Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2023 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä.

Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2023 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet

Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevalla toiminnolla tuetaan kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jotka perustuvat monenvälisiin kumppanuuksiin korkeakoulutuksen alalla toimivien organisaatioiden välillä. Sillä tuetaan korkea-asteen koulutuksen relevanssia, laatua, nykyaikaistamista ja reagointikykyä Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sosioekonomisen elpymisen, kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja reagoidaan viimeaikaisiin kehityssuuntauksiin, erityisesti talouden globalisaatioon, mutta myös viimeaikaiseen inhimillisen kehityksen taantumiseen, haavoittuvuuteen ja kasvavaan sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristöön liittyvään eriarvoisuuteen, jota covid-19-pandemia on kärjistänyt.

Toiminnon odotetaan edistävän Euroopan komission yleisiä painopisteitä, eli vihreän kehityksen ohjelmaa (mukaan lukien ilmastonmuutos, ympäristö ja energia), digitaalista muutosta ja tietotekniikkaa, kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevia yhteenliittymiä, muuttoliikekumppanuuksia ja hallintoa, rauhaa ja turvallisuutta sekä EU:n koulutusalan sisäisten toimintapolitiikkojen ulkoista ulottuvuutta. Sillä tuetaan onnistunutta vihreää ja kestävää maailmanlaajuista talouden elpymistä Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin sopimukseen liittyen.

Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeiden toimintojen ja tulosten on hyödytettävä tukikelpoisia ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita, niiden korkeakouluja ja korkeakoulutuksen järjestelmiä.

Toiminnon tavoitteet

Toiminnon tarkoituksena on erityisesti

  • parantaa korkeakoulutuksen laatua ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa ja parantaa sen merkityksellisyyttä työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta
  • parantaa ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen opiskelijoiden osaamista, taitoja ja työllistymismahdollisuuksia kehittämällä uusia ja innovatiivisia koulutusohjelmia
  • edistää osallistavaa koulutusta, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja kansalaistaitojen edistämistä korkeakoulutuksessa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
  • parantaa korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden opetus- ja arviointimekanismeja, laadunvarmistusta, johtamista, hallintoa, osallisuutta, innovointia, tietopohjaa, digitaalisia ja yrittäjyysvalmiuksia sekä korkeakoulujen kansainvälistymistä ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
  • lisätä korkeakoulujen, korkeakoulutuksesta vastaavien elinten ja ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia nykyaikaistaa korkeakoulujärjestelmiään erityisesti hallinnon ja rahoituksen osalta tukemalla uudistusprosessien määrittelyä, toteuttamista ja seurantaa
  • parantaa opettajien koulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehitystä, jotta voidaan vaikuttaa ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden koulutusjärjestelmien laatuun pitkällä aikavälillä
  • edistää korkeakoulujen yhteistyötä, valmiuksien kehittämistä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa
  • edistää yhteistyötä maailman eri alueiden välillä yhteisten aloitteiden avulla.

Toiminnolla varmistetaan tasapuolisuus ja osallisuus, järjestelmien vahvistaminen ja valmiuksien kehittäminen sekä työllistettävyys kaikissa toiminnon osissa. Toimenpiteillä ei enää puututa pelkästään koulutusohjelmien nykyaikaistamiseen sinänsä, vaan niissä olisi otettava huomioon myös hallinto, johtaminen ja korkeakoulutuksen laajempien taloudellisten ja sosiaalisten ekosysteemien vahvistaminen. Alueellisiin kysymyksiin puuttumista, yhteenliittymien ja koalitioiden rakentamista, uusien lähestymistapojen ja aloitteiden pilotointia maiden omavastuullisuuden pohjalta kannustetaan voimakkaasti. Vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisen tukeminen, tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien lisääminen ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa ja opiskelijoiden osallistuminen suunnittelu- ja oppimisprosesseihin ovat toiminnon monialaisia osatekijöitä. Siinä varmistetaan johdonmukaisuus, synergia ja täydentävyys muiden asiaan liittyvien Euroopan unionin tällä alalla toteuttamien toimien kanssa.

Odotetut vaikutukset

  • nykyaikaistetut korkeakoulut, jotka paitsi siirtävät tietämystä myös luovat taloudellista ja sosiaalista arvoa siirtämällä opetus- ja tutkimustuloksensa yhteisöön/maahan
  • korkeakoulutuksen saatavuuden ja laadun parantaminen erityisesti sellaisten henkilöiden osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja eri alueiden köyhimmissä maissa
  • syrjäisillä alueilla sijaitsevien korkeakoulujen osallistumisen lisääminen
  • tehokasta ja vaikuttavaa päätöksentekoa ja politiikan täytäntöönpanoa korkea-asteen koulutuksen alalla edistävä hallinto
  • alueellinen yhdentyminen ja vertailukelpoisten tunnustamisen ja laadunvarmistuksen välineiden luominen akateemisen yhteistyön tukemiseksi sekä opiskelijoiden, henkilöstön ja tutkijoiden liikkuvuus
  • vahvempi yhteys ja yhteistyö yksityisen sektorin kanssa innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi
  • tiedemaailman mukauttaminen työmarkkinoihin opiskelijoiden työllistettävyyden parantamiseksi
  • opiskelijoiden aloitteellisuuden ja yrittäjähengen lisääntyminen
  • opiskelijoiden ja henkilöstön digitaitojen kohentuminen
  • korkeakoulujen omavastuullisuus korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeiden tuloksista jatkuvuuden varmistamiseksi
  • kansallinen omavastuullisuus kokeilemalla ja valtavirtaistamalla korkeakoulutuksen myönteisiä ja parhaita käytäntöjä
  • paremmat ammatilliset ja muut valmiudet toimia kansainvälisellä tasolla: paremmat johtamistaidot ja kansainvälistymisstrategiat;
  • kansainvälisten hankkeiden valmistelun, toteutuksen, seurannan ja jatkotoimien laadun parantaminen.

Toiminnot

Ehdotettujen toimintojen on liityttävä suoraan toiminnon edellä esitettyihin tavoitteisiin, alueellisiin painopistealoihin ja lohkojen olennaisiin piirteisiin (ks. jäljempänä), ja ne on eriteltävä koko hankkeen toteutusajan kattavassa hankekuvauksessa.

Tämän toiminnon puitteissa toteutettavien hankkeiden toimintojen on vahvistettava ja hyödytettävä tukikelpoisia ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita, niiden korkeakouluja ja muita korkeakoulutuksen alalla toimiva organisaatioita sekä järjestelmiä. 

Rahoitettavissa hankkeissa voidaan yhdistää useita erilaisia yhteistyö-, vaihto-, viestintä- ja muita toimintoja, joista annetaan esimerkkejä tämän toiminnon kolmen lohkon kuvauksessa. Ehdotettujen toimintojen olisi tuotettava lisäarvoa, ja niillä on oltava suora vaikutus hankkeen tulosten saavuttamiseen.

Maantieteelliset tavoitteet 

Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet voidaan toteuttaa                             

  • kansallisina hankkeina eli hankkeina, joissa on mukana korkeakouluja vain yhdestä tukikelpoisesta Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta
  • useiden maiden (alueellisina) hankkeina yhdellä tukikelpoisella alueella
  • useiden maiden hankkeina, joissa on mukana useampi kuin yksi alue (alueiden välinen hanke) ja vähintään yksi maa kultakin tukikelpoiselta alueelta1 .

