European Youth Together ‑hankkeiden tavoitteena on luoda verkostoja, joilla edistetään alueellisia kumppanuuksia, ja ne toteutetaan tiiviissä yhteistyössä nuorten kanssa useissa Euroopan maissa (EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat). Verkostojen tarkoituksena on järjestää vaihtoja, edistää koulutusta (esimerkiksi nuorisojohtajille) ja antaa itse nuorille mahdollisuus käynnistää yhteisiä hankkeita. Nämä kaikki voidaan toteuttaa sekä fyysisellä että verkossa toteutettavalla toiminnalla.

European Youth Together -hankkeiden tarkoituksena on luoda yhteistyötä, joka antaa nuorille kaikkialla Euroopassa mahdollisuuksia käynnistää yhteisiä hankkeita, järjestää vaihtoja ja edistää koulutusta (esimerkiksi nuorisojohtajille/nuorisotyöntekijöille) sekä fyysisellä että verkossa toteutettavalla toiminnalla. Toiminto tukee nuoriso-organisaatioiden transnationaalisia kumppanuuksia ruohonjuuritasolta laajamittaisiin kumppanuuksiin tavoitteena vahvistaa nuorisojärjestöjen toiminnan eurooppalaista ulottuvuutta. 

Tärkeitä temaattisia painopisteitä ovat työskentely EU:n nuorisostrategian 2019–2027¹ ja EU:n nuoristavoitteiden parissa ja niiden edistäminen. Eurooppalaiset nuorisotavoitteet otetaan huomioon myös puheenjohtaja von der Leyenin komission poliittisissa suuntaviivoissa² . Hanke-ehdotuksissa voidaan käsitellä myös Euroopan nuorison teemavuoden 2022 perintöä (esim. EU:n nuorisotestiin tai nuorisopolitiikan valtavirtaistamiseen liittyvien prosessien tutkiminen) ja Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin tuloksia. 

Nuorisoalan verkostojen olisi pohdittava keinoja vahvistaa yhteisvastuuta ja osallistavuutta koronapandemiasta elpymisen yhteydessä.

Toiminnolla pyritään erityisesti tukemaan vähintään yhtä seuraavista tavoitteista:

• Eri nuoriso-organisaatioiden välillä tapahtuvan jäsennellyn transnationaalisen yhteistyön, jota voidaan tehdä niin verkossa kuin reaalimaailmassa, edistäminen ja kehittäminen sellaisten kumppanuuksien luomiseksi tai vahvistamiseksi, joissa keskitytään yhteisvastuuseen ja kaikkia osallistavaan yhteiskunnalliseen toimintaan, sosioekonomisten rakenteiden erot huomioon ottaen ja linjassa EU:n nuorisostrategian 2019–2027, eurooppalaisten nuorisotavoitteiden, EU:n nuorisodialogin ja Euroopan nuorison teemavuoden 2022 perinnön (esim. nuorten osallistumiseen, nuorisopolitiikan valtavirtaistamiseen tai nuorisotestiin liittyvät prosessit) kanssa.
• yhteiskuntamme perustan muodostavien EU:n kuuden perusarvon³ edistäminen: ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina.
• Nuoriso-organisaatioiden osallistuminen aloitteisiin, joilla kannustetaan nuoria osallistumaan demokraattisiin prosesseihin ja yhteiskunnalliseen toimintaan, järjestämällä koulutusta, tuomalla esiin nuorten eurooppalaisten yhteisiä piirteitä ja edistämällä keskustelua ja vuoropuhelua heidän suhteestaan EU:hun, sen arvoihin ja demokraattiseen perustaan. Tätä varten voidaan järjestää tapahtumia, joilla edistetään aliedustettujen nuorisoryhmien osallistumista politiikkaan ja nuoriso-organisaatioiden ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintaan tekemällä yhteistyötä niiden nuorten kanssa, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kuten sosioekonomisesti heikossa asemassa olevien nuorten kanssa.
• Uusien keinojen kehittäminen nuorisoalan organisaatioiden mahdollisuuksien lisäämiseksi tukemalla innovatiivisia yhteistyötapoja sekä verkostojen luomista, kehittämistä ja hallinnointia. Tähän voisi sisältyä esimerkiksi yhteistyön lisääminen nuorisoalan organisaatioiden välillä digitaalisessa toimintaympäristössä käyttämällä asiaankuuluvia epävirallisen oppimisen menetelmiä ja organisaatiomalleja, kuten vaihtojen ja keskinäisen avun vaihtoehtoisia muotoja.
• Ruohonjuuritason nuoriso-organisaatioiden toiminnan eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen, mukaan lukien toiminta, jolla pyritään parantamaan yhdessä elämistä ja auttamaan kestävien tulevien elämäntapojen suunnittelua transnationaalisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen mukaisesti.

