Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita koskeva toiminto tukee kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jotka perustuvat monenvälisiin kumppanuuksiin korkeakoulutuksen alalla toimivien organisaatioiden välillä. Sillä tuetaan korkeakoulutuksen relevanssia, laatua, nykyaikaistamista ja reagointikykyä ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa. Sen avulla pyritään edistämään sosioekonomista elpymistä, kasvua ja hyvinvointia. Lisäksi pyritään reagoimaan viimeaikaisiin kehityssuuntauksiin, erityisesti talouden globalisaatioon, samoin kuin inhimillisen kehityksen viimeaikaiseen taantumiseen, haavoittuvuuteen ja kasvavaan sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristöön liittyvään eriarvoisuuteen, jota covid-19-pandemia on kärjistänyt.

Toiminnon odotetaan edistävän Euroopan komission yleisiä painopisteitä:

Vihreän kehityksen ohjelma

Korkeakoulutusjärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä vihreän kehityksen ohjelman tukemiseksi, ja niillä on mahdollista saada aikaan syvällisiä muutoksia ihmisten käyttäytymisessä ja taidoissa. Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita kannustetaan kehittämään osaamista erilaisilla kestävyyden kannalta merkityksellisillä aloilla ja laatimaan vihreän sektorin osaamisstrategioita ja -menetelmiä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia opetussuunnitelmia, jotka vastaavat paremmin yksilöiden tarpeita. Erasmus+ -ohjelmalla tuetaan myös innovatiivisten käytäntöjen kokeilemista, jotta oppijoista ja korkeakoulutuksen järjestäjistä voi tulla todellisia muutoksen aikaansaajia.

Digitaalinen muutos

Hankkeilla olisi tuettava digitaitojen kehittämistä ja omaksumista, jotta digitaalisesta muutoksesta tulisi niin kattava ja osallistava kuin mahdollista. Olisi edistettävä digitaalisten korkeakoulustrategioiden kehittämistä ja toteuttamista, tuettava digitaalista muutosta valtavirtaistamalla digitalisaatio korkeakoulujärjestelmissä ja tehostamalla digitaito-ohjelmia ja tarjottava tukea opettajankoulutukseen ja verkko-koulutukseen ja -oppimiseen.

Maahanmuuttajien kotouttaminen

Hankkeilla olisi edistettävä liikkuvuutta ja erityisesti tuettava tutkintotodistusten ja osaamiskokonaisuuksien tunnustamista eri alueilla sekä tuettava alueiden sisäisiä yhteyksiä. Hankkeilla olisi tuettava maahanmuuttajien ja siirtymään joutuneiden integraatiota tarjoamalla heille mahdollisuus koulutukseen.

Hallinto, rauha, turvallisuus ja inhimillinen kehitys

Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet voivat auttaa luomaan perustan aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiselle ja erityisasiantuntemukselle demokratian, ihmisoikeuksien ja monenvälisyyden kaltaisilla aloilla. Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet voivat auttaa saamaan aikaan pitkän aikavälin ratkaisuja korkeakoulutusalan heikon hallinnon ongelmiin.

Kestävä kehitys ja työpaikat

Koulutusta tarvitaan elämäntaitojen ja työssä tarvittavien taitojen, kuten perustaitojen, ”pehmeiden” taitojen (kuten ongelmanratkaisun tai viestinnän) sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taidealan ja matematiikan (STEAM-aineet) taitojen hankkimiseen. Koulutus tukee myös työllistettävyyttä ja on kestävän kasvun edellytys.

Toiminto edistää osaltaan myös koulutusalaa koskevien EU:n sisäisten toimintapolitiikkojen ulkoista ulottuvuutta. Sillä tuetaan onnistunutta vihreää ja kestävää maailmanlaajuista talouden elpymistä ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin sopimukseen liittyen.

Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeiden toiminnan ja tulosten on hyödytettävä tukikelpoisia ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita, niiden korkeakouluja ja korkeakoulutusjärjestelmiä.

Toiminnon Tavoitteet

Toiminnon tarkoituksena on erityisesti

• Parantaa korkeakoulutuksen laatua ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa ja parantaa sen merkityksellisyyttä työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta
• Parantaa ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen opiskelijoiden osaamista, taitoja ja työllistymismahdollisuuksia kehittämällä uusia ja innovatiivisia koulutusohjelmia
• Edistää osallistavaa koulutusta, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja kansalaistaitojen edistämistä korkeakoulutuksessa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• Parantaa korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden opetus- ja arviointimekanismeja, laadunvarmistusta, johtamista, hallintoa, osallisuutta, innovointia, tietopohjaa, digitaalisia ja yrittäjyysvalmiuksia sekä korkeakoulujen kansainvälistymistä ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• Lisätä korkeakoulujen, korkeakoulutuksesta vastaavien elinten ja ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia nykyaikaistaa korkeakoulujärjestelmiään erityisesti hallinnon ja rahoituksen osalta tukemalla uudistusprosessien määrittelyä, toteuttamista ja seurantaa
• Parantaa opettajien koulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehitystä, jotta voidaan vaikuttaa ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden koulutusjärjestelmien laatuun pitkällä aikavälillä
• Edistää korkeakoulujen yhteistyötä, valmiuksien kehittämistä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa
• Edistää yhteistyötä maailman eri alueiden välillä yhteisten aloitteiden avulla.

Toiminnolla varmistetaan yhdenvertaisuus ja osallisuus, järjestelmien vahvistaminen ja valmiuksien kehittäminen sekä työllistettävyys kaikissa toiminnon osissa. Toimenpiteillä ei enää puututa pelkästään koulutusohjelmien nykyaikaistamiseen sinänsä, vaan niissä olisi otettava huomioon myös hallinto, johtaminen ja korkeakoulutuksen laajempien taloudellisten ja sosiaalisten ekosysteemien vahvistaminen. Alueellisiin kysymyksiin puuttumista, yhteenliittymien ja koalitioiden rakentamista, uusien lähestymistapojen ja aloitteiden pilotointia maiden omavastuullisuuden pohjalta kannustetaan voimakkaasti. Vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisen tukeminen, tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien lisääminen ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa ja opiskelijoiden osallistuminen suunnittelu- ja oppimisprosesseihin ovat toiminnon monialaisia osatekijöitä. Siinä varmistetaan johdonmukaisuus, synergia ja täydentävyys muiden asiaan liittyvien Euroopan unionin tällä alalla toteuttamien toimien kanssa.

Odotetut vaikutukset

• Nykyaikaistetut korkeakoulut, jotka paitsi siirtävät tietämystä myös luovat taloudellista ja sosiaalista arvoa siirtämällä opetus- ja tutkimustuloksensa yhteisöön/maahan
• Korkeakoulutuksen saatavuuden ja laadun parantaminen erityisesti sellaisten henkilöiden osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja eri alueiden köyhimmissä maissa
• Syrjäisillä alueilla sijaitsevien korkeakoulujen osallistumisen lisääminen
• Tehokasta ja vaikuttavaa päätöksentekoa ja politiikan toimeenpanoa korkea-asteen koulutuksen alalla edistävä hallinto
• Alueellinen yhdentyminen ja vertailukelpoisten tunnustamisen ja laadunvarmistuksen välineiden luominen akateemisen yhteistyön tukemiseksi sekä opiskelijoiden, henkilöstön ja tutkijoiden liikkuvuus
• Vahvempi yhteys ja yhteistyö yksityisen sektorin kanssa innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi
• Tiedemaailman mukauttaminen työmarkkinoihin opiskelijoiden työllistettävyyden parantamiseksi
• Opiskelijoiden aloitteellisuuden ja yrittäjähengen lisääntyminen
• Opiskelijoiden ja henkilöstön digitaitojen kohentuminen
• Korkeakoulujen omavastuullisuus korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeiden tuloksista jatkuvuuden varmistamiseksi
• Kansallinen omavastuullisuus kokeilemalla ja valtavirtaistamalla korkeakoulutuksen myönteisiä ja parhaita käytäntöjä
• Paremmat ammatilliset ja muut valmiudet toimia kansainvälisellä tasolla: paremmat johtamistaidot ja kansainvälistymisstrategiat
• Kansainvälisten hankkeiden valmistelun, toteutuksen, seurannan ja jatkotoimien laadun parantaminen.