Kullekin alueelle on määritelty budjetti, ja lisätietoja käytettävissä olevista määristä julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP): https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home

Sen lisäksi, että erityistä huomiota kiinnitetään tasapuolisiin ja sukupuolten kannalta tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin päästä ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluihin erityisesti niiden henkilöiden osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, toiminnossa sovelletaan kaikilla alueilla osallistavaa lähestymistapaa, jonka tavoitteena on lisätä köyhimpien ja vähiten kehittyneiden ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistumista.

Alueelliset painopistealat

Lohkoissa 1 ja 2 hanke-ehdotuksissa on noudatettava ennalta määriteltyjä alueellisia painopisteitä, jotka julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP): https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home

Hankelohkot

Jotta voidaan vastata ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden erilaisiin haasteisiin, korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita koskeva toiminto koostuu kolmesta erityisestä lohkosta:

Lohko 1 – Korkeakoulusektorin yhteistyömahdollisuuksien edistäminen

Tämän lohkon tarkoituksena on houkutella vähemmän kokeneita korkeakouluja ja pienimuotoisia toimijoita korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevaan toimintoon, jotta helpotetaan uusien toimijoiden mukaanpääsyä2 . Näiden kumppanuuksien olisi oltava ensimmäinen askel niille ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitseville korkeakouluille ja organisaatioille, joiden toimintakyky on pienempi, jotta ne voivat hyödyntää ja lisätä keinoja tavoittaa henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Tästä lohkosta rahoitetaan pienimuotoisia hankkeita, joilla kavennetaan tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden samassa maassa tai samalla alueella sijaitsevien korkeakoulujen välisiä kansainvälistymiseroja. Hankkeilla olisi luotava kumppanuuksia, joilla kehitetään yhteistyöideoita, helpotetaan taitotiedon, kokemuksen ja hyvien käytäntöjen siirtoa, edistetään valmiuksien kehittämismahdollisuuksien saatavuutta sekä parannetaan sosiaalista osallisuutta ja opiskelijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, tai henkilöstön jäsenten mahdollisuuksia hyödyntää laadukasta korkeakoulutustarjontaa. Näissä hankkeissa keskitytään erityisesti

  • Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien vähiten kehittyneiden maiden korkeakouluihin
  • Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden syrjäisillä alueilla sijaitseviin korkeakouluihin
  • ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden uusiin toimijoihin tai vähemmän kokeneisiin korkeakouluihin ja tiedekuntiin
  • opiskelijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja henkilöstön jäsenten osallistamiseen.

Toiminnot

Ehdotettujen toimintojen ja hanketulosten olisi tuotettava selkeää lisäarvoa kohteena oleville edunsaajille. Seuraavassa esitetään ohjeellinen luettelo mahdollisista toiminnoista:

Toiminnot, joilla pyritään parantamaan kohteena olevien korkeakoulujen johtamista koskevia / hallinnollisia valmiuksia, kuten

  • yliopistojen hallinnon uudistaminen ja nykyaikaistaminen, mukaan lukien palvelujen parantaminen erityisesti opiskelijoiden hyödyksi (esimerkiksi opinto-ohjaus, neuvonta ja ammatinvalintaohjaus)
  • kansainvälisistä suhteita vastaavien toimistojen perustaminen tai vahvistaminen ja kansainvälistymisstrategioiden laatiminen
  • uusien laadunvarmistusyksiköiden ja laadunvarmistusprosessien/-strategian perustaminen tai olemassa olevien kehittäminen korkeakouluissa
  • suunnittelu- ja arviointiyksiköiden valmiuksien luominen tai lisääminen 
  • kansainvälisten yhteistyöhankkeiden tuloksien viestintää ja levittämistä koskevien mekanismien tehostaminen
  • valmiuksien kehittäminen opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuustoimintojen tukemiseksi.

Toiminnot, joilla pyritään varmistamaan laadukas ja merkityksellinen koulutus, kuten

  • moduulit tai koulutusohjelmat, teknisesti tai ammatillisesti suuntautuneet ohjelmat
  • intensiivikurssien perustaminen, joissa osallistuvien korkeakoulujen opiskelijat ja opetushenkilöstö suorittavat lyhyempiä opintojaksoja
  • jatko-opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön valmiuksien kehittäminen sekä jatko-opiskelijoiden ja/tai henkilöstön liikkuvuuden edistäminen
  • kurssien järjestäminen korkeakoulujen akateemiselle henkilöstölle
  • synergioiden luominen ja yhteyksien vahvistaminen elinkeinoelämään sekä työmarkkinoilla ja koulutus- ja nuorisoalalla toimiviin yksityisiin tai julkisiin organisaatioihin.

Toiminnot, joilla pyritään lisäämään opiskelijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja henkilöstön saavutettavuutta, kuten

  • etänä toteutettavien ja osallistavien oppimisväylien ja -mahdollisuuksien kehittäminen haavoittuvassa asemassa oleville opiskelijoille hyödyntämällä digiteknologiaa ja verkko-oppimista
  • digiteknologian päivittäminen sellaisten erityispalvelujen kehittämiseksi, joilla pyritään varmistamaan vammaisten opiskelijoiden yhtäläiset ja oikeudenmukaiset oppimismahdollisuudet
  • sellaisten aloitteiden edistäminen, joilla pyritään positiiviseen syrjintään voimaannuttamalla naisia ja etnisiä/uskonnollisia vähemmistöjä
  • sellaisten aloitteiden laatiminen, joilla puututaan heikommassa asemassa olevien ryhmien kohtaamiin esteisiin oppimismahdollisuuksien hyödyntämisessä
  • sellaisten osallistavien ympäristöjen luominen, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja vastaavat laajemman yhteisön tarpeita.

Lohko 2 – Korkeakoulutuksen muutoskumppanuudet

Tämän lohkon hankkeissa on käsiteltävä tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitsevien korkeakoulujen eriasteista edistymistä ja haasteita ja niillä on tehostettava ohjelman vaikutusta ja tarvittaessa täydennettävä muita rahoituslähteitä. Niissä otetaan käyttöön korkeakoulutuksessa uusia lähestymistapoja ja aloitteita, jotka perustuvat vertaisoppimiseen ja kokemusten ja hyvien käytäntöjen siirtoon ja jotka vaikuttavat korkeakoulujen lisäksi koko yhteiskuntaan. Korkeakoulutuksen muutoskumppanuudet ovat monitahoisia ja innovatiivisia kapasiteetinvahvistamishankkeita, jotka perustuvat kokemusten, osaamisen ja hyvien käytäntöjen siirtoon. Niissä on monenlaisia toisiinsa liittyviä toimintoja, joilla pyritään vahvistamaan kohteena olevien korkeakoulujen valmiuksia vastata 2000-luvun haasteisiin, kuten muuttoliikkeeseen, ilmastonmuutokseen, hallintoon ja siirtymään kohti digitaalista taloutta. Hankkeiden tuloksilla olisi oltava merkittävä ja pitkäaikainen vaikutus kohdennettuihin korkeakouluihin, joka jatkuu hankkeiden elinkaaren jälkeen, ja siten koko yhteiskuntaa hyödyttävä vaikutus.