Toiminnon kohteena ovat (voittoa tavoittelemattomat) kansalaisjärjestöt ja julkisyhteisöt, joiden ehdottamilla hankkeilla on mahdollisuus saada nuoria osallistumaan kumppanuuksiin, jotka kattavat EU:n eri jäsenvaltioita ja ohjelmaan assosioituneita kolmansia maita ja niiden alueita, sekä vaikuttaa EU:n nuorisostrategian kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä politiikan laadintaan ja vuorovaikutukseen keskeisten sidosryhmien kanssa nuorisoalalla.

Nuorten liikkuvuustoiminta voi olla European Youth Together -hankkeiden keskeinen osa. Tämän toiminnon tavoitteiden edistämiseksi liikkuvuustoiminnalla olisi tarjottava nuorille kaikkialla Euroopassa rajat ylittäviä vaihtoja sekä vapaamuotoisia ja epävirallisia koulutusmahdollisuuksia, joita voidaan valmistella ja tukea verkkofoorumien avulla. Liikkuvuustoiminta on perusteltava erittäin selkeästi toiminnon tavoitteiden ja taloudellisuuden periaatteiden mukaisesti. Kaiken toiminnan olisi edistettävä nuorten nykyistä laajempaa tavoittamista sekä nuoriso-organisaatioissa että niiden ulkopuolella, mukaan lukien nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, jotta voidaan varmistaa erilaisten näkökantojen kuuleminen.⁴  

Saadakseen Erasmus+ -avustusta European Youth Together -hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot (kuka voi hakea?)

Tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hakijat (edunsaajat ja sidosyhteisöt, tapauksen mukaan) ovat

• oikeussubjekteja, jotka ovat sijoittautuneita johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan:
  • nuorisoalalla toimivia kansalaisjärjestöjä (mukaan lukien eurooppalaiset nuorisoalan kansalaisjärjestöt ja kansalliset nuorisoneuvostot)
  • nuorisoalalla toimivia paikallis-, alue- tai kansallisen tason viranomaisia
  • myös voittoa tavoittelevat organisaatiot voivat osallistua, mutta eivät koordinaattorina.

Edunsaajina voivat olla esimerkiksi

• voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, yhdistykset tai kansalaisjärjestöt (myös eurooppalaiset nuorisoalan kansalaisjärjestöt)
• kansalliset nuorisoneuvostot
• paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset viranomaiset
• oppilaitokset tai tutkimuslaitokset
• säätiöt.

Sama organisaatio voi koordinaattorina jättää määräaikaan mennessä vain yhden tätä toimintoa koskevan hakemuksen.

Konsortion kokoonpano (osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili)

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot, joihin kuuluu vähintään viisi hakijaa (edunsaajia, ei sidosyhteisöjä) vähintään viidestä EU:n jäsenvaltiosta ja/tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta.

Liitännäiskumppaneita voi olla mukana. Sidosyhteisöjä ja liitännäiskumppaneita ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon, ja ne eivät voi toimia koordinaattorina.