Toiminta

Ehdotetun toiminnan on liityttävä suoraan edellä esitettyihin tavoitteisiin, alueellisiin painopistealoihin ja lohkojen olennaisiin piirteisiin (ks. jäljempänä), ja ne on eriteltävä koko hankkeen toteutusajan kattavassa hankekuvauksessa.

Tämän toiminnon puitteissa toteutettavien hankkeiden toiminnan on vahvistettava ja hyödytettävä tukikelpoisia ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita, niiden korkeakouluja ja muita korkeakoulutuksen alalla toimiva organisaatioita sekä järjestelmiä.

Rahoitettavissa hankkeissa voidaan yhdistää monenlaista yhteistyö-, vaihto-, viestintä- ja muuta toimintaa, josta annetaan esimerkkejä tämän toiminnon kolmen lohkon kuvauksessa. Ehdotetun toiminnan olisi tuotettava lisäarvoa, ja sillä on oltava suora vaikutus hankkeen tulosten saavuttamiseen.

Maantieteelliset tavoitteet

Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet voidaan toteuttaa

• Kansallisina hankkeina eli hankkeina, joissa on mukana korkeakouluja vain yhdestä tukikelpoisesta ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta
• Useiden maiden (alueellisina) hankkeina yhdellä tukikelpoisella alueella
• Useiden maiden hankkeina, joissa on mukana useampi kuin yksi alue (alueiden välinen hanke) ja vähintään yksi maa kultakin tukikelpoiselta alueelta1 .

Kullekin alueelle on määritelty budjetti, ja lisätietoja käytettävissä olevista määristä julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP): https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home

Sen lisäksi, että erityistä huomiota kiinnitetään tasapuolisiin ja sukupuolten kannalta tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin päästä ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluihin erityisesti niiden henkilöiden osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, toiminnossa sovelletaan kaikilla alueilla osallistavaa lähestymistapaa, jonka tavoitteena on lisätä köyhimpien ja vähiten kehittyneiden ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistumista.

Alueelliset painopistealat

Lohkoissa 1 ja 2 hanke-ehdotuksissa on noudatettava ennalta määriteltyjä alueellisia painopisteitä, jotka julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP): https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home

Lohkossa 3 hanke-ehdotuksissa on noudatettava Ukrainaa koskevia vaatimuksia, jotka julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP): https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home

Hankelohkot

Jotta voidaan vastata ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden erilaisiin haasteisiin, korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita koskeva toiminto koostuu kolmesta erityisestä lohkosta:

Lohko 1 – Korkeakoulusektorin yhteistyömahdollisuuksien edistäminen

Tämän lohkon tarkoituksena on houkutella vähemmän kokeneita korkeakouluja ja pienimuotoisia toimijoita korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevaan toimintoon, jotta helpotetaan uusien toimijoiden mukaanpääsyä2 . Näiden kumppanuuksien olisi oltava ensimmäinen askel niille ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitseville korkeakouluille ja organisaatioille, joiden toimintakyky on pienempi, jotta ne voivat hyödyntää ja lisätä keinoja tavoittaa henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Tästä lohkosta rahoitetaan pienimuotoisia hankkeita, joilla kavennetaan tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden samassa maassa tai samalla alueella sijaitsevien korkeakoulujen välisiä kansainvälistymiseroja. Hankkeilla olisi luotava kumppanuuksia, joilla kehitetään yhteistyöideoita, helpotetaan taitotiedon, kokemuksen ja hyvien käytäntöjen siirtoa, edistetään valmiuksien kehittämismahdollisuuksien saatavuutta sekä parannetaan sosiaalista osallisuutta ja opiskelijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, tai henkilöstön jäsenten mahdollisuuksia hyödyntää laadukasta korkeakoulutustarjontaa. Näissä hankkeissa keskitytään erityisesti

• Ohjelmaan assosioitumattomien vähiten kehittyneiden kolmansien maiden korkeakouluihin
• Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden syrjäisillä alueilla sijaitseviin korkeakouluihin
• Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden uusiin toimijoihin tai vähemmän kokeneisiin korkeakouluihin ja tiedekuntiin
• Opiskelijoihin ja henkilöstöön, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Toiminta

Ehdotetun toiminnan ja hanketulosten olisi tuotettava selkeää lisäarvoa kohteena oleville edunsaajille. Seuraavassa esitetään ohjeellinen luettelo mahdollisesta toiminnasta:

Toiminta, jolla pyritään parantamaan kohteena olevien korkeakoulujen johtamista koskevia / hallinnollisia valmiuksia, kuten

• yliopistojen hallinnon uudistaminen ja nykyaikaistaminen, mukaan lukien palvelujen parantaminen erityisesti opiskelijoiden hyödyksi (esimerkiksi opinto-ohjaus, neuvonta ja ammatinvalintaohjaus)
• kansainvälisistä suhteita vastaavien toimistojen perustaminen tai vahvistaminen ja kansainvälistymisstrategioiden laatiminen
• uusien laadunvarmistusyksiköiden ja laadunvarmistusprosessien/-strategian perustaminen tai olemassa olevien kehittäminen korkeakouluissa
• suunnittelu- ja arviointiyksiköiden valmiuksien luominen tai lisääminen
• kansainvälisten yhteistyöhankkeiden tuloksien viestintää ja levittämistä koskevien mekanismien tehostaminen
• valmiuksien kehittäminen opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuustoiminnan tukemiseksi.

Toiminta, jolla pyritään varmistamaan laadukas ja merkityksellinen koulutus, kuten

• moduulit tai koulutusohjelmat, teknisesti tai ammatillisesti suuntautuneet ohjelmat
• intensiivikurssien perustaminen, joissa osallistuvien korkeakoulujen opiskelijat ja opetushenkilöstö suorittavat lyhyempiä opintojaksoja
• jatko-opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön valmiuksien kehittäminen sekä näiden liikkuvuuden edistäminen
• kurssien järjestäminen korkeakoulujen akateemiselle henkilöstölle
• synergioiden luominen ja yhteyksien vahvistaminen elinkeinoelämään sekä työmarkkinoilla ja koulutus- ja nuorisoalalla toimiviin yksityisiin tai julkisiin organisaatioihin.

Toiminta, jolla pyritään lisäämään opiskelijoiden/henkilöstön, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumismahdollisuuksia, kuten

• etäyhteyksillä toteutettavien ja osallistavien oppimisväylien ja -mahdollisuuksien kehittäminen haavoittuvassa asemassa oleville opiskelijoille hyödyntämällä digiteknologiaa ja verkko-oppimista
• digiteknologian päivittäminen sellaisten erityispalvelujen kehittämiseksi, joilla pyritään varmistamaan vammaisten opiskelijoiden yhtäläiset ja oikeudenmukaiset oppimismahdollisuudet
• sellaisten aloitteiden edistäminen, joilla pyritään positiiviseen syrjintään voimaannuttamalla naisia ja etnisiä/uskonnollisia vähemmistöjä
• sellaisten aloitteiden laatiminen, joilla puututaan heikommassa asemassa olevien ryhmien kohtaamiin esteisiin oppimismahdollisuuksien hyödyntämisessä
• sellaisten osallistavien ympäristöjen luominen, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja vastaavat laajemman yhteisön tarpeita.