Hankkeissa yhdistyvät erityisesti seuraavat tekijät Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen hyväksi:

  • Korkeakoulutuksen innovointi sen merkityksellisyyden lisäämiseksi työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta. Ehdotetuilla hankkeilla on tarkoitus puuttua työnantajien vaatimusten ja korkeakoulujen tarjonnan kohtaanto-ongelmaan ja ehdottaa integroituja ratkaisuja opiskelijoiden työllistyvyyden parantamiseksi. Tämä voidaan saada aikaan toteuttamalla kattavia toimia, joita ovat esimerkiksi seuraavat: 
    • innovatiivisten opetussuunnitelmien suunnittelu ja innovatiivisten elementtien sisällyttäminen nykyisiin opetussuunnitelmiin
    • innovatiivisten oppimis- ja opetusmenetelmien käyttöönotto (oppijakeskeinen ja todellisiin ongelmiin perustuva opetus ja oppiminen)
    • aktiivinen yhteistoiminta elinkeinoelämän ja tutkimuksen kanssa, täydennyskoulutusohjelmien ja -toimintojen järjestäminen yritysten kanssa ja niiden sisällä
    • Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen kapasiteetin vahvistaminen tutkimuksen, tieteen ja teknologian innovoinnin tehokasta verkostoitumista varten.
  • Korkeakoulujen uudistusten edistäminen, jotta niistä voi tulla taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen liikkeellepanijoita ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa. Hankkeilla olisi tuettava korkeakouluja sellaisten institutionaalisten uudistusten kehittämisessä ja toteuttamisessa, joilla niistä tehdään demokraattisempia, osallistavampia, tasapuolisempia ja täysivaltaisempia kansalaisyhteiskunnan osatekijöitä. Institutionaalisia uudistuksia ovat muun muassa uudet hallinto- ja johtamisjärjestelmät ja -rakenteet, digitaitoihin liittyvät valmiudet, nykyaikaiset yliopistopalvelut, laadunvarmistusprosessit sekä akateemisen, teknisen ja hallinnollisen henkilöstön ammatillistamisen ja ammattitaidon kehittymisen välineet ja menetelmät.  Yrittäjähenkisyyden kehittäminen ja osaamisen ja taitojen parantaminen korkeakouluissa ovat keskeisiä tekijöitä tämän lohkon onnistumisen kannalta. Monialaisten taitojen oppiminen, yrittäjyyskoulutus ja yrittäjyystaitojen käytännön soveltaminen mahdollistavat sen, että korkeakoulut voivat hyödyntää tietojaan ja resurssejaan paikallisten/kansallisten/alueellisten yhteisöjensä hyväksi.

Toiminnot

Ehdotettujen toimintojen ja hanketulosten olisi tuotettava selkeää lisäarvoa kohteena oleville edunsaajille. Seuraavassa esitetään ohjeellinen luettelo mahdollisista toiminnoista:

  • Kehitetään, testataan ja mukautetaan innovatiivisia opetussuunnitelmia sisällön [avaintaidot ja monialaiset taidot, (yrittäjyys, ongelmanratkaisu, vihreät työpaikat jne.)], rakenteen (modulaariset, yhteiset jne. opetussuunnitelmat) ja opetus- / oppimismenetelmien osalta (muun muassa avoimen ja joustavan oppimisen, virtuaaliliikkuvuuden, avointen oppimisresurssien, monimuoto-oppimisen ja MOOC-kurssien käyttö).
  • Kehitetään, testataan ja mukautetaan uusia oppimismenetelmiä, -välineitä ja -materiaaleja (kuten uusia monitieteisiä opetussuunnitelmia, oppijakeskeistä ja todellisiin ongelmiin perustuvaa opetusta ja oppimista) opiskelijoiden käytännön koulutuksen ja harjoittelujaksojen avulla.
  • Toteutetaan Bolognan periaatteiden mukaisia uudistuksia (esimerkiksi kolmen syklin järjestelmä, avoimuusvälineet, kuten opintopistejärjestelmät ja tutkintotodistusten liitteet, laadunvarmistus, arviointi, kansalliset/alueelliset tutkintoviitekehykset, aiemman ja epävirallisen oppimisen tunnustaminen) korkeakoulujen tasolla.
  • Otetaan käyttöön opetussuunnitelmaan täysin integroituja, tunnustettuja ja opintopisteitä kerryttäviä käytännöllisiä koulutusohjelmia, harjoittelujaksoja ja elinkeinoelämän ja teollisuuden todellisia tapauksia koskevia tapaustutkimuksia.
  • Otetaan käyttöön harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusjärjestelmiä, joissa yhdistetään korkea-asteen opintoja keskiasteen ammatilliseen koulutukseen valmistuneiden työllistettävyyden parantamiseksi.
  • Kehitetään ratkaisuja vaativiin ongelmiin sekä tuote- ja prosessi-innovaatioita (opiskelijat, professorit ja käytännön toimijat yhdessä).
  • Kehitetään ja testataan haavoittuvassa asemassa oleville yhteiskuntaryhmille suunnattuja ratkaisuja kiireellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joita markkinat eivät täytä. Vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin tai haasteisiin, jotka liittyvät asenteiden ja arvojen, strategioiden ja toimintapolitiikkojen, organisaatiorakenteiden ja -prosessien sekä toteutusjärjestelmien ja -palvelujen muutoksiin.
  • Tuetaan innovointiin, teknologian siirtoon ja yritysten perustamiseen liittyvien keskusten ja hautomoiden perustamista sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin integrointia korkeakoulujen, alueiden ja valtioiden tasolla.
  • Kehitetään ja testataan täydennyskoulutusohjelmia ja -toimintoja yrityksissä ja yhdessä niiden kanssa.
  • Luodaan järjestelyt innovatiivisten toimenpiteiden kokeilemiseksi ja testaamiseksi. Toteutetaan määräaikaisia opiskelija-, tutkija-, opettaja- ja yrityshenkilöstövaihtoja. Luodaan kannustimia yrityshenkilöstön osallistumiselle opettamiseen ja tutkimustyöhön.
  • Uudistetaan hallinto- ja johtamisjärjestelmiä ja -rakenteita korkeakoulujen tasolla (mukaan lukien laadunvarmistusmenetelmät ja -järjestelmät, taloushallinto ja korkeakoulujen autonomia, kansainväliset suhteet, opiskelijapalvelut ja -neuvonta, uraohjaus, akateemiset ja tutkimuslautakunnat jne.).
  • Kehitetään korkeakoulujen kansainvälistymistä koskevia strategioita ja välineitä (opetussuunnitelmien kansainvälinen avoimuus, korkeakoulujen väliset liikkuvuusjärjestelmät) ja niiden kykyä verkostoitua tehokkaasti tutkimuksen, tieteellisen ja teknologisen innovoinnin alalla (muun muassa tieteellinen yhteistyö ja tietämyksen siirto).
  • Kehitetään ja testataan haavoittuvassa asemassa oleville yhteiskuntaryhmille suunnattuja ratkaisuja kiireellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joita markkinat eivät täytä. Vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin tai haasteisiin, jotka liittyvät asenteiden ja arvojen, strategioiden ja toimintapolitiikkojen, organisaatiorakenteiden ja -prosessien sekä toteutusjärjestelmien ja -palvelujen muutoksiin.
  • Kehitetään ratkaisuja vaativiin ongelmiin sekä tuote- ja prosessi-innovaatioita (opiskelijat, professorit ja käytännön toimijat yhdessä).
  • Kehitetään, mukautetaan ja otetaan käyttöön välineitä ja menetelmiä akateemisen ja hallintohenkilöstön täydennyskoulutusta, arviointia, ammattimaistamista ja ammatillista kehittymistä sekä opettajien peruskoulutusta ja jatkuvaa urakehitystä varten.

