Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2022 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä. Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2022 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

Nuorten osallistumishankkeet

Nämä ovat virallisen koulutuksen ulkopuolisia toimintoja, joilla kannustetaan, edistetään ja helpotetaan nuorten osallistumista Euroopan demokraattiseen toimintaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.

Ohjelmatoimen tavoitteet[1]

Erasmus+ -ohjelmalla tuetaan epävirallisten nuorten ryhmien ja/tai nuorisojärjestöjen toteuttamia nuorisolähtöisiä paikallisia, kansallisia ja osallistujamaiden välisiä osallistumista edistäviä hankkeita, joilla kannustetaan nuoria osallistumaan Euroopan demokraattiseen elämään ja pyritään yhteen tai useampiin seuraavista tavoitteista:

  • Annetaan nuorille tilaisuuksia sitoutua ja oppia osallistumaan kansalaisyhteiskuntaan (tarjoamalla nuorille osallistumisväyliä heidän päivittäisessä elämässään, mutta myös demokraattisessa toiminnassa, ja pyrkimällä kaikenlaisista lähtökohdista tulevien nuorten ja erityisesti muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien nuorten mielekkääseen osallistumiseen kansalaistoimintaan, talouteen, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja politiikkaan).
  • Lisätään nuorten tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista ja perusoikeuksista ja edistetään Euroopan yhdentymisprosessia muun muassa edistämällä yhden tai useamman EU:n nuorisotavoitteen saavuttamista.
  • Kehitetään nuorten digitaalista osaamista ja medialukutaitoa (erityisesti kriittistä ajattelua sekä tietojen arviointi- ja työstämiskykyä), jotta parannetaan nuorten vastustuskykyä disinformaatiota, valeuutisia ja propagandaa vastaan sekä heidän valmiuksiaan osallistua demokraattiseen toimintaan.
  • Tuodaan yhteen nuoria ja paikallisen, alueellisen, kansallisen ja ohjelmamaiden välisen tason päättäjiä ja/tai edistetään EU:n nuorisodialogia.

Poliittinen tausta

Euroopan unionin nuorisostrategiassa 2019–2027[2] vahvistetaan puitteet eurooppalaiselle yhteistyölle nuorisoalalla komission 22. toukokuuta 2018 antaman tiedonannon ”EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet” perusteella. ”Sitouttamisen” keskeisellä alalla EU:n nuorisostrategiassa pyritään nuorten mielekkääseen osallistumiseen kansalaistoimintaan, talouteen, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja politiikkaan. Strategialla edistetään nuorten osallistumista demokraattiseen toimintaan, tuetaan sosiaalista ja yhteiskunnallista sitoutumista ja pyritään varmistamaan, että kaikilla nuorilla on tarvittavat resurssit osallistuakseen yhteiskuntaan.

EU:n nuorisostrategiaan sisältyy myös nuorisodialogiprosessi, ja vuonna 2018 sen yhteydessä laadittiin 11 eurooppalaista nuorisotavoitetta, joissa yksilöidään useita monialaisia aloja, jotka vaikuttavat nuorten elämään, ja tuodaan esiin kunkin alan haasteita, jotka on ratkaistava. Nuorten sidosryhmien palautteen perusteella EU:n nuorisodialogin kullakin 18 kuukautta kestävällä työskentelyjaksolla yksilöidään erityisiä temaattisia painopisteitä, jotka nimetään EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanon painopisteiksi tiettynä ajanjaksona.

Nuorisoalan teemakohtaiset strategiat

Erasmus+ -ohjelmalla pyritään edistämään nuorten osallistumista, vahvistamaan epävirallisen ja arkioppimisen laatua ja kehittämään laadukasta nuorisotyötä. Lisätukea näillä aloilla on saatavilla erityisten teemakohtaisten strategioiden, kuten nuorten osallistumisstrategian, Youthpassin ja eurooppalaisen koulutusstrategian kautta[3].

Toimintojen kuvaus

Nuorten osallistumishankkeet ovat epäviralliseen oppimiseen liittyviä hankkeita, joissa keskitytään nuorten aktiiviseen osallistumiseen. Tällaisilla toiminnoilla pyritään antamaan nuorille mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon, yhteistyöhön sekä kulttuuri- ja kansalaistoimintaan. Tuettujen toimintojen olisi autettava osallistujia vahvistamaan henkilökohtaisia, sosiaalisia ja kansalaistaitojaan sekä digitaalista osaamistaan ja tulemaan aktiivisiksi Euroopan kansalaisiksi.