Lohko 2 – Korkeakoulutuksen muutoskumppanuudet

Tämän lohkon hankkeissa on käsiteltävä tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitsevien korkeakoulujen eriasteista edistymistä ja haasteita ja niillä on tehostettava ohjelman vaikutusta ja tarvittaessa täydennettävä muita rahoituslähteitä. Niissä otetaan käyttöön korkeakoulutuksessa uusia lähestymistapoja ja aloitteita, jotka perustuvat vertaisoppimiseen ja kokemusten ja hyvien käytäntöjen siirtoon ja jotka vaikuttavat korkeakoulujen lisäksi koko yhteiskuntaan. Korkeakoulutuksen muutoskumppanuudet ovat monitahoisia ja innovatiivisia kapasiteetinvahvistamishankkeita, jotka perustuvat kokemusten, osaamisen ja hyvien käytäntöjen siirtoon. Niissä toteutetaan monenlaisia toisiinsa liittyviä toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan kohteena olevien korkeakoulujen valmiuksia vastata 2000-luvun haasteisiin, kuten muuttoliikkeeseen, ilmastonmuutokseen, hallintoon ja siirtymään kohti digitaalista taloutta. Hankkeiden tuloksilla olisi oltava merkittävä ja pitkäaikainen vaikutus kohdennettuihin korkeakouluihin, joka jatkuu hankkeiden elinkaaren jälkeen, ja siten koko yhteiskuntaa hyödyttävä vaikutus.

Hankkeissa yhdistyvät erityisesti seuraavat tekijät ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen hyväksi:

• Korkeakoulutuksen innovointi sen merkityksellisyyden lisäämiseksi työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta. Ehdotetuilla hankkeilla on tarkoitus puuttua työnantajien vaatimusten ja korkeakoulujen tarjonnan kohtaanto-ongelmaan ja ehdottaa integroituja ratkaisuja opiskelijoiden työllistyvyyden parantamiseksi. Tämä voidaan saada aikaan toteuttamalla kattavia toimia, joita ovat esimerkiksi seuraavat:
  • innovatiivisten opetussuunnitelmien suunnittelu ja innovatiivisten elementtien sisällyttäminen nykyisiin opetussuunnitelmiin
  • innovatiivisten oppimis- ja opetusmenetelmien käyttöönotto (oppijakeskeinen ja todellisiin ongelmiin perustuva opetus ja oppiminen)
  • aktiivinen yhteistoiminta elinkeinoelämän ja tutkimuksen kanssa, täydennyskoulutusohjelmien ja -toimintojen järjestäminen yritysten kanssa ja niiden sisällä
  • ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen kapasiteetin vahvistaminen tutkimuksen, tieteen ja teknologian innovoinnin tehokasta verkostoitumista varten.

• Korkeakoulujen uudistusten edistäminen, jotta niistä voi tulla taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen liikkeellepanijoita ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa. Hankkeilla olisi tuettava korkeakouluja sellaisten institutionaalisten uudistusten kehittämisessä ja toteuttamisessa, joilla niistä tehdään demokraattisempia, osallistavampia, tasapuolisempia ja täysivaltaisempia kansalaisyhteiskunnan osatekijöitä. Institutionaalisia uudistuksia ovat muun muassa uudet hallinto- ja johtamisjärjestelmät ja -rakenteet, digitaitoihin liittyvät valmiudet, nykyaikaiset yliopistopalvelut, laadunvarmistusprosessit sekä akateemisen, teknisen ja hallinnollisen henkilöstön ammatillistamisen ja ammattitaidon kehittymisen välineet ja menetelmät. Yrittäjähenkisyyden kehittäminen ja osaamisen ja taitojen parantaminen korkeakouluissa ovat keskeisiä tekijöitä tämän lohkon onnistumisen kannalta. Monialaisten taitojen oppiminen, yrittäjyyskoulutus ja yrittäjyystaitojen käytännön soveltaminen mahdollistavat sen, että korkeakoulut voivat hyödyntää tietojaan ja resurssejaan paikallisten/kansallisten/alueellisten yhteisöjensä hyväksi.

Toiminta

Ehdotetun toiminnan ja hanketulosten olisi tuotettava selkeää lisäarvoa kohteena oleville edunsaajille. Seuraavassa esitetään ohjeellinen luettelo mahdollisesta toiminnasta:

• Kehitetään, testataan ja mukautetaan innovatiivisia opetussuunnitelmia sisällön [avaintaidot ja monialaiset taidot, (yrittäjyys, ongelmanratkaisu, vihreät työpaikat jne.)], rakenteen (modulaariset, yhteiset jne. opetussuunnitelmat) ja opetus- / oppimismenetelmien osalta [muun muassa avoimen ja joustavan oppimisen, virtuaaliliikkuvuuden, avointen oppimisresurssien, monimuoto-oppimisen ja kaikille avointen verkkokurssien (MOOC-kurssien) käyttö].
• Kehitetään, testataan ja mukautetaan uusia oppimismenetelmiä, -välineitä ja -materiaaleja (kuten uusia monitieteisiä opetussuunnitelmia, oppijakeskeistä ja todellisiin ongelmiin perustuvaa opetusta ja oppimista) opiskelijoiden käytännön koulutuksen ja harjoittelujaksojen avulla.
• Toteutetaan Bolognan periaatteiden mukaisia uudistuksia (esimerkiksi kolmen syklin järjestelmä, avoimuusvälineet, kuten opintopistejärjestelmät ja korkeakoulututkintotodistuksen liite, laadunvarmistus, arviointi, kansalliset/alueelliset tutkintoviitekehykset, aiemman ja epävirallisen oppimisen tunnustaminen) korkeakoulujen tasolla.
• Otetaan käyttöön opetussuunnitelmaan täysin integroituja, tunnustettuja ja opintopisteitä kerryttäviä käytännöllisiä koulutusohjelmia, harjoittelujaksoja ja elinkeinoelämän ja teollisuuden todellisia tapauksia koskevia tapaustutkimuksia.
• Otetaan käyttöön harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusjärjestelmiä, joissa yhdistetään korkea-asteen opintoja keskiasteen ammatilliseen koulutukseen valmistuneiden työllistettävyyden parantamiseksi.
• Kehitetään ratkaisuja vaativiin ongelmiin sekä tuote- ja prosessi-innovaatioita (opiskelijat, professorit ja käytännön toimijat yhdessä).
• Kehitetään ja testataan haavoittuvassa asemassa oleville yhteiskuntaryhmille suunnattuja ratkaisuja kiireellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joita markkinat eivät täytä. Vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin tai haasteisiin, jotka liittyvät asenteiden ja arvojen, strategioiden ja toimintapolitiikkojen, organisaatiorakenteiden ja -prosessien sekä toteutusjärjestelmien ja -palvelujen muutoksiin.
• Tuetaan innovointiin, teknologian siirtoon ja yritysten perustamiseen liittyvien keskusten ja hautomoiden perustamista sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin integrointia korkeakoulujen, alueiden ja valtioiden tasolla.
• Kehitetään ja testataan täydennyskoulutusohjelmia ja -toimintaa yrityksissä ja yhdessä niiden kanssa.
• Luodaan järjestelyt innovatiivisten toimenpiteiden kokeilemiseksi ja testaamiseksi. Toteutetaan määräaikaisia opiskelija-, tutkija-, opettaja- ja yrityshenkilöstövaihtoja. Luodaan kannustimia yrityshenkilöstön osallistumiselle opettamiseen ja tutkimustyöhön.
• Uudistetaan hallinto- ja johtamisjärjestelmiä ja -rakenteita korkeakoulujen tasolla (mukaan lukien laadunvarmistusmenetelmät ja -järjestelmät, taloushallinto ja korkeakoulujen autonomia, kansainväliset suhteet, opiskelijapalvelut ja -neuvonta, uraohjaus, akateemiset ja tutkimuslautakunnat jne.).
• Kehitetään korkeakoulujen kansainvälistymistä koskevia strategioita ja välineitä (opetussuunnitelmien kansainvälinen avoimuus, korkeakoulujen väliset liikkuvuusjärjestelmät) ja niiden kykyä verkostoitua tehokkaasti tutkimuksen, tieteellisen ja teknologisen innovoinnin alalla (muun muassa tieteellinen yhteistyö ja tietämyksen siirto).
• Kehitetään ja testataan haavoittuvassa asemassa oleville yhteiskuntaryhmille suunnattuja ratkaisuja kiireellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joita markkinat eivät täytä. Vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin tai haasteisiin, jotka liittyvät asenteiden ja arvojen, strategioiden ja toimintapolitiikkojen, organisaatiorakenteiden ja -prosessien sekä toteutusjärjestelmien ja -palvelujen muutoksiin.
• Kehitetään ratkaisuja vaativiin ongelmiin sekä tuote- ja prosessi-innovaatioita (opiskelijat, professorit ja käytännön toimijat yhdessä).
• Kehitetään, mukautetaan ja otetaan käyttöön välineitä ja menetelmiä akateemisen ja hallintohenkilöstön täydennyskoulutusta, arviointia, ammattimaistamista ja ammatillista kehittymistä sekä opettajien peruskoulutusta ja jatkuvaa urakehitystä varten.

