European Youth Together ‑hankkeiden tavoitteena on luoda verkostoja, joilla edistetään alueellisia kumppanuuksia, ja ne toteutetaan tiiviissä yhteistyössä nuorten kanssa useissa Euroopan maissa (EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat). Verkostojen tarkoituksena on järjestää vaihtoja, edistää koulutusta (esimerkiksi nuorisojohtajille) ja antaa itse nuorille mahdollisuus käynnistää yhteisiä hankkeita. Nämä kaikki voidaan toteuttaa sekä fyysisellä että verkossa toteutettavalla toiminnalla.

Toiminnon tavoitteet

European Youth Together -hankkeiden tarkoituksena on luoda verkostoja, joilla edistetään alueellisia kumppanuuksia ja annetaan nuorille kaikkialla Euroopassa mahdollisuus käynnistää yhteisiä hankkeita, järjestää vaihtoja ja edistää koulutusta (esimerkiksi nuorisojohtajille) sekä fyysisellä että verkossa toteutettavalla toiminnalla. Toiminto tukee nuorisojärjestöjen transnationaalisia kumppanuuksia ruohonjuuritasolta laajamittaisiin kumppanuuksiin. Kumppanuuksilla pyritään vahvistamaan nuorisojärjestöjen toiminnan eurooppalaista ulottuvuutta, mukaan lukien toiminta, jolla pyritään parantamaan yhdessä elämistä ja auttamaan kestävien tulevien elämäntapojen suunnittelua Euroopan vihreän kehityksen suunnitelman ja uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen1 mukaisesti.

Tärkeitä temaattisia painopisteitä ovat työskentely EU:n nuorisotavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden edistäminen sekä yleisemmin EU:n nuorisostrategia 2019–20272 . Eurooppalaiset nuorisotavoitteet otetaan huomioon myös komission puheenjohtaja von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa3 . Hanke-ehdotuksissa voidaan käsitellä myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin aiheita. Euroopan parlamentin vaalit vuonna 2024 ovat merkitykselliset tämän toiminnon yhteydessä.

Nuoret ja nuorisojärjestöt ovat keskeisiä toimijoita covid-19-pandemiasta elpymisessä. Nuorisoalan verkostojen olisi pohdittava keinoja vahvistaa yhteisvastuuta ja osallistavuutta sekä sitä, miten elämänlaatua voidaan parantaa pandemian jälkeen, sillä nämä haasteet osuvat yksiin digitaitoihin ja kestävään vihreään elämäntapaan liittyvien haasteiden kanssa4 .

Erityistavoitteet

Toiminnolla pyritään tukemaan erityisesti

• säännöllisemmän transnationaalisen yhteistyön edistämistä ja kehittämistä eri nuorisojärjestöjen välillä sellaisten kumppanuuksien luomiseksi tai vahvistamiseksi, joissa keskitytään yhteisvastuuseen ja kaikki osallistavaan demokraattiseen osallistumiseen sosioekonomisiin rakenteiden taantumaa silmällä pitäen ja EU:n nuorisostrategian, nuorisotavoitteiden ja nuorisodialogin mukaisesti
• EU:n kehysten ja aloitteiden, kuten eurooppalaisen ohjausjakson5 tuloksena annettujen maakohtaisten suositusten, toimeenpanoa siltä osin, kuin ne liittyvät nuorisoalaan
• nuorisojärjestöjä, jotka osallistuvat aloitteisiin, joilla kannustetaan nuoria osallistumaan demokraattisiin prosesseihin ja yhteiskuntaan, järjestämällä koulutusta, tuomalla esiin nuorten eurooppalaisten yhteisiä piirteitä ja edistämällä keskustelua ja vuoropuhelua heidän suhteestaan EU:hun, sen arvoihin ja demokraattiseen perustaan; tähän kuuluu myös tapahtumien järjestäminen ennen vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleja.
• politiikassa, nuorisojärjestöissä ja muissa kansalaisjärjestöissä aliedustettujen nuorisoryhmien osallistumista houkuttelemalla mukaan haavoittuvassa asemassa olevia ja sosioekonomisesti heikossa asemassa olevia nuoria
• uusia keinoja parantaa nuorisoalan organisaatioiden mahdollisuuksia käsitellä covid-19-pandemian jälkiseurauksia tukemalla innovatiivisia yhteistyötapoja verkostojen luomista, kehittämistä ja hallinnointia; tähän voisi sisältyä esimerkiksi yhteistyön lisääminen nuorisoalan organisaatioiden välillä digitaalisessa toimintaympäristössä käyttämällä asiaankuuluvia epävirallisen oppimisen menetelmiä ja organisaatiomalleja, kuten vaihtoehtoisia vaihtojen ja keskinäisen avun muotoja
• nuorisojärjestöjen toiminnan eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamista, mukaan lukien toiminta, jolla pyritään parantamaan yhdessä elämistä pandemian jälkeen ja auttamaan kestävien tulevien elämäntapojen suunnittelua maiden välillä.

