Kumppanuushankkeiden ensisijaisena tavoitteena on antaa organisaatioille mahdollisuus parantaa toimintansa laatua ja tarkoituksenmukaisuutta, kehittää ja vahvistaa kumppaniverkostojaan, lisätä valmiuksiaan toimia yhdessä transnationaalisella tasolla, vahvistaa toimintansa kansainvälistymistä, vaihtaa ja kehittää uusia käytäntöjä ja menetelmiä sekä jakaa ja vertailla ideoita. Kumppanuushankkeilla on tarkoitus tukea innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä, siirtämistä ja/tai toteutusta sekä sellaisten yhteisten aloitteiden toteutusta, joilla edistetään yhteistyötä, vertaisoppimista ja kokemusten vaihtoa Euroopan tasolla. Tulosten olisi oltava toistettavissa, siirrettävissä ja laajennettavissa, ja niissä olisi mahdollisuuksien mukaan oltava vahva monitieteinen ulottuvuus. Valittujen hankkeiden edellytetään jakavan toimintansa tulokset paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja transnationaalisella tasolla. 

Kumppanuushankkeet ovat sidoksissa kunkin Erasmus+ -sektorin painopisteisiin ja poliittisiin kehyksiin sekä EU:n että kansallisella tasolla, mutta niillä pyritään tuottamaan kannustimia alojen väliselle ja horisontaaliselle yhteistyölle aihealueilla. 

Hankkeen alan ja hakijan tyypin mukaan kumppanuushankkeita hallinnoivat joko kansalliset toimistot tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA). Lisätietoja tästä on kohdan ”Kelpoisuusperusteet” jaksossa ”Mihin hakemus jätetään?”.

Kumppanuushankkeilla pyritään 

• parantamaan osallistuvien organisaatioiden ja instituutioiden työn, toiminnan ja käytäntöjen laatua ja avaamaan mahdollisuuksia uusille toimijoille, jotka eivät luontaisesti kuulu yhdelle alalle
• kehittämään organisaatioiden valmiuksia tehdä transnationaalista ja eri alojen välistä yhteistyötä
• käsittelemään yhteisiä tarpeita ja painopisteitä koulutus-, nuoriso- ja liikunta- ja urheilualalla
• mahdollistamaan muutoksia (yksilöiden, organisaatioiden tai alojen tasolla), jotka johtavat parannuksiin ja uusiin lähestymistapoihin ja ovat suhteutettuja kunkin organisaation toimintaympäristöön.

Jotta kumppanuushanke-ehdotukset voivat saada Erasmus+ -avustusta, niiden on täytettävä seuraavat kelpoisuusperusteet:

Kuka voi hakea?

Hakijana/koordinaattorina voi olla mikä tahansa johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautunut osallistujaorganisaatio. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä.

Hakijaorganisaation kelpoisuuden edellytyksenä on, että se on ollut laillisesti perustettu vähintään kahden vuoden ajan ennen hakuajan päättymistä.

Koulutus- tai nuorisoalan kumppanuushankkeissa, joita hakevat eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja joita hallinnoi Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA), hakijana/koordinaattorina on oltava koulutus- tai nuorisoalalla toimiva eurooppalainen kansalaisjärjestö¹ . Asianomaisen eurooppalaisen kansalaisjärjestön Euroopan tason elin/sihteeristö tekee hakemuksen kansalaisjärjestön puolesta.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Kaikki johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan taikka ohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan alueilla 1–3 (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” tämän oppaan A-osassa) sijoittautuneet julkiset tai yksityiset organisaatiot² voivat osallistua kumppanuushankkeisiin.³

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

EU:n jäsenvaltioihin tai ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet organisaatiot voivat osallistua joko hankkeen koordinaattorina tai kumppaniorganisaationa.

Ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitsevat organisaatiot eivät voi osallistua hankkeen koordinaattorina.