Toimella tuetaan nuorten vaihtoehtoisten, innovatiivisten, älykkäiden ja digitaalisten osallistumismuotojen käyttöä, kuten nuorten osallistumisen laajentamista useille eri aloille ja useisiin eri tiloihin (esimerkiksi terveydenhuoltopalveluihin ja liikuntatiloihin riippumatta siitä, ovatko ne julkisen vai yksityisen sektorin hoitamia), ja avataan näin väyliä kaikenlaisista lähtökohdista tulevien nuorten osallistumiselle.

Nuorten osallistumishankkeita voidaan käyttää aktiivisesti vuoropuhelujen ja keskustelujen järjestämiseksi nuorten ja päättäjien välillä, jotta edistetään nuorten aktiivista osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa. Niiden ansiosta nuorilla on mahdollisuus (laatimalla kannanottoja, ehdotuksia ja suosituksia) ilmaista oma näkemyksensä erityisesti siitä, millaista nuorisopolitiikkaa Euroopassa pitäisi suunnitella ja harjoittaa.

Nuorten osallistumishankkeet voivat olla joko ohjelmamaiden välisiä (jolloin ne toteutetaan yhdessä tai useammassa osallistujamaassa ja niissä on mukana kumppaneita useista osallistujamaista) tai kansallisia (jolloin ne toteutetaan paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla ja niihin osallistuu epävirallisia nuorten ryhmiä ja/tai organisaatioita vain yhdestä osallistujamaasta). Kansalliset nuorten osallistumishankkeet soveltuvat erityisen hyvin ideoiden testaamiseen paikallistasolla sekä välineeksi, jolla seurataan aiempia aloitteita ja autetaan laajentamaan ja kehittämään edelleen menestyksellisiä ideoita.

Kaikissa nuorten osallistumishankkeissa – riippumatta siitä, millä tasolla ne toteutetaan – on oltava osoitettu eurooppalainen ulottuvuus ja/tai niiden on tuotettava eurooppalaista lisäarvoa, ja jokaisen yksittäisen tuetun toiminnon on edistettävä selkeästi yhden tai useamman edellä luetellun toimen tavoitteen saavuttamista.

Tuetut toiminnot voivat olla muun muassa seuraavanlaisia (tai niiden yhdistelmiä): työpajat, keskustelut, roolileikit, simulaatiot, digitaalisten välineiden (eli digitaalisten demokratian välineiden) käyttö, valistuskampanjat, koulutustilaisuudet, kokoukset ja muu verkossa tai sen ulkopuolella tapahtuva vuorovaikutus nuorten ja päättäjien välillä, kuulemiset ja tiedotustapahtumat.

Eräitä esimerkkejä hankkeessa mahdollisesti toteutettavista toiminnoista ovat seuraavat:

  • kasvokkain tai verkossa toteutettavat työpajat ja/tai kokoukset, seminaarit tai muut paikallisella, alueellisella, kansallisella tai ohjelmamaiden välisellä tasolla toteutettavat tapahtumat/prosessit, joilla tarjotaan tilaa tiedotukselle, keskustelulle ja nuorten aktiiviselle osallistumiselle kysymyksissä, jotka ovat merkittäviä heidän päivittäisessä elämässään aktiivisina Euroopan kansalaisina, ja jotka ihannetapauksessa sisältävät vuorovaikutusta päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa, joita tällaiset kysymykset koskettavat, johtavat tällaiseen vuorovaikutukseen tai ovat sen jatkotoimia
  • nuorten kuulemiset, joissa yksilöidään heidän kannaltaan erityisen merkittäviä aiheita/kysymyksiä (paikallisessa, alueellisessa, kansallisessa tai osallistujamaiden välisessä kontekstissa) sekä heidän tarpeitaan, jotka liittyvät osallistumiseen tällaisten aiheiden/kysymysten käsittelyyn
  • valistuskampanjat, joissa keskitytään nuorten osallistumiseen demokraattiseen elämään
  • avoimien, turvallisten ja kaikkien nuorten käytettävissä olevien virtuaalisten ja/tai fyysisten tilojen saatavuuden helpottaminen, jotta tarjotaan tehokkaita mahdollisuuksia oppia osallistumaan demokraattiseen toimintaan ja demokraattisiin prosesseihin
  • simulaatiot demokraattisten instituutioiden toiminnasta ja tällaisissa instituutioissa toimivien päättäjien rooleista.