Lohko 3 – Rakenneuudistushankkeet

Tämän lohkon hankkeilla tuetaan ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden toimintaa, jolla kehitetään johdonmukaisia ja kestäviä korkeakoulutusjärjestelmiä niiden sosioekonomisten tarpeiden täyttämiseksi ja laajemmin tietoon perustuvan talouden luomiseksi. Tähän lohkoon kuuluvia elementtejä ovat myös onnistuneiden tulosten valtavirtaistaminen ja laajentaminen sekä synergiat meneillään olevan tai suunnitellun tuen kanssa kahdenvälisten tukiohjelmien alalla. Rakenneuudistushankkeissa otetaan huomioon tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tarpeet kestävien systeemisten ja rakenteellisten parannusten ja innovaatioiden tukemiseksi korkeakoulutuksen alalla. Näissä hankkeissa käsitellään erityisesti maiden pyrkimyksiä kehittää yhtenäisiä ja kestäviä korkeakoulutusjärjestelmiä niiden sosioekonomisten tarpeiden täyttämiseksi ja viime kädessä tietoon perustuvan talouden luomiseksi. Ottamalla mukaan ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden toimivaltaiset kansalliset viranomaiset (erityisesti opetusministeriöt), korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja muut asiaankuuluvat viranomaiset/elimet ja sidosryhmät näillä hankkeilla

• edistetään yhteistyötä ja keskinäistä oppimista EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ja tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeimman institutionaalisen tason viranomaisten välillä, jotta voidaan edistää korkeakoulutusalan järjestelmällistä parantamista ja innovointia
• edistetään osallistavia korkeakoulujärjestelmiä, jotka voivat tarjota erilaisista lähtökohdista tuleville opiskelijoille oikeat edellytykset saada koulutusta ja onnistua; tästä syystä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöihin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia
• lisätään ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen, korkeakoulutuksesta vastaavien elinten ja toimivaltaisten viranomaisten (erityisesti ministeriöiden) valmiuksia ottamalla ne mukaan osallistumaan uudistusprosessien määrittelyyn, toteuttamiseen ja seurantaan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamiseksi erityisesti hallinnon ja rahoituksen osalta
• tunnistetaan synergiat ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa Erasmus+ -ohjelman kattamilla aloilla käynnissä olevien EU:n aloitteiden kanssa.

Digitaalisen koulutusympäristön vahvistaminen Ukrainaa varten

Lohkon 3 mukaisesti tämä toiminto tukee myös rakenneuudistushankkeita, joiden tarkoituksena on luoda digitaalinen avoin koulutusympäristö laadukkaan korkeakoulutuksen tarjoamiseksi ukrainalaisten korkeakoulujen opiskelijoille ja erityisesti niille, jotka ovat paenneet Ukrainasta tai joutuneet siirtymään maan sisällä – samoin kuin koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseksi laajalle ulkomailla oleskelevalle ukrainalaisyhteisölle, – ukrainalaisten ja muiden eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyöhön perustuen. Tällainen digitaalinen ympäristö tukisi myös akateemisen henkilöstön vaihtoja ja yhteistyötä.

Tämän hankkeen odotetaan

• tukevan ukrainalaisten yliopistojen suorituskykyisen digitaalisen koulutuksen ekosysteemin kehittämistä ja takaavan siten niiden toiminnan jatkumisen sekä niiden toiminnan konfliktin aikana ja sen jälkeen
• tukevan opetus- ja oppimismenetelmien digitalisaatiota sekä verkko-oppimisen ja osallistavan oppimisen edellyttämän infrastruktuurin tarjoamista, mikä on myös digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 yleisten tavoitteiden mukaista.

Tarkemmin sanottuna tässä hankkeessa annetaan ukrainalaisten korkeakoulujen verkostolle mahdollisuus perustaa yhteinen korkeakoulujen välinen verkkoalusta, johon yhdistetään myös olemassa olevat digitaaliset koulutusfoorumit. Myös eurooppalaiset koulutuslaitokset, joilla on kokemusta etä- ja verkko-oppimisesta, voivat antaa tukea yhteisen alustan luomiseen ja toimintaan.

Alustalle kootaan digitaalisia verkkokursseja ja muuta merkityksellistä sisältöä, jota opetettiin ukrainalaisissa yliopistoissa ennen sotaa ja joka on päivitetty hankkeen laatua koskevien vaatimusten mukaiseksi. Alusta mahdollistaisi myös kurssien hallinnoinnin, rekisteröitymisen, opiskelijoiden tunnistuksen varmentamisen, oppimateriaalien varastoinnin, verkkotentit ja -arvioinnin jne. Alusta olisi tarkoitettu pääasiassa niille korkeakouluille, jotka ovat peruuttamattomasti tai osittain menettäneet infrastruktuurinsa ja joiden henkilöstö ja opiskelijat ovat siirtyneet Ukrainan muille alueille tai ulkomaille, mutta sen kautta voidaan antaa tukea myös muille Ukrainan korkeakouluille ja niiden opiskelijoille.

Hankkeen kuluessa ukrainalaisille kumppaneille annetaan mahdollisuus toteuttaa muun muassa seuraavaa toimintaa:

• oppilaitosten välisten sääntöjen ja menettelyjen laatiminen yliopistokurssien ja materiaalien kehittämistä varten
• kaikkien ukrainalaisten korkeakoulujen käyttöön verkkoalustan kautta asetettavien digitaalisten koulutussisältöjen ja kurssien suunnittelu ja toteuttaminen
• koulutuksen tarjoaminen verkko- ja etäopetusta antavalle akateemiselle henkilöstölle alustan kautta
• menettelyjen laatiminen oppimistulosten ja ECTS-opintopisteiden tunnustamiselle erityisesti yliopistokurssien osalta
• yhteisten laadunvarmistusmekanismien kehittäminen
• muut korkealaatuiset toiminnot, joilla varmistetaan Ukrainan korkeakoulujärjestelmän toiminnan jatkuvuus vaikeista olosuhteista huolimatta.

Keskipitkällä aikavälillä alusta voisi toimia pohjana avoimen yliopiston perustamiselle Ukrainaan. Sitä varten koottaisiin yhteen nykyisten yliopistojen digitaalinen tarjonta, ja lisäksi sen puitteissa olisi mahdollista kehittää uusia ohjelmia, muun muassa uusia verkkokursseja, ja asiaan liittyvää opintomateriaalia.

Lisätietoja ja hanketta koskevat vaatimukset julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP): https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home

Toiminta

Hankkeissa olisi ehdotettava toimintaa, joka tuo selkeää lisäarvoa koko korkeakoulujärjestelmään ja jolla on suora vaikutus kohteena oleviin edunsaajiin. Tällaisella toiminnalla olisi edistettävä sellaisten korkeakoulutuspolitiikkojen uudistamista, joilla vastataan yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeisiin.