Toiminta

Toiminnon kohteena ovat (voittoa tavoittelemattomat) kansalaisjärjestöt ja julkisyhteisöt, joiden ehdottamilla hankkeilla on mahdollisuus saada nuoria osallistumaan eri EU:n jäsenvaltioita ja ohjelmaan assosioituneita kolmansia maita ja niiden alueita kattaviin kumppanuuksiin.

Nuorten liikkuvuustoiminnan pitäisi olla European Youth Together -hankkeiden keskeinen osa. Tämän toiminnon tavoitteiden edistämiseksi liikkuvuustoiminnalla olisi tarjottava nuorille koko Euroopassa (idässä, lännessä, pohjoisessa ja etelässä) rajat ylittäviä vaihtoja sekä vapaamuotoisia ja epävirallisia koulutusmahdollisuuksia, joita voidaan valmistella ja tukea verkkofoorumien avulla. Liikkuvuustoiminta on perusteltava erittäin selkeästi toiminnon tavoitteiden mukaan.

Kaiken toiminnan olisi edistettävä nuorten nykyistä laajempaa tavoittamista sekä nuorisojärjestöissä että niiden ulkopuolella, mukaan lukien nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, jotta voidaan varmistaa, että kuullaan erilaisia näkemyksiä.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea ruohonjuuritason European Youth Together -hankkeita?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta European Youth Together -hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Hakijoiden (koordinaattorit ja täysivaltaiset kumppanit) on oltava oikeussubjekteja:

• nuorisoalalla toimivia kansalaisjärjestöjä (mukaan lukien eurooppalaiset nuorisoalan kansalaisjärjestöt ja kansalliset nuorisoneuvostot)
• paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia viranomaisia,

jotka sijaitsevat jossakin EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa.

Myös julkiset tai yksityiset yritykset (pienet, keskisuuret tai suuret yritykset, myös yhteiskunnalliset yritykset) sekä niiden sidosyhteisöt voivat osallistua, mutta eivät koordinaattorina.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneet julkiset tai yksityiset organisaatiot sidosyhteisöineen, jotka työskentelevät nuorten parissa tai nuorten hyväksi virallisten yhteyksien ulkopuolella.

Tällaisia organisaatioita voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• voittoa tavoittelematon organisaatio, yhdistys tai kansalaisjärjestö (myös eurooppalainen nuorisoalan kansalaisjärjestö)
• kansallinen nuorisoneuvosto
• paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset viranomaiset
• oppilaitokset tai tutkimuslaitokset
• säätiöt.

Niihin voivat kuulua myös julkiset tai yksityiset yritykset (pienet, keskisuuret tai suuret yritykset, myös yhteiskunnalliset yritykset). Vaikka tämä toiminto on tarkoitettu ensisijaisesti voittoa tavoittelemattomille organisaatioille, myös voittoa tavoittelevat organisaatiot voivat osallistua, jos niiden osallistumisen osoitetaan tuottavan selvää lisäarvoa.

Konsortion kokoonpano

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot, joihin kuuluu vähintään viisi hakijaa (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) vähintään viidestä EU:n jäsenvaltiosta ja/tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta.   

Sidosyhteisöjä ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon.