Hankkeisiin saattaa sisältyä liikkuvuuselementti ja/tai tapahtumia, joissa osallistujat ovat fyysisesti läsnä tietyssä paikassa. Tällaisiin toimiin (liikkuvuustoiminnot ja fyysiset tapahtumat) varataan erityistä rahoitustukea. Nuorten osallistumishankkeessa toteutettaviin toimintoihin on erittäin suositeltavaa sisällyttää digitaalisia toimintomuotoja (esimerkiksi webinaareja, hackathon-tapahtumia ja erilaisia sähköisen osallistumisen välineitä) ja/tai koulutusta digitaalisten demokratian välineiden käytöstä aina, kun se on tarkoituksenmukaista.

Tästä toimesta ei voida tukea seuraavan tyyppisiä toimintoja: organisaatioiden tai niiden verkostojen sääntömääräiset kokoukset, poliittisten tapahtumien järjestäminen, fyysinen infrastruktuuri (esimerkiksi rakennusten rakentamisesta/hankinnasta ja niiden pysyvästä varustelusta aiheutuvat kustannukset).

Hankkeen perustaminen

Tästä toimesta tuettavaan hankkeeseen olisi sisällyttävä yksi tai useampia edellä kuvatuista toiminnoista. Toimintoja voidaan yhdistellä joustavasti hankkeen tavoitteiden sekä osallistujaorganisaation tai ‑organisaatioiden ja osallistujien tarpeiden mukaan.

Hankkeen toteuttaa yksi tai useampi epävirallinen nuorten ryhmä, yksi tai useampi organisaatio tai niiden yhdistelmä. Epävirallinen nuorten ryhmä (tai ryhmät) ja/tai osallistujaorganisaatiot on yksilöitävä hakuvaiheessa. Jos mukana on vain yksi epävirallinen nuorten ryhmä, yksi nuorista tekee hakemuksen ryhmän puolesta. Jos mukana on useita ryhmiä tai organisaatioita, yksi niistä toimii koordinaattorina ja hakee koko hanketta kumppanuuden puolesta.

Hanke koostuu neljästä vaiheesta: suunnittelusta, valmistelusta, toteutuksesta ja jatkotoimista. Osallistujaorganisaatioilla ja toimintoihin osallistuvilla nuorilla olisi oltava aktiivinen rooli kaikissa näissä vaiheissa, sillä tämä tehostaa heidän oppimiskokemustaan (”nuorten nuorille suunnittelemat toiminnot”):

  • suunnittelu (muun muassa tarpeiden, tavoitteiden, oppimistulosten ja toimintojen muotojen määrittely, työohjelman ja toimintojen aikataulun laatiminen)
  • valmistelu (muun muassa käytännön järjestelyt, sopimusjärjestelyt kumppaneiden kanssa, kohderyhmän tai ‑ryhmien vahvistaminen sekä osallistujien kielellinen, kulttuurinen ja oppimis- ja tehtäväkohtainen lähtövalmennus)
  • toimintojen toteuttaminen
  • jatkotoimet (toimintojen arviointi, osallistujien oppimistulosten tunnistaminen ja dokumentointi sekä hankkeen tulosten levittäminen ja hyödyntäminen). Jokaisessa hankkeessa olisi osana jatkotoimivaihetta suunniteltava nuorille osallistujille annettavaa palautetta hankkeen tuotoksista, muun muassa siitä, miten näistä tuotoksista on ilmoitettu muille merkityksellisille sidosryhmille ja/tai miten nämä ovat käyttäneet tuotoksia.

EU:n nuorisodialogi

EU:n nuorisodialogin[4] yhteydessä yksilöidyt aiheet ja painopisteet voivat toimia inspiraation lähteenä nuorten osallistumishankkeille kaikilla tasoilla. Myös EU:n nuorisodialogissa laaditut EU:n nuorisotavoitteet voivat toimia vastaavana inspiraation lähteenä. Niissä yksilöidään monialaisia aloja, jotka vaikuttavat nuorten elämään, ja tuodaan esiin haasteita. Lisäksi onnistuneiden nuorten osallistumistoimintojen tuloksia voidaan hyödyntää EU:n nuorisodialogin myöhemmissä vaiheissa.