Seuraavassa esitetään ohjeellinen luettelo mahdollisesta toiminnasta:

• Edistetään kansallista omistajuutta kokeilemalla ja valtavirtaistamalla korkeakoulutuksen myönteisiä ja parhaita käytäntöjä kansallisella ja/tai alueellisella tasolla
  • tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyden parantamiseksi
  • henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, korkeakoulutukseen pääsyn lisäämiseksi
  • koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisten yhteyksien lujittamiseksi.
• Edistetään tehokasta ja tuloksellista päätöksentekoa korkeakoulutuksen alalla ottamalla mukaan muita korkeakoulutuksen alan sidosryhmiä:
  • kannustetaan muiden asiasta vastaavien viranomaisten osallistumista korkeakoulualan merkityksellisyyden ja sen yhteiskunnallisen vaikutuksen lisäämiseksi
  • mahdollistetaan opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen korkeakoulujärjestelmän hallintoon ja uudistamiseen
  • otetaan mukaan järjestöjä, jotka toimivat muilla asiaankuuluvilla aloilla, kuten ammatillisessa koulutuksessa ja nuorisoalalla
  • lisätään korkeakoulutuksen kansainvälistä ulottuvuutta EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ja tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkean tason toimielinten välisen yhteistyön avulla; kehitetään ja toteutetaan erityisesti järjestelmiä, joilla helpotetaan opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön liikkuvuutta, esimerkiksi luomalla alueellisia opintosuoritusten siirtojärjestelmiä tai tukemalla kansallisten tutkintoviitekehysten kehittämistä
  • määritellään kansallinen/alueellinen laadunvarmistuksen viitekehys.
• Edistetään alueellista akateemista yhteistyötä ja ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden vapaaehtoista lähentymistä kohti yhteistä alueellista strategiaa korkeakoulutuksen alalla:
  • määritellään toimet alueellisen korkeakoulutusalueen luomiseksi
  • helpotetaan kansallista ja rajat ylittävää tunnustamista
  • poistetaan oppimisen esteitä, parannetaan laadukkaan ja innovaatiovetoisen koulutuksen saatavuutta ja helpotetaan opettajien, oppijoiden ja työntekijöiden siirtymistä eri maiden välillä.
• Edistetään sellaisten rahoitusmekanismien käyttöönottoa, joilla pyritään
  • lisäämään henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumista korkeakoulutukseen
  • kuromaan umpeen digitaalinen kuilu korkeakoulu- ja yksilötasolla
• Lisätään opetusalan ammattien houkuttelevuutta muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:
  • edistetään urakehitystä koskevia aloitteita
  • edistetään opettajien osallistumista korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen luomalla kannustimia.

Vastuuviranomaisia, joilla on toimivaltaa hankkeen kohteena olevilla aloilla (esimerkiksi työllisyys, nuoriso, rahoitus, sosiaaliasiat, sisäasiat, oikeusasiat tai terveys), sekä EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden viranomaisia kannustetaan osallistumaan hankkeisiin.

Tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluja kannustetaan erityisesti toimimaan hakijoina tässä lohkossa.

Digitaalisen koulutusympäristön vahvistaminen Ukrainaa varten

Erityisesti tässä aloitteessa odotetaan, että ukrainalaisten oppilaitosten verkosto perustaa etäopetuksesta kokemusta omaavien eurooppalaisten oppilaitosten tukemana verkkoalustan, johon kootaan digitaalisia verkkokursseja ja muuta merkityksellistä sisältöä, jota opetettiin ukrainalaisissa yliopistoissa ennen sotaa ja joka on päivitetty hankkeen laatua koskevien vaatimusten mukaiseksi (ensimmäinen vaihe) ja/tai joka on nimenomaan kehitetty Ukrainan avoimessa (virtuaalisessa) yliopistossa tai sitä varten (toinen vaihe). Tavoitteena tulisi olla, että alustalla tarjottavat kurssit ovat ukrainalaisten yliopistojen järjestämiä, eli opiskelijat opiskelevat ja valmistuvat samalla tavalla kuin oppilaitoksessa paikan päällä opiskelevat.

Hankkeen aikana oppilaitosten olisi laadittava oppilaitosten väliset säännöt ja menettelyt, jotka koskevat kaikkien ukrainalaisten korkeakoulujen saataville verkkoalustalla asetettavien yliopistokurssien ja materiaalien kehittämistä sekä kurssien toteuttamista, opettamista ja oppimista. Lisäksi olisi kehitettävä oppimistulosten ja ECTS-opintopisteiden tunnustamismenettelyt erityisesti yliopistokurssien osalta sekä yhteiset laadunvarmistusmenettelyt, mukaan lukien itsearviointijärjestelyt, Ukrainan avoimen (virtuaalisen) yliopiston kursseja ja materiaaleja varten. Hanke tukee uusien digitaalisten koulutussisältöjen ja -kurssien luomista.

Alustalle sisällytetään koulutusta ukrainalaiselle akateemiselle henkilöstölle etäopetuksena.

Alustan odotetaan tukevan ensimmäisessä vaiheessa pääasiassa niitä korkeakouluja, jotka ovat peruuttamattomasti tai osittain menettäneet infrastruktuurinsa ja joiden henkilöstö ja opiskelijat ovat siirtyneet Ukrainan muille alueille tai ulkomaille, muita ukrainalaisia korkeakouluja ja opiskelijoita.

Alusta antaa ukrainalaisten korkeakoulujen kehittämille digitaalisille koulutustuotteille näkyvyyttä ja mahdollistaa avointen kurssien kautta sen, että niitä käyttää laajempi yleisö Ukrainassa ja muualla maailmassa.

Kelpoisuusperusteet

Kuka voi hakea?

Tämän toiminnon osalta tukikelpoiset ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat:

Kaikki alueiden 1, 2, 3, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat (ks. ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa)3 .

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) ja Venäjän federaation (alue 4) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

Lohkot 1 ja 2:

Hakijoiden (koordinaattori ja kumppanit) on oltava oikeussubjekteja:

• korkeakouluja tai korkeakoulujen organisaatioita4
• sijoittautuneita EU:n jäsenvaltioihin, ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin5 tai tukikelpoisiin ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin.

Lohko 3:

Digitaalisen koulutusympäristön vahvistaminen Ukrainaa varten:

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot (koordinaattori ja kumppanit), jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

Maantieteellinen kattavuus:

• kansainvälisessä oikeudessa tunnustettu Ukrainan alue
• vähintään yksi EU:n jäsenvaltio tai ohjelmaan assosioitunut kolmas maa.

Oppilaitosten kattavuus:

• vähintään yksi korkeakoulu kustakin osallistuvasta maasta
• korkeakoulutuksesta Ukrainassa vastaava kansallinen toimivaltainen viranomainen (esim. ministeriö).

Muut rakenneuudistushankkeet:

Hakijoiden (koordinaattori ja kumppanit) on oltava oikeussubjekteja:

• korkeakouluja, korkeakoulujen organisaatioita tai tunnustettuja kansallisia tai kansainvälisiä rehtori-, opettaja- tai opiskelijaorganisaatioita
• sijoittautuneita EU:n jäsenvaltioihin, ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin tai tukikelpoisiin ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin
• Syyrian organisaatiot eivät voi osallistua tähän lohkoon.

EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevilla korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE).

Korkeakoulujen, jotka sijaitsevat tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa ja jotka ovat toimivaltaisten viranomaisten korkeakouluiksi tunnustamia, (mahdollisine) sidosyhteisöineen on tarjottava täydellisiä korkeakoulututkintoihin johtavia opinto-ohjelmia ja tunnustettuja korkea-asteen tutkintoja6 .

Myös EU:n jäsenvaltioissa, ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa ja tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitsevat, työmarkkinoilla tai koulutus- ja nuorisoalalla toimivat yhdistykset ja julkiset tai yksityiset organisaatiot mahdollisine sidosyhteisöineen voivat osallistua, mutta eivät koordinaattorina.