Toiminnan tapahtumapaikka

Toiminta on toteutettava tukikelpoisissa maissa.

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 24 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Brysselissä toimivaan Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Sama organisaatio voi jättää määräaikaan mennessä vain yhden tätä toimintoa koskevan hakemuksen.

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-YOUTH-2023-YOUTH-TOG

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 9. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

European Youth Together -hanke koostuu neljästä vaiheesta, jotka alkavat jo ennen kuin hanke-ehdotus on valittu rahoitettavaksi. Nämä vaiheet ovat 1) hankkeen yksilöinti ja käynnistäminen, 2) hankkeen valmistelu ja suunnittelu, 3) hankkeen toteutus ja toiminnan seuranta ja 4) hankkeen tarkastus ja vaikutusten arviointi. Osallistujaorganisaatioilla ja toimintaan osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli hankkeen kaikissa vaiheissa, mikä tukee heidän oppimiskokemustaan.

• Yksilöinti ja käynnistäminen: Yksilöidään ehdotuspyynnön yhteydessä ongelma, tarve tai mahdollisuus, johon hankeidealla voidaan vastata. Yksilöidään keskeinen toiminta ja tärkeimmät tulokset, joita hankkeesta voidaan odottaa. Kartoitetaan asiaankuuluvat sidosryhmät ja mahdolliset kumppanit. Määritellään hankkeen tavoite tai tavoitteet. Varmistetaan hankkeen yhdenmukaisuus osallistujaorganisaatioiden strategisten tavoitteiden kanssa. Suoritetaan alustavaa suunnittelua, jotta hanke saa hyvän alun, ja kootaan tiedot, joita tarvitaan seuraavaan vaiheeseen jatkamiseksi jne.
• Valmistelu ja suunnittelu: Täsmennetään hankkeen laajuus ja asianmukainen lähestymistapa. Päätetään hankkeeseen liittyvien tehtävien aikataulusta. Arvioidaan tarvittavat resurssit ja suunnitellaan hanketta yksityiskohtaisemmin esimerkiksi tarvearvioinnin avulla. Määritellään järkevät tavoitteet ja vaikutusindikaattorit (joiden olisi oltava tarkasti määriteltyjä, mitattavissa ja toteutettavissa olevia, relevantteja ja ajallisesti määrättyjä). Yksilöidään hankkeen tulokset ja oppimistulokset. Laaditaan työohjelma ja arvioitu kokonaistalousarvio ja määritellään toimintamuodot ja odotetut vaikutukset. Laaditaan hankkeen toteutussuunnitelma, mukaan lukien hankkeiden hallinnointiin, seurantaan, laadunvalvontaan, raportointiin ja tulosten levittämiseen liittyvät strategiset näkökohdat. Määritellään käytännön järjestelyt ja vahvistetaan suunniteltujen toimintamuotojen kohderyhmä tai kohderyhmät. Tehdään sopimukset kumppaneiden kanssa, laaditaan hanke-ehdotus jne.
• Toteutus ja toiminnan seuranta: Toteutetaan hanke suunnitelmien mukaisesti ja täytetään raportointi- ja viestintävaatimukset. Seurataan käynnissä olevaa toimintaa ja arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta hankesuunnitelmiin verrattuna. Yksilöidään ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä, joilla puututaan poikkeamiin suunnitelmista sekä ongelmiin ja riskeihin. Tunnistetaan poikkeamat asetetuista laatustandardeista ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä jne.
• Tarkastelu ja vaikutusten arviointi: Arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta suhteessa sen tavoitteisiin ja toteutussuunnitelmiin. Arvioidaan toimintaa ja sen vaikutuksia eri tasoilla, jaetaan ja hyödynnetään hanketuloksia jne.

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa:

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä European Youth Together -hankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa. Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon hankkeita suunnitellessaan.

Ympäristökestävyys

Hankkeet olisi suunniteltava ympäristöystävällisiksi ja niiden kaikkiin osiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä. Organisaatioiden ja osallistujien olisi hanketta suunnitellessaan sovellettava ympäristöystävällistä lähestymistapaa, jolla kaikkia hankkeessa mukana olevia kannustetaan keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista ja pohtimaan, mitä eri tasoilla on tehtävissä, sekä autetaan organisaatioita ja osallistujia keksimään vaihtoehtoisia vihreämpiä tapoja hanketoiminnan toteuttamiseksi.