Lohko 3 – Rakenneuudistushankkeet

Tämän lohkon hankkeilla tuetaan Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden toimia, joilla kehitetään johdonmukaisia ja kestäviä korkeakoulutusjärjestelmiä niiden sosioekonomisten tarpeiden täyttämiseksi ja laajemmin tietoon perustuvan talouden luomiseksi. Tähän lohkoon kuuluvia elementtejä ovat myös onnistuneiden tulosten valtavirtaistaminen ja laajentaminen sekä synergiat meneillään olevan tai suunnitellun tuen kanssa kahdenvälisten tukiohjelmien alalla. Rakenneuudistushankkeissa otetaan huomioon tukikelpoisten Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tarpeet kestävien systeemisten ja rakenteellisten parannusten ja innovaatioiden tukemiseksi korkeakoulutuksen alalla. Näissä hankkeissa käsitellään erityisesti maiden pyrkimyksiä kehittää yhtenäisiä ja kestäviä korkeakoulutusjärjestelmiä niiden sosioekonomisten tarpeiden täyttämiseksi ja viime kädessä tietoon perustuvan talouden luomiseksi. Ottamalla mukaan ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden toimivaltaiset kansalliset viranomaiset (erityisesti opetusministeriöt), korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja muut asiaankuuluvat viranomaiset/elimet ja sidosryhmät näillä hankkeilla

  • edistetään yhteistyötä ja keskinäistä oppimista EU:n jäsenvaltioiden tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneiden maiden ja tukikelpoisten Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeimman institutionaalisen tason viranomaisten välillä, jotta voidaan edistää korkeakoulutusalan järjestelmällistä parantamista ja innovointia
  • edistetään osallistavia korkeakoulujärjestelmiä, jotka voivat tarjota erilaisista lähtökohdista tuleville opiskelijoille oikeat edellytykset saada koulutusta ja onnistua; tästä syystä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöihin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia
  • lisätään Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen, korkeakoulutuksesta vastaavien elinten ja toimivaltaisten viranomaisten (erityisesti ministeriöiden) valmiuksia ottamalla ne mukaan osallistumaan uudistusprosessien määrittelyyn, toteuttamiseen ja seurantaan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamiseksi erityisesti hallinnon ja rahoituksen osalta
  • tunnistetaan synergiat ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa Erasmus+ -ohjelman kattamilla aloilla käynnissä olevien EU:n aloitteiden kanssa.

Toiminnot

Hankkeissa olisi ehdotettava toimintoja, jotka tuovat selkeää lisäarvoa koko korkeakoulujärjestelmään ja joilla on suora vaikutus kohteena oleviin edunsaajiin. Näillä toiminnoilla olisi edistettävä sellaisten korkeakoulutuspolitiikkojen uudistamista, joilla vastataan yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeisiin.

Seuraavassa esitetään ohjeellinen luettelo mahdollisista toiminnoista:

  • Edistetään kansallista omistajuutta kokeilemalla ja valtavirtaistamalla korkeakoulutuksen myönteisiä ja parhaita käytäntöjä kansallisella ja/tai alueellisella tasolla 
    • tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyden parantamiseksi
    • henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, korkeakoulutukseen pääsyn lisäämiseksi
    • koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisten yhteyksien lujittamiseksi.
  • Edistetään tehokasta ja tuloksellista päätöksentekoa korkeakoulutuksen alalla ottamalla mukaan muita korkeakoulutuksen alan sidosryhmiä:  
    • kannustetaan muiden asiasta vastaavien viranomaisten osallistumista korkeakoulualan merkityksellisyyden ja sen yhteiskunnallisen vaikutuksen lisäämiseksi
    • mahdollistetaan opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen korkeakoulujärjestelmän hallintoon ja uudistamiseen
    • otetaan mukaan järjestöjä, jotka toimivat muilla asiaankuuluvilla aloilla, kuten ammatillisessa koulutuksessa ja nuorisoalalla
    • lisätään korkeakoulutuksen kansainvälistä ulottuvuutta EU:n jäsenvaltioiden tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ja tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkean tason toimielinten välisen yhteistyön avulla; kehitetään ja toteutetaan erityisesti järjestelmiä, joilla helpotetaan opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön liikkuvuutta, esimerkiksi luomalla alueellisia opintosuoritusten siirtojärjestelmiä tai tukemalla kansallisten tutkintoviitekehysten kehittämistä
    • määritellään kansallinen/alueellinen laadunvarmistuksen viitekehys
  • Edistetään alueellista akateemista yhteistyötä ja Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden vapaaehtoista lähentymistä kohti yhteistä alueellista strategiaa korkeakoulutuksen alalla: 
    • määritellään toimet alueellisen korkeakoulutusalueen luomiseksi
    • helpotetaan kansallista ja rajat ylittävää tunnustamista
    • poistetaan oppimisen esteitä, parannetaan laadukkaan ja innovaatiovetoisen koulutuksen saatavuutta ja helpotetaan opettajien, oppijoiden ja työntekijöiden siirtymistä eri maiden välillä
  • Edistetään sellaisten rahoitusmekanismien käyttöönottoa, joilla pyritään 
    • lisäämään henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumista korkea-asteen koulutukseen
    • kuromaan umpeen digitaalinen kuilu korkeakoulu- ja yksilötasolla
  • Lisätään opetusalan ammattien houkuttelevuutta muun muassa seuraavilla toimenpiteillä: 
    • edistetään urakehitystä koskevia aloitteita
    • edistetään opettajien osallistumista korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen luomalla kannustimia.

Vastuuviranomaisia, joilla on toimivaltaa hankkeen kohteena olevilla aloilla (esimerkiksi työllisyys, nuoriso, rahoitus, sosiaaliasiat, sisäasiat, oikeusasiat tai terveys), sekä EU:n jäsenvaltioiden tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden viranomaisia kannustetaan osallistumaan hankkeisiin.

Tukikelpoisten Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluja kannustetaan erityisesti toimimaan hakijoina tässä lohkossa.

Kelpoisuusperusteet

Kuka voi hakea?

Lohkot 1 ja 2: EU:n jäsenvaltiossa tai Erasmus+ ‑ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka tukikelpoisessa Erasmus+ ‑ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitsevat korkeakoulut tai korkeakoulujen yhdistykset tai organisaatiot. Hakijakorkeakoulu jättää hakemuksen kaikkien hanke-ehdotuksessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä3 .

Lisäksi lohkon 3 osalta: EU:n jäsenvaltiossa tai Erasmus+ ‑ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka tukikelpoisessa Erasmus+ ‑ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitsevat oikeudellisesti tunnustetut kansalliset tai kansainväliset rehtori-, opettaja- tai opiskelijaorganisaatiot.

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2), Syyrian (alue 3) ja Venäjän federaation (alue 4) osallistujaorganisaatiot eivät voi toimia hakijoina4 .

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Osallistujaorganisaatioiden on sijaittava jossakin EU:n jäsenvaltiossa tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka tukikelpoisessa Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa).

Tämän toiminnon osalta tukikelpoiset Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat:

Kaikki alueiden 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat (ks. ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa)5 .

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot:

  • Kaikki sijaintimaan toimivaltaisten viranomaisten korkeakouluiksi määrittelemät ja tunnustamat julkiset tai yksityiset organisaatiot mahdollisine sidosyhteisöineen, jotka tarjoavat täydellisiä korkeakoulututkintoihin johtavia opinto-ohjelmia ja tunnustettuja korkea-asteen tutkintoja6  (jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat määritelleet ja tunnustaneet korkeakouluiksi).
  • Kaikki tukikelpoisissa Erasmus+ ‑ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitsevat julkiset tai yksityiset organisaatiot mahdollisine sidosyhteisöineen, jotka toimivat työmarkkinoilla tai koulutus- ja nuorisoalalla. Esimerkkejä tällaisista organisaatioista: 
    • julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys)
    • paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö (myös ministeriö)
    • työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsiteollisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys
    • tutkimuslaitos
    • säätiö
    • koulu/oppilaitos (kaikki asteet esiasteesta toiseen asteeseen sekä ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus)
    • voittoa tavoittelematon organisaatio, yhdistys tai kansalaisjärjestö (muun muassa korkeakoulujen kansalliset tai kansainväliset yhdistykset, järjestöt tai verkostot, opiskelija- tai opettajajärjestöt)
    • kulttuurijärjestö, kirjasto tai museo
    • ammatinvalinta- ja uraohjausta, ammatillista ohjausta ja tietopalveluja tarjoava elin.