Oppimisprosessi

Nuorten osallistumishankkeessa on suunniteltava tuen tarjoamista pohdintaprosessiin ja oppimistulosten tunnistamiseen ja dokumentointiin erityisesti Youthpass-todistuksen avulla.

Osallisuus ja moninaisuus

Erasmus+ ‑ohjelman kaikissa toimissa pyritään edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumismahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Organisaatioiden olisi suunniteltava helposti saavutettavia ja osallistavia hanketoimintoja ottaen huomioon muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien osallistujien näkemykset ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon.

Nuorten osallistumishankkeet soveltuvat erityisen hyvin muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien nuorten osallistamiseen:

  • Nuorten osallistumishankkeet on suunniteltu ruohonjuuritason toiminnan muodoksi, jonka muuttujat (kesto, osallistujamäärä, kansalliset ohjelmamaiden välilliset toiminnot) ovat hyvin joustavia ja helposti mukautettavissa muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien nuorten erityistarpeisiin.
  • Nuorten osallistumishankkeita toteuttavien epävirallisten nuorten ryhmien tukena voi olla ohjaaja[5]. Ohjaajan palvelut voivat olla erityisen merkittäviä ja hyödyllisiä tuettaessa muita vähemmän mahdollisuuksia omaavia nuoria näiden laatiessa ja toteuttaessa hankkeitaan.
  • Toimen tavoitteita ovat mahdollisuuksien tarjoaminen nuorille, jotta nämä voivat oppia osallistumaan kansalaisyhteiskunnan toimintaan, sekä digitaalisen ja medialukutaidon parantaminen. Näihin tavoitteisiin tähtäävät hankkeet voivat olla erityisen hyödyllisiä autettaessa muita vähemmän mahdollisuuksia omaavia nuoria voittamaan eräitä mahdollisesti kohtaamiaan haasteita.

Nuorten osallistumishankkeet soveltuvat myös erityisen hyvin yhteiskunnallista osallisuutta ja moninaisuutta koskevaan temaattiseen työhön esimerkiksi stereotypioiden torjumisen tukemiseksi sekä ymmärryksen, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi. 

Osallistujien suojelu ja turvallisuus

Hankkeen suunnittelun ja valmistelun aikana olisi käsiteltävä kysymystä osallistujien suojelusta ja turvallisuudesta ja kaikki tarvittavat toimenpiteet riskien ehkäisemiseksi/pienentämiseksi olisi toteutettava.

Yhteisöjen muodostaminen

Yhteisöjen muodostamistoimintojen sisällyttäminen nuorten osallistumishankkeisiin on erittäin suositeltavaa. Tällaisia toimintoja olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä jatkamaan tuettujen hankkeiden päätyttyä siten, että niistä tulee itseään ylläpitäviä. Tarvittaessa nuorten osallistumishankkeissa voidaan hyödyntää Euroopan nuorisoportaalissa jo olemassa olevia yhteisöjen muodostamisalustoja.

Ympäristökestävyys

Hankkeella olisi edistettävä ekologisesti kestävää ja vastuullista toimintaa osallistujien keskuudessa ja lisättävä tietoisuutta liikkuvuustoimien ympäristöjalanjälkeä pienentävien tai korvaavien toimien merkityksestä. Se olisi suunniteltava ja toteutettava ympäristötietoisesti esimerkiksi sisällyttämällä siihen kestäviä käytäntöjä, kuten uudelleenkäytettävien tai ympäristöä säästävien materiaalien käyttö, jätteen syntymisen vähentäminen ja kierrätys sekä kestävien liikennevälineiden käyttö.

Digitaalinen siirtymä

Erasmus+ -ohjelmalla tuetaan digitaalisten välineiden ja oppimismenetelmien käyttöönottoa kaikissa osallistujaorganisaatioissa, jotta niillä voidaan täydentää fyysisiä toimintoja, parantaa yhteistyötä kumppaniorganisaatioiden välillä sekä parantaa toimintojen laatua. Tähän voi sisältyä esimerkiksi sähköisen osallistumisen välineitä.

