Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Kumppanuushankkeet

Kumppanuushankkeiden ensisijaisena tavoitteena on antaa organisaatioille mahdollisuus parantaa toimintojensa laatua ja tarkoituksenmukaisuutta, kehittää ja vahvistaa kumppaniverkostojaan, lisätä valmiuksiaan toimia yhdessä ohjelmamaiden välisellä tasolla, vahvistaa toimintojensa kansainvälistymistä, vaihtaa ja kehittää uusia käytäntöjä ja menetelmiä sekä jakaa ja vertailla ideoita. Kumppanuushankkeilla on tarkoitus tukea innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä, siirtämistä ja/tai toteutusta sekä sellaisten yhteisten aloitteiden toteutusta, joilla edistetään yhteistyötä, vertaisoppimista ja kokemusten vaihtoa Euroopan tasolla. Tulosten olisi oltava toistettavissa, siirrettävissä ja laajennettavissa, ja niissä olisi mahdollisuuksien mukaan oltava vahva monitieteinen ulottuvuus. Valittujen hankkeiden edellytetään jakavan toimintojensa tulokset paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja ohjelmamaiden välisellä tasolla.

Kumppanuushankkeet ovat sidoksissa kunkin Erasmus+ -sektorin painopisteisiin ja poliittisiin kehyksiin sekä EU:n että kansallisella tasolla, mutta niillä pyritään tuottamaan kannustimia alojen väliselle ja monialaiselle yhteistyölle aihealueilla.

Hankkeen alan ja hakijan tyypin mukaan kumppanuushankkeita hallinnoivat joko kansalliset toimistot tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA). Lisätietoja tästä on kohdan ”KELPOISUUSPERUSTEET” alakohdassa ”Mihin hakemus jätetään?”.

Toiminnon tavoitteet

Kumppanuushankkeilla pyritään

  • parantamaan osallistuvien organisaatioiden ja korkeakoulujen työn, toimintojen ja käytäntöjen laatua ja avaamaan mahdollisuuksia uusille toimijoille, jotka eivät luontaisesti kuulu yhdelle alalle
  • kehittämään organisaatioiden valmiuksia tehdä ohjelmamaiden välistä ja eri alojen välistä yhteistyötä
  • käsittelemään yhteisiä tarpeita ja painopisteitä koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla
  • mahdollistamaan muutoksia (yksilöiden, organisaatioiden tai alojen tasolla), jotka johtavat oikeasuhteisiin parannuksiin ja uusiin lähestymistapoihin kunkin organisaation toimintaympäristöön nähden.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea kumppanuushanketta?

Jotta kumppanuushanke-ehdotukset voivat saada Erasmus+ -avustusta, niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Kelpoisuusperusteet

Kuka voi hakea?

Hakijana voi olla mikä tahansa jonkin EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan osallistujaorganisaatio. Hakijaorganisaatio jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Kaikki jossain EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitsevat julkiset tai yksityiset organisaatiot (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa) voivat osallistua kumppanuushankkeisiin1 .

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevat organisaatiot voivat osallistua joko hankkeen koordinaattorina tai kumppaniorganisaationa.

Ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitsevat organisaatiot eivät voi osallistua hankkeen koordinaattorina.

Riippumatta siitä, mihin alaan hanke vaikuttaa, kumppanuushankkeisiin voivat osallistua kaikki organisaatiot, jotka toimivat jollakin koulutus-, nuoriso- tai urheilualan sektorilla tai muulla sosioekonomisella sektorilla, sekä organisaatiot, jotka toteuttavat eri aloille yhteisiä toimintoja (esimerkiksi paikallis- ja alueviranomaiset sekä kansalliset viranomaiset, osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaavat keskukset, kauppakamarit, toimialajärjestöt, neuvontakeskukset ja kulttuuri- sekä liikunta- ja urheilujärjestöt).