EU:n jäsenvaltioiden tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE). Tukikelpoisten Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuvilta korkeakouluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa.

Korkeakoulujen yhdistykset tai järjestöt, joiden tehtävänä on korkeakoulutuksen tunnetuksi tekeminen, parantaminen ja uudistaminen sekä yhteistyö Euroopan maiden välillä sekä Euroopan ja maailman muiden osien välillä, ovat tukikelpoisia. Jos tällaiset yhdistykset, järjestöt tai verkostot kattavat myös muita koulutusaloja ja -verkostoja, niiden toiminnan painopisteen on oltava korkeakoulutuksessa, ja tämän on käytävä selkeästi ilmi organisaation säännöistä ja hallintorakenteista.

Korkeakoulujen yhdistys, järjestö tai verkosto lasketaan yhdeksi oikeussubjektiksi/kumppanikorkeakouluksi, mikä tarkoittaa, että osallistujaorganisaatioiden vähimmäismäärää koskevien vaatimusten osalta sitä käsitellään yhtenä siitä maasta tulevana yksikkönä, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee. Näitä organisaatioita ei katsota korkeakouluiksi. Avustusta voivat saada vain jossakin EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka tukikelpoisessa ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitsevat jäsenet.

Kansainväliset valtiolliset järjestöt voivat osallistua kapasiteetinvahvistamishankkeisiin omalla rahoituksella.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Kansalliset hankkeet, jotka koskevat vain yhtä Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumatonta kolmatta maata

Osallistuvat maat

Hankkeessa on oltava mukana yksi tukikelpoinen ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa ja vähintään kaksi EU:n jäsenvaltiota tai ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata.

Korkeakoulujen osallistuminen

Hankkeissa täysivaltaisina kumppaneina mukana olevien korkeakoulujen vähimmäismäärät ovat seuraavat:

  • vähintään yksi korkeakoulu kustakin osallistuvasta EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta
  • vähintään kaksi korkeakoulua osallistuvasta ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta.

Lisäksi (vain lohko 3):

  • Hankkeissa on myös oltava mukana täysivaltaisena kumppanina hankkeen kohteena olevaan tukikelpoisen ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulutuksesta vastaava toimivaltainen kansallinen viranomainen (esimerkiksi ministeriö).

Kansalliset hankkeet, jotka koskevat vain kahta tai useampaa Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumatonta kolmatta maata

Osallistuvat maat

Hankkeessa on oltava mukana vähintään kaksi tukikelpoista ohjelmaan assosioitumatonta kolmatta maata ja vähintään kaksi EU:n jäsenvaltiota tai ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata. Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat voivat olla samalta alueelta (alueelliset hankkeet) tai toiminnon kattamilta eri alueilta (alueiden väliset hankkeet).

Korkeakoulujen osallistuminen

Hankkeissa täysivaltaisina kumppaneina mukana olevien korkeakoulujen vähimmäismäärät ovat seuraavat:

  • vähintään yksi korkeakoulu kustakin osallistuvasta EU:n jäsenvaltiosta tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta
  • vähintään kaksi korkeakoulua kustakin osallistuvasta Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta.

Lisäksi (vain lohko 3):

  • Hankkeissa on myös oltava mukana täysivaltaisena kumppanina hankkeen kohteena olevaan tukikelpoisen ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulutuksesta vastaava toimivaltainen kansallinen viranomainen (esimerkiksi ministeriö).

Kaikkiin korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeisiin sovellettavat erityiset kriteerit:

EU:n jäsenvaltioiden tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakoulujen lukumäärä ei saa olla suurempi kuin ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen määrä.

Poikkeus: Jos ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa on vähemmän kuin viisi korkeakoulua tai jos yhden korkeakoulun osuus on yli 50 prosenttia maan kaikista opiskelijoista, hyväksytään hakemukset, joissa on mukana yksi korkeakoulu kyseisistä maista.

Erityiset lisäkriteerit:

  • Hankkeissa, joissa on mukana kumppaneita alueelta 1 (lohkot 1 ja 2), on oltava mukana vähintään kaksi kyseisen alueen Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumatonta maata.
  • Hankkeissa, joissa on mukana kumppaneita alueelta 4, on oltava mukana vähintään jokin toinen Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa.
  • Hankkeissa, joissa on mukana kumppaneita alueilta 10 ja 11 (lohkot 1 ja 2), on oltava mukana vähintään kaksi kyseisten alueiden Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumatonta maata.
  • Syyria ei voi osallistua lohkon 3 hankkeisiin.

Hankkeen kesto

Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteen ja niiden toimintojen tyypin perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa. Tukikelpoisuusaikaa voidaan pidentää vain poikkeuksellisissa olosuhteissa kerran enintään 12 kuukaudella, jos kumppanuuden on mahdotonta saattaa hanketta päätökseen suunnitellussa ajassa.

Lohko 1:

Hankkeet voivat kestää 24–36 kuukautta.

Lohko 2:

Hankkeet voivat kestää 24–36 kuukautta.

Lohko 3:

Hankkeet voivat kestää 36–48 kuukautta.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Lohko 1:

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS -EDU-2022-CBHE

Aiheen tunniste: ERASMUS -EDU-2022-CBHE-STRAND-1

Lohko 2:

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS -EDU-2022-CBHE

Aiheen tunniste: ERASMUS -EDU-2022-CBHE-STRAND-2

Lohko 3:

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS -EDU-2022-CBHE

Aiheen tunniste: ERASMUS -EDU-2022-CBHE-STRAND-3

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 17. helmikuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Arviointikriteerit

Hanke-ehdotukset arvioidaan kaksivaiheisella menettelyllä seuraavin perustein:

Vaihe 1

Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä)

  • Tarkoitus: Hanke-ehdotus on merkityksellinen korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevan toiminnon tavoitteiden ja toimintojen ja lohkon erityisominaisuuksien kannalta. Sillä vastataan asianmukaisesti kohdemaan tai -alueen (kohdemaiden tai -alueiden) sekä kohderyhmien ja lopullisten edunsaajien nykyisiin tarpeisiin ja rajoitteisiin. Kohteena olevien osallistujien, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, tarpeet otetaan huomioon (tarvittaessa). Missä määrin hanke-ehdotuksessa käsitellään EU:n yleisiä painopisteitä.
  • Tavoitteet: Tavoitteet perustuvat luotettavaan tarveanalyysiin. Ne ovat täsmällisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, realistisia ja aikasidonnaisia. Niissä käsitellään osallistujaorganisaatioiden kannalta merkittäviä kysymyksiä (kohteena olevien korkeakoulujen nykyaikaistamis-, kehittämis- ja kansainvälistymisstrategian mukaisesti) sekä tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulutuksen kehittämisstrategioita.
  • Yhteys EU:n politiikkaan ja aloitteisiin: Hanke-ehdotuksessa otetaan soveltuvin osin huomioon täydentävyys/synergiat muiden EU:n ja muiden tahojen (julkisten ja yksityisten rahoittajien) rahoittamien toimien kanssa ja lisätään niitä.
  • Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksessa osoitetaan, että vastaavia tuloksia ei voida saavuttaa ilman EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakoulujen yhteistyötä ja ilman EU:n rahoitusta.