Maantieteellinen sijainti (toiminnan tapahtumapaikka)

Toiminnan on tapahduttava jossakin EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa.

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 24 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Brysselissä toimivaan Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-YOUTH-2025-YOUTH-TOG

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 6. maaliskuuta klo 17.00.00 (Brysselin aikaa).

Miten haetaan?

Lisätietoja on tämän oppaan C-osassa.

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

European Youth Together -hanke koostuu neljästä vaiheesta, jotka alkavat jo ennen kuin hanke-ehdotus on valittu rahoitettavaksi. Nämä vaiheet ovat 

1. hankkeen yksilöinti ja käynnistäminen,
2. hankkeen valmistelu ja suunnittelu,
3. hankkeen toteutus ja toimintojen seuranta ja
4. hankkeen tarkastelu ja vaikutusten arviointi. 

Osallistujaorganisaatioilla ja toimintaan osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli hankkeen kaikissa vaiheissa, mikä tukee heidän oppimiskokemustaan. 

Yksilöinti ja käynnistäminen: Yksilöidään ehdotuspyynnön yhteydessä ongelma, tarve tai mahdollisuus, johon hankeidealla voidaan vastata. Yksilöidään keskeinen toiminta ja tärkeimmät tulokset, joita hankkeesta voidaan odottaa. Kartoitetaan asiaankuuluvat sidosryhmät ja mahdolliset kumppanit. Määritellään hankkeen tavoite tai tavoitteet. Varmistetaan hankkeen yhdenmukaisuus osallistujaorganisaatioiden strategisten tavoitteiden kanssa. Suoritetaan alustavaa suunnittelua, jotta hanke saa hyvän alun, ja kootaan tiedot, joita tarvitaan seuraavaan vaiheeseen jatkamiseksi jne.

Valmistelu ja suunnittelu: Täsmennetään hankkeen laajuus ja asianmukainen lähestymistapa, päätetään hankkeeseen liittyvien tehtävien aikataulusta. Arvioidaan tarvittavat resurssit ja suunnitellaan hanketta yksityiskohtaisemmin esimerkiksi tarvearvioinnin avulla. Määritellään järkevät tavoitteet ja vaikutusindikaattorit (joiden olisi oltava tarkasti määriteltyjä, mitattavissa ja toteutettavissa olevia, relevantteja ja ajallisesti määrättyjä). Yksilöidään hankkeen tulokset ja oppimistulokset. Laaditaan työohjelma ja arvioitu kokonaisbudjetti ja määritellään toimintamuodot ja odotetut vaikutukset. Laaditaan hankkeen toteutussuunnitelma, joka sisältää hankkeiden hallinnointiin, seurantaan, laadunvalvontaan, raportointiin ja tulosten levittämiseen liittyvät strategiset näkökohdat. Määritellään käytännön järjestelyt ja vahvistetaan suunniteltujen toimintojen kohderyhmä tai kohderyhmät. Tehdään sopimukset kumppaneiden kanssa, laaditaan hanke-ehdotus jne. 

Toteutus ja toimintojen seuranta: Toteutetaan hanke suunnitelmien mukaisesti ja täytetään raportointi- ja viestintävaatimukset. Seurataan käynnissä olevia toimintoja ja arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta hankesuunnitelmiin verrattuna. Yksilöidään ja toteutetaan korjaavia toimia, joilla puututaan poikkeamiin suunnitelmista sekä ongelmiin ja riskeihin. Tunnistetaan poikkeamat asetetuista laatustandardeista ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä jne.

Tarkastelu ja vaikutusten arviointi: Arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta suhteessa sen tavoitteisiin ja toteutussuunnitelmiin. Arvioidaan toimintaa ja sen vaikutuksia eri tasoilla, hanketulosten jakamista ja hyödyntämistä jne.