Osallisuus ja moninaisuus

Erasmus+ -ohjelman kaikissa toiminnoissa pyritään edistämään yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi on laadittu osallisuus- ja moninaisuusstrategia, jonka avulla pyritään saavuttamaan paremmin eri lähtökohdista tulevia osallistujia ja erityisesti sellaisia osallistujia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumista haittaavia esteitä. Organisaatioiden olisi suunniteltava helposti saavutettavaa ja osallistavaa hanketoimintaa ottaen huomioon niiden osallistujien näkemykset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon koko prosessin ajan.

Yleisperiaatteena on, että osallistujaorganisaatioiden olisi noudatettava strategioita, joiden avulla erilaisista taustoista tulevia nuoria yhdistetään ruohonjuuritasolla. Tämä kattaa myös niiden nuorten osallistumisen, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, syrjäisillä tai maaseutualueilla asuvat ja/tai maahanmuuttajataustaiset nuoret mukaan lukien. Näin ollen kaiken toiminnan olisi edistettävä sekä nuorten tavoittamista että heidän aktiivista osallistumistaan, jotta erilaisia näkemyksiä saadaan koottua yhteen.

Digitaalinen ulottuvuus

Virtuaalinen yhteistyö ja kokeilut virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuuksilla ovat keskeisiä tekijöitä hankkeiden onnistumisen kannalta. Hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään etenkin Euroopan nuorisoportaalia ja EU:n nuorisostrategia-alustaa yhteistyöhön ennen hanketoimintaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Yhteiset arvot, kansalaistoiminta ja osallistuminen

Hankkeilla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita ja edistetään sosiaalisten ja kulttuurienvälisten taitojen, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä Euroopan unionin tilanteesta.

Odotettu vaikutus

Avustusta saavissa hankkeissa on osoitettava, mikä vaikutus niillä odotetaan olevan EU:n nuorisopolitiikkaan

• perustamalla toimet EU:n nuorisostrategian 2019–2027 tavoitteisiin ja erityisesti osoittamalla, miten niillä edistetään strategian avainalueita ”Sitouttaminen. Yhdistäminen. Vaikutusmahdollisuudet”
• perustamalla toimet eurooppalaisten nuorisotavoitteiden ja muiden Euroopan tulevaisuutta koskevien keskusteluhankkeiden ja kyselyjen tuloksiin ja yhdistämällä ne toimintapolitiikan kehitykseen paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti tai EU:n tasolla
• perustamalla toimet eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin siltä osin, kuin ne liittyvät nuorisoalaan
• parantamalla nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan aktiivisen kansalaisuuden ja päättäjien kanssa toimimisen osalta (esimerkiksi mahdollisuuksien lisääminen, uudet taidot ja nuorten osallistuminen hankkeiden suunnitteluun)
• auttamalla parantamaan ruohonjuuritason nuorisoalan valmiuksia työskennellä transnationaalisesti osallisuutta, yhteisvastuuta ja kestävyyttä painottaen ja edistämällä transnationaalista oppimista sekä yhteistyötä nuorten ja päätöksentekijöiden välillä
• kehittämällä jo olemassa olevia parhaita käytäntöjä ja toimimalla vakiintuneiden verkostojen ulkopuolella muun muassa hyödyntämällä digitaalisia keinoja, joiden avulla voidaan pitää yhteyttä myös syrjäisillä ja eristyneillä alueilla
• levittämällä hankkeiden tuloksia tehokkaasti ja houkuttelevasti nuorisojärjestöissä toimivien nuorten keskuudessa sekä niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole mukana nuorisotoiminnassa tai joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, järjestelmällisempien kumppanuuksien kehittämiseksi.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä)

