Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Virtuaalivaihdot korkeakoulutus- ja nuorisoalalla

Virtuaalivaihtohankkeet muodostuvat verkossa toteutettavista ihmisten välisistä toiminnoista, joilla edistetään kulttuurien välistä vuoropuhelua ja pehmeiden taitojen kehittämistä. Niiden avulla kaikki nuoret voivat saada laadukasta kansainvälistä ja kulttuurienvälistä (sekä virallista että epävirallista) koulutusta ilman fyysistä liikkuvuutta. Vaikka virtuaalinen keskustelu tai koulutus ei täysin korvaa fyysisen liikkuvuuden hyötyjä, virtuaalivaihtoihin osallistuvat saanevat osan kansainvälisten koulutuskokemusten eduista. Digitaaliset alustat ovat arvokas väline, jolla voidaan vastata osittain covid-19-pandemian aiheuttamiin maailmanlaajuisiin liikkuvuusrajoitteisiin. Virtuaalivaihdot auttavat myös levittämään eurooppalaisia arvoja. Lisäksi niillä voidaan joissakin tapauksissa valmistella, syventää ja laajentaa fyysistä vaihtoa sekä lisätä niiden kysyntää.

Virtuaalivaihtohankkeet toteutetaan pienissä ryhmissä, ja niitä ohjaa aina koulutettu fasilitaattori. Niiden olisi oltava helposti sisällytettävissä nuorisohankkeisiin (epävirallinen koulutus) tai korkeakouluopintoihin. Virtuaalivaihtohankkeissa voi olla osallistujia molemmilta sektoreilta, joskin niissä saattaa – hankkeesta riippuen – olla mukana vain osallistujia joko vain toiselta alalta tai molemmilta aloilta. Kaikkiin tähän ehdotuspyyntöön kuuluviin hankkeisiin osallistuu organisaatioita ja osallistujia sekä EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista että ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista. 

Toiminnon tavoitteet

Toiminnon tavoitteena on

  • kannustaa kulttuurienvälistä vuoropuhelua ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa ja lisätä suvaitsevaisuutta verkossa tapahtuvalla ihmisten välisellä vuorovaikutuksella, joka perustuu digitaaliseen ja nuorisoystävälliseen teknologiaan
  • edistää eri tyyppisiä virtuaalivaihtoja Erasmus+ -ohjelman fyysisen liikkuvuuden täydentämiseksi, jotta useammat nuoret voivat saada kulttuurienvälisiä ja kansainvälisiä kokemuksia
  • kehittää kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa erityisesti internetin ja sosiaalisen median käytössä syrjinnän, indoktrinaation, polarisoinnin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi
  • edistää digitaalisten ja pehmeiden taitojen1  kehittämistä, vieraiden kielten harjoittelu ja ryhmätyöskentely mukaan luettuna, opiskelijoiden, nuorten ja nuorisotyöntekijöiden2  keskuudessa erityisesti työllistyvyyden parantamiseksi
  • edistää kansalaisuutta sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisiä arvoja koulutuksen avulla
  • vahvistaa nuorisoulottuvuutta EU:n suhteissa kolmansiin maihin.

Aihealueet/erityistavoitteet

Erasmus+ -virtuaalivaihdot ovat alhaalta ylöspäin suuntautuva aloite. Tässä ehdotuspyynnössä osallistujaorganisaatiot voivat vapaasti valita aiheet, joihin ne keskittyvät, mutta hanke-ehdotuksissa olisi osoitettava vakuuttavasti niiden odotetut vaikutukset yhteen tai useampaan edellä mainittuun tavoitteeseen (ks. myös jäljempänä kohta ”Odotettu vaikutus”). Sukupuolinäkökohdat olisi tarvittaessa otettava huomioon hankkeiden laajuuden ja aiheiden mukaan (esimerkiksi sisällyttämällä kursseihin sukupuolisensitiivisyyttä koskevia näkökohtia). Erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten henkilöiden osallisuuteen, jotka ovat sosiaalisesti ja taloudellisesti haavoittuvassa asemassa tai jotka eivät voi hakea fyysisiin liikkuvuustoimintoihin. Koska virtuaalivaihtoja on helpompi järjestää opiskelijoiden ja yliopistojen kanssa, hakijoita kannustetaan ottamaan mukaan nuoria ja organisaatioita, jotka eivät osallistu korkeakoulutukseen.