Kumppanuushankkeissa tulee olla mukana hankkeen painopisteen ja tavoitteiden kannalta sopivimmat kumppanit, jotka edustavat eri aloja ja monenlaista kokemusta, jotta on mahdollista hyödyntää niiden erilaisia kokemuksia, profiileja ja asiantuntemusta ja tuottaa hankkeissa merkityksellisiä ja laadukkaita tuloksia.

Liitännäiskumppanien osallistuminen

Hankkeeseen virallisesti osallistuvien organisaatioiden (koordinaattori ja kumppaniorganisaatiot) lisäksi kumppanuushankkeissa voi olla mukana myös julkisella tai yksityisellä sektorilla toimivia muita kumppaneita, jotka osallistuvat hankkeeseen toteuttamalla tiettyjä tehtäviä/toimintoja hankkeessa tai tukemalla sen tunnetuksi tekemistä tai jatkuvuustoimia.

Erasmus+ ‑hankkeissa tällaisia kumppaneita kutsutaan liitännäiskumppaneiksi. Tukikelpoisuuteen ja sopimuksen hallinnointiin liittyvissä asioissa niitä ei pidetä hankekumppaneina, eivätkä ne saa rahoitusta ohjelmasta osana hanketta. Jotta voidaan ymmärtää niiden rooli kumppanuudessa ja saada kattava kuva hanke-ehdotuksesta, niiden osallistuminen hankkeeseen ja sen eri toimintoihin on kuitenkin kuvattava selkeästi.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Kumppanuushanke on ohjelmamaiden välinen hanke, ja siihen kuuluu vähintään kolme organisaatiota kolmesta eri EU:n jäsenvaltiosta ja ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta.

Yhden kumppaniverkoston osallistujaorganisaatioille ei ole asetettu enimmäismäärää.

Kaikki osallistujaorganisaatiot on nimettävä avustusta haettaessa.

Kumppanuushankkeissa on yleensä kyse EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden organisaatioiden välisestä yhteistyöstä.

Myös ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot voivat kuitenkin osallistua kumppanuushankkeeseen kumppaneina (mutta eivät hakijoina), jos ne tuovat olennaista lisäarvoa hankkeeseen ja jos vaatimus vähintään kolmessa eri EU:n jäsenvaltiossa ja ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitsevien kolmen järjestön osallistumisesta täyttyy.

Painopisteet

Jotta kumppanuushanke voisi saada tukea, siinä on keskityttävä

  • vähintään yhteen laaja-alaiseen painopisteeseen

ja/tai

  • vähintään yhteen koulutus-, nuoriso- ja urheilualaan liittyvään erityiseen painopisteeseen, johon hankkeella on suurin vaikutus.

Kansallisten Erasmus+ -toimistojen hajautetusti hallinnoimien koulutuksen ja nuorisoalan hankkeiden osalta kansalliset toimistot voivat korostaa painopisteitä, joilla on erityistä merkitystä niiden kansallisessa kontekstissa (”EU:n painopisteet kansallisessa kontekstissa”).

Kansallisten toimistojen on tiedotettava tästä mahdollisille hakijoille virallisilla verkkosivuillaan.

Liikunta- ja urheilualan hankkeissa voidaan käsitellä vain yhtä (laaja-alaista tai erityistä) painopistettä. 

Toiminnon tapahtumapaikka

Kumppanuushankkeen kaikkien toimintojen on tapahduttava hankkeeseen joko täysimääräisinä tai liitännäiskumppaneina osallistuvien organisaatioiden sijaintimaissa.

Jos se on hankkeen tavoitteiden tai toteutuksen kannalta perusteltua

  • toimintoja voidaan toteuttaa myös jossain Euroopan unionin toimielinten toimipaikassa2 , vaikka hankkeessa ei ole osallistujaorganisaatioita toimielimen isäntämaasta
  • toiminnot, joihin liittyy tulosten jakamista ja tunnetuksi tekemistä, voidaan toteuttaa myös EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa taikka ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa järjestettävissä ohjelmamaiden välisissä tapahtumissa/konferensseissa.

Hankkeen kesto

12–36 kuukautta.

Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteiden ja niiden toimintojen tyypin perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa.