Erityisesti lohkon 1 osalta:

  • Hanke-ehdotuksessa käsitellään selkeästi kohdemaiden tai -alueiden ennalta määriteltyjä alueellisia painopisteitä.

Erityisesti lohkon 2 osalta:

  • Hanke-ehdotus sisältää innovatiivisia elementtejä ja alansa huippua edustavia menetelmiä yksilöidyllä toiminta-alueella.
  • Hanke-ehdotuksessa käsitellään selkeästi kohdemaiden tai -alueiden ennalta määriteltyjä alueellisia painopisteitä.

Erityisesti lohkon 3 osalta:

  • Hanke-ehdotuksessa käsitellään korkeakoulujärjestelmien uudistamista ja nykyaikaistamista kohteena olevien ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kehittämisstrategioiden mukaisesti.
  • Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, että sillä on korkeakoulutuksesta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen vahva institutionaalinen tuki.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

  • Johdonmukaisuus: Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavoitteet, menetelmät ja toiminnot ovat ehdotetun budjetin mukaisia. Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintoja, joilla yksilöidyt tarpeet täytetään ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin.
  • Menetelmä: Toimenpiteen toimintalogiikka on laadukas, suunnitellut tuotokset ja tulokset ovat johdonmukaisia ja toteuttamiskelpoisia, ja keskeiset oletukset ja riskit on määritelty selkeästi. Loogisen viitekehyksen matriisin rakenne ja sisältö, muun muassa objektiivisesti todennettavissa olevien indikaattorien valinta, tietojen saatavuus, perustason tiedot ja tavoitearvot, ovat asianmukaiset.
  • Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia. Resurssien suhde odotettuihin tuloksiin on riittävä ja työsuunnitelma on realistinen ja se sisältä tarkasti määritellyt toiminnot, aikataulut, selkeät tuotokset ja välitavoitteet.
  • Budjetti: Hanke-ehdotus on kustannustehokas ja siinä osoitetaan hankkeen onnistuneeseen toteuttamiseen tarvittavat varat. Arvioitu budjetti ei ole yli- eikä aliarvioitu.
  • Laadunvalvonta: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit ja lieventävät toimet) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti.
  • Ympäristökestävyys: Hanke on suunniteltu ympäristöystävällisesti ja sen eri vaiheisiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä (esimerkiksi vihreä matkustaminen).

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

  • Hallinto: Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeät hallintojärjestelyt. Aikataulut, hallintorakenteet, yhteistyöjärjestelyt ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia.
  • Kokoonpano: Kumppanuudessa on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä organisaatioita, joilla on ehdotuksen tavoitteiden ja lohkon erityispiirteiden kannalta tarpeellinen osaaminen. Hanke-ehdotuksessa ovat mukana sopivimmat ei-akateemiset kumppanit, jotka edustavat eri aloja ja monenlaista kokemusta.
  • Tehtävät: Roolit ja tehtävät on jaettu kunkin kumppanin taitotiedon, profiilin ja kokemuksen mukaisesti ja ne ovat asianmukaiset.
  • Yhteistyö: Hanke-ehdotus sisältää tehokkaita mekanismeja, joilla taataan, että osallistujaorganisaatioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välinen yhteistyö, viestintä ja konfliktinratkaisu on tehokasta.
  • Sitoutuneisuus: Hankekumppanien panokset ovat merkittäviä, välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä.  Hanke-ehdotuksesta käy ilmi erityisesti ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kumppaneiden osallistuminen, sitoutuminen ja omavastuullisuus hankkeen erityistavoitteiden ja tulosten suhteen.

Erityisesti lohkon 2 osalta:

  • Hanke-ehdotukseen liittyy asiaankuuluvia muita kuin akateemisia organisaatioita ja sidosryhmiä, jotka tuovat innovatiivista lisäarvoa hanke-ehdotuksen tavoitteisiin.

Erityisesti lohkon 3 osalta:

  • Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset osallistuvat tyydyttävästi toiminnon ohjaamiseen ja toteutukseen.

Jatkuvuus, vaikuttavuus ja odotettujen tulosten levittäminen (enintään 20 pistettä)

  • Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidosryhmät hyödyntävät hankkeen tuloksia ja miten varmistetaan kerrannaisvaikutukset (mukaan lukien mahdollisuudet toistaa ja laajentaa toimen tuloksia alakohtaisella tasolla sekä paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla), ja siinä esitetään keinoja mitata tulosten hyödyntämistä hankkeen rahoittamisen aikana ja sen jälkeen.
  • Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän ja tehokkaan tulostenlevityssuunnitelman sekä toiminnot ja niiden aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti levitettyä sidosryhmille ja hankkeen ulkopuolisille tahoille tavoittamalla merkitykselliset sidosryhmät ja tekemällä tulokset niiden kannalta houkutteleviksi sekä hankkeen rahoittamisen aikana että sen jälkeen.
  • Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksella varmistetaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla syntyvä vaikutus kohderyhmiin ja asianomaisiin sidosryhmiin. Siihen sisältyy toimenpiteitä sekä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) yksilöiden, korkeakoulujen ja järjestelmän tasolla.
  • Avoin julkaiseminen: Hanke-ehdotuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla ilman suhteettomia rajoituksia.
  • Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selvitetään, miten hankkeen tuloksia ylläpidetään taloudellisesti (hankerahoituksen päättymisen jälkeen) ja institutionaalisesti (toimintojen ja palvelujen jatkaminen) sekä miten varmistetaan paikallinen omistajuus.

Erityisesti lohkon 1 osalta:

  • Hanke-ehdotuksella varmistetaan jatkuva ja kestävä toiminta olemassa olevien esteiden poistamiseksi sekä korkeakoulujen tarjoamien oppimismahdollisuuksien ja -resurssien saavutettavuuden parantaminen opiskelijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja henkilöstön kannalta.
  • Hanke-ehdotus on omiaan lisäämän ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen valmiuksia kansainväliseen yhteistyöhön.

Erityisesti lohkon 2 osalta:

  • Hanke-ehdotuksella varmistetaan merkittävä vaikutus ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluihin, erityisesti niiden innovointivalmiuksien kehittämiseen ja hallinnon nykyaikaistamiseen, kun ne avautuvat koko yhteiskunnalle, työmarkkinoille ja muulle maailmalle.
  • Hanke-ehdotuksesta käyvät ilmi hankkeen mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan ja/tai kyseiseen talouden alaan.

Erityisesti lohkon 3 osalta:

  • Hanke-ehdotuksessa osoitetaan, miten hanketulokset johtavat politiikan uudistamiseen tai korkeakoulutuksen nykyaikaistamiseen järjestelmän tasolla.

Hanke-ehdotukset voivat saada enintään 100 pistettä. Hanke-ehdotuksen on saatava kaikkiaan vähintään 60 pistettä ja vähintään puolet kunkin arviointikriteerin enimmäispistemäärästä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä.

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän kriteeristä ”hankkeen relevanssi” ja toissijaisesti kriteeristä ”jatkuvuus, vaikuttavuus ja odotettujen tulosten levittäminen”.

Tämän jälkeen edellä mainitut laatuvaatimukset täyttävät hanke-ehdotukset sijoitetaan laskevaan paremmuusjärjestykseen niiden kokonaispistemäärien mukaan. Vaihetta 2 varten laaditaan aluekohtainen hanke-ehdotusten luettelo, jossa hanke-ehdotuksia on kaksi kertaa kunkin lohkon rahoitettujen hankkeiden (käytettävissä olevan alueellisen budjetin7  perusteella) arvioitu määrä.

Vaihe 2

Tukikelpoisten Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden EU:n edustustoja kuullaan seuraavista seikoista:

  • Ovatko korkeakoulut kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tunnustamia?
  • Onko hanke toteutettavissa kolmannen maan / kolmansien maiden paikallisessa toimintaympäristössä?
  • Edistääkö hanke paikallisiin tarpeisiin vastaamista kyseessä olevalla painopistealalla?
  • Onko hanke päällekkäinen EU:n edustuston, kansallisten tai kansainvälisten avunantajien kyseisellä aihealueella olemassa olevien aloitteiden kanssa?

EU:n rahoitusta ehdotetaan vain hankkeille, jotka ovat läpäisseet EU:n edustustojen kuulemisen.

Tämän jälkeen hanke-ehdotuksille ehdotetaan EU-avustusta arviointikriteereihin ja EU:n edustuston kuulemisen tuloksiin perustuvan ehdotusten paremmuusjärjestyksen mukaisesti laskevassa järjestyksessä kunkin alueen käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Avustusta voidaan myöntää enintään kahdelle hanke-ehdotukselle hakijaorganisaatiota kohden. Kullekin kolmelle lohkolle suunnitellaan alustava budjetti, mutta määrärahojen siirto lohkosta toiseen on mahdollista.

Lisäksi arviointikomitea ottaa huomioon

  • hankkeiden temaattisen moninaisuuden ja riittävän maantieteellinen edustuksen alueella kunkin maan hankkeiden lukumäärän osalta 
  • seuraaviin alueisiin sovellettavien vaatimusten noudattamisen: 
    • Itäiset kumppanimaat:  Lohkoissa 1 ja 2 etusijalle asetetaan muualla kuin pääkaupungissa ja/tai maaseutu- ja/tai syrjäisillä alueilla sijaitsevat korkeakoulut.  
    • Aasia, Keski-Aasia, Lähi-itä ja Tyynenmeren alue: Lohkoissa 1 ja 2 etusijalle asetetaan vähiten kehittyneet maat.
    • Saharan eteläpuolinen Afrikka: Kaikissa lohkoissa etusijalle asetetaan vähiten kehittyneet maat. Erityistä huomiota kiinnitetään myös muuttoliikkeen kannalta ensisijaisiin maihin ja alueellisiin hankkeisiin, joihin osallistuu korkeakouluja useista maista. Yksikään maa ei voi saada yli 8:aa prosenttia alueelle myönnetystä rahoituksesta.

Lisätiedot

Hakemuksen hyväksyminen ei tarkoita, että hakijalle välttämättä myönnetään hakemuksessa mainittu tukimäärä. Tukea voidaan pienentää kyseistä toiminnon lohkoja koskevien erityisten rahoitussääntöjen ja arvioinnin tulosten perusteella.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa

Hakijoita kehotetaan ottamaan seuraavat horisontaaliset näkökohdat huomioon hankkeita suunnitellessaan:

Ympäristökestävyys:

Korkeakoulutusjärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä vihreän kehityksen ohjelman tukemiseksi, ja niillä saatetaan saada aikaan syvällisiä muutoksia ihmisten käyttäytymisessä ja taidoissa. Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita kannustetaan kehittämään osaamista erilaisilla kestävyyden kannalta merkityksellisillä aloilla ja laatimaan vihreän sektorin osaamisstrategioita ja -menetelmiä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia opetussuunnitelmia, jotka vastaavat paremmin yksilöiden tarpeita. Erasmus+ -ohjelmalla tuetaan myös innovatiivisten käytäntöjen kokeilemista, jotta oppijoista ja korkeakoulutuksen järjestäjistä voi tulla todellisia muutoksen aikaansaajia.

Osallisuus ja monimuotoisuus:

Korkeakouluilla on tärkeä rooli kehitettäessä tulevaisuuden kansalaisten, päättäjien ja asiantuntijoiden valmiuksia varmistaa osallistava kasvu ja osallistuminen yhteiskuntaan sekä lisättäessä koulutusjärjestelmien tasapuolisuutta. Olisi myös otettava käyttöön mekanismeja, joilla varmistetaan opiskelijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, opettajien, tutkijoiden ja muiden henkilöiden osallistuminen sekä otetaan paremmin huomioon sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ja sukupuoli.

Digitaalinen muutos:

Koulutuksen olisi vapautettava digitaaliteknologian potentiaali köyhimmissä maissa luomalla perusta digitaidoille, parantamalla medialukutaitoa sekä auttamalla koulutusjärjestelmiä kestämään paremmin covid-19-pandemian kaltaisia häiriöitä ja kuromaan umpeen digitaalista kuilua. Erasmus+ -ohjelmalla tuetaan digitalisaatiosuunnitelmia ja edistetään digiteknologian tarkoituksenmukaista käyttöä. Tähän sisältyy digipedagogiikan ja digitaalisten työkalujen käyttöön liittyvän asiantuntemuksen kehittäminen, mukaan lukien esteettömät ja avustavat teknologiat sekä digitaalisen koulutussisällön luominen ja innovatiivinen käyttö.

Kansalaistoiminta ja osallistuminen

 Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet voivat auttaa luomaan perustan aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiselle ja erityisasiantuntemukselle demokratian, ihmisoikeuksien ja monenvälisyyden kaltaisilla aloilla. Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet voivat auttaa saamaan aikaan pitkän aikavälin ratkaisuja korkeakoulutusalan heikon hallinnon ongelmiin.

Kasvu ja työpaikat:

Koulutusta tarvitaan elämäntaitojen ja työssä tarvittavien taitojen, kuten perustaitojen, ”pehmeiden” taitojen (kuten ongelmanratkaisun tai viestinnän) sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taidealan ja matematiikan (STEAM-aineet) taitojen hankkimiseen. Koulutus tukee myös työllistettävyyttä ja on kestävän kasvun edellytys.

Lisäksi olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

Kumppanikorkeakoulujen sitoutuminen hankkeeseen

Tuloksellisessa korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeessa on varmistettava kaikkien kumppanikorkeakoulujen, erityisesti ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen, vahva osallistuminen. Yhteinen vastuu hanke-ehdotuksen laadinnasta saa ne ottamaan vastuun hankkeen tuloksista ja hankkeen jatkuvuudesta. Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeissa voi olla mukana ”liitännäiskumppaneita”, jotka osallistuvat tiettyjen hanketehtävien tai -toimintojen toteuttamiseen tai tukevat tulosten levittämistä ja hankkeen jatkuvuutta. Sopimuksen hallinnointiin liittyvissä asioissa ”liitännäiskumppaneita” ei pidetä hankekumppaneina, eivätkä ne saa rahoitusta.

Tarveanalyysi

Tarpeiden arviointi on ensimmäinen tärkeä vaihe laadittaessa ehdotusta korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeesta. Tarvearvioinnin tarkoituksena on tunnistaa vahvistettavat alat ja niillä olevien puutteiden syyt.  Tämä puolestaan tarjoaa perustan asianmukaisille toimille puutteiden korjaamiseksi ja siten korkeakoulujen kapasiteetin vahvistamiseksi.

Toteutus ja seuranta

Tarveanalyysien valmistuttua voidaan laatia toteutussuunnitelma havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon seuraavat keskeiset seikat:

  • Nykyaikaistaminen / uudet opetussuunnitelmat: Etenkin hankkeiden, joihin sisältyy ”opetussuunnitelmien kehittämistä”, odotetaan sisältävän opetushenkilöstölle tarkoitettua koulutusta ja liittyvän esimerkiksi laadunvarmistukseen tai tutkinnon suorittaneiden työllistettävyyteen työmarkkinayhteyksien avulla. Koulutusohjelmat olisi akkreditoitava virallisesti ja/tai niiden olisi saatava lisenssi ennen hankkeen rahoituskauden päättymistä. Uusien tai ajantasaistettujen kurssien opettaminen on aloitettava hankkeen kestäessä, niissä on oltava riittävästi opiskelijoita ja uudelleenkoulutettuja opettajia, ja niitä on opetettava vähintään kolmannes ajasta, jonka hanke kestää. Opetussuunnitelmien uudistushankkeiden aikana annettavan koulutuksen kohderyhmänä voi olla myös hallintohenkilöstö, esimerkiksi kirjasto-, laboratorio- tai tietotekninen henkilöstö. On erittäin suositeltavaa, että hankkeissa sisällytetään nykyaikaistettuihin opetussuunnitelmiin opiskelijoiden työharjoittelujaksoja yrityksissä. Harjoittelujaksojen keston on oltava riittävä tarvittavien taitojen hankkimiseksi.
  • Opiskelijoiden osallistuminen: Hankkeisiin olisi sisällyttävä opiskelijoiden osallistuminen (esimerkiksi uusien koulutusohjelmien laatimiseen) muutoinkin kuin hankkeen testaus-/pilotointivaiheessa.
  • Henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuus: Liikkuvuustoiminnot on suunnattava pääasiassa ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden opiskelijoille ja henkilöstölle, ja ne on tarkoitettu hankkeeseen osallistuvalle henkilöstölle (esimerkiksi johtajat, tutkimus ja teknologiansiirto, tekninen ja hallinnollinen henkilöstö), jolla on virallinen työsopimus edunsaajalaitosten kanssa johonkin edunsaajakorkeakouluista kirjoittautuneille opiskelijoille [niin kutsutut ”short cycle” -tutkinnot, alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti tai vastaava) ja jatko- tai tohtorintutkinto]. Opiskelijoiden liikkuvuus EU:n jäsenvaltioissa ja ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa ja niiden välillä ei ole tukikelpoista. Liikkuvuusjaksojen keston on oltava riittävä tarvittavien taitojen oppimiseksi ja hankkimiseksi hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Fyysisen liikkuvuuden ja virtuaaliliikkuvuuden yhdistäminen on suositeltavaa. Virtuaaliliikkuvuuden jaksoa voidaan käyttää konkreettisen liikkuvuuden jakson valmistelussa, tuessa ja seurannassa. Se voidaan myös järjestää avuksi erityistarpeisille tai muita heikommassa asemassa oleville henkilöille, jotka eivät kykene suorittamaan pitkäaikaisia konkreettisen liikkuvuuden jaksoja.
  • Laadunvarmistuksen on oltava hankkeisiin sulautettu komponentti, jolla varmistetaan, että korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet tuottavat onnistuneesti odotetut tulokset ja saavat aikaan vaikutuksen, joka ulottuu itse kumppanuutta laajemmalle. On otettava käyttöön laadunvalvontatoimia, myös indikaattoreita ja viitearvoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että hanke toteutetaan laadukkaasti, aikataulua noudattaen ja kustannustehokkaasti.
  • Yhteistyökumppanuussopimus: Hankekumppanien on sovittava hankkeen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka on kirjattava hankkeen alkaessa kumppanien allekirjoittamaan viralliseen kumppanuussopimukseen. Toimeenpanovirastolle on toimitettava jäljennös kumppanuussopimuksesta kuuden kuukauden kuluessa avustussopimuksen allekirjoittamisesta.
  • Laitteet: Tukikelpoisiksi menoiksi voidaan katsoa ainoastaan sellaiset laitehankinnat, jotka ovat suoraan merkityksellisiä lohkon tavoitteiden kannalta ja jotka tehdään viimeistään 12 kuukautta ennen hankkeen päättymistä. Laitteet on tarkoitettu yksinomaan kumppanuuteen kuuluville ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluille, ja ne on kirjattava niiden korkeakoulujen viralliseen luetteloon, joita varten ne on ostettu.
  • Vaikutus ja kestävyys: Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeilla odotetaan olevan pitkäaikaisia rakenteellisia vaikutuksia tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa. Hanke-ehdotuksissa on tarvittaessa osoitettava odotetut vaikutukset kolmella tasolla (yksilöiden, korkeakoulujen ja järjestelmän tasolla), ja niissä olisi esitettävä menetelmä ja määritettävä välineet vaikutusten mittaamiseksi.
  • Ympäristöystävällinen toteutus: Hankkeissa olisi harkittava ympäristöystävällisiä käytäntöjä niiden toimintojen, myös hankehallinnon, toteuttamisessa. Hankkeiden odotetaan kirjaavan ja laskevan järjestelmällisesti osallistujien yksilöllisen kuljetuksiin liittyvän hiilijalanjäljen.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnon arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU-avustuksen määrät hanketta kohden ovat seuraavat:

  • Lohko 1 – Korkeakoulutuksen alan yhteistyömahdollisuuksien edistäminen: 200 000–400 000 euroa hanketta kohti
  • Lohko 2 – Korkeakoulutuksen muutoskumppanuudet: 400 000–800 000 euroa hanketta kohti
  • Lohko 3 – Rakenneuudistushankkeet: 800 000–1 000 000 euroa hanketta kohti

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

  1. Edunsaajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen”, ”laadunvarmistus” ja ”laitteet”).  
  2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminnot/tuotokset.
  3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
  4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (kuten tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella. Kertakorvaus on enintään 90 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista, ja avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tuotosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP): https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home

  • 1 Alueiden välisten hankkeiden on koskettava kaikkien asianomaisten alueiden painopistealoja, niiden merkitys kullekin alueelle on osoitettava ja se on perusteltava yksityiskohtaisella yhteisiä tarpeita ja tavoitteita koskevalla analyysillä.
  • 2 Ks. määritelmä ”Erasmus+ -ohjelmassa uusi organisaatio / uusi toimija” määritelmä D-osassa ”Sanasto”.
  • 3 Osallistujaorganisaatioiden on allekirjoitettava valtakirja hakijaorganisaatiolle. Valtakirjat olisi annettava hakuvaiheessa ja ne tarkastetaan allekirjoitettaessa avustussopimusta. Lisätietoja on tämän oppaan C-osassa.
  • 4 Hanke-ehdotusten on oltava neuvoston 16. huhtikuuta 2018 hyväksymien Syyriaa koskevien päätelmien mukaisia. Lisäksi rahoitusta ei saa myöntää sellaisille kolmansille osapuolille, joihin kohdistuu EU:n rajoittavia toimenpiteitä ehdotuspyynnön käynnistämisajankohtana, riippumatta siitä, ovatko ne yhteisöjä, henkilöitä vai henkilöiden ryhmiä. Avustusten saajien ja toimeksisaajien on myös varmistettava, että alihankkijat, luonnolliset henkilöt, työpajojen ja/tai kurssien osallistujat mukaan luettuna, ja kolmansille osapuolille myönnettävän rahoitustuen saajat eivät sisälly EU:n rajoittavien toimenpiteiden luetteloihin.
  • 5 Lukuun ottamatta alueiden 5, 7 ja 8 korkean tulotason maita (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa).
  • 6 Kansainvälinen koulutusluokitus (ISCED 2013), korkea-asteen koulutus, vähintään taso 5. Keskiasteen jälkeistä koulutusta, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED 2011, taso 4), ei hyväksytä.
  • 7 Aluekohtaiset ohjeelliset määrät julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP): https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home
Tagged in:  Higher education