Toiminnot

Hankkeita rahoitetaan työsuunnitelmien perusteella, joihin voi sisältyä monenlaisia verkossa toteutettavia yhteistyötoimintoja, kuten

  • verkossa käytävät ohjatut keskustelut eri maissa toimivien nuorisojärjestöjen nuorten välillä osana nuorisoalan hankkeita; niihin voisi sisältyä roolipelisimulaatioita
  • nuorisotyöntekijöille, jotka haluavat toteuttaa virtuaalivaihtohankkeen muiden maiden kollegojen kanssa, annettava koulutus
  • verkossa käytävät ohjatut keskustelut eri maissa sijaitsevien korkeakoulujen opiskelijoiden välillä osana korkeakoulututkintoja
  • yliopistoprofessoreille / henkilöstön jäsenille, jotka haluavat toteuttaa virtuaalivaihtohankkeen muiden maiden kollegojen kanssa, annettava koulutus
  • interaktiiviset avoimet verkkokurssit, joihin sisältyy perinteisiä kurssimateriaaleja, kuten videoituja luentoja, lukemistoja ja harjoitustehtäviä (kuten tunnetut MOOC-kurssit [Massive Open Online Course], mutta painopiste on kuitenkin pienryhmien vuorovaikutteisissa käyttäjäfoorumeissa, joissa opiskelijat, professorit, opetusassistentit, nuoret ja nuorisotyöntekijät voivat olla yhteydessä toisiinsa).

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Kaikkien virtuaalivaihtohankkeiden on oltava

  • koulutettujen fasilitaattorien ohjaamia
  • osallistujien ja vastaanottajien näkökulmasta suojattuja ja turvallisia kaikilta osin EU:n tietosuojasääntöjen3  mukaisesti
  • poliittisesti terveellä pohjalla ja kulttuurisesti merkityksellisiä: virtuaalivaihtotoimintojen on liityttävä kiinteästi nuorisotoiminnan ja korkeakoulutuksen aloihin ja niiden on oltava ajan tasalla osallistujamaiden nuorten verkko- ja muun kulttuurin kanssa
  • avoimia ja helposti saatavilla käyttäjäkokemuksen ja vuorovaikutuksen tasolla; rekisteröitymisen ja vuorovaikutuksen vertaisten, fasilitaattorien, hallinnoijien ja muiden sidosryhmien kanssa olisi oltava yksinkertaista ja helppoa
  • pääasiassa samanaikaisia, mutta niissä voi olla eri aikoihin suoritettavia komponentteja (esimerkiksi lukemistot, videot).

Osallistujaorganisaatioiden on järjestettävä virtuaalivaihtoja 13–30-vuotiaille. Jos hankkeeseen osallistuu alle 18-vuotiaita, osallistujaorganisaatioiden on ensin pyydettävä heidän vanhemmiltaan tai huoltajiltaan lupa osallistumiseen. Yksittäisten osallistujien on sijaittava hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden maissa.

Hankkeissa olisi mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia välineitä ja alustoja toimintojen toteuttamiseksi. Jos erityisiä hankkeita varten on tarpeen kehittää uusia välineitä tai alustoja, tämä olisi perusteltava asianmukaisesti.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea korkeakoulu- ja nuorisoalan virtuaalivaihtohankkeita?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta korkeakoulu- ja nuorisoalan virtuaalivaihtoja koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Seuraavat organisaatiot voivat olla mukana koordinaattorina:

  • korkeakoulutus- tai nuorisoalalla toimivat julkiset tai yksityiset organisaatiot (epävirallinen koulutus)
  • korkeakoulut, korkeakoulujen yhdistykset tai organisaatiot sekä oikeudellisesti tunnustetut kansalliset tai kansainväliset rehtori-, opettaja- tai opiskelijaorganisaatiot.

Organisaatio tekee hakemuksen kaikkien hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden puolesta, ja sen on oltava laillisesti sijoittautunut johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Osallistujaorganisaatiot voivat sijaita EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka tukikelpoisessa ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa. Kussakin hanke-ehdotuksessa voi olla mukana organisaatioita ja osallistujia vain yhdeltä ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tukikelpoiselta alueelta. Tämän toiminnon piiriin kuuluvat tukikelpoiset alueet ovat alueet 1, 2, 3, 4 ja 9 (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa).