Erasmus-nuorisotoiminnan laatustandardit

Kaikkien tästä toimesta tuettavien hankkeiden toteutuksessa on noudatettava laadukkaiden oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimintojen järjestämistä koskevia Erasmus-nuorisotoiminnan laatustandardeja. Erasmus-nuorisotoiminnan laatustandardit kattavat toimen perusperiaatteet sekä hanketehtävien konkreettisen täytäntöönpanon, kuten osallistujien valinnan ja valmentamisen, oppimistulosten määrittelyn, arvioinnin ja tunnustamisen ja hanketulosten jakamisen. Erasmus-nuorisotoiminnan laatustandardit ovat saatavissa osoitteessa https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/documents/erasmus-quality-standards-mobility-projects-youth_fi.

 

Hankkeiden arviointiperusteet

Kelpoisuusperusteet

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot

Osallistujaorganisaatio voi olla

  • voittoa tavoittelematon organisaatio, yhdistys tai kansalaisjärjestö, eurooppalainen nuorisoalan kansalaisjärjestö, paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö, yhteiskunnallinen yritys, yritysten yhteiskuntavastuun alalla toimiva voittoa tavoitteleva elin
  • epävirallinen nuorten ryhmä[6].

joka sijaitsee ohjelmamaassa tai EU:n naapurialueen kumppanimaassa (alueet 1–4, ks. ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa).

Kuka voi hakea?

Hakijana voi olla mikä tahansa jonkin ohjelmamaan tukikelpoinen osallistujaorganisaatio. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä[7].

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

  • Kansalliset nuorten osallistumishankkeet: mukana on oltava vähintään yksi osallistujaorganisaatio.
  • Osallistujamaiden väliset nuorten osallistumishankkeet: mukana on oltava vähintään kaksi osallistujaorganisaatiota eri maista.

Hankkeen kesto

3–24 kuukautta.

Toiminnon tapahtumapaikka tai -paikat

Toiminnot on toteutettava yhden tai useamman osallistujaorganisaation sijaintimaassa tai Euroopan unionin toimielimen toimipaikkavaltiossa[8].

Tukikelpoiset osallistujat

Osallistujaorganisaatioiden sijaintimaissa asuvat 13–30-vuotiaat nuoret[9] ja hankkeessa käsiteltävien aiheiden kannalta relevantit päättäjät.

Mihin hakemus jätetään?

Hakemus jätetään hakijaorganisaation kansalliseen toimistoon.

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa seuraaviin ajankohtiin mennessä:

Elokuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita koskevat hankehakemukset on jätettävä viimeistään saman vuoden 11. toukokuuta klo 12.00 (Brysselin aikaa).

Tammikuun 1. päivän ja toukokuun 31. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita koskevat hankehakemukset on jätettävä viimeistään edellisen vuoden 5. lokakuuta klo 12.00 (Brysselin aikaa).

Miten haetaan?

Oppaan C-osa sisältää yksityiskohtaiset hakuohjeet.

Liitteet

Hakulomakkeeseen on liitettävä oikeudellisen edustajan kunnian ja omantunnon kautta antama vakuutus.

Hakulomakkeeseen on liitettävä nuorten osallistumishankkeen aikataulu, josta käyvät ilmi kaikki suunnitellut toiminnot.

Hakulomakkeeseen on liitettävä jokaisen hankkeeseen suunnitellun liikkuvuustoiminnon ja tapahtuman aikataulu.

Arviointikriteerit

Relevanssi, perustelut ja vaikutus

(enintään 30 pistettä)

  • Hankkeen relevanssi seuraavien asioiden kannalta:
  • toimen tavoitteet
  • osallistujaorganisaatioiden ja osallistujien tarpeet.
  • Missä määrin hankkeella puututaan yhteen tai useampaan EU:n nuorisodialogin tai nuorisotavoitteiden yhteydessä määriteltyyn painopisteeseen.
  • Missä määrin hankkeella on mahdollista saada aikaan osallistujien kannalta laadukkaita oppimistuloksia.
  • Missä määrin hanke tuottaa eurooppalaista lisäarvoa.
  • Hankkeen mahdolliset vaikutukset
  • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
  • paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai EU:n tai kansainvälisellä tasolla, kun ei oteta huomioon hankkeeseen suoraan osallistuvia organisaatioita ja henkilöitä.
  • Missä määrin hankkeeseen sisältyy toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan sen tulokset kestämään hankkeen elinkaarta pidempään.
  • Missä määrin hankkeella on mahdollista edistää osallisuutta ja moninaisuutta ja ohjelman vihreää, digitaalista ja osallistavaa ulottuvuutta.
  • Missä määrin hankkeella on mahdollista saada uusia toimijoita ja vähemmän kokeneita organisaatiota mukaan toimeen.
  • Missä määrin hankkeessa käsitellään kestäviä ja ympäristöä säästäviä käytäntöjä.