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa:

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä European Youth Together -hankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa. Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon hankkeita suunnitellessaan. 

Ympäristökestävyys

Hankkeet olisi suunniteltava ympäristöystävällisiksi ja niiden kaikkiin osiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä. Organisaatioiden ja osallistujien olisi hanketta suunnitellessaan sovellettava ympäristöystävällistä lähestymistapaa, jolla kaikkia hankkeessa mukana olevia kannustetaan keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista ja pohtimaan, mitä eri tasoilla on tehtävissä, sekä autetaan organisaatioita ja osallistujia keksimään vaihtoehtoisia vihreämpiä tapoja hanketoiminnan toteuttamiseksi. 

Osallisuus ja moninaisuus

Erasmus+ -ohjelman kaikissa toiminnoissa pyritään edistämään yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi on laadittu osallisuus- ja moninaisuusstrategia, jonka avulla pyritään saavuttamaan paremmin eri lähtökohdista tulevia osallistujia ja erityisesti osallistujia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumista haittaavia esteitä. Organisaatioiden olisi suunniteltava helposti saavutettavaa ja osallistavaa hanketoimintaa ottaen huomioon niiden osallistujien näkemykset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon koko prosessin ajan. 

Yleisperiaatteena on, että osallistujaorganisaatioiden olisi noudatettava strategioita, joiden avulla erilaisista taustoista tulevia nuoria yhdistetään ruohonjuuritasolla. Tämä kattaa myös niiden nuorten osallistumisen, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, syrjäisillä tai maaseutualueilla asuvat ja/tai maahanmuuttajataustaiset nuoret mukaan lukien. Näin ollen kaiken toiminnan olisi edistettävä sekä nuorten tavoittamista että heidän aktiivista osallistumistaan, jotta erilaisia näkemyksiä saadaan koottua yhteen.

Digitaalinen ulottuvuus

Virtuaalinen yhteistyö ja kokeilut virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuuksilla ovat keskeisiä tekijöitä hankkeiden onnistumisen kannalta. Hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään etenkin Euroopan nuorisoportaalia ja EU:n nuorisostrategia-alustaa yhteistyöhön ennen hanketoimintaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Yhteiset arvot, kansalaistoiminta ja osallistuminen

Hankkeilla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita ja edistetään sosiaalisten ja kulttuurienvälisten taitojen, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä Euroopan unionin tilanteesta.

Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä)

• Tarkoitus ja eurooppalainen lisäarvo: Ehdotuksella luodaan ja kehitetään EU:n lisäarvoa tuottava hanke, joka tukee nuorison kannalta merkittäviä EU:n tason toimintapolitiikkoja, ennen kaikkea EU:n nuorisostrategiaa 2019–2027. Hanke esimerkiksi tukee toimintapolitiikan laatimista/toteuttamista, toimintapolitiikasta käytävää keskustelua sekä yhteistyötä nuorisoa edustavien sidosryhmien kanssa EU:n nuorisostrategian 2019–2027 ja eurooppalaisen nuorisotyön toimintaohjelman mukaisesti ja Euroopan nuorison teemavuoden 2022 perinnön hengessä.
• EU:n arvot: Hanke-ehdotus on merkityksellinen EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – kunnioittamisen ja edistämisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunnan kannalta.
• Tavoitteet: Hanke-ehdotuksen tavoitteet ovat relevantteja ainakin yhden toimeen liittyvän yleisen tavoitteen ja ainakin yhden sen erityistavoitteen kannalta. Lisäksi hanke-ehdotuksen tavoitteet ovat täsmällisiä ja selkeästi määriteltyjä, toteutettavissa ja mitattavissa olevia, realistisia ja oikea-aikaisia. Niissä käsitellään osallistujaorganisaatioiden kannalta merkittäviä ja selkeää lisäarvoa valituille kohderyhmille tuottavia kysymyksiä.
• Tarpeet: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, että se on tehty perusteellisen tarvearvioinnin pohjalta. Tarvearviointi perustuu mahdollisimman pitkälle todennettaviin tosiseikkoihin ja lukuihin, joiden tueksi esitetään kaikkia konsortion maita ja organisaatioita koskevia yleisiä ja erityisiä tietoja. Hanke-ehdotuksessa on esitettävä selkeä tarveanalyysi, joka liittyy hakijoiden, kumppaneiden ja kohderyhmien konkreettisiin tilanteisiin.
• Nuorten osallistuminen: Hanke-ehdotuksessa osoitetaan, että kumppaniverkosto on aktiivisesti sitoutunut osallistamaan monenlaisia nuorisoryhmiä, mukaan lukien nuoret, jotka asuvat syrjäisillä tai maaseutualueilla ja/tai joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

• Suunnittelu: Hanke-ehdotus on selkeä, täydellinen ja laadukas, ja se sisältää hankkeen valmisteluun, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin tarvittavat vaiheet, jotka perustuvat vankkoihin hankkeen hallinnoinnin menetelmiin.
• Menetelmä: Toteutus perustuu soveltuviin menetelmiin, tavoitteet ovat johdonmukaisia toiminnan kanssa ja ne on rajattu selkeästi siten, että yksilöityjen ongelmien, tarpeiden ja ratkaisujen välillä on looginen yhteys, työohjelma on johdonmukainen ja konkreettinen, käytössä on asianmukaiset laadunvalvontatoimenpiteet ja -indikaattorit sen varmistamiseksi, että hanke toteutetaan asianmukaisesti vaaditun laatuisena ja laajuisena, ajoissa ja talousarvion puitteissa, on olemassa konkreettisia ja asianmukaisia riskinhallinta- ja valmiussuunnitelmia.
• Kustannustehokkuus: Ehdotettu budjetti on johdonmukainen, riittävän yksityiskohtainen ja riittävä hankkeen toteuttamiseksi sekä suunniteltu siten, että varmistetaan paras vastine rahalle. Työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia. Budjetissa otetaan huomioon ruohonjuuritason organisaatioiden ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tarpeet, jotta heitä kannustetaan osallistumaan Erasmus+ -ohjelmaan.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

• Kumppaniverkoston profiili: Kumppaniverkostoon kuuluu tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä organisaatioita, joilla on kumppanuuden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat profiilit, taidot, kokemus, asiantuntemus ja johdon tuki. Jos konsortioon osallistuu voittoa tavoittelevia organisaatioita, niiden lisäarvo osoitetaan selvästi.
• Maantieteellinen laajuus: Hanke-ehdotuksessa osoitetaan, että hanke pystyy maantieteellisen laajuutensa pohjalta edustamaan Euroopan taloudellista, sosiaalista ja/tai kulttuurista monimuotoisuutta ja siten varmistamaan aidosti yleiseurooppalaisen yhteistyön.
• Paikallisten kansalaisjärjestöjen kehittäminen: Kumppaniverkostolla on valmiudet kehittää sellaisten paikallisten kansalaisjärjestöjen valmiuksia ja tietämystä, jotka eivät vielä ole vakiintuneita Euroopan tasolla, jotta parannetaan kansalaisjärjestöjen välistä vertaisyhteistyötä kaikkialla Euroopassa.
• Sitoutuminen ja tehtävät: Vastuut ja tehtävät jaetaan kumppaniverkostossa selkeästi ja asianmukaisesti. Koordinaattorin osoitetaan kykenevän moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan transnationaalisia verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisissa ympäristöissä. Nuoret osallistuvat asianmukaisesti hankkeen toteuttamiseen sen kaikissa vaiheissa.
• Yhteistyöjärjestelyt: Ehdotetuilla hallintomekanismeilla taataan, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välinen koordinointi, päätöksenteko, viestintä ja konfliktinratkaisu on tehokasta.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