Osallistujaorganisaatiot voivat kuulua seuraaviin luokkiin:

  • nuorisoalan organisaatiot4
  • korkeakoulut, korkeakoulujen yhdistykset tai organisaatiot sekä oikeudellisesti tunnustetut kansalliset tai kansainväliset rehtori-, opettaja- tai opiskelijaorganisaatiot
  • koulutusjärjestelmän muutosta edistävät toimijat (muun muassa yliopistojen johtajat, kansainväliset osastot, dekaanit ja laadunvarmistuselimet) EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan taikka tukikelpoiseen ohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneet korkeakoulutus- tai nuorisoalalla toimivat julkiset tai yksityiset organisaatiot.

Muut yhteisöt voivat osallistua muissa konsortion tehtävissä, kuten liitännäiskumppaneina, alihankkijoina tai luontoissuorituksia antavina kolmansina osapuolina. Sidosyhteisöt eivät ole oikeutettuja rahoitukseen.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Hanke-ehdotusten on oltava vähintään neljän organisaation (edunsaajan, ei sidosyhteisön) muodostaman konsortion tekemiä. Konsortioiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

  • Niissä on oltava vähintään kaksi korkeakoulua tai nuorisoalan organisaatiota kahdesta EU:n jäsenvaltiosta ja ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta sekä kaksi korkeakoulua tai nuorisoalan organisaatiota kahdesta tukikelpoisesta ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta, jotka kuuluvat samaan alueeseen (lukuun ottamatta Venäjän kanssa toteutettavia hankkeita, joissa Venäjä on ainoa ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa).
  • EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden organisaatioiden lukumäärä ei saa olla suurempi kuin ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatioiden määrä.
  • Saharan eteläpuolisen Afrikan osalta hakijoita kannustetaan ottamaan ehdotukseensa mukaan osallistujia monista eri maista, muun muassa vähiten kehittyneistä maista5  ja/tai kumppanimaista, joilla on vähemmän kokemusta Erasmus+ -ohjelmasta.

Toiminnon tapahtumapaikka

Toimintojen on tapahduttava niihin osallistuvien organisaatioiden maissa.

Hankkeen kesto

Korkeakoulutus- ja nuorisoalan virtuaalivaihtohankkeiden kesto on kolme vuotta.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2022-VIRT-EXCH

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 20. syyskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Odotettu vaikutus

Eri hankkeiden toiminnoilla ja tuotoksilla pyritään saamaan aikaan myönteinen vaikutus ehdotuspyynnön tavoitteisiin, joiden olisi liityttävä tiiviisti virtuaalivaihdon oppimisulottuvuuteen, vaikka ne vaihtelevat hankkeiden erityispiirteiden mukaan. Jokaisessa hanke-ehdotuksessa olisi esitettävä osana hakulomakkeeseen sisältyvää loogista puitekehystä tietoa tästä odotetusta vaikutuksesta. Hakijoita kannustetaan ennakoimaan osallistuvilta henkilöiltä ja organisaatioilta saatavaa palautetta erityisesti oppimisarvon osalta raportoidessaan hankkeiden vaikutuksista.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä)

  • Hakemus on relevantti ehdotuspyynnön valittujen yleisten ja erityistavoitteiden kannalta. Hanke-ehdotus on ehdotuspyynnön vaatimusten mukainen. Hanke-ehdotus on selitetty selkeästi.  
  • Johdonmukaisuus: Hakemuksen eri komponentit ovat johdonmukaisia ja yhtenäisiä. Hakemus perustuu asianmukaiseen analyysiin haasteista ja tarpeista; tavoitteet ovat realistisia ja niissä käsitellään osallistujaorganisaatioiden ja välittömien ja välillisten kohderyhmien kannalta relevantteja kysymyksiä. Hakemuksessa esitetään näyttöä ehdotetun virtuaalivaihtoon perustuvan lähestymistavan tehokkuudesta.
  • Laajentaminen: Hakemuksessa osoitetaan, että sen käytäntöä tai käytäntöjä voidaan laajentaa eri tasoilla (esimerkiksi paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla) ja että se voidaan siirtää eri aloille. Laajentaminen tuottaa todennäköisesti vaikutuksia paitsi eri kumppaniorganisaatioiden tasolla myös järjestelmän ja/tai poliittisella tasolla. Hanke-ehdotuksella on mahdollista luoda keskinäistä luottamusta ja tehostaa rajat ylittävää yhteistyötä.
  • Eurooppalainen lisäarvo: Hakemus luo EU:n tasolla lisäarvoa tuloksilla, joita ei saavutettaisi pelkästään maakohtaisella tasolla, ja tuloksia voidaan siirtää hankkeeseen osallistumattomiin maihin. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää asiaankuuluvissa EU:n toimintapoliittisissa ohjelmissa. 