Kumppanuushankkeen kestoa voidaan pidentää edunsaajan perustellusta pyynnöstä ja kansallisen toimiston tai toimeenpanoviraston suostumuksella, kunhan kokonaiskesto ei ole yli 36 kuukautta. Kokonaisavustuksen määrä ei tällöin muutu.

Mihin hakemus jätetään?

Koulutus- ja nuorisoalan kumppanuudet, joita hakee jokin näiden alojen organisaatio, eurooppalaiset kansalaisjärjestöt pois lukien:

  • Hakemus jätetään sen maan kansalliseen toimistoon, johon hakijaorganisaatio on sijoittautunut.

Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen3  hakemat kumppanuushankkeet koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla:

  • Hakemus jätetään Brysselissä toimivaan Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).  
    • Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt – ehdotuspyynnön tunniste:
      • ERASMUS-EDU-2022-PCOOP-ENGO
      • ERASMUS-YOUTH-2022-PCOOP-ENGO

Liikunta- ja urheilualan kumppanuudet:

  • Hakemus jätetään Brysselissä toimivaan Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).  
    •  Liikunta ja urheilu – ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-SPORT-2022-SCP

Kaikissa tapauksissa sama kumppaniryhmä voi jättää vain yhden hakemuksen yhteen kansalliseen toimistoon hakuaikaa kohden4 .

Milloin hakemus jätetään?

Koulutus- ja nuorisoalan kumppanuudet, joita hakee jokin näiden alojen organisaatio, eurooppalaiset kansalaisjärjestöt pois lukien:

  • Syyskuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita koskevat avustushakemukset on jätettävä viimeistään saman vuoden 23. maaliskuuta klo 12:00:00 (Brysselin aikaa).

Nuorisoalan kumppanuushankkeet, joita hakee jokin tämän alan organisaatio, eurooppalaiset kansalaisjärjestöt pois lukien:

  • Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksen 4. lokakuuta klo 12:00:00 (Brysselin aikaa) mennessä seuraavan vuoden tammikuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana alkavista hankkeista.

 Mahdollinen ylimääräinen hakuaika:

Koulutusalan kansalliset toimistot voivat järjestää toisen hakukierroksen, johon myös sovelletaan tässä oppaassa esitettyjä sääntöjä. Kansalliset toimistot ilmoittavat tästä mahdollisuudesta verkkosivuillaan.

Jos toinen hakukierros järjestetään, hakijoiden täytyy toimittaa avustushakemuksensa viimeistään 4. lokakuuta klo 12:00:00 (Brysselin aikaa) seuraavan vuoden 1. tammikuuta ja 31. elokuuta välisenä aikana alkavia hankkeita varten.

Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen hakemat yhteistyökumppanuudet koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla:

  • Hakijoiden on jätettävä seuraavan vuoden helmikuun 1. päivän jälkeen alkavia hankkeita koskevat avustushakemuksensa viimeistään 23. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Liikunta- ja urheilualan kumppanuudet:

  • Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 23. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Kumppanuushanke koostuu neljästä vaiheesta, jotka alkavat jo ennen hanke-ehdotuksen rahoituksen hyväksymistä: suunnittelusta, valmistelusta, toteutuksesta ja jatkotoimista. Osallistujaorganisaatioilla ja toimintaan osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli hankkeen kaikissa vaiheissa, mikä tukee heidän oppimiskokemustaan:

  • suunnittelu (muun muassa tarpeiden, tavoitteiden, hanke- ja oppimistulosten sekä toimintamuotojen määrittely, aikataulun laatiminen)
  • valmistelu (muun muassa toimintojen suunnittelu, työohjelman laatiminen, käytännön järjestelyt, suunnitellun toiminnan kohderyhmän tai -ryhmien vahvistaminen ja sopimusjärjestelyt kumppaneiden kanssa)
  • toimintojen toteuttaminen
  • jatkotoimet (toimintojen ja niiden vaikutusten arviointi eri tasoilla, hanketulosten jakaminen ja hyödyntäminen).