• Vaikuttavuus ja kestävyys: Hanke-ehdotuksessa yksilöidään tapoja, jolla voidaan vaikuttaa ainakin yhteen toimen odotetuista vaikutusalueista. Hankkeen odotettujen vaikutusten aikaansaamiseksi toteutettavat toimenpiteet määritellään selkeästi, ja ne ovat loogisia ja uskottavia. Lisäksi hankkeen tuloksilla on konkreettinen myönteinen vaikutus osallistujiin ja kumppaniorganisaatioihin. Hankkeella todennäköisesti pystytään etenkin laajentamaan ruohonjuuritason organisaatioiden kansallisia, alueellisia tai paikallisia toimia, jotka eivät vielä ole rajat ylittäviä, jos toimintaa laajennetaan tai kehitetään EU:n tasolla hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen, ja koskemaan koko nuorisoyhteisöä. Hanke-ehdotuksessa esitetään, miten hankkeen tulosten avulla olisi mahdollista edistää nuorisoalan järjestelmätason muutoksia sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen, mahdollistaa pitkäkestoinen yhteistyö EU-tasolla ja/tai tarjota innoitusta uusiin EU:n nuorisoalan toimintapolitiikkoihin ja aloitteisiin.
• Viestintä ja tulosten levittäminen: Hanke-ehdotuksessa osoitetaan valmiudet toteuttaa etsivää nuorisotyötä ja kyky viestiä tehokkaasti osallistujien edustamien yhteisöjen ongelmista ja ratkaisuista laajemmalle maailmanlaajuiselle yleisölle. Hanke-ehdotus sisältää selkeän tulostenlevitys- ja viestintäsuunnitelman sekä tavoitteet, toiminnot, tehtävien jakautumisen kumppanien välillä, aikataulun sekä välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti jaettua päättäjille ja asetettua loppukäyttäjien saataville hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen. Kaikki toimenpiteet ovat oikeassa suhteessa hankkeen laajuuteen, ja niihin sisältyy konkreettisia toimia, joita toteutetaan sekä hankkeen aikana että sen päättymisen jälkeen.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon myös kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet (jotka ovat vähintään 15 pistettä arviointikriteereistä ”hankkeen relevanssi” ja ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” sekä 10 pistettä luokissa ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja ”vaikuttavuus”). 

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään ”laatua” koskevista arviointikriteereistä yhteensä saadun pistemäärän perusteella. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”vaikuttavuus” saadun pistemäärän perusteella.

Jos paremmuusjärjestystä ei saada selville tällä tavalla, etusijan määrittämiseksi voidaan ottaa huomioon hankkeiden koko asiakirja-aineisto ja myönteisten synergioiden syntyminen hankkeiden välille taikka muita ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät kirjataan paneelin raporttiin.

Avustusta saavissa hankkeissa on osoitettava, mikä vaikutus niillä odotetaan olevan EU:n nuorisopolitiikkaan