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 20 pistettä)

  • Strateginen suunnittelu: Hakemuksessa esitetään selkeä strategia, joka perustuu toteutettavuusanalyysiin, ja määritetään tarvittavat toimet virtuaalivaihtokäytännön tai -käytäntöjen testaamiseksi, mukauttamiseksi ja/tai laajentamiseksi hankekumppanuuden uudessa kontekstissa.
  • Tarpeet: Eri kumppaneiden erilaiset tarpeet on tunnistettu ja otettu hyvin huomioon. On laadittu selkeä malli siitä, miten näitä erilaisia tarpeita käsitellään. Myös valitut pedagogiset lähestymistavat vastaavat näitä erilaisia tarpeita.
  • Rakenne: Työohjelma on selkeä ja ymmärrettävä ja kattaa hankkeen kaikki vaiheet. Tavoitteiden saavuttamista koskevat indikaattorit ja todentamiskeinot on määritelty selkeästi kunkin tuloksen osalta.
  • Hallinto: Hankehallintoa koskeva suunnitelma on hyvä ja siinä on varattu riittävät resurssit eri tehtäviin. On otettu käyttöön tehokkaat yhteistyö- ja päätöksentekoprosessit, jotka ovat ymmärrettäviä kaikille sidosryhmille. Budjetti on kustannustahokas ja kokonaistaloudellinen. Tehtävät, roolit ja taloudelliset resurssit on jaettu kumppaneille johdonmukaisesti. Varainhoitoa koskevat järjestelyt ovat selkeät ja asianmukaiset.
  • Arviointi: Erityistoimenpiteillä, joilla seurataan prosesseja ja tuotoksia (eli tavoitteiden saavuttamista koskevia indikaattoreita ja todentamiskeinoja), varmistetaan, että hankkeen toteutus on laadukasta. Oppimistulokset arvioidaan ja tunnustetaan. On olemassa selkeä laadunvarmistussuunnitelma, joka kattaa riittävästi myös hankehallinnon. Seurantastrategia sisältää riskien tunnistamisen ja riskejä lieventävän toimintasuunnitelman. Nämä elementit sisältyvät myös loogiseen puitekehykseen (ehdotuspyynnön pakollinen malli) ja ne esitetään siinä tarkemmin.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

  • Rakenne: Kumppanuus pystyy varmistamaan hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kaikilta osin. Konsortiolla on kaikki tarvittavat taidot sekä asiantuntemusta ja kokemusta hankkeen kattamilla alueilla. Käytettävän ajan ja työpanoksen asianmukainen jako kumppaneiden kesken on varmistettu. Kumppanuuden taidot ja osaaminen täydentävät toisiaan.
  • Sitoutuneisuus: Kukin osallistujaorganisaatio osoittaa täyden sitoutuneisuutensa omien valmiuksiensa ja oman erityisalansa mukaisesti.
  • Yhteistyö: Yhteistyöjärjestelyt ovat tasapainoisia. Hanke-ehdotus sisältää tehokkaita mekanismeja, jotka takaavat, että osallistujaorganisaatioiden, sidosryhmien ja muiden asiaankuuluvien osapuolten välinen koordinointi, päätöksenteko ja viestintä ovat korkealaatuisia.

Vaikuttavuus (enintään 30 pistettä)