Kumppanuushankkeissa voidaan myös järjestää henkilöiden ja ryhmien rajatylittäviä oppimis- ja koulutustoimintoja, kunhan niistä saadaan lisäarvoa hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen. Ehdotettujen toimintojen muoto, tarkoitus sekä osallistujien tyyppi ja määrä kuvataan ja perustellaan hankehakemuksessa.

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa:

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä kumppanuushankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa. Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon suunnitellessaan kumppanuushankkeita. 

Ympäristökestävyys

Hankkeet olisi suunniteltava ympäristöystävällisiksi ja niiden kaikkiin osiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä. Organisaatioiden ja osallistujien olisi hanketta suunnitellessaan sovellettava ympäristöystävällistä lähestymistapaa, jolla kaikkia hankkeessa mukana olevia kannustetaan keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista ja pohtimaan, mitä eri tasoilla on tehtävissä, sekä autetaan organisaatioita ja osallistujia keksimään vaihtoehtoisia vihreämpiä tapoja hanketoimintojen toteuttamiseksi.

Osallisuus ja moninaisuus

Erasmus+ -ohjelman kaikissa toimissa pyritään edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia, osallistumismahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi on laadittu osallisuus- ja moninaisuusstrategia, jonka avulla pyritään saavuttamaan paremmin eri lähtökohdista tulevia osallistujia ja erityisesti sellaisia osallistujia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumista haittaavia esteitä. Organisaatioiden olisi suunniteltava helposti saavutettavia ja osallistavia hanketoimintoja ottaen huomioon niiden osallistujien näkemykset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon koko prosessin ajan.

Digitaalinen ulottuvuus

Virtuaalinen yhteistyö ja kokeilut virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuuksilla ovat keskeisen tärkeitä seikkoja kumppanuushankkeiden onnistumisen kannalta. Erityisesti perusopetuksen ja aikuisopetuksen hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään School Education Gateway- ja eTwinning-portaaleja sekä aikuiskoulutuksen EPALE-portaalia yhteistyöhön ennen hankkeen toimia, niiden aikana ja niiden jälkeen. Nuorisoalan hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään yhteistyössä Euroopan nuorisoportaalia ja EU:n nuorisostrategia-alustaa.

Arviointikriteerit

Relevanssi (enintään 25 pistettä)

