; rekisteröitymisen ja vuorovaikutuksen vertaisten, fasilitaattorien, hallinnoijien ja muiden sidosryhmien kanssa olisi oltava yksinkertaista ja helppoa
• pääasiassa samanaikaisia, mutta niissä voi olla eri aikoihin suoritettavia komponentteja (esimerkiksi lukemistot, videot).
• lisäksi niitä varten on laadittava menetelmä, jolla tunnustetaan nuorten osallistuminen ja oppimistulokset vaihdon lopuksi.

Osallistujaorganisaatioiden on järjestettävä virtuaalivaihtoja 13–30-vuotiaille. Jos hankkeeseen osallistuu alle 18-vuotiaita, osallistujaorganisaatioiden on ensin pyydettävä heidän vanhemmiltaan tai huoltajiltaan lupa osallistumiseen. Yksittäisten osallistujien on sijaittava hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden maissa.

Hankkeissa olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia välineitä ja alustoja toiminnan toteuttamiseksi.

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta korkeakoulu- ja nuorisoalan virtuaalivaihtoja koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot (Kuka voi hakea?)

Hakijoiden (edunsaajien ja sidosyhteisöjen, tapauksen mukaan) on oltava oikeussubjekteja (julkisia tai yksityisiä elimiä), ja ne voivat kuulua seuraaviin kategorioihin:

• korkeakoulutus- tai nuorisoalalla toimivat yhteisöt (epävirallinen koulutus)
• nuorisoalan organisaatiot⁴
• korkeakoulut, korkeakoulujen yhdistykset tai organisaatiot sekä oikeudellisesti tunnustetut kansalliset tai kansainväliset rehtori-, opettaja- tai opiskelijaorganisaatiot.

Näiden yhteisöjen on oltava sijoittautuneita tukikelpoiseen maahan eli johonkin seuraavista:

• EU:n jäsenvaltiot
• ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat
• ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat tukikelpoiselta alueelta. Tämän toiminnon piiriin kuuluvat tukikelpoiset alueet ovat alueet 1, 2, 3 ja 9 (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” tämän oppaan A-osassa). Kussakin hanke-ehdotuksessa saa olla mukana organisaatioita ja osallistujia vain yhdellä tukikelpoisella alueella sijaitsevista ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista.

Koordinoivan organisaation on oltava nuoriso-organisaatio tai korkeakoulu, joka on laillisesti sijoittautunut johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan ja niissä sijaitseva. Koordinoiva organisaatio jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä. Se ei voi olla sidosyhteisö.

Muut yhteisöt oivat osallistua muissa konsortion tehtävissä, kuten liitännäiskumppaneina.

Konsortion kokoonpano (Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili)

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot, joihin kuuluu vähintään neljä hakijaa (edunsaajia, ei sidosyhteisöjä) ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

• Vähintään 4 riippumatonta yhteisöä (ei sidosyhteisöjä) neljästä eri tukikelpoisesta maasta.
• Vähintään kaksi korkeakoulua tai nuorisoalan organisaatiota kahdesta EU:n jäsenvaltiosta ja ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta sekä kaksi korkeakoulua tai nuorisoalan organisaatiota kahdesta tukikelpoisesta ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta, jotka kuuluvat samaan tukikelpoiseen alueeseen.
• EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden organisaatioiden lukumäärä ei saa olla suurempi kuin ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatioiden määrä.

Ainoastaan edunsaajat (ei sidosyhteisöjä) lasketaan mukaan konsortion kokoonpanoon. Liitännäiskumppaneita ei lasketa mukaan konsortion kokoonpanoon.

Maantieteellinen sijainti (Toiminnan tapahtumapaikka)

Toiminnan on tapahduttava osallistujaorganisaatioiden sijaintimaissa.

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla avustussopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA) rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin (Funding & Tender Opportunities Portal) kautta.