Hankesuunnitelman laatu

(enintään 40 pistettä)

  • Tunnistettujen tarpeiden, hankkeen tavoitteiden, osallistujaprofiilien ja ehdotettujen toimintojen keskinäinen johdonmukaisuus.
  • Selkeys, kattavuus ja laatu hankkeen kaikissa vaiheissa: valmistelussa (mukaan lukien osallistujien valmentaminen), toimintojen toteutuksessa ja jatkotoimissa (mukaan lukien palautemekanismi osallistujille).
  • Missä määrin nuoret ovat mukana toimintojen kaikissa vaiheissa.
  • Missä määrin toiminnot on suunniteltu helposti saavutettaviksi ja osallistaviksi ja ne ovat avoimia osallistujille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.
  • Ehdotettujen osallistavien opetusmenetelmien asianmukaisuus, mahdolliset virtuaaliset komponentit mukaan lukien.
  • Missä määrin hankkeessa hyödynnetään vaihtoehtoisia, innovatiivisia ja älykkäitä nuorten osallistumisen muotoja erityisesti uusien ideoiden testaamiseksi ja seuraamiseksi.
  • Pohdintaprosessia ja osallistujien oppimistulosten tunnistamista ja dokumentointia koskevien järjestelyjen ja tuen laatu sekä avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden, erityisesti Youthpass-todistuksen, johdonmukainen hyödyntäminen.
  • Osallistujien turvallisuuden ja suojelun varmistamiseksi toteutettavien toimenpiteiden riittävyys ja tehokkuus.
  • Missä määrin toimintoihin sisältyy kestäviä ja ympäristöä säästäviä käytäntöjä.

Hankkeen hallinnoinnin laatu

(enintään 30 pistettä)

  • Käytännön järjestelyjen sekä hallinnoinnin ja tukimenettelyjen laatu.
  • Ryhmän tai ryhmien osallistujien, osallistujaorganisaatioiden sekä niiden ja muiden keskeisten sidosryhmien välisen yhteistyön ja viestinnän laatu.
  • Hankkeen eri vaiheiden ja hanketulosten arviointitoimenpiteiden laatu.
  • Niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa hankkeen tuloksista osallistujaorganisaatioissa ja niiden ulkopuolella.

Rahoitussäännöt

Hankkeen budjetti on laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (euroina):

Nuorten osallistumishankkeisiin myönnettävä enimmäisavustus hanketta kohti: 60 000 euroa

Kululuokka

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Määrä

Hankkeen hallinta

Hankkeen hallinnointiin ja toteutukseen (esimerkiksi hankekokousten valmisteluun ja toteutukseen, hankkeiden valmisteluun, toteutukseen, arviointiin, tulosten levittämiseen ja seurantaan) liittyvät kustannukset

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Perusteena hankkeen kesto.

500 euroa kuukaudessa

Ohjaajakustannukset

Kustannukset, jotka liittyvät ohjaajan osallistumiseen hankkeeseen.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Tapahtumapaikan maan ja työpäivien perusteella.

Ohjaajaan liittyvät kulut on perusteltava hakulomakkeessa. Ohjauksen kesto ei liity hankkeen kestoon.

Taulukko B3 työpäivältä

Enintään 12 päivää

Osallisuustuki

Muita vähemmän mahdollisuuksia omaaviin osallistujiin ja heidän avustajiinsa sekä päättäjiin ja tukihenkilöihin suoraan liittyvät lisäkustannukset (mukaan lukien perustellut matka- ja oleskelukustannukset, jos tällaisia osallistujia varten ei haeta avustusta matkatukea ja yksilötukea koskevista kululuokista).

Rahoitustapa: Todelliset kustannukset.

Kohdentamiskäytäntö: Hakijan on perusteltava hakemus, ja kansallisen toimiston on hyväksyttävä se.

100 % tukikelpoisista kustannuksista

Poikkeukselliset kulut

Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, jos kansallinen toimisto vaatii vakuuden.