  • Tulosten levittäminen: Selkeällä tietoisuuden lisäämistä, tulosten levittämistä ja viestintää koskevalla strategialla varmistetaan asiaankuuluvien kohderyhmien sekä yleisten sidosryhmien ja suuren yleisön tavoittaminen hankkeen elinkaaren aikana. Strategiaan sisältyy suunnitelmia, joiden avulla tuotetut materiaalit saatetaan saataville avoimien lisenssien avulla.
  • Tulosten hyödyntäminen: Hakemuksessa osoitetaan, että valittuja virtuaalivaihdon lähestymistapoja voidaan levittää ja/tai laajentaa onnistuneesti, että sillä on laajempi vaikutus ja että se vaikuttaa systeemiseen muutokseen. Tulosten hyödyntämistapa on kuvattu selkeästi ja ehdotetut toimenpiteet hankkeen tulosten hyödyntämiseksi ovat mahdollisesti tehokkaita.
  • Vaikuttavuus: Odotettavissa olevat vaikutukset, erityisesti määritettyjen kohderyhmien osalta, on määritelty selkeästi, ja käytössä on toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vaikutukset voidaan saavuttaa ja arvioida. Oppimistulokset määritellään selkeästi ennen jokaista virtuaalivaihtotoimintoa ja mitataan kunkin toiminnon jälkeen, edistyminen kirjataan ja saavutukset tunnustetaan. Toimintojen tulokset ovat todennäköisesti merkittäviä. Hankkeen tuotokset voivat tukea pitkän aikavälin muutoksia, parannuksia tai kehitystä asianomaisten kohderyhmien ja järjestelmien hyväksi. Hakemuksessa selostetaan myös, miten virtuaalivaihdon avulla tapahtuvan oppimisen vaikutusta (oppimistulokset) arvioidaan, jotta voidaan tehdä tietoon perustuvia suosituksia virtuaalivaihtoon perustuvan opetuksen ja oppimisen parantamiseksi hankkeen jälkeen. Myös nämä elementit sisältyvät loogiseen puitekehykseen (ehdotuspyynnön pakollinen malli) ja ne esitetään siinä.
  • Jatkuvuus: Hakemukseen sisältyy toimenpiteitä ja resursseja, joilla varmistetaan, että hankkeen tulokset ja hyödyt kestävät hanketta kauemmin.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava kunkin edellä mainitun arviointikriteeriluokan enimmäispisteistä vähintään puolet (toisin sanoen vähintään 15 pistettä luokissa ”hankkeen relevanssi” ja ”vaikuttavuus” sekä 10 pistettä luokissa ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu”).

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Maantieteelliset tavoitteet

Tätä toimea tuetaan EU:n ulkoisen toiminnan välineillä. Käytettävissä olevat määrärahat on jaettu eri alueiden kesken, ja eri alueiden saamien määrärahakokonaisuuksien suuruus vaihtelee. Lisätietoja kussakin määrärahakokonaisuudessa käytettävissä olevista määristä julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

Tälle toiminnolle asetetut maantieteelliset tavoitteet ovat seuraavat:

  • Saharan eteläpuolinen Afrikka: Etusijalle asetetaan vähiten kehittyneet maat; erityistä huomiota kiinnitetään myös muuttoliikkeen kannalta ensisijaisiin maihin. Yksikään maa ei saa yli 8:aa prosenttia alueelle myönnetystä rahoituksesta.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnon arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU:n hankekohtainen avustus on enintään 500 000 euroa ja enintään 200 euroa osallistujaa kohti (eli 500 000 euron hankkeella olisi tavoitettava vähintään 2 500 osallistujaa). Myönnettävä avustus voi olla haettua summaa pienempi.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä hakulomakkeessa yksityiskohtainen budjettitaulukko ottaen huomioon seuraavat seikat: 

  1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”). 
  2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminnot.
  3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
  4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (kuten tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. Kertakorvaus on enintään 95 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä arvioidusta budjetista.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tuotosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

  • 1 Pehmeitä taitoja ovat uteliaisuus, luovuus, aloitteellisuus ja ongelmanratkaisutaito sekä kyky ajatella kriittisesti, tehdä yhteistyötä, viestiä tehokkaasti monikulttuurisessa ja tieteidenvälisessä ympäristössä, mukautua erilaisiin tilanteisiin ja sietää stressiä ja epävarmuutta. Nämä taidot ovat osa avaintaitoja, jotka on esitetty elinikäisen oppimisen avaintaidoista annetussa neuvoston suosituksessa (EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1).
  • 2 Nuorisotyöntekijät ovat henkilöitä, jotka ammattinsa tai vapaaehtoistoiminnan kautta ovat mukana epävirallisessa oppimisessa ja jotka tukevat nuorten koulutuksellista ja sosiaalista sekä ammatillista kehitystä.
  • 3 https://ec.europa.eu/info/law/law-topic/data-protection/eu-data-protection-rules_fi
  • 4 Julkiset tai yksityiset organisaatiot, jotka työskentelevät nuorten parissa tai nuorten hyväksi virallisten yhteyksien ulkopuolella. Tällaisia organisaatioita voivat olla esimerkiksi voittoa tavoittelematon organisaatio, yhdistys tai kansalaisjärjestö (myös eurooppalainen nuorisoalan kansalaisjärjestö) kansallinen nuorisoneuvosto paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset viranomaiset oppilaitokset tai tutkimuslaitokset tai säätiöt.
  • 5 OECD:n kehitysapukomitean laatiman vähiten kehittyneiden maiden luettelon mukaisesti: DAC-List-ODA-Recipients-for-reporting-2021-flows.pdf (oecd.org).