Konsortion kokoonpano

Lohkot 1 ja 2:

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot (koordinaattori ja kumppanit), jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

Maantieteellinen kattavuus:

• vähintään kaksi EU:n jäsenvaltiota tai ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata
• vähintään yksi tukikelpoinen ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa
• vähintään kaksi tukikelpoista ohjelmaan assosioitumatonta kolmatta maata alueilta 1, 10 ja 11
• vähintään yksi ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa alueelta 10 ja toinen alueelta 11 hankkeissa, joihin molemmat alueet osallistuvat7 .

Oppilaitosten kattavuus:

• vähintään yksi korkeakoulu kustakin osallistuvasta EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta
• vähintään kaksi korkeakoulua kustakin osallistuvasta ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta.

Oppilaitosten kattavuus koskee kaikkia konsortiossa mukana olevia maita.

Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien hakijoiden määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista tulevien hakijoiden määrä.

Poikkeus:

Jos ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa on vähemmän kuin viisi korkeakoulua tai jos yhden korkeakoulun osuus on yli 50 prosenttia maan kaikista opiskelijoista, hyväksytään hakemukset, joissa on mukana yksi korkeakoulu kyseisistä maista.

Lohko 3:

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot (koordinaattori ja kumppanit), jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

Maantieteellinen kattavuus:

• vähintään kasi EU:n jäsenvaltiota tai ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata
• vähintään yksi tukikelpoinen ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa.

Oppilaitosten kattavuus:

• vähintään yksi korkeakoulu kustakin osallistuvasta EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta
• vähintään kaksi korkeakoulua kustakin osallistuvasta ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta
• korkeakoulutuksesta kussakin tukikelpoisessa ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa vastaava kansallinen toimivaltainen viranomainen (esim. ministeriö).

Oppilaitosten kattavuus koskee kaikkia konsortiossa mukana olevia maita.

Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien hakijoiden määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista tulevien hakijoiden määrä.

Poikkeus:

Jos ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa on vähemmän kuin viisi korkeakoulua tai jos yhden korkeakoulun osuus on yli 50 prosenttia maan kaikista opiskelijoista, hyväksytään myös hakemukset, joissa on mukana vain yksi korkeakoulu kyseisistä maista.

Toiminnan tapahtumapaikka

Toiminnan on tapahduttava hankkeisiin osallistuvissa maissa.

Hankkeen kesto

Lohkot 1 ja 2

Hankkeiden on yleensä kestettävä 24 tai 36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Lohko 3

Hankkeiden on yleensä kestettävä 36 tai 48 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Lohko 1

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2023-CBHE

Aiheen tunniste: ERASMUS-EDU-2023-CBHE-STRAND-1

Lohko 2

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2023-CBHE

Aiheen tunniste: ERASMUS-EDU-2023-CBHE-STRAND-2

Lohko 3

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2023-CBHE

Aiheen tunniste: ERASMUS-EDU-2023-CBHE-STRAND-3

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 16. helmikuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Arviointikriteerit

Hanke-ehdotukset arvioidaan kaksivaiheisella menettelyllä seuraavin perustein:

Vaihe 1

Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä)

• Tarkoitus: Hanke-ehdotus on merkityksellinen korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevan toiminnon tavoitteiden ja toimintamuotojen ja lohkon erityisominaisuuksien kannalta. Sillä vastataan asianmukaisesti kohdemaan tai -alueen (kohdemaiden tai -alueiden) sekä kohderyhmien ja lopullisten edunsaajien nykyisiin tarpeisiin ja rajoitteisiin. Kohteena olevien osallistujien, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, tarpeet otetaan huomioon (tarvittaessa). Hanke-ehdotuksessa käsitellään EU:n yleisiä painopisteitä.
• Tavoitteet: Tavoitteet perustuvat luotettavaan tarveanalyysiin. Ne ovat täsmällisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, realistisia ja aikasidonnaisia. Niissä käsitellään osallistujaorganisaatioiden kannalta merkittäviä kysymyksiä (kohteena olevien korkeakoulujen nykyaikaistamis-, kehittämis- ja kansainvälistymisstrategian mukaisesti) sekä tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulutuksen kehittämisstrategioita.
• Yhteys EU:n politiikkaan ja aloitteisiin: Hanke-ehdotuksessa otetaan soveltuvin osin huomioon täydentävyys/synergiat muiden EU:n ja muiden tahojen (julkisten ja yksityisten rahoittajien) rahoittamien toimien kanssa ja lisätään niitä.
• Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksessa osoitetaan, että vastaavia tuloksia ei voida saavuttaa ilman EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakoulujen yhteistyötä ja ilman EU-rahoitusta.

Erityisesti lohkon 1 osalta:

• Hanke-ehdotuksessa käsitellään selkeästi kohdealueen/-alueiden ennalta määriteltyjä alueellisia painopisteitä.

Erityisesti lohkon 2 osalta:

• Hanke-ehdotuksessa keskitytään innovatiivisiin elementteihin ja alansa huippua edustaviin menetelmiin yksilöidyllä toiminta-alueella.
• Hanke-ehdotuksessa käsitellään selkeästi kohdealueen/-alueiden ennalta määriteltyjä alueellisia painopisteitä.

Erityisesti lohkon 3 osalta:

Hanke-ehdotuksessa käsitellään korkeakoulujärjestelmien uudistamista ja nykyaikaistamista kohteena olevien ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kehittämisstrategioiden mukaisesti.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

• Johdonmukaisuus: Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavoitteet, menetelmät ja toiminta ovat ehdotetun budjetin mukaisia. Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintamuotoja, joilla täytetään yksilöidyt tarpeet ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin.
• Menetelmä: Toimenpiteen toimintalogiikka on laadukas, suunnitellut tuotokset ja vaikutukset ovat johdonmukaisia ja toteuttamiskelpoisia, ja keskeiset oletukset ja riskit on määritelty selkeästi. Loogisen viitekehyksen matriisin rakenne ja sisältö, muun muassa objektiivisesti todennettavissa olevien indikaattorien valinta, tietojen saatavuus, perustason tiedot ja tavoitearvot, ovat asianmukaiset.
• Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia. Resurssien suhde odotettuihin tuloksiin on riittävä, ja työsuunnitelma on realistinen ja sisältää tarkasti määritellyt toimenpiteet, aikataulut, selkeät tuotokset ja välitavoitteet.
• Budjetti: Hanke-ehdotus on kustannustehokas ja siinä osoitetaan hankkeen onnistuneeseen toteuttamiseen tarvittavat varat.
• Laadunvalvonta: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit ja lieventävät toimenpiteet) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti.
• Ympäristökestävyys: Hanke on suunniteltu ympäristöystävälliseksi ja sen eri vaiheisiin sisältyy vihreitä käytäntöjä (esimerkiksi vihreä matkustaminen).

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

• Hallinto: Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeät hallintojärjestelyt. Aikataulut, hallintorakenteet, yhteistyöjärjestelyt ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia.
• Kokoonpano: Kumppanuudessa on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä organisaatioita, joilla on ehdotuksen tavoitteiden ja lohkon erityispiirteiden kannalta tarpeellinen osaaminen. Hanke-ehdotuksessa ovat mukana sopivimmat ei-akateemiset kumppanit, jotka edustavat eri aloja ja monenlaista kokemusta.
• Tehtävät: Roolit ja tehtävät on jaettu kunkin kumppanin taitotiedon, profiilin ja kokemuksen mukaisesti ja ne ovat asianmukaiset.
• Yhteistyö: Hanke-ehdotus sisältää tehokkaita mekanismeja, joilla taataan, että osallistujaorganisaatioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välinen yhteistyö, viestintä ja konfliktinratkaisu on tehokasta.
• Sitoutuneisuus: Hankekumppanien panokset ovat merkittäviä, välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä. Hanke-ehdotuksesta käy ilmi erityisesti ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kumppaneiden osallistuminen, sitoutuminen ja omavastuullisuus hankkeen erityistavoitteiden ja tulosten suhteen.