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Hanke-ehdotus on merkityksellinen toiminnon tavoitteiden ja painopisteiden kannalta. Lisäksi hanke-ehdotus katsotaan erityisen merkitykselliseksi, jos
    • siinä käsitellään painopistealuetta ”osallisuus ja moninaisuus”
    • jos kyse on Erasmus+ -ohjelman kansallisten toimistojen hajautetusti hallinnoimista hankkeista: siinä käsitellään yhtä tai useampaa kansallisen toimiston ilmoittamaa ”EU:n painopistettä kansallisessa kontekstissa”.
    • jos kyse on koulutus- ja nuorisoalan eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolta hakemista hankkeista: missä määrin hakija toteuttaa toimia, jotka tukevat EU:n toimintapolitiikkojen toimeenpanoa jollain näistä aloista.
  • Osallistujaorganisaatioiden profiili, kokemus ja toiminta ovat hanke-ehdotuksen alan kannalta merkityksellisiä.
  • Se perustuu aitoon ja riittävään tarveanalyysiin.
  • Sen avulla voidaan luoda koulutus-, nuoriso- ja urheilualan eri sektorien välisiä synergioita tai sillä saattaa olla voimakas vaikutus yhdellä tai useammalla näistä sektoreista.
  • Hanke-ehdotus on innovatiivinen.
  • Hanke-ehdotus täydentää osallistujaorganisaatioiden aiemmin toteuttamia muita hankkeita.
  • Hanke-ehdotus tuottaa eurooppalaista lisäarvoa tuloksilla, joihin ei päästäisi vain yhdessä maassa toteutettavilla toiminnoilla.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Hankkeen tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti, ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden tarpeisiin ja tavoitteisiin ja niiden kohderyhmien tarpeisiin.
  • Ehdotettu menetelmä on selkeä, asianmukainen ja toteuttamiskelpoinen: 
    • Hankkeen työohjelma on selkeä, tarkoituksenmukainen ja tehokas ja se sisältää asianmukaiset vaiheet valmistelua, toteutusta ja hankkeen tulosten jakamista varten.
    • Hanke on kustannustehokas, ja kullekin toiminnolle on osoitettu asianmukaiset resurssit.
    • Hankkeessa ehdotetaan soveltuvia laadunvalvonta-, seuranta- ja arviointitoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hanke toteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia noudattaen.
  • Toiminnot on suunniteltu helposti saavutettaviksi ja osallistaviksi, ja ne ovat avoimia henkilöille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.
  • Hankkeeseen sisältyy digitaalisia välineitä ja oppimismenetelmiä, joilla täydennetään fyysisiä toimintoja ja parannetaan yhteistyötä kumppaniorganisaatioiden välillä.
    • Jos Erasmus+ -ohjelman verkkoalustoja on käytettävissä osallistujaorganisaatioiden sektorilla tai sektoreilla, missä määrin hankkeessa hyödynnetään Erasmus-verkkoalustoja (School Education Gateway, eTwinning, EPALE, Euroopan nuorisoportaali, EU:n nuorisostrategia-alusta) hanketoimintojen valmistelun, toteutuksen ja jatkotoimien välineinä.
  • Hanke on suunniteltu ympäristöystävällisesti ja sen eri vaiheisiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä.
  • Jos hankesuunnitelmaan sisältyy oppimis-, opetus- tai koulutustoimintoja
  • edistävätkö nämä toiminnot hankkeen tavoitteita ja onko toimintojen osallistujien profiili ja määrä asianmukainen
  • kuinka laadukkaita näiden toimintojen käytännön järjestelyt sekä hallinto- ja tukijärjestelyt ovat
  • kuinka laadukkaat ovat järjestelyt, joilla tunnistetaan ja tunnustetaan osallistujien oppimistulokset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden ja periaatteiden mukaisesti.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Hankkeessa on mukana sopiva osallistujaorganisaatioiden yhdistelmä, joiden profiili, aiempi kokemus ohjelmasta ja asiantuntemus mahdollistaa kaikkien hankkeen tavoitteiden saavuttamisen, ruohonjuuritason organisaatiot mukaan luettuna.
  • Hankkeella saadaan mukaan toimeen uusia toimijoita ja vähemmän kokeneita organisaatioita.
  • Ehdotettu tehtävänjako osoittaa, että kaikki osallistujaorganisaatiot ovat sitoutuneita hankkeeseen ja osallistuvat sen toteuttamiseen aktiivisesti.
  • Hanke-ehdotukseen sisältyy tehokkaita järjestelyjä osallistujaorganisaatioiden keskinäistä sekä niiden ja muiden sidosryhmien välistä koordinaatiota ja viestintää varten.
  • Hanke-ehdotukseen mahdollisesti osallistuva ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan organisaatio tuo siihen olennaista lisäarvoa (jos tämä edellytys ei täyty, ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan osallistujaorganisaatio suljetaan pois hanke-ehdotuksesta arviointivaiheessa).

Vaikuttavuus (enintään 25 pistettä)

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Hanke-ehdotus sisältää konkreettisia ja loogisia toimia, joilla hanketulokset sisällytetään osallistujaorganisaatioiden perustyöhön.
  • Hankkeella voi olla myönteisiä vaikutuksia sen osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin sekä niiden laajempiin yhteisöihin.
  • Odotettavissa olevia hanketuloksia on mahdollista käyttää hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ulkopuolella hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen sekä paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella tai Euroopan tasolla.
  • Hanke-ehdotus sisältää konkreettisia ja tehokkaita toimia, joilla hanketulokset tehdään tunnetuiksi osallistujaorganisaatioissa, jaetaan tulokset muiden organisaatioiden ja suuren yleisön kanssa ja ilmoitetaan Euroopan unionin rahoituksesta.
    • Hanke-ehdotuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettomia rajoituksia.
  • Hanke-ehdotus sisältää konkreettisia ja tehokkaita toimia, joilla varmistetaan hankkeen jatkuvuus sekä sen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulosten tuottamista EU-avustuksen päättymisen jälkeen.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava kunkin edellä mainitun arviointikriteeriluokan enimmäispisteistä vähintään puolet (toisin sanoen vähintään 15 pistettä luokissa ”hankkeen relevanssi” ja ”vaikuttavuus” sekä 10 pistettä luokissa ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” ja ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu”).

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Rahoitussäännöt

Ehdotettu rahoitusmalli koostuu kolmesta valittavissa olevasta kertakorvaussummasta, jotka yhteenlaskettuina muodostavat hankkeen kokonaisavustusmäärän: 120 000 euroa, 250 000 euroa ja 400 000 euroa. Hakijat valitsevat näiden kolmen ennalta määritellyn määrän välillä sen mukaan, mitä toimintaa ne haluavat toteuttaa ja mitä tuloksia ne haluavat saavuttaa.

Hankkeitaan suunnitellessaan hakijaorganisaatioiden on yhdessä hankekumppaneidensa kanssa valittava hankkeidensa kustannusten kattamiseen tarkoituksenmukaisin kertakorvaus omien tarpeidensa ja tavoitteidensa perusteella. Jos hanke valitaan rahoitettavaksi, haettu kertakorvaus on avustuksen kokonaismäärä.

Hanke-ehdotuksissa on kuvattava toiminnot, joita hakijat sitoutuvat toteuttamaan pyydetyllä kertakorvauksella, ja niiden on täytettävä taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteet.

Pyydettävän kertakorvauksen valinnan olisi perustuttava hakijan omaan arvioon hankkeen kokonaiskustannuksista. Tämän arvion perusteella hakijoiden on valittava heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuva kertakorvaus ja varmistettava samalla varojen tehokas käyttö ja yhteisrahoitusperiaatteen noudattaminen (eli hankebudjetteja on tarkoitus täydentää muilla rahoituslähteillä, minkä vuoksi hankkeen odotettavissa olevien kokonaiskustannusten on oltava suuremmat kuin haettu kiinteämääräinen kertakorvaus).

Jos hakijoilla on epäilyksiä näiden kahden määrän suhteen, ne voivat a) vähentää hankkeen kustannuksia esimerkiksi etsimällä kustannustehokkaampia tapoja saavuttaa vastaavia tuloksia tai mukauttamalla hanketoimintojen määrää/laajuutta määrärahojen mukaiseksi; b) laajentaa hankettaan esimerkiksi pyrkimällä tavoittamaan enemmän osallistujia toiminnoillaan, lisäämällä toimintojen määrää tai tuottamalla lisää hanketuotoksia.

Ehdotettujen hanketoimintojen määrän, laajuuden ja monimutkaisuuden oikeasuhteisuus haettuun avustusmäärään nähden sekä niiden merkitys hankkeen tavoitteiden kannalta ovat tärkeitä laadunarvioinnin osatekijöitä edellä kuvattujen arviointikriteerien mukaisesti.

Vaatimukset

Hankekuvauksessa on esitettävä hankkeen menetelmiä koskeva yksityiskohtainen selostus, josta käy selkeästi ilmi tehtävien jakautuminen ja rahoitusjärjestelyt kumppaneiden kesken, yksityiskohtainen aikataulu, johon sisältyy tärkeimmät tuotokset/tulokset, seuranta- ja valvontajärjestelmä sekä välineet, joilla varmistetaan hankkeen toimintojen oikea-aikainen toteutus.

Hankkeen menetelmissä on esitettävä analyysi, jonka perusteella määritellään tarpeet, asetetut tavoitteet, hankkeen seurantaan käytettävä järjestelmä, laadunvarmistusmekanismi ja arviointistrategia. Osana arviointistrategiaa hakijoiden on yksilöitävä joukko määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida tuotettujen tuotosten/tulosten vaikutusta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.

Hankekuvauksessa on erotettava toisistaan hankkeen hallinnointi ja toteutettavat työpaketit. Hakijoiden on jaettava hankkeen toiminnot ”työpaketteihin”.

Työpaketti määritellään joukoksi toimintoja, jotka edistävät yhteisten erityistavoitteiden saavuttamista.

Kussakin työpaketissa on kuvailtava selkeästi yhteys erityistavoitteisiin ja tuotoksiin. On suositeltavaa, että hakijat jakavat hankkeensa enintään viiteen työpakettiin, joista yksi koskee hankkeen hallinnointia. Hankehallintoa koskeva työpaketti on tarkoitettu kattamaan hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset horisontaaliset toimet, kuten seuranta, koordinointi, viestintä, arviointi ja riskinhallinta. Hankkeen hallinnointiin osoitettu kertakorvauksen osuus saa olla enintään 20 prosenttia kokonaismäärästä.

Näiden vaatimusten arvioinnissa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta: mitä suurempi haettu määrä on, sitä täsmällisempiä ja kattavampia hankemenetelmien odotetaan olevan.

Palvelujen alihankinta on sallittua, kunhan se ei kata ydintehtäviä, joista toimen tavoitteiden saavuttaminen on suoraan riippuvainen. Tällöin alihankintaan budjetoitu määrä on sisällytettävä alihankintasopimuksen kattaman toiminnan kuvaukseen.

Lisäksi alihankinnan on oltava perusteltua toimen luonteen perusteella, ja määrä saa olla enintään 20 prosenttia avustuksen kokonaismäärästä.

Avustuksen maksaminen

Koko avustuksen maksamisen ehtona on, että kaikki hakemuksessa kuvatut toiminnot on saatettu päätökseen hakemuksessa kuvattujen laatuvaatimusten mukaisesti. Jos yhtä tai useampaa toimintoa ei ole saatettu päätökseen, se on saatettu päätökseen vain osittain tai se on arvioitu laadunarvioinnissa epätyydyttäväksi, avustuksen määrää voidaan alentaa asianmukaisessa suhteessa loppuraporttivaiheessa, jos toimeenpano on puutteellista, osittaista tai myöhässä, jättämällä hyväksymättä yksittäisiä työpaketteja tai toimintoja tai vähentämällä kokonaismäärää kiinteällä prosenttiosuudella.

Loppuraportin arviointi perustuu kunkin toteutetun toiminnon yksityiskohtaiseen kuvaukseen, määrällisiin ja laadullisiin tietoihin, joista käy ilmi hakemuksessa esitettyjen hankkeen tavoitteiden saavuttamisaste, Erasmus+ -hanketietokantaan ladattujen hankkeen tulosten laatuun ja kumppaniorganisaatioiden itsearviointiin.

  • 1 .EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla, jotka haluavat osallistua kumppanuushankkeeseen, täytyy olla voimassa oleva korkeakoulutusta koskeva Erasmus-peruskirja. Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuvilta korkeakouluilta ei edellytetä Erasmus-peruskirjaa, mutta niiden on hyväksyttävä sen periaatteet. Tässä toiminnossa epävirallisia nuorten ryhmiä ei katsota organisaatioiksi, ja tästä syystä ne eivät voi osallistua siihen (sen paremmin hakijoina kuin kumppaneina).
  • 2 EU:n toimielinten toimipaikkoja on Brysselissä, Frankfurtissa, Luxemburgissa, Strasbourgissa ja Haagissa.
  • 3 Määritelmä siitä, mikä Erasmus+ -ohjelmassa katsotaan eurooppalaiseksi kansalaisjärjestöksi, on tämän oppaan D-osassa ”Sanasto”.
  • 4 Tämä koskee sekä Erasmus+ -ohjelman kansallisia toimistoja että Brysselissä toimivaa Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoa (EACEA).