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2024-VIRT-EXCH

Tutustu ennen hakemuksen jättämistä FTOP-portaalin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 25. huhtikuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi - (enintään 30 pistettä)

• Relevanssi: Hakemus on relevantti ehdotuspyynnön valittujen yleisten ja erityistavoitteiden kannalta. Se on ehdotuspyynnön vaatimusten mukainen ja selkeästi esitetty. Haetulla hankkeella käsitellään tässä ehdotuspyynnössä yksilöityjä aiheita.
• EU:n arvot: Hanke on merkityksellinen EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – kunnioittamisen ja edistämisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunnan kannalta.
• Tarveanalyysi: Hakemus perustuu asianmukaiseen analyysiin haasteista ja tarpeista. Eri kumppaneiden erilaiset tarpeet on tunnistettu ja otettu hyvin huomioon.
• Johdonmukaisuus: Hakemuksen eri komponentit ovat johdonmukaisia ja yhtenäisiä. Hakemuksen tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja kohderyhmien kannalta merkittäviin kysymyksiin.
• Toiminta: Virtuaalivaihdot on määritelty selkeästi, ja ne edistävät kulttuurien välistä vuoropuhelua ja pehmeiden taitojen kehittämistä, ja niillä voidaan vaikuttaa ennen kaikkea ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistujien koulutukselliseen, henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Hakemuksessa esitetään näyttöä ehdotetun virtuaalivaihtoon perustuvan lähestymistavan tehokkuudesta.
• Laajentaminen: Hakemuksessa osoitetaan, että sen käytäntöä tai käytäntöjä voidaan laajentaa eri tasoilla (esimerkiksi paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla) ja että se voidaan siirtää eri aloille. Laajentaminen tuottaa todennäköisesti vaikutuksia paitsi eri kumppaniorganisaatioiden tasolla myös järjestelmän ja/tai poliittisella tasolla. Hanke-ehdotuksella on mahdollista luoda keskinäistä luottamusta ja tehostaa rajat ylittävää yhteistyötä.
• Eurooppalainen lisäarvo: Hakemus tuottaa EU:n tasolla lisäarvoa tuloksilla, joita ei saavutettaisi pelkästään maakohtaisella tasolla, ja tuloksia voidaan siirtää hankkeeseen osallistumattomiin maihin. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää asiaankuuluvissa EU:n toimintapoliittisissa ohjelmissa. 

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu - (enintään 30 pistettä)

• Johdonmukaisuus: Hankkeen kokonaissuunnittelu takaa hankkeen tavoitteiden, menetelmien, toiminnan ja ehdotetun budjetin johdonmukaisuuden. Hakemuksessa esitetään kattava ja johdonmukainen valikoima toimintamuotoja, jotka soveltuvat yksilöityjen tarpeiden täyttämiseen ja johtavat odotettuihin tuloksiin.
• Menetelmä: Ehdotetun menetelmän laatu ja toteutettavuus ja sen soveltuminen yksilöityjen tarpeiden täyttämiseen, mukaan lukien eri kumppaneiden tarpeet. On laadittu selkeä malli siitä, miten näitä erilaisia tarpeita käsitellään. Myös valitut pedagogiset lähestymistavat vastaavat näitä erilaisia tarpeita.
• Oppimistulokset: Oppimistulokset arvioidaan ja tunnustetaan (esim. Youthpass). Oppimistulokset määritellään selkeästi ennen jokaista virtuaalivaihtotoimintoa ja mitataan kunkin toiminnon jälkeen, edistyminen kirjataan ja saavutukset tunnustetaan.
• Työohjelma: Työohjelma on selkeästi laadukas ja tehokas, ja se kattaa hankkeen kaikki vaiheet.
• Hallinto: Hankehallintoa koskeva suunnitelma on hyvä ja siinä on varattu riittävät resurssit eri tehtäviin. Aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia.
• Budjetti: Budjetti on kustannustahokas ja kokonaistaloudellinen. Tehtävät, roolit ja taloudelliset resurssit on jaettu kumppaneille johdonmukaisesti. Varainhoitoa koskevat järjestelyt ovat selkeät ja asianmukaiset.
• Arviointi: Erityistoimenpiteillä, joilla seurataan prosesseja ja tuotoksia (eli tavoitteiden saavuttamista koskevia indikaattoreita ja todentamiskeinoja), varmistetaan, että hankkeen toteutus on laadukasta. On olemassa selkeä laadunvarmistussuunnitelma, joka kattaa riittävästi myös hankehallinnon. Seurantastrategia sisältää riskien tunnistamisen ja riskejä lieventävän toimintasuunnitelman.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu - (enintään 20 pistettä)

• Rakenne: Kumppanuus pystyy varmistamaan hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kaikilta osin. Konsortiolla on kaikki tarvittavat taidot sekä asiantuntemusta ja kokemusta hankkeen kattamilla alueilla. Käytettävän ajan ja työpanoksen asianmukainen jako kumppaneiden kesken on varmistettu. Kumppanuuden taidot ja osaaminen täydentävät toisiaan.
• Sitoutuneisuus: Kukin osallistujaorganisaatio osoittaa täyden sitoutuneisuutensa omien valmiuksiensa ja oman erityisalansa mukaisesti.
• Yhteistyö: Yhteistyöjärjestelyt ovat tasapainoisia. Hanke-ehdotus sisältää tehokkaita mekanismeja, jotka takaavat, että osallistujaorganisaatioiden, sidosryhmien ja muiden asiaankuuluvien osapuolten välinen koordinointi, päätöksenteko ja viestintä ovat korkealaatuisia.

Vaikuttavuus - (enintään 20 pistettä)

• Tulosten levittäminen: Selkeällä tietoisuuden lisäämistä, tulosten levittämistä ja viestintää koskevalla strategialla varmistetaan asiaankuuluvien kohderyhmien sekä yleisten sidosryhmien ja suuren yleisön tavoittaminen hankkeen elinkaaren aikana. Strategiaan sisältyy suunnitelmia, joiden avulla tuotetut materiaalit saatetaan saataville avoimien lisenssien avulla.
• Tulosten hyödyntäminen: Hakemuksessa osoitetaan, että valittuja virtuaalivaihdon lähestymistapoja voidaan levittää onnistuneesti, että hankkeella on laajempi vaikutus ja että se vaikuttaa systeemiseen muutokseen. Tulosten hyödyntämistapa on kuvattu selkeästi ja ehdotetut toimenpiteet hankkeen tulosten hyödyntämiseksi ovat mahdollisesti tehokkaita.
• Vaikuttavuus: Odotettavissa olevat vaikutukset, erityisesti määritettyjen kohderyhmien osalta, on määritelty selkeästi, ja käytössä on toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vaikutukset voidaan saavuttaa ja arvioida. Toiminnan tulokset ovat todennäköisesti merkittäviä. Hankkeen tuotokset voivat tukea pitkän aikavälin muutoksia, parannuksia tai kehitystä asianomaisten kohderyhmien ja järjestelmien hyväksi. Hakemuksessa selostetaan myös, miten virtuaalivaihdon avulla tapahtuvan oppimisen vaikutusta (oppimistulokset) arvioidaan, jotta voidaan tehdä tietoon perustuvia suosituksia virtuaalivaihtoon perustuvan opetuksen ja oppimisen parantamiseksi hankkeen jälkeen.
• Jatkuvuus: Hakemukseen sisältyy toimenpiteitä ja resursseja, joilla varmistetaan, että hankkeen tulokset ja hyödyt kestävät hanketta kauemmin.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava kunkin edellä mainitun arviointikriteeriluokan enimmäispisteistä vähintään puolet (toisin sanoen vähintään 15 pistettä arviointikriteereistä ”hankkeen relevanssi” ja ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” sekä 10 pistettä kriteereistä ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja ”vaikuttavuus”).

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” saadun pistemäärän perusteella. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”vaikuttavuus” saadun pistemäärän perusteella.

Jos paremmuusjärjestystä ei saada selville tällä tavalla, etusijan määrittämiseksi voidaan ottaa huomioon hankkeiden koko asiakirja-aineisto ja myönteisten synergioiden syntyminen hankkeiden välille taikka muita ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät kirjataan paneelin raporttiin.

Odotettu vaikutus

Eri hankkeiden toiminnalla ja tuotoksilla pyritään saamaan aikaan myönteinen vaikutus ehdotuspyynnön tavoitteisiin, joiden olisi liityttävä tiiviisti virtuaalivaihdon oppimisulottuvuuteen, vaikka ne vaihtelevat hankkeiden erityispiirteiden mukaan.

Jokaisessa hanke-ehdotuksessa olisi esitettävä tietoa tästä odotetusta vaikutuksesta. Hakijoita kannustetaan ennakoimaan osallistuvilta henkilöiltä ja organisaatioilta saatavaa palautetta erityisesti oppimisarvon osalta raportoidessaan hankkeiden vaikutuksista.