• perustamalla toimet EU:n nuorisostrategian 2019–2027 tavoitteisiin ja erityisesti osoittamalla, miten niillä edistetään strategian mukaisia osallistamista, yhdistämistä ja vaikutusmahdollisuuksia koskevia painopistetavoitteita
• perustamalla toimet eurooppalaisten nuorisotavoitteiden, EU:n nuorisodialogin, Euroopan nuorison teemavuoden 2022 perinnön sekä muiden Euroopan tulevaisuutta koskevien keskusteluhankkeiden ja kyselyjen, esimerkiksi eurooppalaisen nuorisotyön toimintaohjelman⁵ , tuloksiin ja yhdistämällä ne paikallisen, alueellisen, valtakunnallisen tai EU:n tason toimintapolitiikan kehitykseen
• parantamalla nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan aktiivisen kansalaisuuden ja päättäjien kanssa toimimisen osalta (esimerkiksi mahdollisuuksien lisääminen, uudet taidot ja nuorten osallistuminen hankkeiden suunnitteluun)
• auttamalla parantamaan ruohonjuuritason nuorisoalan valmiuksia työskennellä transnationaalisesti osallisuutta, yhteisvastuuta ja kestävyyttä painottaen ja edistämällä transnationaalista oppimista sekä yhteistyötä nuorten ja päätöksentekijöiden välillä
• levittämällä olemassa olevia parhaita käytäntöjä ja toimintaa vakiintuneiden verkostojen ulkopuolelle muun muassa hyödyntämällä digitaalisia keinoja, joiden avulla voidaan kaikissa olosuhteissa pitää yhteyttä myös syrjäisillä tai eristyneillä alueilla sekä erilaisten rajoitusten aikana
• levittämällä hankkeiden tuloksia tehokkaasti ja houkuttelevasti nuoriso-organisaatioissa toimivien nuorten keskuudessa sekä niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole mukana nuorisotoiminnassa tai joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, järjestelmällisempien kumppanuuksien kehittämiseksi.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Avustus maksetaan kertasuoritteisena avustuksena⁶ . Se tarkoittaa, että avustus korvaa kiinteän määrän, joka perustuu kertakorvaukseen tai kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen. Avustuksen myöntävä viranomainen määrittää rahoituksen määrän hankkeen arvioidun budjetin, arviointitulosten ja 80 prosentin rahoitusosuuden pohjalta.

EU:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on 500 000 euroa 

Rahoitustuki kolmansille osapuolille avustusten tai palkintojen muodossa on sallittua seuraavin edellytyksin:

• hakemuspyyntöjen on oltava avoimia ja laajalti julkaistuja sekä läpinäkyvyyttä, yhdenvertaista kohtelua, eturistiriitoja ja luottamuksellisuutta koskevien EU:n vaatimusten mukaisia
• hakemuspyyntöjen on pysyttävä avoimina vähintään kaksi kuukautta
• hakemuspyynnön tulokset on julkaistava osallistujien verkkosivustoilla, mukaan lukien kuvaus valituista hankkeista, myöntämispäivämäärät, hankkeiden kestot sekä lopullisten edunsaajien nimet ja kotimaat
• hakemuspyynnöissä on oltava selkeä eurooppalainen ulottuvuus.

Rahoitustuki kolmansille osapuolille hyväksytään hankkeissa, joissa nuoret itse voivat perustaa yhteishankkeita.

Hankehakemuksessa on määritettävä selkeästi, miksi rahoitustukea tarvitaan kolmansille osapuolille ja miten sitä hallinnoidaan, ja hakemuksessa on toimitettava luettelo niistä erilaisista toimintamuodoista, joita varten kolmas osapuoli voi saada rahoitustukea. Ehdotuksessa on kuvattava selkeästi myös odotetut tulokset. 

Kolmansille osapuolille myönnettävä rahoitustuki on enintään 60 000 euroa.

Vapaaehtoistyön tekijöille ei voida myöntää tukea. 

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään? 

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat: 

• Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
• Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
• Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
• Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla EU:n rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa.

Footnote

1. Joulukuussa 2018 julkaistu neuvoston päätöslauselma 2018/C 456/01:  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:42018Y1218(01)&from=EN ↩ back
2. Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_19_5542 ↩ back
3. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:12012M002&from=EN ↩ back
4. Täytäntöönpanon suuntaviivoja – Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallisuus- ja moninaisuusstrategia: https://erasmus-plus.ec.europa.eu/document/implementation-guidelines-erasmus-and-european-solidarity-corps-inclusion-and-diversity-strategy ↩ back
5. EUR-Lex - 42020Y1201(01) - FI - EUR-Lex (europa.eu) ↩ back
6. Decision  authorising the use of lump sums and unit costs under the Erasmus+ Programme 2021-2027 (18.10.2022). ↩ back