• Tarkoitus ja eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksella perustetaan ja toteutetaan hanke, jolla tuetaan nuorison kannalta merkittävää politiikkaa EU-tasolla, erityisesti EU:n nuorisostrategiaa 2019–2027. Hanke-ehdotuksesta käy selvästi ilmi transnationaalisuuden ja potentiaalisen siirrettävyyden EU:n järjestelmän tasolla tuoma lisäarvo.
• Tavoitteet: Hanke-ehdotuksen tavoitteet ovat relevantteja toiminnon yleisten tavoitteiden ja ainakin yhden erityistavoitteen kannalta. Lisäksi hanke-ehdotuksen tavoitteet ovat täsmällisiä ja selkeästi määriteltyjä, toteutettavissa ja mitattavissa olevia, realistisia ja oikea-aikaisia. Niissä käsitellään osallistujaorganisaatioiden kannalta relevantteja ja selkeää lisäarvoa valituille kohderyhmille tuottavia kysymyksiä.
• Tarpeet: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, että se on tehty perusteellisen tarvearvioinnin pohjalta. Tarvearviointi perustuu mahdollisimman pitkälle todennettaviin tosiseikkoihin ja lukuihin, joiden tueksi esitetään kaikkia konsortion maita ja organisaatioita koskevia yleisiä ja erityisiä tietoja. Hanke-ehdotuksessa on esitettävä selkeä tarveanalyysi, joka liittyy hakijoiden, kumppaneiden ja kohderyhmien konkreettisiin tilanteisiin.
• Nuorten osallistuminen: Hanke-ehdotuksessa osoitetaan, että kumppaniverkosto pystyy varmistamaan erilaisten nuorten, kuten syrjäisillä tai maaseutualueilla asuvien, maahanmuuttajataustaisten ja/tai sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien nuorten, aktiivinen osallistuminen jo nuorisoon liittyvän toiminnan suunnitteluvaiheesta lähtien.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

• Suunnittelu: Hanke-ehdotus on selkeä, täydellinen ja laadukas, ja se sisältää hankkeen valmisteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin tarvittavat vaiheet, jotka perustuvat vankkoihin hankkeen hallinnoinnin menetelmiin.
• Menetelmä: Toteutus perustuu soveltuviin menetelmiin; tavoitteet ovat johdonmukaisia toiminnan kanssa ja ne on rajattu selkeästi siten, että yksilöityjen ongelmien, tarpeiden ja ratkaisujen välillä on looginen yhteys; työohjelma on johdonmukainen ja konkreettinen; käytössä on asianmukaiset laadunvalvontatoimenpiteet ja -indikaattorit sen varmistamiseksi, että hanke toteutetaan asianmukaisesti vaaditun laatuisena ja laajuisena, ajoissa ja talousarvion puitteissa; on olemassa konkreettisia ja asianmukaisia riskinhallinta- ja valmiussuunnitelmia.
• Kustannustehokkuus: Ehdotettu budjetti on johdonmukainen, riittävän yksityiskohtainen ja riittävä hankkeen toteuttamiseksi sekä suunniteltu siten, että varmistetaan paras vastine rahalle. Työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia. Budjetissa otetaan huomioon ruohonjuuritason organisaatioiden ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tarpeet, jotta heitä kannustetaan osallistumaan Erasmus+ -ohjelmaan.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