Maantieteelliset kohteet

Tätä toimintoa tuetaan EU:n ulkoisen toiminnan välineillä. Käytettävissä olevat määrärahat on jaettu eri alueiden kesken, ja eri alueiden saamien määrärahakokonaisuuksien suuruus vaihtelee. Lisätietoja kussakin määrärahakokonaisuudessa käytettävissä olevista määristä julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

Saharan eteläpuolinen Afrikka: Hakijoita kannustetaan asettamaan etusijalle alueen vähiten kehittyneet maat⁵  ja kiinnittämään erityistä huomiota muuttoliikkeen kannalta ensisijaisiin maihin⁶ . Yksikään maa ei voi saada yli 8:aa prosenttia alueelle myönnettävästä rahoituksesta. Hakijoita kannustetaan myös ottamaan ehdotukseensa mukaan osallistujia monista eri maista, mukaan lukien kumppanit, joilla on vähemmän kokemusta Erasmus+ -ohjelmasta.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Avustuksen myöntävä viranomainen määrittää rahoituksen määrän hankkeen alustavan talousarvion, arviointitulosten ja 95 prosentin rahoitusosuuden pohjalta.

EU:n hankekohtainen avustus on enintään 500 000 euroa ja organisaatioille enintään 200 euroa osallistujaa kohti (eli 500 000 euron hankkeella olisi tavoitettava vähintään 2 500 osallistujaa). Myönnettävä avustus voi olla haettua määrää pienempi.

Rahoitustuki kolmansille osapuolille avustusten tai palkintojen muodossa ei ole sallittua.

Vapaaehtoistyön tekijöiden kustannukset ovat tukikelpoisia. Ne korvataan vapaaehtoisten yksikkökustannuksia koskevassa komission päätöksessä⁷  vahvistettujen yksikkökustannusten perusteella.

Pk-yritysten omistajille aiheutuvat yksikkökustannukset ovat tukikelpoisia. Ne korvataan pk-yritysten yksikkökustannuksia koskevassa komission päätöksessä⁸  vahvistettujen yksikkökustannusten perusteella.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan kertakorvauksen erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa. Tarkempia tietoja tämän oppaan C-osan osiossa ”Avustuskelpoiset välittömät kustannukset”.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

Footnote

• 1 Pehmeitä taitoja ovat uteliaisuus, luovuus, aloitteellisuus ja ongelmanratkaisutaito sekä kyky ajatella kriittisesti, tehdä yhteistyötä, viestiä tehokkaasti monikulttuurisessa ja tieteidenvälisessä ympäristössä, mukautua erilaisiin tilanteisiin ja sietää stressiä ja epävarmuutta. Nämä taidot ovat osa avaintaitoja, jotka on esitetty elinikäisen oppimisen avaintaidoista annetussa neuvoston suosituksessa (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1). ↩ back
• 2 Nuorisotyöntekijät ovat henkilöitä, jotka ammattinsa tai vapaaehtoistoiminnan kautta ovat mukana epävirallisessa oppimisessa ja jotka tukevat nuorten koulutuksellista ja sosiaalista sekä ammatillista kehitystä. ↩ back
• 3 https://ec.europa.eu/info/law/law-topic/data-protection/eu-data-protection-rules_fi ↩ back
• 4 Julkiset tai yksityiset organisaatiot, jotka työskentelevät nuorten parissa tai nuorten hyväksi virallisten puitteiden ulkopuolella. Tällaisia organisaatioita voivat olla esimerkiksi voittoa tavoittelematon organisaatio, yhdistys tai kansalaisjärjestö (myös eurooppalainen nuorisoalan kansalaisjärjestö), kansallinen nuorisoneuvosto, paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen viranomainen, oppilaitos tai tutkimuslaitos tai säätiö. ↩ back
• 5 OECD:n kehitysapukomitean laatiman vähiten kehittyneiden maiden luettelon mukaisesti:  https://www.oecd.org/dac/financing-sustainable-development/development-finance-standards/DAC-List-of-ODA-Recipients-for-reporting-2024-25-flows.pdf  ↩ back
• 6 Seuraavat maat ovat muuttoliikkeen kannalta keskeisiä ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita: Burkina, Burundi, Etelä-Afrikka, Etelä-Sudan, Etiopia, Gambia, Guinea, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria, Norsunluurannikko, Senegal ja Sudan. ↩ back
• 7 https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/common/guidance/unit-cost-decision-volunteers_en.pdf ↩ back
• 8 unit-cost-decision-sme-owners-natural-persons_en.pdf (europa.eu) ↩ back