Erityisesti lohkon 2 osalta:

• Hanke-ehdotukseen liittyy asiaankuuluvia muita kuin akateemisia organisaatioita ja sidosryhmiä, jotka tuovat innovatiivista lisäarvoa hanke-ehdotuksen tavoitteisiin.

Erityisesti lohkon 3 osalta:

• Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, että korkeakoulutuksesta vastaavat toimivaltaiset kansalliset viranomaiset osallistuvat tehokkaasti toiminnon ohjaamiseen ja toteutukseen.

Jatkuvuus, vaikuttavuus ja odotettujen tulosten levittäminen (enintään 20 pistettä)

• Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidosryhmät hyödyntävät hankkeen tuloksia ja miten varmistetaan kerrannaisvaikutukset (mukaan lukien mahdollisuudet toistaa ja laajentaa toiminnan tuloksia alakohtaisella tasolla sekä paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla), ja siinä esitetään keinoja mitata tulosten hyödyntämistä hankkeen rahoittamisen aikana ja sen jälkeen.
• Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän ja tehokkaan tulostenlevityssuunnitelman sekä asianmukaiset toimenpiteet ja niiden aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti levitettyä sidosryhmille ja hankkeen ulkopuolisille tahoille tavoittamalla merkitykselliset sidosryhmät ja tekemällä tulokset niiden kannalta houkutteleviksi sekä hankkeen rahoittamisen aikana että sen jälkeen.
• Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksella varmistetaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla syntyvä vaikutus kohderyhmiin ja asianomaisiin sidosryhmiin. Siihen sisältyy toimenpiteitä sekä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) yksilöiden, korkeakoulujen ja järjestelmän tasolla.
• Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selvitetään, miten hankkeen tuloksia ylläpidetään taloudellisesti (hankerahoituksen päättymisen jälkeen) ja institutionaalisesti (toiminnan ja palvelujen jatkaminen) sekä miten varmistetaan paikallinen omistajuus.

Erityisesti lohkon 1 osalta:

• Hanke-ehdotuksella varmistetaan jatkuva ja kestävä toiminta olemassa olevien esteiden poistamiseksi sekä korkeakoulujen tarjoamien oppimismahdollisuuksien ja -resurssien saavutettavuuden parantaminen opiskelijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja henkilöstön kannalta.
• Hanke-ehdotus on omiaan lisäämän ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen valmiuksia kansainväliseen yhteistyöhön.

Erityisesti lohkon 2 osalta:

• Hanke-ehdotuksella varmistetaan merkittävä vaikutus ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluihin, erityisesti niiden innovointivalmiuksien kehittämiseen ja hallinnon nykyaikaistamiseen, kun ne avautuvat koko yhteiskunnalle, työmarkkinoille ja muulle maailmalle.
• Hanke-ehdotuksesta käyvät ilmi hankkeen laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan ja/tai kyseiseen talouden alaan.

Erityisesti lohkon 3 osalta:

• Hanke-ehdotuksessa osoitetaan, miten hanketulokset johtavat politiikan uudistamiseen tai korkeakoulutuksen nykyaikaistamiseen järjestelmän tasolla.

Hanke-ehdotukset voivat saada enintään 100 pistettä. Hanke-ehdotuksen on saatava kaikkiaan vähintään 60 pistettä ja vähintään puolet kunkin arviointikriteerin enimmäispistemäärästä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä.

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän kriteeristä ”hankkeen relevanssi” ja toissijaisesti kriteeristä ”jatkuvuus, vaikuttavuus ja odotettujen tulosten levittäminen”.

Lisäksi arviointikomitea ottaa huomioon

• hankkeiden temaattisen monipuolisuuden ja riittävän maantieteellisen edustuksen alueella kunkin maan hankkeiden lukumäärän osalta
• seuraaviin alueisiin sovellettavien vaatimusten noudattamisen:
  • Itäisen kumppanuuden maat: Lohkoissa 1 ja 2 etusijalle asetetaan muualla kuin pääkaupungissa ja/tai maaseutu- ja/tai syrjäisillä alueilla sijaitsevat korkeakoulut.
  • Aasia, Keski-Aasia, Lähi-itä ja Tyynenmeren alue: Lohkoissa 1 ja 2 etusijalle asetetaan vähiten kehittyneet maat.
  • Saharan eteläpuolinen Afrikka: Kaikissa lohkoissa etusijalle asetetaan vähiten kehittyneet maat. Erityistä huomiota kiinnitetään myös muuttoliikkeen kannalta ensisijaisiin maihin ja alueellisiin hankkeisiin, joihin osallistuu korkeakouluja useista maista. Yksikään maa ei voi saada yli 8:aa prosenttia alueelle myönnetystä rahoituksesta.

Tämän jälkeen hanke-ehdotukset sijoitetaan laskevaan paremmuusjärjestykseen alueittain ja lohkoittain.

Seuraavassa vaiheessa ehdotuksista, joita arviointikomitea ehdottaa rahoitettaviksi (ja varallaololuettelo), kuullaan asianomaisten tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden EU:n edustustoja seuraavien seikkojen osalta:

• Ovatko korkeakoulut kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tunnustamia?Onko hanke
• toteutettavissa kolmannen maan / kolmansien maiden paikallisessa toimintaympäristössä?
• Edistääkö hanke paikallisiin tarpeisiin vastaamista kyseessä olevalla painopistealalla?
• Onko hanke päällekkäinen kyseistä aihealuetta koskevien olemassa olevien EU:n edustuston taikka kansallisten tai kansainvälisten rahoittajatahojen aloitteiden kanssa?

Vain hankkeille, jotka ovat läpäisseet EU:n edustustojen kuulemisen, ehdotetaan EU:n rahoitusta kunkin alueen käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa ja enintään kahdelle hanke-ehdotukselle hakijaorganisaatiota kohden. Kullekin kolmelle lohkolle suunnitellaan alustava budjetti, mutta määrärahojen siirto lohkosta toiseen on mahdollista.

Lisätiedot

Hakemuksen hyväksyminen ei tarkoita, että hakijalle välttämättä myönnetään hakemuksessa haettu avustusmäärä. Tukea voidaan pienentää toiminnon lohkoja koskevien erityisten rahoitussääntöjen ja arvioinnin tulosten perusteella.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Huomioon olisi otettava seuraavat näkökohdat:

1. Kumppanikorkeakoulujen sitoutuminen hankkeeseen

Tuloksellisessa korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeessa on varmistettava kaikkien kumppanikorkeakoulujen, erityisesti ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen, vahva osallistuminen. Yhteinen vastuu hanke-ehdotuksen laadinnasta saa ne ottamaan vastuun hankkeen tuloksista ja hankkeen jatkuvuudesta. Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeissa voi olla mukana ”liitännäiskumppaneita”, jotka osallistuvat hankkeen tiettyjen tehtävien/toimenpiteiden toteuttamiseen tai tukevat tulosten levittämistä ja hankkeen jatkuvuutta. Sopimuksen hallinnointiin liittyvissä asioissa ”liitännäiskumppaneita” ei pidetä hankekumppaneina, eivätkä ne saa rahoitusta.

2. Tarveanalyysi

Tarpeiden arviointi on ensimmäinen tärkeä vaihe laadittaessa ehdotusta korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeesta. Tarvearvioinnin tarkoituksena on tunnistaa vahvistettavat alat ja niillä olevien puutteiden syyt. Tämä puolestaan tarjoaa perustan asianmukaisille toimille puutteiden korjaamiseksi ja siten korkeakoulujen kapasiteetin vahvistamiseksi.