Viisumit ja niihin liittyvät kustannukset, oleskeluluvat, rokotukset ja lääkärintodistukset.

Rahoitustapa: Todelliset kustannukset.

Kohdentamiskäytäntö: Hakijan on perusteltava hakemus, ja kansallisen toimiston on hyväksyttävä se.

Vakuus: 80 % tukikelpoisista kustannuksista

Korkeat matkakulut: 80 % tukikelpoisista kustannuksista

Viisumit ja niihin liittyvät kustannukset, oleskeluluvat, rokotukset ja lääkärintodistukset: 100 % tukikelpoisista kustannuksista

Taulukko B3 Ohjaajakustannukset

 

Opettaja/kouluttaja/tutkija/

nuorisotyöntekijä

Yksikkökorvaus päivältä

Tanska, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Ruotsi, Liechtenstein, Norja

241

Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Suomi, Islanti

214

Tšekki, Kreikka, Espanja, Kypros, Malta, Portugali, Slovenia

137

Bulgaria, Viro, Kroatia, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania, Serbia, Slovakia, Pohjois-Makedonian tasavalta, Turkki

74

Lisätuki hankkeen puitteissa järjestetyille fyysisille tapahtumille

Kululuokka

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Määrä

Nuorten osallistumistapahtumien tuki

Kansallisten ja ohjelmamaiden välisten konferenssien, seminaarien ja tapahtumien toteutukseen liittyvät kustannukset, lukuun ottamatta osallistujaorganisaatioiden henkilöstöä / epävirallisten nuorten ryhmien jäseniä ja yhteyshenkilöitä, koska näiden osallistujien kokouksiin osallistuminen katetaan kululuokasta ”hankkeen hallinta”.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Perusteena tapahtuman osallistujamäärä päättäjät mukaan lukien, mutta yhteyshenkilöt pois lukien.

100 euroa osallistujaa kohden

Lisätuki hankkeen puitteissa toteutetuille liikkuvuustoiminnoille

Kululuokka

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Määrä

Matkatuki

Osallistujien ja heidän avustajiensa, päättäjien ja yhteyshenkilöiden edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Perusteena matkan pituus ja henkilöiden määrä.

Hakijan on ilmoitettava lähtöpaikan ja tapahtumapaikan välinen etäisyys[10] käyttämällä Euroopan komission verkkosivuilla olevaa välimatkalaskuria[11].

Kun kyse on liikkuvasta toiminnosta, hakijan on laskettava yhteen yksittäisten tapahtumapaikkojen väliset etäisyydet ja valittava kokonaismatkaa vastaava välimatkakategoria.[12]

Matkan pituus

Tavanomainen matkustaminen

Vihreä matkustaminen

0–99 km

23 euroa

 

100–499 km

180 euroa

210 euroa

500–1 999 km

275 euroa

320 euroa

2 000–2 999 km

360 euroa

410 euroa

3 000–3 999 km

530 euroa

610 euroa

4 000–7 999 km

820 euroa

 

vähintään 8 000 km

1 500 euroa

 

Yksilötuki

Oleskelukustannukset.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Perusteena osallistujakohtainen oleskelun kesto, avustajat, päättäjät ja yhteyshenkilöt mukaan lukien (tarvittaessa), mukaan lukien yksi matkustuspäivä ennen toimintoa ja yksi matkustuspäivä sen jälkeen sekä enintään neljä lisäpäivää osallistujille, jotka saavat vihreää matka-avustusta.

Taulukko A2.1 osallistujaa kohden päivässä

Osallisuustuki

Muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien osallistujien liikkuvuustoimintojen järjestämiseen liittyvät kustannukset.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Perusteena muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien osallistujien määrä, avustajat, yhteyshenkilöt ja päättäjät pois luettuina.

100 euroa osallistujalta

Poikkeukselliset kulut

Osallistujien, myös avustajien, päättäjien ja yhteyshenkilöiden korkeat matkakulut, mukaan lukien puhtaampien, vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien kuljetusvälineiden käyttö.

Rahoitustapa: Todelliset kustannukset.

Kohdentamiskäytäntö: Hakijan on perusteltava hakemus, ja kansallisen toimiston on hyväksyttävä se.