Riippumatta siitä, mihin alaan hanke vaikuttaa, kumppanuushankkeisiin voivat osallistua kaikki organisaatiot, jotka toimivat jollakin koulutus-, nuoriso- tai liikunta- ja urheilualan sektorilla tai muulla sosioekonomisella sektorilla, sekä organisaatiot, jotka toteuttavat eri aloille yhteistä toimintaa (esimerkiksi paikallis- ja alueviranomaiset sekä kansalliset viranomaiset, osaamisen tunnustamisesta ja validoinnista vastaavat keskukset, kauppakamarit, toimialajärjestöt, neuvontakeskukset ja kulttuuri- sekä liikunta- ja urheilujärjestöt).

Kumppanuushankkeissa tulee olla mukana hankkeen painopisteen ja tavoitteiden kannalta sopivimmat kumppanit, jotka edustavat eri aloja ja monenlaista kokemusta, jotta on mahdollista hyödyntää niiden erilaisia kokemuksia, profiileja ja asiantuntemusta ja tuottaa hankkeissa merkityksellisiä ja laadukkaita tuloksia.

Liitännäiskumppanien osallistuminen

Hankkeeseen virallisesti osallistuvien organisaatioiden (koordinaattori ja kumppaniorganisaatiot) lisäksi kumppanuushankkeissa voi olla mukana myös julkisella tai yksityisellä sektorilla toimivia muita kumppaneita, jotka osallistuvat hankkeeseen toteuttamalla tiettyjä tehtäviä / tiettyä toimintaa hankkeessa tai tukemalla sen tunnetuksi tekemistä tai jatkuvuustoimia.

Erasmus+ ‑hankkeissa tällaisia kumppaneita kutsutaan liitännäiskumppaneiksi. Tukikelpoisuuteen ja sopimuksen hallinnointiin liittyvissä asioissa niitä ei pidetä hankekumppaneina, eivätkä ne saa rahoitusta ohjelmasta osana hanketta. Jotta voidaan ymmärtää niiden rooli kumppanuudessa ja saada kattava kuva hanke-ehdotuksesta, niiden osallistuminen hankkeeseen ja sen eri toimenpiteisiin on kuitenkin kuvattava selkeästi.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Kumppanuushanke on transnationaalinen hanke, ja siihen kuuluu vähintään kolme organisaatiota kolmesta eri EU:n jäsenvaltiosta ja ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta.

Yhden kumppaniverkoston osallistujaorganisaatioille ei ole asetettu enimmäismäärää.

Kaikki osallistujaorganisaatiot on nimettävä avustusta haettaessa.

Kun on kyse kansallisille toimistoille jätetyistä yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja nuorisoalan hakemuksista, sama organisaatio (yksi organisaatiotunnus) voi olla kunkin hakuajan puitteissa mukana yhteensä enintään 10 hakemuksessajoko hakijana tai kumppanina.⁴

Kumppanuushankkeissa on yleensä kyse EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden organisaatioiden välisestä yhteistyöstä.

Myös ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot voivat kuitenkin osallistua kumppanuushankkeeseen kumppaneina (mutta eivät hakijoina), jos ne tuovat olennaista lisäarvoa hankkeeseen ja jos vaatimus vähintään kolmessa eri EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitsevien kolmen organisaation osallistumisesta täyttyy.

Painopisteet

Jotta kumppanuushanke voisi saada rahoitusta, siinä on keskityttävä

• vähintään yhteen horisontaaliseen painopisteeseen 

ja/tai

• vähintään yhteen koulutus-, nuoriso- ja liikunta- ja urheilualaan liittyvään erityiseen painopisteeseen, johon hankkeella on suurin vaikutus.

Kansallisten Erasmus+ -toimistojen suoraan hallinnoimien koulutus- ja nuorisoalan hankkeiden osalta kansalliset toimistot voivat korostaa painopisteitä, joilla on erityistä merkitystä niiden kansallisessa kontekstissa (”EU:n painopisteet kansallisessa kontekstissa”).

Kansallisten toimistojen on tiedotettava tästä mahdollisille hakijoille virallisilla verkkosivuillaan.

Liikunta- ja urheilualan hankkeissa voidaan käsitellä vain yhtä (horisontaalista tai erityistä) painopistettä.

Toiminnan tapahtumapaikka

Kumppanuushankkeen kaiken toiminnan on tapahduttava hankkeeseen joko täysivaltaisina kumppaneina tai liitännäiskumppaneina osallistuvien organisaatioiden sijaintimaissa.

Jos se on hankkeen tavoitteiden tai toteutuksen kannalta perusteltua,

• toimintaa voidaan toteuttaa myös jossain Euroopan unionin toimielinten⁵ toimipaikassa, vaikka hankkeessa ei ole osallistujaorganisaatioita toimielimen isäntämaasta
• toimintaa, johon liittyy tulosten jakamista ja tunnetuksi tekemistä, voidaan toteuttaa myös EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa taikka tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa järjestettävissä transnationaalisissa aihekohtaisissa tapahtumissa/konferensseissa.

Hankkeen kesto

12–36 kuukautta.

Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteiden ja niiden toimintatyyppien perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa.

Kumppanuushankkeen kestoa voidaan pidentää edunsaajan perustellusta pyynnöstä ja kansallisen toimiston tai toimeenpanoviraston suostumuksella, kunhan kokonaiskesto ei ole yli 36 kuukautta. Kokonaisavustuksen määrä ei tällöin muutu.

Mihin hakemus jätetään?

Koulutus- ja nuorisoalan kumppanuudet, joita hakee jokin näiden alojen organisaatio, eurooppalaiset kansalaisjärjestöt pois lukien:

• Hakemus jätetään sen maan kansalliseen toimistoon, johon hakijaorganisaatio on sijoittautunut.

Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen⁶ hakemat kumppanuushankkeet koulutus- tai nuorisoalalla:

• Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA) EU:n rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin kautta:
  • Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt – ehdotuspyynnön tunniste:
    • ERASMUS-EDU-2025-PCOOP-ENGO (Koulutus)
    • ERASMUS-YOUTH-2025-PCOOP-ENGO (Nuoriso)

Liikunta- ja urheilualan kumppanuudet:

• Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA):
  • Liikunta ja urheilu – ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-SPORT-2025-SCP

Kaikissa tapauksissa sama kumppanikonsortio voi jättää vain yhden hakemuksen yhteen toimistoon hakuaikaa kohden .⁷

Milloin hakemus jätetään?

Koulutus- ja nuorisoalan kumppanuudet, joita hakee jokin näiden alojen organisaatio, eurooppalaiset kansalaisjärjestöt pois lukien:

• Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 5. maaliskuuta klo 12.00.00 (keskipäivällä Brysselin aikaa) samana vuonna 1. syyskuuta ja 31. joulukuuta välisenä aikana alkavista hankkeista.

Mahdollinen ylimääräinen hakuaika koulutus- ja nuorisoalan kumppanuuksille, joita hakee jokin näiden alojen organisaatio, eurooppalaiset kansalaisjärjestöt pois lukien:

• Koulutus- ja nuorisoalan kansalliset toimistot voivat järjestää toisen hakukierroksen, johon myös sovelletaan tässä oppaassa esitettyjä sääntöjä. Kansalliset toimistot ilmoittavat tästä mahdollisuudesta verkkosivuillaan.
• Jos toinen hakukierros järjestetään, hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 1. lokakuuta klo 12.00.00 (keskipäivällä Brysselin aikaa) seuraavana vuonna 1. tammikuuta ja 31. elokuuta välisenä aikana alkavista hankkeista.

Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen hakemat kumppanuushankkeet koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla:

• Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 5. maaliskuuta klo 17.00.00 (Brysselin aikaa).

Liikunta- ja urheilualan kumppanuudet:

• Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 5. maaliskuuta klo 17.00.00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Kumppanuushanke koostuu neljästä vaiheesta, jotka alkavat jo ennen hanke-ehdotuksen rahoituksen hyväksymistä: suunnittelusta, valmistelusta, toteutuksesta ja jatkotoimista. Osallistujaorganisaatioilla ja toimintaan osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli hankkeen kaikissa vaiheissa, mikä tukee heidän oppimiskokemustaan. 

• Suunnittelu (muun muassa tarpeiden, tavoitteiden, hanke- ja oppimistulosten sekä toimintamuotojen määrittely, aikataulun laatiminen).
• Valmistelu (muun muassa toiminnan suunnittelu, työohjelman laatiminen, käytännön järjestelyt, suunnitellun toiminnan kohderyhmän tai -ryhmien vahvistaminen ja sopimusjärjestelyt kumppaneiden kanssa).
• Toiminnan toteutus.
• Jatkotoimet (toiminnan ja sen vaikutusten arviointi eri tasoilla, hanketulosten jakaminen ja hyödyntäminen).

Kumppanuushankkeissa voidaan myös järjestää henkilöiden ja ryhmien transnationaalisia oppimis- ja koulutustoimintaa, kunhan niistä saadaan lisäarvoa hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen. Ehdotetun toiminnan muoto, tarkoitus sekä osallistujien tyyppi ja määrä kuvataan ja perustellaan hankehakemuksessa. 

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa:

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä kumppanuushankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa. Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon suunnitellessaan kumppanuushankkeita. 

Osallisuus ja moninaisuus

Erasmus+ -ohjelman kaikissa toiminnoissa pyritään edistämään yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi on laadittu osallisuus- ja moninaisuusstrategia⁸ , jonka avulla pyritään saavuttamaan paremmin eri lähtökohdista tulevia osallistujia ja erityisesti osallistujia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumista haittaavia esteitä. Kumppanuushankkeet soveltuvat erityisesti hankkeisiin, joiden aiheena on osallisuus ja moninaisuus ja joissa kehitetään osallisuus ja moninaisuus huomioon ottavia käytäntöjä ja menettelyjä toimen vastaavan poliittisen painopisteen mukaisesti. Organisaatioiden olisi hankkeidensa aihepiiristä riippumatta suunniteltava helposti saavutettavaa ja osallistavaa hanketoimintaa ottaen huomioon niiden osallistujien näkemykset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon koko prosessin ajan. 

Ympäristökestävyys

Hankkeet olisi suunniteltava ympäristöystävällisiksi ja niiden kaikkiin osiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä. Organisaatioiden ja osallistujien olisi hanketta suunnitellessaan sovellettava ympäristöystävällistä lähestymistapaa, jolla kaikkia hankkeessa mukana olevia kannustetaan keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista ja pohtimaan, mitä eri tasoilla on tehtävissä, sekä autetaan organisaatioita ja osallistujia keksimään vaihtoehtoisia vihreämpiä tapoja hanketoiminnan toteuttamiseksi. 

Digitaalinen ulottuvuus

Virtuaalinen yhteistyö ja kokeilut virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuuksilla ovat keskeisiä tekijöitä kumppanuushankkeiden onnistumisen kannalta. Erityisesti yleissivistävän koulutuksen ja aikuiskoulutuksen hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään European School Education Platform -alustaa (ja siihen kuuluvaa eTwinning-verkostoa) tai aikuiskoulutuksen EPALE-portaalia yhteistyöhön ennen hanketoimintaa, sen aikana ja sen jälkeen. Nuorisoalan hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään yhteistyössä Euroopan nuorisoportaalia ja EU:n nuorisostrategia-alustaa.

Osallistuminen ja kansalaistoiminta

Ohjelman kaikilla toiminnoilla tuetaan osallistumista ja aktiivista toimintaa. Kumppanuushankkeilla olisi tarjottava henkilöille mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen, sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan. Painopiste on myös Euroopan unionin tilannetta koskevan tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämisessä etenkin EU:n yhteisten arvojen, yhtenäisyyden ja moninaisuuden periaatteiden sekä henkilöiden kulttuurisen identiteetin ja tietoisuuden sekä sosiaalisen ja historiallisen perinnön suhteen.

Edellä esitettyjen kelpoisuusperusteiden lisäksi hakijoita arvioidaan asiaankuuluvien poissulkemisperusteiden ja valintaperusteiden mukaisesti. Lisätietoja on tämän oppaan C-osassa.

Relevanssi (enintään 25 pistettä)

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

• Hanke-ehdotus on merkityksellinen toiminnon tavoitteiden ja painopisteiden kannalta. Lisäksi hanke-ehdotus katsotaan erityisen merkitykselliseksi, jos
  • siinä käsitellään painopistealuetta ”osallisuus ja moninaisuus”
  • jos kyse on Erasmus+ -ohjelman kansallisten toimistojen hallinnoimista hankkeista: käsitelläänkö siinä yhtä tai useampaa kansallisen toimiston ilmoittamaa ”EU:n painopistettä kansallisessa kontekstissa”
  • jos kyse on koulutus- ja nuorisoalan eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolta hakemista hankkeista: missä määrin hakija toteuttaa toimintaa, joka tukee EU:n toimintapolitiikkojen toimeenpanoa jollain näistä aloista.
• Hanke-ehdotus on merkityksellinen EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – kunnioittamisen ja edistämisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunnan kannalta.
• Osallistujaorganisaatioiden profiili, kokemus ja toiminta ovat hanke-ehdotuksen alan kannalta merkityksellisiä.
• Se perustuu aitoon ja riittävään tarveanalyysiin.
• Sen avulla voidaan luoda koulutus-, nuoriso- ja liikunta- ja urheilualan eri sektorien välisiä synergioita tai sillä saattaa olla voimakas vaikutus yhdellä tai useammalla näistä sektoreista.
• Hanke-ehdotus on innovatiivinen.
• Hanke-ehdotus täydentää osallistujaorganisaatioiden aiemmin toteuttamia muita hankkeita.
• Hanke-ehdotus tuottaa EU:n tasolla lisäarvoa tuloksilla, joihin ei päästäisi vain yhdessä maassa toteutettavalla toiminnalla.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

• Hankkeen tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti, ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden tarpeisiin ja tavoitteisiin ja niiden kohderyhmien tarpeisiin.
• Ehdotettu menetelmä on selkeä, asianmukainen ja toteuttamiskelpoinen:
  • Hankkeen työohjelma on selkeä, tarkoituksenmukainen ja tehokas ja se sisältää asianmukaiset vaiheet valmistelua, toteutusta ja hankkeen tulosten jakamista varten.
  • Hanke on kustannustehokas, ja kullekin toimintamuodolle on osoitettu asianmukaiset resurssit.
  • Hankkeessa ehdotetaan soveltuvia laadunvalvonta-, seuranta- ja arviointitoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hanke toteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia noudattaen.
• Toiminta on suunniteltu helposti saavutettavaksi ja osallistavaksi ja se on avointa henkilöille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.
• Hankkeessa käytetään digitaalisia välineitä ja oppimismenetelmiä, joilla täydennetään fyysisiä toimintamuotoja ja parannetaan yhteistyötä kumppaniorganisaatioiden välillä.
  • Jos Erasmus+ -ohjelman verkkoalustoja on käytettävissä osallistujaorganisaatioiden sektorilla tai sektoreilla: missä määrin hankkeessa hyödynnetään Erasmus+ -verkkoalustoja (European School Education Platform -alusta, mukaan lukien eTwinning, EPALE, Euroopan nuorisoportaali, EU:n nuorisostrategia-alusta) hanketoiminnan valmistelun, toteutuksen ja jatkotoimien välineinä.
• Hanke on suunniteltu ympäristöystävälliseksi ja sen eri vaiheisiin sisältyy vihreitä käytäntöjä.

Jos hankesuunnitelmaan sisältyy oppimis-, opetus- tai koulutustoimintaa

• edistääkö tämä toiminta hankkeen tavoitteita ja onko toimintaan osallistujien profiili ja määrä asianmukainen
• kuinka laadukkaita oppimis- ja opetustoiminnan käytännön järjestelyt sekä hallinto- ja tukijärjestelyt ovat
• kuinka laadukkaat ovat järjestelyt, joilla tunnustetaan ja validoidaan osallistujien oppimistulokset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden ja periaatteiden mukaisesti.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

• Hankkeessa on mukana sopiva osallistujaorganisaatioiden yhdistelmä, joiden profiili, aiempi kokemus ohjelmasta ja asiantuntemus mahdollistaa kaikkien hankkeen tavoitteiden saavuttamisen, ruohonjuuritason organisaatiot mukaan luettuna.
• Eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen hakemat kumppanuushankkeet koulutus- tai nuorisoalalla: konsortioon kuuluu kumppaniorganisaatioita hakijana olevan eurooppalaisen kansalaisjärjestön ulkopuolelta, mikä tekee mahdolliseksi yhteistyön, joka ulottuu järjestön kansallisia organisaatioita/haaraosastoja laajemmalle
• Hankkeella saadaan mukaan toimeen uusia toimijoita ja vähemmän kokeneita organisaatioita.
• Ehdotettu tehtävänjako osoittaa, että kaikki osallistujaorganisaatiot ovat sitoutuneita hankkeeseen ja osallistuvat sen toteuttamiseen aktiivisesti.
• Hanke-ehdotukseen sisältyy tehokkaita järjestelyjä osallistujaorganisaatioiden keskinäistä sekä niiden ja muiden sidosryhmien välistä koordinaatiota ja viestintää varten.
• Hanke-ehdotukseen mahdollisesti osallistuva ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan organisaatio tuo siihen olennaista lisäarvoa (jos tämä edellytys ei täyty, ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan osallistujaorganisaatio suljetaan pois hanke-ehdotuksesta arviointivaiheessa).

Vaikuttavuus (enintään 25 pistettä)

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

• Hanke-ehdotus sisältää konkreettisia ja loogisia toimia, joilla hanketulokset sisällytetään osallistujaorganisaatioiden perustyöhön.
• Hankkeella voi olla myönteisiä vaikutuksia sen osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin sekä niiden laajempiin yhteisöihin.
• Odotettavissa olevia hanketuloksia on mahdollista käyttää hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ulkopuolella hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen sekä paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella tai Euroopan tasolla.
• Hanke-ehdotus sisältää konkreettisia ja tehokkaita toimia, joilla hanketulokset tehdään tunnetuiksi osallistujaorganisaatioissa, jaetaan tulokset muiden organisaatioiden ja suuren yleisön kanssa ja ilmoitetaan Euroopan unionin rahoituksesta.
  • Hanke-ehdotuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettomia rajoituksia.
• Hanke-ehdotus sisältää konkreettisia ja tehokkaita toimia, joilla varmistetaan hankkeen jatkuvuus sekä sen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulosten tuottamista EU-avustuksen päättymisen jälkeen.

Hakemuksen on saatava vähintään 70 pistettä (kaikkiaan 100 pisteestä), jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä.Lisäksi sen on saatava kunkin edellä mainitun arviointikriteeriluokan enimmäispisteistä vähintään puolet (toisin sanoen vähintään 13 pistettä⁹ arviointikriteereistä ”hankkeen relevanssi” ja ”vaikuttavuus”, 15 pistettä kriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” ja 10 pistettä kriteeristä ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu”). 

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi” ja toissijaisesti kriteeristä ”vaikuttavuus”.

Saatavilla on kolme ennalta määritettyyn kertakorvaukseen perustuvaa avustusta, jotka vastaavat hankkeen kokonaisavustusmäärää: 120 000 euroa, 250 000 euroa ja 400 000 euroa. Hakijat valitsevat näiden kolmen ennalta määritellyn määrän välillä sen mukaan, millaista toimintaa ne haluavat toteuttaa ja mitä tuloksia ne haluavat saavuttaa. 

Hankkeitaan suunnitellessaan hakijaorganisaatioiden on yhdessä hankekumppaneidensa kanssa valittava hankkeidensa kustannusten kattamiseen tarkoituksenmukaisin kertakorvaus omien tarpeidensa ja tavoitteidensa perusteella. 

Hanke-ehdotuksissa on kuvattava toiminta, jota hakijat sitoutuvat toteuttamaan pyydetyllä kertakorvauksella, ja niiden on täytettävä taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteet.

Kertakorvauksen valinnan olisi perustuttava hakijan arvioon hankkeen kokonaiskustannuksista. Tämän arvion perusteella hakijoiden on valittava tarpeisiinsa parhaiten soveltuva kertakorvaus ja varmistettava samalla varojen tehokas käyttö ja yhteisrahoitusperiaatteen noudattaminen (eli hankkeiden odotetaan saavan yhteisrahoitusta muista rahoituslähteistä, minkä vuoksi hankkeen odotettavissa olevien kokonaiskustannusten on oltava suuremmat kuin haettu kiinteämääräinen kertakorvaus). 

Jos hakijoilla on epäilyksiä näiden kahden määrän suhteen, ne voivat a) vähentää hankkeen kustannuksia esimerkiksi etsimällä kustannustehokkaampia tapoja saavuttaa vastaavia tuloksia tai mukauttamalla hanketoimintojen määrää/laajuutta määrärahojen mukaiseksi, b) laajentaa hankettaan esimerkiksi pyrkimällä tavoittamaan enemmän osallistujia toiminnoillaan, lisäämällä toimintojen määrää tai tuottamalla lisää hanketuotoksia. 

Ehdotetun hanketoiminnan määrän, laajuuden ja monimutkaisuuden oikeasuhteisuus haettuun avustusmäärään nähden sekä niiden merkitys hankkeen tavoitteiden kannalta ovat tärkeitä laadunarvioinnin osatekijöitä edellä kuvattujen arviointikriteerien mukaisesti. 

Hankkeen kuvaus

Hankekuvauksessa on esitettävä hankkeen menetelmiä koskeva yksityiskohtainen selostus, josta käy selkeästi ilmi tehtävien jakautuminen ja rahoitusjärjestelyt kumppaneiden kesken, yksityiskohtainen aikataulu, johon sisältyy tärkeimmät tuotokset/tulokset, seuranta- ja valvontajärjestelmä sekä välineet, joilla varmistetaan hanketoiminnan oikea-aikainen toteutus.

Hankkeen menetelmissä on esitettävä analyysi, jonka perusteella määritellään tarpeet, asetetut tavoitteet, hankkeen seurantaan käytettävä järjestelmä, laadunvarmistusmekanismi ja arviointistrategia. Osana arviointistrategiaa hakijoiden on yksilöitävä joukko määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida tuotettujen tuotosten/tulosten vaikutusta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen. 

Hakijoiden on kuvailtava hankkeen toiminta jaettuna ”työpaketteihin”. Hankkeen kuvauksessa on erotettava toisistaan hankehallinnointia koskeva työpaketti ja hankkeen toteutusta koskevat työpaketit. 

Työpaketti määritellään sellaisten toimenpiteiden kokonaisuudeksi, jotka edistävät yhteisten erityistavoitteiden saavuttamista.

Kussakin työpaketissa on kuvailtava selkeästi yhteys erityistavoitteisiin ja tuotoksiin. Hakijoita suositella jakamaan jokainen hanke enintään viiteen työpakettiin, mukaan lukien hankehallinnointia koskeva työpaketti. Hankehallintoa koskeva työpaketti on tarkoitettu kattamaan hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisen horisontaalisen toiminnan, kuten seurannan, koordinoinnin, viestinnän, arvioinnin ja riskinhallinnan. Hankkeissa, joissa on erityinen työpaketti hankehallintoa varten, tähän työpakettiin voidaan osoittaa enintään 20 prosentin osuus kertakorvauksen koko määrästä.

Näiden vaatimusten arvioinnissa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta: mitä suurempi haettu määrä on, sitä yksityiskohtaisempia ja kattavampia hankemenetelmien odotetaan olevan.

Palvelujen alihankinta on sallittua, kunhan se ei kata ydintoimintaa, josta toiminnon tavoitteiden saavuttaminen on suoraan riippuvainen. Tällaisissa tapauksissa alihankintana hoidettavat tehtävät on yksilöitävä selkeästi ja kuvattava hakemuksessa.

Maksujärjestelyt

Koko avustuksen maksamisen ehtona on, että kaikki hakemuksessa kuvattu toiminta on saatettu päätökseen hakemuksessa kuvattujen laatuvaatimusten mukaisesti. Jos yhtä tai useampaa toimintamuotoa ei ole saatettu päätökseen, se on saatettu päätökseen vain osittain tai se on arvioitu laadunarvioinnissa epätyydyttäväksi, avustuksen määrää voidaan alentaa asianmukaisessa suhteessa loppuraporttivaiheessa, jos toimeenpano on puutteellista, osittaista tai myöhässä, jättämällä hyväksymättä yksittäisiä työpaketteja tai toimintamuotoja tai vähentämällä kokonaismäärää kiinteällä prosenttiosuudella. 

Loppuraportin arviointi perustuu kunkin toteutetun toimintamuodon yksityiskohtaiseen kuvaukseen, määrällisiin ja laadullisiin tietoihin, joista käy ilmi hakemuksessa esitettyjen hankkeen tavoitteiden saavuttamisaste, Erasmus+ -hanketietokantaan ladattujen hankkeen tulosten laatuun ja kumppaniorganisaatioiden itsearviointiin.

Footnote

1. Tässä ohjelmassa tällä tarkoitetaan kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat virallisesti hyväksytyn rakenteen kautta, joka muodostuu eurooppalaisesta organisaatiosta/sihteeristöstä, joka on ollut laillisesti sijoittautuneena vähintään yhden vuoden ajan johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan, ja kansallisista järjestöistä/osastoista, jotka toimivat vähintään yhdeksässä EU:n jäsenvaltiossa ja ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa.  Näiden kansallisten järjestöjen/osastojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:  niillä on oltava osoitettu lakisääteinen yhteys eurooppalaiseen organisaatioon/sihteeristöön   niiden on toimittava koulutus- tai nuorisoalalla. Näin ollen eurooppalaiseen kansalaisjärjestöön on kuuluttava vähintään yhdeksän yhteisöä (eurooppalainen organisaatio/sihteeristö + kahdeksan kansallista järjestöä/osastoa), jotka ovat sijoittautuneet yhdeksään eri EU:n jäsenvaltioon ja ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan. Määritelmä lakisääteisistä yhteyksistä Erasmus+ -ohjelmassa on tämän oppaan D-osassa. ↩ back
2. Tässä toiminnossa epävirallisia nuorten ryhmiä ei katsota organisaatioiksi, ja tästä syystä ne eivät voi osallistua siihen (sen paremmin hakijoina kuin kumppaneina). ↩ back
3. EU: n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla , jotka haluavat osallistua kumppanuushankkeeseen, täytyy olla voimassa oleva korkeakoulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE). Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuvilta korkeakouluilta ei edellytetä Erasmus-peruskirjaa, mutta niiden on hyväksyttävä sen periaatteet. ↩ back
4. Tähän enimmäismäärään lasketaan mukaan kansallisille toimistoille jätetyt kaikkien näiden alojen hakemukset yhteensä. ↩ back
5. EU:n toimielinten toimipaikkoja on Brysselissä, Frankfurtissa, Luxemburgissa, Strasbourgissa ja Haagissa. ↩ back
6. Määritelmä siitä, mikä Erasmus+ -ohjelmassa katsotaan eurooppalaiseksi kansalaisjärjestöksi , on  tämän oppaan D-osassa . ↩ back
7. Tämä koskee sekä Erasmus+ -ohjelman kansallisia toimistoja että Brysselissä toimivaa Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoa (EACEA). ↩ back
8. https://erasmus-plus.ec.europa.eu/document/implementation-guidelines-erasmus-and-european-solidarity-corps-inclusion-and-diversity-strategy ↩ back
9. Koska tämän toiminnon arvioinnissa ei käytetä desimaalilukuja, näitä kriteerejä koskeva vähimmäispistemäärä pyöristetään ylöspäin 13 pisteeseen. ↩ back