• Rakenne: Kumppaniverkostoon kuuluu tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä organisaatioita, joilla on kumppanuuden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat profiilit, taidot, kokemus, asiantuntemus ja johdon tuki. Jos konsortioon osallistuu voittoa tavoittelevia organisaatioita, niiden lisäarvo osoitetaan selvästi.
• Maantieteellinen koostumus: Hanke-ehdotuksessa osoitetaan, että kumppaniverkostolla on valmiudet heijastaa Euroopan taloudellista, sosiaalista ja/tai kulttuurista monimuotoisuutta maantieteellisen koostumuksensa (Euroopan itäisten, läntisten, pohjoisten ja eteläisten alueiden kattavuuden) avulla, jotta voidaan varmistaa aidosti yleiseurooppalainen yhteistyö.
• Paikallisten kansalaisjärjestöjen kehittäminen: Kumppaniverkostolla on valmiudet kehittää sellaisten paikallisten kansalaisjärjestöjen valmiuksia ja osaamista, jotka eivät vielä ole vakiintuneita Euroopan tasolla, jotta parannetaan kansalaisjärjestöjen välistä vertaisyhteistyötä kaikkialla Euroopassa.
• Sitoutuminen ja tehtävät: Vastuut ja tehtävät jaetaan kumppaniverkostossa selkeästi ja asianmukaisesti. Koordinaattorin osoitetaan kykenevän moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan transnationaalisia verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisissa ympäristöissä.
• Yhteistyöjärjestelyt: Ehdotetuilla hallintomekanismeilla taataan, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välinen koordinointi, päätöksenteko, viestintä ja konfliktinratkaisu on tehokasta.
• Nuorten osallistuminen: Nuoret osallistuvat asianmukaisesti hankkeen toteuttamiseen sen kaikissa vaiheissa, ja nuorten osallisuutta käsitellään hankkeen kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla tarjoamalla voimaannuttavia tehtäviä ja/tai konkreettisia strategioita, joilla varmistetaan nuorten monipuolinen osallistuminen.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

• Vaikuttavuus: Hankkeen mahdollinen vaikutus osallistujiin ja kumppaniorganisaatioihin on suuri, erityisesti pyrittäessä laajentamaan ruohonjuuritason järjestöjen keskittymistä kansalliseen, alueelliseen tai paikalliseen toimintaan, joka ei vielä ole rajat ylittävää ja jossa toimintaa on laajennettu tai kehitetty EU:n tasolla hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen. Myös vaikutus koko nuorisoyhteisöön on voimakas. Odotetuista tuloksista käy ilmi hakijan ja kumppanien ymmärrys etenkin kansalaisuuteen liittyvistä Euroopan unionin arvoista ja kyky välittää niitä edelleen.
• Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotuksessa osoitetaan valmiudet toteuttaa toimenpiteitä nuorten tavoittamiseksi ja kyky viestiä tehokkaasti osallistujien edustamien yhteisöjen ongelmista ja ratkaisuista laajemmalle maailmanlaajuiselle yleisölle. Hanke-ehdotus sisältää selkeän tulostenlevitys- ja viestintäsuunnitelman sekä asianmukaiset tavoitteet, toimenpiteiden ja tehtävien jakautumisen kumppanien välillä, soveltuvan aikataulun sekä välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti levitettyä päättäjille ja asetettua loppukäyttäjien saataville hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen.
• Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeästi, miten hankkeen tuloksilla voitaisiin edistää nuorisoalan järjestelmätason muutoksia sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen ja että niillä voidaan mahdollistaa pitkäkestoinen yhteistyö EU:n tasolla ja/tai ne voivat innoittaa uusia EU:n nuorisoalan toimintapolitiikkoja ja aloitteita.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon myös kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet: vähintään 15 pistettä kriteereistä ”hankkeen relevanssi” ja ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” ja 10 pistettä kriteereistä ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja ”vaikuttavuus”. Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi” ja toissijaisesti kriteeristä ”vaikuttavuus”.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Arvioinnin ja avustussopimusten määräajat ja viitteellinen aikataulu

Vaiheet	Päivämäärä tai alustava ajankohta
Hakemusten jättämisen määräaika	9. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa)
Arviointijakso	maaliskuu–elokuu 2023
Hakijoille ilmoittaminen	syyskuu 2023
Avustussopimuksen allekirjoittaminen	syyskuu–marraskuu 2023
Toiminnon aloituspäivä	loppuvuosi 2023 – alkuvuosi 2024

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

Hanketta kohden myönnettävän avustuksen vähimmäismäärä on 150 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

• Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
• Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
• Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
• Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

• 1 https://europa.eu/new-european-bauhaus/index_en
• 2 Joulukuussa 2018 julkaistu neuvoston päätöslauselma 2018/C 456/01: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:42018Y1218(01)&from=EN
• 3 Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_19_5542
• 4 Ks. https://europa.eu/new-european-bauhaus/index_fi
• 5 https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-and-fiscal-policy-coordination/eu-economic-governance-monitoring-prevention-correction/european-semester_fi