3. Toteutus ja seuranta

Tarveanalyysien valmistuttua voidaan laatia toteutussuunnitelma havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon seuraavat keskeiset seikat:

• Nykyaikaistaminen / uudet opetussuunnitelmat: Etenkin hankkeiden, joihin sisältyy ”opetussuunnitelmien kehittämistä”, odotetaan sisältävän opetushenkilöstölle tarkoitettua koulutusta ja liittyvän esimerkiksi laadunvarmistukseen tai tutkinnon suorittaneiden työllistettävyyteen työmarkkinayhteyksien avulla. Koulutusohjelmat olisi akkreditoitava virallisesti ja/tai niiden olisi saatava lisenssi ennen hankkeen rahoituskauden päättymistä. Uusien tai ajantasaistettujen kurssien opettaminen on aloitettava hankkeen kestäessä, niissä on oltava riittävästi opiskelijoita ja uudelleenkoulutettuja opettajia, ja niitä on opetettava vähintään kolmannes ajasta, jonka hanke kestää. Opetussuunnitelmien uudistushankkeiden aikana annettavan koulutuksen kohderyhmänä voi olla myös hallintohenkilöstö, esimerkiksi kirjasto-, laboratorio- tai tietotekninen henkilöstö. On erittäin suositeltavaa, että hankkeissa sisällytetään nykyaikaistettuihin opetussuunnitelmiin opiskelijoiden työharjoittelujaksoja yrityksissä. Harjoittelujaksojen keston on oltava riittävä tarvittavien taitojen hankkimiseksi.
• Opiskelijoiden osallistuminen: Hankkeisiin olisi sisällyttävä opiskelijoiden osallistuminen (esimerkiksi uusien koulutusohjelmien laatimiseen) muutoinkin kuin hankkeen testaus-/pilotointivaiheessa.
• Henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuus: Liikkuvuustoiminta on suunnattava pääasiassa ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden opiskelijoille ja henkilöstölle, ja se on tarkoitettu hankkeeseen osallistuvalle henkilöstölle (esimerkiksi johtajat, tutkimus ja teknologiansiirto, tekninen ja hallinnollinen henkilöstö), jolla on virallinen työsopimus edunsaajakorkeakoulujen kanssa, sekä jossakin edunsaajakorkeakouluista opintoja [niin kutsutut ”short cycle” -tutkinnot, alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti tai vastaava), ylempi korkeakoulututkinto (maisteri tai vastaava) ja jatko- tai tohtorintutkinto] suorittaville opiskelijoille. Opiskelijoiden liikkuvuus EU:n jäsenvaltioissa ja ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa ja niiden välillä ei ole tukikelpoista. Liikkuvuusjaksojen keston on oltava riittävä tarvittavien taitojen oppimiseksi ja hankkimiseksi hankkeen tavoitteiden mukaisesti, ja yleensä keston on oltava vähintään yksi viikko. Fyysisen liikkuvuuden ja virtuaaliliikkuvuuden yhdistäminen on suositeltavaa. Virtuaaliliikkuvuusjaksoa voidaan käyttää fyysisen liikkuvuuden jakson valmisteluun, tukeen ja seurantatoimiin. Se voidaan myös järjestää avuksi erityistarpeisille tai muita heikommassa asemassa oleville henkilöille, jotka eivät kykene suorittamaan pitkäkestoisia fyysisen liikkuvuuden jaksoja.
• Laadunvarmistuksen on oltava hankkeisiin sulautettu komponentti, jolla varmistetaan, että korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet tuottavat onnistuneesti odotetut tulokset ja saavat aikaan vaikutuksen, joka ulottuu itse kumppanuutta laajemmalle. On otettava käyttöön laadunvalvontatoimia, myös indikaattoreita ja viitearvoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että hanke toteutetaan laadukkaasti, aikataulua noudattaen ja kustannustehokkaasti.
• Yhteistyökumppanuussopimus: Hankekumppanien on sovittava hankkeen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka on kirjattava hankkeen alkaessa kumppanien allekirjoittamaan viralliseen kumppanuussopimukseen. Toimeenpanovirastolle on toimitettava jäljennös kumppanuussopimuksesta kuuden kuukauden kuluessa avustussopimuksen allekirjoittamisesta.
• Laitteet: Tukikelpoisiksi menoiksi voidaan katsoa ainoastaan sellaiset laitehankinnat, jotka ovat suoraan merkityksellisiä lohkon tavoitteiden kannalta ja jotka tehdään viimeistään 12 kuukautta ennen hankkeen päättymistä. Laitteet on tarkoitettu yksinomaan kumppanuuteen kuuluville ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluille, ja ne on kirjattava niiden korkeakoulujen viralliseen luetteloon, joita varten ne on ostettu.
• Vaikutus ja kestävyys: Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeilla odotetaan olevan pitkäaikaisia rakenteellisia vaikutuksia tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa. Hanke-ehdotuksissa on tarvittaessa osoitettava odotetut vaikutukset kolmella tasolla (yksilöiden, korkeakoulujen ja järjestelmän tasolla), ja niissä olisi esitettävä menetelmä ja määritettävä välineet vaikutusten mittaamiseksi. Ympäristöystävällinen toteutus: Hankkeissa olisi harkittava ympäristöystävällisiä käytäntöjä niiden toiminnan, myös hankehallinnon, toteuttamisessa. Hankkeiden odotetaan kirjaavan ja laskevan järjestelmällisesti osallistujien yksilöllisen kuljetuksiin liittyvän hiilijalanjäljen. Avoin saatavuus: Ehdotuksella olisi varmistettava, että tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet asetetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla ilman suhteettomia rajoituksia.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU-avustuksen määrät hanketta kohden ovat seuraavat:

• Lohko 1 – Korkeakoulutusalan yhteistyömahdollisuuksien edistäminen: 200 000–400 000 euroa hanketta kohti
• Lohko 2 – Korkeakoulutuksen muutoskumppanuudet: 400 000–800 000 euroa hanketta kohti
• Lohko 3 – Digitaalisen koulutusympäristön vahvistaminen Ukrainaa varten: enintään 5 000 000 euroa. Muut rakenneuudistushankkeet: 600 000–1 000 000 euroa hanketta kohti.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

• Edunsaajien on eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen”, ”laadunvarmistus” ja ”laitteet”).
• Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminta/tuotokset.
• Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
• Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (kuten tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).
• Laitekustannusten osuus saa olla enintään 35 prosenttia myönnetystä EU:n avustuksesta, ja EU:n avustus kattaa 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
• Alihankinnan osuus saa olla enintään 10 prosenttia myönnetystä EU:n avustuksesta.

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella. Kertakorvaus on enintään 90 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista, ja avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP): https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home

• 1 Alueiden välisten hankkeiden on koskettava kaikkien asianomaisten alueiden painopistealoja, niiden merkitys kullekin alueelle on osoitettava ja se on perusteltava yksityiskohtaisella yhteisiä tarpeita ja tavoitteita koskevalla analyysillä.
• 2 Ks. käsitteen ”Erasmus+ -ohjelmassa uusi organisaatio / uusi toimija” määritelmä D-osassa ”Sanasto”.
• 3 Lukuun ottamatta alueiden 5, 7 ja 8 korkean tulotason maita (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa).
• 4 Korkeakoulujen organisaatioita ei katsota korkeakouluiksi. Avustusta voivat saada vain jossakin EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka tukikelpoisessa ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitsevat jäsenet.
• 5 Maat, jotka käyvät neuvotteluja assosiaatiosopimuksesta ja joissa sopimus tulee voimaan ennen avustussopimuksen allekirjoittamista, ovat tukikelpoisia).
• 6 Kansainvälinen koulutusluokitus (ISCED 2013), korkea-asteen koulutus, vähintään taso 5. Keskiasteen jälkeistä koulutusta, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED 2011, taso 4), ei hyväksytä.
• 7 On mahdollista esittää alueiden välisiä hankkeita, joihin osallistuu vain yksi ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa alueelta 10 ja toinen alueelta 11.