80 % tukikelpoisista kustannuksista

Taulukko A2.1: Yksilötuki nuorten osallistumishankkeisiin liittyviin liikkuvuustoimintoihin

Nuorten osallistumishankkeet (euroa päivältä )

 

Itävalta

45 €

Belgia

42 €

Bulgaria

32 €

Kroatia

35 €

Kypros

32 €

Tšekki

32 €

Tanska

45 €

Viro

33 €

Suomi

45 €

Pohjois-Makedonian tasavalta

28 €

Ranska

38 €

Saksa

41 €

Kreikka

38 €

Unkari

33 €

Islanti

45 €

Irlanti

49 €

Italia

39 €

Latvia

34 €

Liechtenstein

45 €

Liettua

34 €

Luxemburg

45 €

Malta

39 €

Alankomaat

45 €

Norja

50 €

Puola

34 €

Portugali

37 €

Romania

32 €

Serbia

29 €

Slovakia

35 €

Slovenia

34 €

Espanja

34 €

Ruotsi

45 €

Turkki

32 €

Naapurialueiden kumppanimaat

29 €

  1. Tämän toimen määrärahoista suurin osa osoitetaan sellaisten hankkeiden tukemiseen, joissa on mukana organisaatioita ja osallistujia ohjelmamaista. Noin 25 prosentilla toimeen varatuista määrärahoista voidaan kuitenkin rahoittaa globaaleja hankkeita, jotka toteutetaan ohjelmamaiden ja EU:n naapurialueen kumppanimaiden välillä (alueet 1–4, ks. ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa).

  2. https://europa.eu/youth/strategy_fi

  3. Strategiat ovat saatavilla seuraavassa osoitteessa: https://www.salto-youth.net/

  4. https://europa.eu/youth/strategy/euyouthdialogue_fi

  5. Epäviralliset nuorten ryhmät voivat käyttää yhtä tai useampaa ohjaajaa hankkeen aikana tarpeidensa mukaan.

  6. Vähintään neljän 13–30-vuotiaan nuoren muodostama ryhmä. Joku ryhmän vähintään 18-vuotiaista jäsenistä toimii ryhmän edustajana ja vastuuhenkilönä. Epävirallisen nuorten ryhmän määritelmä esitetään sanastossa. Tämän toimen ja siihen liittyvien määräysten yhteydessä ”epävirallinen nuorten ryhmä” sisältyy ”osallistujaorganisaation” määritelmään. Viitattaessa ”osallistujaorganisaatioihin” viittauksen katsotaan kattavan myös ”epäviralliset nuorten ryhmät”.

  7. Osallistujaorganisaatioiden on allekirjoitettava valtakirja hakijaorganisaatiolle. Valtakirjat olisi annettava hakuvaiheessa ja viimeistään allekirjoitettaessa avustussopimusta. Lisätietoja on tämän oppaan C-osassa.

  8. EU:n toimielinten toimipaikkoja on Brysselissä, Frankfurtissa, Luxemburgissa, Strasbourgissa ja Haagissa.

  9. Huomaa seuraava: 

    Alaikärajat – osallistujien on ylitettävä vähimmäisikä viimeistään toiminnon alkamispäivänä.

    Yläikärajat – osallistujat eivät saa toiminnon alkamispäivänä ylittää asetettua enimmäisikää.

  10. Jos esimerkiksi Madridissa (Espanja) asuva henkilö osallistuu Roomassa (Italia) toteutettavaan toimintoon, hakija laskee Madridin ja Rooman välisen etäisyyden (1 365,28 km) ja valitsee tämän etäisyyden mukaisen välimatkakategorian (ts. 500–1 999 km).    

  11. https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/distance-calculator_fi

  12. Jos esimerkiksi Madridissa (Espanja) asuva osallistuja osallistuu liikkuvaan toimintoon, joka toteutetaan ensin Roomassa (Italia) ja sitten Ljubljanassa (Slovenia), hakija laskee Madridin ja Rooman välisen etäisyyden (1 365,28 km) ja sitten Rooman ja Ljubljanan välisen etäisyyden (489,75 km) ja laskee nämä etäisyydet yhteen (1 855,03 km). Tämän jälkeen hän valitsee tämän etäisyyden välimatkakategorian (eli 500–1 999 km) ja laskee EU:n avustuksen osallistujan edestakaisesta matkasta Madridista Ljubljanaan (Rooman kautta) aiheutuviin matkakuluihin (275 euroa).

Tagged in: