Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2023 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä.

Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2023 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

Korkeakouluopiskelijoiden ja -henkilöstön liikkuvuushankkeet

Tämä korkeakoulutuksen alan liikkuvuustoiminto tukee korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja monimuotoliikkuvuutta kaikilla opintoaloilla ja kaikkien opintotasojen osalta (niin kutsutut ”short cycle” -opinnot, kandidaatin-, maisterin- ja tohtorintutkinnon opinnot). Opiskelijat voivat joko opiskella ulkomailla kumppanikorkeakoulussa tai suorittaa harjoittelun jossain yrityksessä, tutkimuslaitoksessa, laboratoriossa, organisaatiossa tai muussa sopivassa työpaikassa ulkomailla. Opiskelijat voivat myös yhdistää ulkomailla suoritettavan opiskelujakson harjoitteluun ja lisätä näin oppimistuloksia ja laaja-alaisten taitojen kehittymistä. Vaikka pitkäkestoista fyysistä liikkuvuutta suositellaan voimakkaasti, tässä toiminnossa otetaan huomioon tarve tarjota kestoltaan joustavampaa fyysistä liikkuvuutta, jotta varmistetaan, että ohjelma on kaikenlaisista taustoista ja tilanteista tulevien ja kaikkia opintoaloja edustavien opiskelijoiden ulottuvilla.

Tämä toiminto tukee myös korkeakoulujen opetus- ja hallintohenkilöstön osallistumista ammattitaitoa kehittävään toimintaan ulkomailla sekä työelämän edustajien korkeakoulujen opiskelijoille tai henkilöstölle antamaa opetusta ja koulutusta. Toiminta voi koostua opetus- ja koulutusjaksoista (kuten työn varjostamisesta (job shadowing), havainnointijaksoista ja kursseista).

Lisäksi tämä toiminto tukee monimuotoisia intensiivikursseja, joiden avulla korkeakoulujen ryhmät voivat yhdessä laatia monimuotoliikkuvuuden opetussuunnitelmia ja toimintaa sekä opiskelijoille että opetus- ja hallintohenkilöstölle.

Toiminnon Tavoitteet

Tämän toiminnon tavoitteena on edistää maailmanlaajuisesti toimivan eurooppalaisen koulutusalueen perustamista ja vahvistaa koulutuksen ja tutkimuksen välistä yhteyttä.

Toiminnolla pyritään edistämään työllistettävyyttä, sosiaalista osallisuutta, kansalaistoimintaa ja ympäristökestävyyttä Euroopassa ja sen ulkopuolella tarjoamalla kaikkien opintoalojen ja tutkintotasojen opiskelijoille mahdollisuus opiskeluun tai harjoitteluun osana heidän opintojaan. Toiminnon tavoitteena on

  • tutustuttaa opiskelijat tutustua erilaisiin näkemyksiin, tietoihin, opetus- ja tutkimusmenetelmiin ja työkäytäntöihin opintoalallaan eurooppalaisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä
  • kehittää opiskelijoiden laaja-alaisia taitoja, kuten viestintätaitoja, kielitaitoa, kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja sekä monikulttuurisia taitoja ja tutkimustaitoja
  • kehittää opiskelijoiden tulevaisuuteen suuntautuvia taitoja, kuten digitaitoja, joiden avulla he voivat selviytyä nykyisistä ja tulevista haasteista
  • edistää henkilökohtaista kehitystä, kuten kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja itseluottamusta.

Tavoitteena on myös antaa kaikelle henkilöstölle, myös yritysten työntekijöille, mahdollisuus antaa opetusta tai koulutusta ulkomailla osana heidän ammatillista kehittymistään, jotta he voivat

  • jakaa asiantuntemustaan
  • kokea uusia opetusympäristöjä
  • hankkia uutta innovatiivista pedagogista ammattitaitoa ja osaamista opetussuunnitelmien laadinnassa sekä digitaitoja
  • olla yhteydessä vertaisiinsa ulkomailla ja kehittää yhteistä toimintaa ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi
  • vaihtaa hyviä käytäntöjä ja lisätä yhteistyötä korkeakoulujen välillä
  • valmistaa opiskelijoita paremmin työelämään.

Lisäksi tavoitteena on edistää transnationaalisten ja monitieteisten opetussuunnitelmien kehittämistä sekä innovatiivisia oppimis- ja opetusmenetelmiä, kuten verkkopohjaista yhteistyötä, tutkimusperusteista oppimista ja haastepohjaisia lähestymistapoja, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Miten korkeakoulutuksen alan Erasmus+ -liikkuvuusmahdollisuuksia voi käyttää?

Hakijaorganisaation on sijaittava jossain EU:n jäsenvaltiossa tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa, ja sillä on oltava voimassa oleva korkeakoulutuksen alan akkreditointi. Se voi hakea tukea joko yksittäisenä korkeakouluna, mikä edellyttää korkea-asteen koulutusta koskevaa Erasmus-peruskirjaa (ECHE), tai liikkuvuuskonsortion puolesta, mikä edellyttää konsortion akkreditointia.

Yksittäisen organisaation akkreditointi – korkea-asteen Koulutusta Koskeva Erasmus-Peruskirja

Korkeakouluilla on oltava korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE)1 voidakseen hakea liikkuvuushanketta kansallisesta Erasmus+ -toimistostaan. Allekirjoittaessaan korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan korkeakoulut sitoutuvat tarjoamaan liikkuvuuteen osallistujille kaiken tarvittavan tuen, myös mahdollisuuden kielivalmennukseen. Liikkuvuushankkeiden osallistujat voivat hyödyntää verkossa olevaa kielivalmennusta parantaakseen kielitaitoaan ennen liikkuvuusjaksoa ja/tai sen aikana.

Korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan periaatteisiin kuuluu, että osallistuva korkeakoulu saa toteuttaa liikkuvuustoimintaa opiskelua ja opettamista varten vain korkeakoulujen välisten aiempien sopimusten puitteissa ja sen on valittava mahdolliset osallistujat ja myönnettävä liikkuvuusapurahoja oikeudenmukaisella, avoimella, johdonmukaisella ja dokumentoidulla tavalla kansallisen toimiston kanssa tekemänsä avustussopimuksen määräysten mukaisesti. Sen olisi varmistettava oikeudenmukaiset ja avoimet menettelyt kaikissa liikkuvuuden vaiheissa ja osallistujien kyselyihin/valituksiin vastattaessa. Sen on varmistettava, että kun kyseessä on opintopisteitä kerryttävä liikkuvuus, liikkuvuustoiminnossa saapuvilta opiskelijoilta ei peritä maksua koulutuksesta, rekisteröinnistä, kokeista tai laboratorio- ja kirjastotiloihin pääsystä. Korkeakoulun on myös varmistettava, että se tunnustaa automaattisesti ja täysimääräisesti ulkomailla vietetyn oppimisjakson tulokset liikkuvuustoiminnon jälkeen.

Korkea-asteen koulutusta koskevaa Erasmus-peruskirjaa täydentää sitä koskeva opas2 . Se on asiakirja, joka tukee korkeakouluja korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan periaatteiden toimeenpanossa. Korkeakoulujen on noudatettava asianmukaisesti korkea-asteen koulutusta koskevaa Erasmus-peruskirjaa ja sitä koskevaa opasta toteuttaessaan kaikkia toimintoja, jotka edellyttävät tätä akkreditointia. Tätä varten on saatavilla korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan itsearviointiväline (ECHE Self Assessment)3 , jonka avulla korkeakoulut voivat arvioida Erasmus-peruskirjan periaatteiden toteuttamistaan ja sitä, mitä osa-alueita voitaisiin vahvistaa, sekä esittää parannusehdotuksia.

Vaikka ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluilla ei ole oikeutta allekirjoittaa korkea-asteen koulutusta koskevaa Erasmus-peruskirjaa4 , niiden on noudatettava sen periaatteita. Sen vuoksi korkeakoulujen välisessä kansainvälistä liikkuvuutta koskevassa sopimuksessa on sovittava selväsanaisesti yksityiskohdista, kuten osallistujien oikeudenmukaisesta ja avoimesta valinnasta, oppimistulosten tunnustamisesta ja kaikenlaisesta liikkuvuuteen osallistujille tarjottavasta tarpeellisesta tuesta.

Ryhmien akkreditointi – korkeakoulutuksen liikkuvuuskonsortioiden Erasmus+ -akkreditointi

Korkeakoulutuksen liikkuvuushankkeen rahoitusta voivat yksittäisten korkeakoulujen lisäksi hakea myös korkeakoulujen ryhmät. Tällaista ryhmää kutsutaan liikkuvuuskonsortioksi. Liikkuvuuskonsortiolla on oltava korkeakoulutuksen liikkuvuuskonsortioiden Erasmus+ -akkreditointi.

Liikkuvuuskonsortion koordinaattori hakee konsortion puolesta korkeakoulutuksen liikkuvuuskonsortioiden Erasmus+ -akkreditointia ja Erasmus+ -avustusta. Sen myöntää sama kansallinen toimisto, joka arvioi kyseistä korkeakoulutuksen liikkuvuustoimintoa koskevan hakemuksen. Akkreditointia ja avustusta liikkuvuushankkeille voi hakea samalla pyynnöllä. Liikkuvuushanketta koskevaa avustusta voidaan kuitenkin myöntää vain akkreditointiprosessin läpäisseille korkeakoulujen ryhmille ja organisaatioille.

Konsortion akkreditointia koskevat seuraavat edellytykset:

Kelpoisuusperusteet

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot

Korkeakoulutuksen liikkuvuuskonsortio voi koostua seuraavista osallistujaorganisaatioista:

  • korkeakoulut, joilla on voimassa oleva Erasmus-peruskirja
  • julkinen tai yksityinen organisaatio, joka toimii työmarkkinoilla tai koulutus- ja nuorisoalalla.

Kaikkien osallistujaorganisaatioiden on sijaittava samassa EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa. Liikkuvuuskonsortioita ei voida perustaa ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin.

Kaikki liikkuvuuskonsortion jäsenorganisaatiot on nimettävä silloin, kun konsortion akkreditointia haetaan.

Kuka voi hakea?

Mikä hyvänsä tukikelpoinen osallistujaorganisaatio voi toimia koordinaattorina ja jättää hakemuksen kaikkien konsortiossa mukana olevien organisaatioiden nimissä.

Osallistujaorganisaatioiden määrä

Liikkuvuuskonsortioon on kuuluttava vähintään kolme tukikelpoista osallistujaorganisaatiota, joista kaksi on korkeakouluja.

Konsortion akkreditoinnin voimassaolo

Koko ohjelmakausi.

Jos liikkuvuuskonsortion kokoonpanoon tehdään merkittäviä muutoksia akkreditoinnin myöntämisen jälkeen, akkreditointia on haettava uudelleen.

Mihin hakemus jätetään?

Hakemus jätetään sen maan kansalliseen toimistoon, johon hakijaorganisaatio on sijoittautunut.

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä akkreditointihakemuksensa viimeistään 23. helmikuuta klo 12:00:00 (Brysselin aikaa) samana vuonna kesäkuun 1. päivänä tai myöhempinä vuosina alkavien hankkeiden osalta.

Miten haetaan?

Oppaan C-osa sisältää yksityiskohtaiset hakuohjeet.

Arviointikriteerit

Akkreditointihakemusta arvioidaan seuraavin perustein:

Konsortion relevanssi - (enintään 30 pistettä)

  • Hanke-ehdotuksen relevanssi seuraavien asioiden kannalta:
  • toiminnon tavoitteet
  • konsortioon osallistuvien organisaatioiden ja henkilöosallistujien tarpeet ja tavoitteet
  • Missä määrin hanke-ehdotuksella on mahdollista
  • saada aikaan osallistujien kannalta laadukkaita oppimistuloksia
  • parantaa konsortioon osallistuvien organisaatioiden valmiuksia ja lisätä niiden toiminnan kansainvälisyyttä
  • tuottaa EU:n tasolla lisäarvoa tuloksilla, joita ei saataisi aikaan kunkin yksittäisen korkeakoulun toteuttamalla toiminnalla.

Konsortion kokoonpanon ja yhteistyöjärjestelyjen laatu - (enintään 20 pistettä)

  • Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:
  • konsortio koostuu lähettävien korkeakoulujen tarkoituksenmukaisesta yhdistelmästä, jossa on tarvittaessa mukana niitä täydentäviä, muita sosioekonomisia aloja edustavia osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, kokemus ja asiantuntemus takaavat toiminnan kaikinpuolisen onnistumisen
  • konsortion koordinaattorilla on aiempaa kokemusta konsortion tai vastaavantyyppisen hankkeen hallinnoinnista
  • velvollisuuksien ja vastuiden sekä tehtävien ja resurssien jako on selkeä ja kertoo kaikkien osallistujaorganisaatioiden sitoutuneisuudesta toimintoihin ja aktiivisesta osallistumisesta niiden toteuttamiseen
  • tehtävät ja resurssit on yhdistetty ja jaettu
  • sopimus- ja taloushallintoasioiden vastuualat on määritetty selkeästi
  • konsortio tuo mukaan toimeen uusia ja vähemmän kokeneita organisaatioita.

Konsortion toimintosuunnitelman ja toimintojen toteutuksen laatu - (enintään 20 pistettä)

  • Liikkuvuustoiminnan selkeys, kattavuus ja laatu kaikissa eri vaiheissa (valmistelu, toteutus ja jatkotoimet)
  • Käytännön järjestelyjen, hallinnoinnin ja tukimenettelyjen laatu (esimerkiksi vastaanottavien organisaatioiden etsintä, kontaktien luominen, tiedottaminen, kieli- ja kulttuurituki sekä seuranta)
  • Osallistujaorganisaatioiden keskinäisen sekä niiden ja muiden keskeisten sidosryhmien välisen yhteistyön, koordinoinnin ja viestinnän laatu
  • Tarvittaessa osallistujien oppimistulosten tunnistamista ja tunnustamista koskevien järjestelyjen laatu sekä avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden johdonmukainen hyödyntäminen
  • Tarvittaessa niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus, joilla osallistujat valitaan liikkuvuustoimintaan ja niitä henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kannustetaan osallistumaan siihen.

Vaikuttavuus ja tulosten levittäminen - (enintään 30 pistettä)

  • Niiden toimenpiteiden laatu, joilla konsortion johtaman toiminnan tuloksia arvioidaan
  • Hankkeen mahdolliset vaikutukset
  • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
  • paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai kansainvälisellä tasolla, kun ei oteta huomioon toimintoihin suoraan osallistuvia organisaatioita ja henkilöitä
  • Niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa konsortion johtaman toiminnan tuloksista osallistujaorganisaatioissa ja kumppanimaissa sekä niiden ulkopuolella.

Voidakseen saada akkreditoinnin hanke-ehdotuksen on saatava kaikkiaan vähintään 60 pistettä. Lisäksi hanke-ehdotuksen on saatava vähintään puolet kunkin arviointikriteerin enimmäispistemäärästä.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Hakijaorganisaatio hakee avustusta liikkuvuushankkeelle, allekirjoittaa avustussopimuksen, panee sen toimeen ja raportoi siitä.

Liikkuvuushankkeen osallistujaorganisaatioilla on seuraavat tehtävät ja velvollisuudet:

  • Lähettävä organisaatio vastaa osallistuvien opiskelijoiden ja henkilöstön jäsenten valinnasta ja heidän lähettämisestään ulkomaille. Sen vastuulla oleviin tehtäviin kuuluvat myös avustusten maksu (EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa oleville osallistujille), liikkuvuusjakson valmistelut ja seuranta sekä opintosuoritusten automaattinen tunnustaminen.
  • Vastaanottava organisaatio vastaa ulkomailta saapuvien opiskelijoiden ja henkilöstön jäsenten vastaanottamisesta ja koulutus- tai harjoitteluohjelman tarjoamisesta tai hyötyy annetusta koulutuksesta. Sen vastuulla oleviin tehtäviin kuuluu myös avustusten maksu (ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tuleville osallistujille).
  • Välittäjäorganisaatio on EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa työmarkkina-alalla tai koulutus- ja nuorisoaloilla toimiva organisaatio. Se voi olla liikkuvuuskonsortion jäsen, mutta se ei ole lähettävä organisaatio. Sen tehtävänä voi olla osallistuminen lähettävien korkeakoulujen hallintomenettelyihin ja niiden helpottaminen, harjoittelujaksoa suunnittelevien opiskelijoiden profiilien ja yritysten tarpeiden yhteensovittaminen sekä osallistuminen osallistujien valmennukseen.

Lähettävien ja vastaanottavien organisaatioiden on täytynyt ennen liikkuvuusjakson alkamista sopia kyseisten opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa toiminnasta, johon nämä osallistuvat: opiskelijoiden kanssa tehdään opintosopimus (Learning Agreement) ja henkilöstöön kuuluvien kanssa liikkuvuussopimus (Mobility Agreement). Näissä sopimuksissa määritellään ulkomailla vietettävän liikkuvuusjakson sisältö ja täsmennetään kunkin osapuolen muodollista tunnustamista koskevat määräykset. Oikeudet ja velvollisuudet vahvistetaan edunsaajan ja osallistujan välillä allekirjoitetussa avustussopimuksessa. Silloin, kun liikkuvuus on kahden korkeakoulun välistä (opiskeluun liittyvä liikkuvuus – monimuotoliikkuvuus mukaan luettuna – ja opettaminen ulkomailla), lähettävän ja vastaanottavan korkeakoulun välillä on oltava voimassa korkeakoulujen välinen sopimus (Interinstitutional Agreement) ennen kuin vaihdot voivat käynnistyä.

Horisontaaliset ulottuvuudet

Liikkuvuushanketta suunniteltaessa on vahvistettava seuraavia horisontaalisia ulottuvuuksia:

Osallisuus ja moninaisuus korkeakoulutuksen liikkuvuudessa

Jotta opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuustoimintojen käyttö olisi mahdollisimman helppoa korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan periaatteiden mukaisesti, korkeakoulujen on varmistettava tasa-arvoinen ja tasapuolinen saatavuus ja mahdollisuudet kaikista lähtökohdista tuleville nykyisille ja tuleville osallistujille. Tämä tarkoittaa, että mukana on osallistujia, jolla on muita vähemmän mahdollisuuksia esimerkiksi fyysisen, henkisen tai terveystilanteensa vuoksi, opiskelijoita, joilla on lapsia, työssäkäyviä tai ammattilaisina urheilevia opiskelijoita ja kaikkien liikkuvuustoiminnoissa aliedustettuina olevien opintoalojen opiskelijoita. Tämän periaatteen noudattamiseksi on erittäin tärkeää määritellä sisäiset valintamenettelyt, joissa otetaan huomioon yhdenvertaisuus ja osallisuus ja arvioidaan hakijoiden opintosuoritukset ja motivaatio kokonaisvaltaisesti. Lisäksi korkeakouluja kannustetaan perustamaan sisäänrakennettuja liikkuvuusmahdollisuuksia, kuten opetussuunnitelmiin sisältyviä ”liikkuvuusikkunoita”, joilla helpotetaan kaikkien opintoalojen opiskelijoiden osallistumista. Tässä suhteessa monimuotoliikkuvuus voi auttaa tarjoamaan lisämahdollisuuksia, jotka saattavat sopia paremmin joillekin henkilöille tai opiskelijaryhmille. Tässä yhteydessä siitä, että korkeakouluissa on osallisuudesta vastaavia vastuuhenkilöitä, on apua osallisuuden ja moninaisuuden käsittelyssä. Osallisuudesta vastaavat vastuuhenkilöt voivat esimerkiksi lisätä tietoisuutta, laatia viestintä- ja yhteydenpitostrategioita, varmistaa riittävän tuen koko liikkuvuustoiminnon ajan yhteistyössä asianomaisten kollegojen kanssa ja helpottaa yhteistyötä niiden korkeakoulun työntekijöiden välillä, joilla on asiantuntemusta osallisuuden ja moninaisuuden alalla.

Ympäristökestävyys ja vihreät käytännöt korkeakoulutuksen liikkuvuudessa

Korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan periaatteiden mukaisesti korkeakoulujen on edistettävä ympäristöystävällisiä käytäntöjä kaikessa ohjelmaan liittyvässä toiminnassa. Tämä merkitsee kestävien liikennemuotojen käytön edistämistä liikkuvuustoiminnoissa, aktiivisten toimien toteuttamista Erasmus+ -ohjelman liikkuvuuteen liittyvien tapahtumien, konferenssien ja kokousten järjestämisen yhteydessä sekä paperipohjaisten hallintoprosessien korvaamista digitaalisilla prosesseilla (eurooppalainen opiskelijakorttialoitteen standardien ja aikataulun mukaisesti). Korkeakoulujen olisi myös lisättävä kaikkien osallistujien tietoisuutta erilaisista toimenpiteistä, joita nämä voivat ulkomailla ollessaan toteuttaa pienentääkseen liikkuvuustoiminnan hiili- ja ympäristöjalanjälkiä, ja seurattava edistymistä opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuustoiminnan kestävyyden lisäämisessä.

Digitalisaatio sekä digitaalinen koulutus ja digitaidot korkeakoulutuksen liikkuvuudessa

Korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan periaatteiden mukaisesti korkeakoulujen olisi otettavan käyttöön opiskelijoiden liikkuvuuden digitaalinen hallinnointi eurooppalaisen opiskelijakorttialoitteen teknisten standardien mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että ohjelmaan osallistuvien korkeakoulujen on liityttävä paperiton Erasmus ‑verkostoon vaihtaakseen liikkuvuustietoja ja hallinnoidakseen verkossa tehtyjä opintosopimuksia ja digitaalisia korkeakoulujen välisiä sopimuksia heti, kun nämä toiminnat ovat käytettävissä5 . Korkeakoulut voivat käyttää organisointitukivarojaan digitaalisen liikkuvuuden hallinnoinnin toteuttamiseen. Korkeakoulujen olisi edistettävä toiminnassaan monimuotoliikkuvuutta eli fyysisen liikkuvuuden ja virtuaalisen komponentin yhdistelmää joustavampien liikkuvuusmuotojen tarjoamiseksi ja lisätäkseen entisestään oppimistuloksia ja fyysisen liikkuvuuden vaikuttavuutta. Korkeakoulujen on varmistettava monimuotoliikkuvuuden toiminnan laatu ja siihen osallistumisen virallinen tunnustaminen, virtuaalinen komponentti mukaan lukien. Korkeakoulujen olisi myös lisättävä opiskelijoidensa ja henkilöstönsä tietoisuutta ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista kehittää tarvittavia digitaitoja kaikilla opintoaloilla. Tähän sisältyvät opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden Digital Opportunity -harjoittelujaksot digitaitojen kehittämiseksi tai hankkimiseksi6 . Opetus- ja hallintohenkilöstö voivat myös hyötyä digitaitojen koulutusohjelmista ja hyödyntää digiteknologiaa kursseilla ja hallinnon digitalisoinnissa.

Osallistuminen ja kansalaistoiminta

Ohjelman tavoitteena on auttaa osallistujia tunnistamaan aktiivisen kansalaisuuden ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen edut. Tuettavalla liikkuvuustoiminnalla on tarkoitus vahvistaa osallistumistaitoja kansalaisyhteiskunnan eri osa-alueilla sekä kehittää sosiaalisia ja kulttuurienvälisiä taitoja, kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa. Hankkeilla olisi mahdollisuuksien mukaan tarjottava mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen, sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan virallisen tai epävirallisen oppimisen kautta sekä edistettävä oppimistoimien yhteistä laatimista ja suunnittelua koskevia käytäntöjä. Liikkuvuustoimiin osallistumisen olisi myös parannettava osallistujien ymmärrystä Euroopan unionista ja yhteisistä eurooppalaisista arvoista, kuten demokratian periaatteiden, ihmisarvon sekä yhtenäisyyden ja moninaisuuden periaatteiden kunnioittamisesta, sekä Euroopan sosiaalisesta, kulttuurisesta ja historiallisesta perinnöstä.

Toiminnan kuvaus

Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuus

Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuus voi liittyä mihin tahansa opintoalaan ja tutkintoon (niin kutsuttuun ”short cycle” ‑tutkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon tai jatkotutkintoon). Ollakseen laadukas ja opiskelijan kannalta mahdollisimman tehokas liikkuvuustoiminnan on vastattava opiskelijan tutkintokohtaisia oppimistavoitteita ja hänen henkilökohtaisia kehitystarpeitaan.

Opiskelijat voivat suorittaa seuraavassa kuvattavaa toimintaa:

  • Opiskelujakso ulkomailla kumppanikorkeakoulussa. Ulkomaisen opiskelujakson on oltava osa opiskelijan opinto-ohjelmaa tietyn tutkinnon suorittamiseksi millä tahansa tutkintotasolla. Ulkomaiseen opiskelujaksoon voi sisältyä myös harjoittelujakso. Näin luodaan synergiavaikutuksia ulkomailla hankittavan opiskelu- ja työkokemuksen välille.

Lukuvuoden kestävä kokopäiväinen opiskelu tarkoittaa yleensä eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen (EHEA) kuuluvissa maissa työmäärältään yhteensä 60 opintopisteen (ECTS) opintosuorituksia (tai vastaavaa opintosuoritusyksikköjen määrää EHEA:n ulkopuolisissa maissa). Jos liikkuvuusjakso on kokonaista lukuvuotta lyhyempi, opintosopimukseen sisältyviä opintosuorituksia suositellaan vähennettävän vastaavasti.

  • Harjoittelujakso (työssäoppiminen) ulkomailla yrityksessä, tutkimuslaitoksessa, laboratoriossa, organisaatiossa tai muussa sopivassa työpaikassa. Tukea myönnetään ulkomailla tapahtuvaan työharjoitteluun opiskelijoille kaikkien tutkintotasojen opintojen aikana sekä vastavalmistuneille. Tämä koskee myös opettajaopiskelijoiden ”apulaisopettajapaikkoja” sekä opiskelijoiden ja väitöskirjatutkijoiden tutkimusassistentin paikkoja tutkimuslaitoksissa. Jotta lisätään entisestään ohjelman yhteisvaikutuksia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa, näitä liikkuvuustoimintoja voidaan myös toteuttaa siitä rahoitettujen tutkimushankkeiden yhteydessä noudattaen tiukasti periaatetta, jonka mukaan toiminnalle myönnettävää päällekkäistä EU-rahoitusta on vältettävä. Aina kun se on mahdollista, harjoittelujaksojen tulisi olla kiinteä osa opiskelijan koulutusohjelmaa.

Osallistujien on periaatteessa työskenneltävä kokoaikaisesti vastaanottavan organisaation työajan mukaisesti.

Tohtorikoulutustason liikkuvuus

Jotta voidaan vastata paremmin väitöskirjatutkijoiden oppimis- ja koulutustarpeisiin ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet niiden kanssa, joilla on korkeakoulualan työntekijän asema, väitöskirjatutkijat ja vastavalmistuneet (tohtorintutkinnon suorittaneet)7 voivat suorittaa lyhyt- tai pitkäkestoisia opiskeluun tai harjoitteluun liittyviä fyysisiä liikkuvuusjaksoja ulkomailla. Virtuaalisen komponentin lisääminen fyysiseen liikkuvuuteen on suositeltavaa.

Monimuotoliikkuvuus

Opiskelujakso tai harjoittelu ulkomailla, tohtorikoulutustason liikkuvuus mukaan lukien, voidaan suorittaa monimuotoliikkuvuutena sen kestosta riippumatta. Monimuotoliikkuvuus on fyysisen liikkuvuuden ja virtuaalisen komponentin yhdistelmä, jolla edistetään yhteistoiminnallista verkossa tapahtuvaa oppimisvaihtoa ja ryhmätyötä. Virtuaalisen komponentin avulla eri maista tulevat ja eri opintoalojen oppijat voivat esimerkiksi kokoontua verkossa seuraamaan verkkokursseja tai tekemään yhdessä ja samanaikaisesti tehtäviä, jotka tunnustetaan osaksi heidän opintojaan.

Kaikki opiskelijat voivat myös toteuttaa monimuotoliikkuvuuden toimintoja osallistumalla monimuotoiseen intensiivikurssiin tässä oppaassa esitettyjen monimuotoisia intensiivikursseja koskevien erityisten kelpoisuusperusteiden mukaisesti.

Lisäksi ”short cycle”-, kandidaatti- ja maisteritason opiskelijat, jotka eivät pysty osallistumaan pitkäkestoisiin opiskeluun tai harjoitteluun liittyviin fyysisiin liikkuvuusjaksoihin opintoalansa vuoksi tai koska heillä on muita vähemmän osallistumismahdollisuuksia, voivat suorittaa lyhytkestoisen fyysisen liikkuvuusjakson yhdistämällä siihen pakollisen virtuaalisen komponentin.

Henkilöstön liikkuvuus

Henkilöstön liikkuvuutta voivat toteuttaa mikä tahansa korkeakouluhenkilöstö tai kutsuttu korkeakoulujen ulkopuolinen henkilöstö. Ollakseen laadukas ja mahdollisimman tehokas liikkuvuustoiminnan on liityttävä henkilöstön jäsenten ammatilliseen kehittymiseen ja vastattava heidän oppimistavoitteitaan ja henkilökohtaisia kehitystarpeitaan.

Henkilöstö voi suorittaa seuraavassa kuvattavaa toimintaa:

  • Opetusjakso ulkomailla kumppanikorkeakoulussa. Ulkomaisen opetusjakson avulla korkeakoulujen opetushenkilöstö tai yritysten henkilöstö saa mahdollisuuden opettaa kumppanikorkeakoulussa ulkomailla. Opettaminen ulkomailla voi koskea mitä tahansa opintoalaa.
  • Kouluttautumisjakso ulkomailla kumppanikorkeakoulussa, yrityksessä tai muussa sopivassa työpaikassa. Ulkomailla suoritettavan kouluttautumisjakson avulla korkeakoulun henkilöstö voi osallistua ulkomailla koulutukseen, joka on merkityksellinen heidän korkeakoulussa tekemänsä päivittäisen työn kannalta. Se voidaan toteuttaa koulutustapahtumien (konferensseja lukuun ottamatta) tai työn varjostamisen (job shadowing) ja havainnointijaksojen muodossa.

Henkilöstön liikkuvuusjaksoon ulkomailla voi sisältyä sekä opetus- että kouluttautumistoimintaa. Kaikki opetus- tai kouluttautumisjaksot ulkomailla voidaan suorittaa monimuotoliikkuvuutena.

Monimuotoiset intensiivikurssit

Nämä ovat lyhyitä ja intensiivisiä kursseja, joissa käytetään innovatiivisia oppimis- ja opetusmenetelmiä, kuten verkossa tapahtuvaa yhteistyötä. Kursseihin voi sisältyä haastelähtöistä oppimista, jossa transnationaaliset ja eri tieteenalojen edustajista koostuvat ryhmät tekevät yhteistyötä esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien haasteiden tai muiden alueiden, kaupunkien tai yritysten määrittelemien haasteiden ratkaisemiseksi. Intensiivikurssien olisi tuotettava lisäarvoa osallistuvien korkeakoulujen tarjoamiin nykyisiin kursseihin tai koulutukseen verrattuna, ja ne voivat olla monivuotisia. Mahdollistamalla uusia ja joustavampia liikkuvuuden muotoja, joissa fyysiseen liikkuvuuteen yhdistyy virtuaalinen osa, monimuotoisilla intensiivikursseilla pyritään tavoittamaan kaikenlaisista taustoista tulevat, kaikkia opintoaloja edustavat ja kaikkien tutkintovaiheiden opiskelijat.

Korkeakoulujen ryhmillä on mahdollisuus järjestää lyhyitä monimuotoisia intensiivikursseja opiskelijoille ja henkilöstölle oppimista, opetusta ja kouluttautumista varten. Näiden monimuotoisten intensiivikurssien aikana opiskelija- tai henkilöstöryhmät suorittavat oppijoina ulkomailla lyhytkestoisen fyysisen liikkuvuusjakson, johon liittyy yhteistoiminnallista verkossa tapahtuvaa oppimisvaihtoa ja ryhmätyötä edistävä pakollinen virtuaalinen komponentti. Virtuaalisen komponentin on koottava oppijat yhteen verkossa tekemään yhdessä ja samanaikaisesti tiettyjä tehtäviä, jotka sisältyvät monimuotoiseen intensiivikurssiin ja otetaan huomioon yleisissä oppimistuloksissa.

Lisäksi monimuotoiset intensiivikurssit voivat olla avoimia minkä tahansa korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle. Monimuotoisilla intensiivikursseilla luodaan valmiuksia kehittää ja toteuttaa innovatiivisia opetus- ja oppimiskäytäntöjä osallistuvissa korkeakouluissa.

Kansainvälinen liikkuvuus Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa

Korkeakoulutuksen liikkuvuustoiminnan ensisijaisena tavoitteena on tukea EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden välistä liikkuvuutta eli eurooppalaista ulottuvuutta.

Lisäksi toiminto tukee kansainvälistä ulottuvuutta kahdella liikkuvuustoiminnan osa-alueella, joihin osallistuvat ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat koko maailmassa.

Yhdellä osa-alueella tuetaan liikkuvuutta kaikkiin ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin (alueet 1–148 ), ja se rahoitetaan EU:n sisäpolitiikan varoista9 .

Toisella osa-alueella tuetaan ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin ja niistä EU:hun suuntautuvaa liikkuvuutta (alueita 13 ja 14 lukuun ottamatta), ja se rahoitetaan EU:n ulkoisen toiminnan välineillä (ks. tämän oppaan A osan jakso ”Tukikelpoiset maat”).

Näillä kansainvälisen liikkuvuuden kahdella osa-alueella on erilaisia mutta toisiaan täydentäviä tavoitteita, jotka heijastavat kunkin rahoituslähteen poliittisia painopisteitä:

Sisäpolitiikan varoista tuettava lähtevä kansainvälinen liikkuvuus

Painopiste on EU:n jäsenvaltioissa ja ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilöstön tulevaisuuteen suuntautuvien ja muiden merkityksellisten taitojen kehittämisessä. Kansainvälinen liikkuvuustoiminta muihin kuin assosioituneisiin maihin rahoitetaan liikkuvuushankkeille myönnetyillä avustuksilla. Avustuksen saajat voivat käyttää enintään 20 prosenttia viimeksi myönnetystä hankeavustuksesta assosioitumattomiin maihin kaikkialla maailmassa (alueet 1–14) suuntautuvaan liikkuvuuteen. Näiden mahdollisuuksien tarkoituksena on kannustaa EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan organisaatiota kehittämään lähtevää liikkuvuustoimintaa useiden ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa, ja niiden odotetaan kattavan mahdollisimman laajan maantieteellisen alan.

Ulkoisen politiikan varoista tuettava lähtevä ja saapuva kansainvälinen liikkuvuus

Tämä toiminto noudattaa EU:n ulkoisen politiikan painopisteitä, ja näin ollen kahdentoista tukikelpoisen alueen (1–12) kanssa tehtävälle yhteistyölle asetetaan useita tavoitteita ja sääntöjä, jotka esitetään tarkemmin jäljempänä kohdassa ”Lisätietoja ulkoisen politiikan varoista tuettavista liikkuvuushankkeista”.

Tässä toimessa kuvattua kansainvälistä liikkuvuustoimintaa voidaan soveltaa molemmilla osa-alueilla, jollei toisin mainita.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea liikkuvuushanketta ja toteuttaa sen?

Yleiset kelpoisuusperusteet koskevat hanketason yleisiä vaatimuksia, kun taas seuraavissa kohdissa luettelut erityiset perusteet koskevat yksittäisten toimenpiteiden toteuttamista. 

Liikkuvuushankkeiden Yleiset Kelpoisuusperusteet

Erasmus+ -avustusta saadakseen hakijoiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

 Tukikelpoinen toiminta

Korkeakoulut voivat toteuttaa jotakin seuraavaa toimintaa tai useampaa niistä:

  • Opiskelu ulkomailla
    • Harjoittelu ulkomailla
  • Opettaminen ulkomailla
  • Henkilöstön kouluttautuminen ulkomailla
  • Monimuotoiset intensiivikurssit (ei ulkoisen politiikan varoista tuettavissa liikkuvuushankkeissa).

Tukikelpoiset liikkuvuustoimintovirrat:

  • Sisäpolitiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet: EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista mihin tahansa maailman maahan (EU:n jäsenvaltioihin ja ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin sekä alueiden 1–14 ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin) suuntautuvat hankkeet.
  • Ulkoisen politiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet: EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ja ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden (lukuun ottamatta alueita 13 ja 14) välillä toteutettavat hankkeet.

Kuka voi hakea?

Avustusta voivat hakea organisaatiot, joilla on seuraava akkreditointi:

  • Yksittäisen korkeakoulun hakemuksen voivat jättää EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakoulut, joille on myönnetty korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja.
  • Liikkuvuuskonsortion hakemuksen voivat jättää sellaiset jossakin EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitsevat koordinoivat organisaatiot, joiden koordinoimalle konsortiolle on myönnetty korkeakoulutuksen liikkuvuuskonsortion Erasmus+ -akkreditointi. Organisaatiot, joilla ei ole voimassa olevaa konsortion akkreditointia, voivat hakea tätä akkreditointia liikkuvuuskonsortion nimissä samalla pyynnöllä, jolla haetaan avustusta liikkuvuushankkeisiin, tai aiemmalla pyynnöllä. Kaikilla EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevilla osallistuvilla korkeakouluilla on oltava korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja. Ne voivat saada tukea liikkuvuuteen ainoastaan, jos niiden liikkuvuuskonsortion akkreditointia koskeva hakemus hyväksytään.

Korkeakouluopiskelijat ja henkilöstö eivät voi hakea avustusta suoraan, vaan liikkuvuustoimintaan ja monimuotoisiin intensiivikursseihin osallistumista koskevat valintaperusteet määrittelee korkeakoulu, jossa he opiskelevat tai työskentelevät.

Tukikelpoiset maat

Toimintaan voi osallistua

  • mikä tahansa EU:n jäsenvaltio tai ohjelmaan assosioitunut kolmas maa
  • mikä tahansa ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa (ulkoisen politiikan varoista tuettavien liikkuvuushankkeiden mahdollisista ehdoista ks. tämän toiminnon kohta ”Lisätietoja ulkoisen politiikan varoista tuettavista liikkuvuushankkeista” ja A-osan kohta ”Tukikelpoiset maat”).

Osallistujaorganisaatioiden määrä

Organisaatioiden määrä hakulomakkeessa on yksi (eli hakija). Hakija on yksittäinen EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitseva korkeakoulu tai liikkuvuuskonsortion koordinaattori.

Liikkuvuustoimintojen toteutusaikana mukana on oltava vähintään kaksi organisaatiota (vähintään yksi lähettävä ja yksi vastaanottava organisaatio). Ulkoisen politiikan varoista tuettaviin liikkuvuushankkeisiin on osallistuttava vähintään yksi organisaatio jostakin ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta.

Sisäpolitiikan varoista tuettaviin liikkuvuushankkeisiin sisältyvien monimuotoisten intensiivikurssien järjestämiseen on osallistuttava hakijan (hakijakorkeakoulu tai hakijana toimivaan liikkuvuuskonsortioon kuuluva korkeakoulu) lisäksi vähintään kaksi korkeakoulua kahdesta muusta EU:n jäsenvaltiosta ja ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta toteuttamisen aikana. 

Hankkeen kesto

Sisäpolitiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet: 26 kuukautta

Ulkoisen politiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet: 24 tai 36 kuukautta

Mihin hakemus jätetään?

Hakemus jätetään sen maan kansalliseen toimistoon, johon hakijaorganisaatio on sijoittautunut.

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 23. helmikuuta klo 12:00:00 (Brysselin aikaa) sekä sisäpolitiikan varoista rahoitettavista, kesäkuun 1. päivänä samana vuonna alkavista hankkeista että ulkoisen politiikan varoista rahoitettavista, elokuun 1. päivänä samana vuonna alkavista hankkeista.

Miten haetaan?

Oppaan C-osa sisältää yksityiskohtaiset hakuohjeet.

Muut vaadittavat kriteerit

Korkeakoulu voi hakea avustusta kansalliselta toimistoltaan kahdella tavalla:

  • suoraan yksittäisenä korkeakouluna
  • liikkuvuuskonsortion kautta, jonka koordinaattori/jäsen se on.

Korkeakoulu voi jättää kullakin hakukierroksella vain yhden liikkuvuushanketta koskevan hakemuksen yksittäisenä korkeakouluna ja/tai konsortion koordinoivana korkeakouluna. Korkeakoulu voi kuitenkin kuulua useaan hakemuksensa samaan aikaan jättävään liikkuvuuskonsortioon tai koordinoida sellaisia.

Kumpaakin hakutapaa voi käyttää yhtä aikaa, eli hakemuksen voi jättää yksittäisenä korkeakouluna ja konsortion jäsenenä. Korkeakoululla on kuitenkin velvollisuus varmistaa, ettei kukaan opiskelija saa päällekkäistä rahoitusta, jos kumpikin tapa on käytössä saman lukuvuoden aikana.

Liikkuvuushankkeessa olisi toteutettava eurooppalaista opiskelijakorttialoitetta liikkuvuusjakson sähköisen hallinnoinnin ja muiden ympäristöystävällisten ja osallistavien toimintatapojen helpottamiseksi korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan ja sen oppaan mukaisesti.

Edellä esitettyjen kelpoisuusperusteiden lisäksi hakijoita arvioidaan seuraavassa jaksossa esitettyjen asiaankuuluvien kelpoisuusperusteiden sekä asiaankuuluvien poissulkemisperusteiden, valintaperusteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuutta koskevat erityiset kelpoisuusperusteet

Tukikelpoiset organisaatiot

Opiskelu ulkomailla

Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden osallistujaorganisaatioiden (sekä lähettävät että vastaanottavat) on oltava korkeakouluja, joille on myönnetty Erasmus-peruskirja. Kaikkien ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatioiden (sekä lähettävät että vastaanottavat) täytyy olla toimivaltaisten viranomaisten tunnustamia maissaan, ja niillä täytyy olla allekirjoitettu korkeakoulujen välinen sopimus EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Harjoittelu ulkomailla

Lähettävän organisaation on oltava EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Ulkomailla suoritettavan harjoittelun yhteydessä vastaanottava organisaatio voi olla10

  • julkinen tai yksityinen organisaatio, joka toimii työmarkkinoilla tai koulutus- ja nuoriso-, tutkimus- ja innovointialalla. Esimerkkejä tällaisista organisaatioista:
    • julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys)
    • paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö
    • lähettävän EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan suurlähetystö tai konsulaatti
    • työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsiteollisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys
    • tutkimuslaitos
    • säätiöt.
    • koulu/oppilaitos/koulutuskeskus (kaikki asteet esiasteesta toiseen asteeseen sekä ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus)
  • voittoa tavoittelematon organisaatio, yhdistys tai kansalaisjärjestö
  • ammatinvalinta- ja uraohjausta, ammatillista ohjausta ja tietopalveluja tarjoava elin
  • EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Toiminnan kesto

Opiskelu ulkomailla: Kahdesta kuukaudesta (tai yhdestä lukukaudesta tai kolmen kuukauden jaksosta) 12 kuukauteen fyysisen liikkuvuuden osalta, matkustusaika pois lukien.

Tähän voi sisältyä täydentävä harjoittelujakso, jos se kuuluu suunnitelmaan. Yhdistelmäjakso voidaan järjestää eri tavoin tilanteen mukaan: joko kahtena peräkkäisenä toimintona tai samanaikaisina toimintoina. Yhdistelmäjakson osalta noudatetaan opiskelijaliikkuvuuden rahoitussääntöjä ja vähimmäiskestoa.

Harjoittelu ulkomailla: 2–12 kuukautta fyysisen liikkuvuuden osalta, matkustusaika pois lukien.

Kaikki opiskelijat, erityisesti ne, jotka eivät pysty osallistumaan pitkäkestoiseen fyysiseen opiskelu- tai harjoittelujaksoon ulkomailla, voivat yhdistää lyhyemmän fyysisen liikkuvuusjakson ja virtuaalisen komponentin (lyhytkestoinen monimuotoliikkuvuus). Lisäksi opiskelijat voivat osallistua monimuotoisille intensiivikursseille. Näissä tapauksissa fyysisen liikkuvuusjakson on kestettävä 5–30 päivää (matkustusaika pois lukien), ja siihen on liityttävä pakollinen virtuaalinen komponentti, jolla edistetään yhteistoiminnallista verkossa tapahtuvaa oppimisvaihtoa ja ryhmätyötä. Monimuotoisista opiskelujaksoista on saatava vähintään 3 ECTS-opintopistettä.

Väitöskirjatutkijoiden opiskelu- ja/tai harjoittelujaksot: 5–30 päivää tai 2–12 kuukautta fyysisen liikkuvuuden osalta (opiskelujaksoon voi sisältyä täydentävä harjoittelujakso, jos se kuuluu suunnitelmaan), matkustusaika pois lukien.

Tukikelpoinen kokonaiskesto tutkintotasoa kohden:

Sama opiskelija voi osallistua fyysisiin liikkuvuusjaksoihin, joiden pituus on yhteensä enintään 12 kuukautta11 kutakin tutkintotasoa kohden12 , riippumatta liikkuvuusjaksojen määrästä ja tyypistä:

  • alemman korkeakoulututkinnon suoritusaikana (kandidaatti tai vastaava), mukaan lukien niin kutsutut ”short cycle” -tutkinnot (EQF-tasot 5 ja 6)
  • ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusaikana (maisteri tai vastaava; EQF-taso 7) ja
  • jatko-opintojen suoritusaikana (lisensiaatti- ja tohtoritaso eli EQF-taso 8).

Vastavalmistuneiden harjoittelujakson kesto lasketaan mukaan sen tutkintovaiheen enimmäiskestoon (12 kuukautta), jonka aikana he hakevat harjoitteluun.

Fyysisen liikkuvuuden jakso voidaan keskeyttää. Keskeytysjaksoa ei lasketa mukaan liikkuvuusjakson kestoon.

Harjoitteluissa yrityksen/organisaation lomapäiviä ei katsota keskeytysjaksoksi.  Avustusta ei keskeytetä lomapäivien ajaksi. Lomajakso lasketaan mukaan harjoittelujakson vähimmäiskestoon.

Toiminnan tapahtumapaikka tai -paikat

Opiskelijoiden on suoritettava fyysinen liikkuvuusjaksonsa EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa, joka ei ole lähettävän organisaation sijaintimaa tai heidän asuinmaansa opiskelujen aikana13 .

Tukikelpoiset osallistujat

Korkeakouluopiskelijat, jotka suorittavat johonkin tunnustettuun tutkintoon johtavia opintoja (aina tohtoriopintoihin asti). Kun kyseessä on tohtorikoulutustason liikkuvuus, osallistujan on oltava EQF-tasolla 8.

Korkeakoulututkinnon vasta suorittaneet voivat suorittaa harjoittelujaksoja. Edunsaajaorganisaatio voi jättäytyä vastavalmistuneiden harjoittelujaksojen ulkopuolelle. Vastavalmistuneet valitsee heidän oma korkeakoulunsa viimeisenä opiskeluvuonna, ja heidän on suoritettava ja saatettava ulkomainen harjoittelunsa päätökseen vuoden kuluessa valmistumisestaan14 .

Muut kriteerit

Opiskelijoiden liikkuvuustoiminnot voivat koskea mitä tahansa opintoalaa. Opiskelijoiden liikkuvuusjakso voi olla opiskelujakso, johon liittyy lyhyt (alle kahden kuukauden mittainen) harjoittelu, mutta jakso kokonaisuudessaan katsotaan opiskelujaksoksi. Opiskelijan sekä lähettävän ja vastaanottavan organisaation on allekirjoitettava opintosopimus.

Ulkomaisen opiskelujakson on oltava osa opiskelijan koulutusohjelmaa jonkin tutkinnon suorittamiseksi. Aina kun se on mahdollista, harjoittelujaksojen tulisi olla kiinteä osa opiskelijan koulutusohjelmaa.

Korkeakoulujen kursseille osallistumista ei pidetä harjoitteluna.

Kun kyse on opiskelijoiden monimuotoliikkuvuudesta, toimintaan voi sisältyä osallistuminen monimuoto-oppimisen muodossa järjestettäviin kursseihin kumppanikorkeakoulussa, verkkokoulutus ja työtehtävät tai osallistuminen monimuotoisiin intensiivikursseihin.

Kansainvälisen liikkuvuuden osalta ks. jakso ”Kansainvälinen liikkuvuus ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa”.

Henkilöstön Liikkuvuutta Koskevat Erityiset Kelpoisuusperusteet

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot

Opettaminen ulkomailla:

Lähettävän organisaation on oltava:

  • EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitseva korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai
  • ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitseva korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa
  • jos kyse on korkeakouluun opettamaan kutsutusta henkilöstöstä, EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitseva julkinen tai yksityinen organisaatio, jolle ei ole myönnetty Erasmus-peruskirjaa ja joka toimii työmarkkina-alalla tai koulutus-, nuoriso-, tutkimus- ja innovointialalla. Esimerkkejä tällaisista organisaatioista:
    • julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys)
    • paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö
    • työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsiteollisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys
    • tutkimuslaitos
    • säätiöt.
    • koulu/oppilaitos/koulutuskeskus (kaikki asteet esiasteesta toiseen asteeseen sekä ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus)
    • voittoa tavoittelematon organisaatio, yhdistys tai kansalaisjärjestö
    • ammatinvalinta- ja uraohjausta, ammatillista ohjausta ja tietopalveluja tarjoava elin.

Vastaanottavan organisaation on oltava EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevan kumppanin kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Henkilöstön kouluttautuminen ulkomailla:

Lähettävän organisaation on oltava EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Vastaanottavan organisaation on oltava:

  • EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista
  • EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa (tai, jos liikkuvuushanke rahoitetaan sisäpolitiikan varoista, ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa) sijaitseva julkinen tai yksityinen organisaatio, joka toimii työmarkkina-alalla tai koulutus-, nuoriso-, tutkimus- ja innovointialalla.

Liikkuvuustoiminnan kesto

Opettaminen ja kouluttautuminen ulkomailla:

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden välisen liikkuvuuden keston on oltava 2–60 päivää fyysistä liikkuvuutta, matkustusaika pois lukien. Kutsutun yritysten henkilöstön kohdalla vähimmäiskesto on yksi päivä fyysistä liikkuvuutta.

Jos liikkuvuuteen osallistuu ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita, jaksojen on kestettävä 5–60 päivää, matkustusaika pois lukien. Samaa koskee kutsuttua yritysten henkilöstöä.

Kaikissa tapauksissa päivien vähimmäismäärän on oltava peräkkäisiä päiviä.

Fyysisen liikkuvuuden jakso voidaan keskeyttää. Keskeytysjaksoa ei lasketa mukaan liikkuvuusjakson kestoon.

Opetusjakson on käsitettävä vähintään kahdeksan opetustuntia viikkoa (tai yhtä viikkoa lyhyempää oleskelujaksoa) kohden. Jos liikkuvuusjakso kestää kauemmin kuin yhden viikon, opetusvelvollisuuden vähimmäismäärä vajaalta viikolta suhteutetaan vajaan viikon pituuteen. Seuraavia poikkeuksia sovelletaan:

  • Opetusvelvollisuuden vähimmäismäärä ei koske kutsuttua yritysten henkilöstöä.
  • Jos opetustoiminta yhdistetään koulutustoimintaan yhden ulkomaanjakson aikana, opetustuntien vähimmäismäärä viikolta (tai yhtä viikkoa lyhyemmältä oleskelujaksolta) alennetaan neljään tuntiin.

Toiminnan tapahtumapaikka tai -paikat

Henkilöstön on suoritettava fyysinen liikkuvuusjaksonsa EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa, joka ei ole lähettävän organisaation sijaintimaa tai henkilöstön asuinmaa.

Tukikelpoiset osallistujat

Opettaminen ulkomailla:

  • EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan taikka ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulussa työskentelevä henkilöstö.
  • mistä tahansa maasta tulevat yritysten työntekijät, jotka on kutsuttu opettamaan missä tahansa korkeakoulussa ja jotka työskentelevät julkisessa tai yksityisessä organisaatiossa, jolle ei ole myönnetty Erasmus-peruskirjaa ja joka toimii työmarkkinoilla tai koulutus-, nuoriso-, tutkimus- tai innovointialalla (töissä olevat väitöskirjatutkijat mukaan lukien). 

Henkilöstön kouluttautuminen ulkomailla: EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan taikka ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulussa työskentelevä henkilöstö.

Muut kriteerit

Henkilöstön liikkuvuusjakso voi muodostua opetusjaksosta, johon yhdistyy kouluttautumisjakso, mutta se katsotaan kokonaisuudessaan opetusjaksoksi. Opetus- tai kouluttautumisjakso voidaan suorittaa useammassa kuin yhdessä vastaanottavassa organisaatiossa samassa maassa, mutta se katsotaan yhdeksi opetus- tai kouluttautumisjaksoksi, johon sovelletaan liikkuvuusjakson vähimmäiskestoa.

Opetusjaksot voivat koskea mitä tahansa opintoalaa.

Opetusjaksoon voi sisältyä koulutuksen antamista kumppanikorkeakoulun kehittämiseksi.

Henkilöstön jäsenen sekä lähettävän ja vastaanottavan organisaation on allekirjoitettava liikkuvuussopimus.

Kansainvälisen liikkuvuuden osalta ks. ”Kansainvälinen liikkuvuus ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa”.

Monimuotoisten intensiivikurssien erityiset kelpoisuusperusteet

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot

Monimuotoisen intensiivikurssin laatijoina ja toteuttajina on oltava vähintään kolme korkeakoulua, jotka sijaitsevat vähintään kolmessa EU:n jäsenvaltiossa ja ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa.

Lisäksi mikä tahansa muu EU:n jäsenvaltiossa, ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa tai ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitseva korkeakoulu tai organisaatio voi osallistua monimuotoiseen intensiivikurssiin ja lähettää osallistujia.

Opiskelijoita ja henkilöstöä oppijoiksi monimuotoisille intensiivikursseille lähettävän korkeakoulun täytyy EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Ohjelman toteutukseen osallistuvan opetus- ja koulutushenkilöstön osalta se voi olla mikä tahansa EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan taikka ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan organisaatio (ks. tukikelpoiset osallistujat).

Osallistujat voidaan lähettää Erasmus+ -avustuksen avulla tai he voivat osallistua omalla kustannuksellaan. Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulut voivat lähettää osallistujia Erasmus+ -avustuksen avulla, jos vastaanottavalla korkeakoululla on samanaikaisesti liikkuvuushanke, joka rahoitetaan ulkoisen politiikan varoilla, joista rahoitetaan myös näistä maista tulevia opiskelijoita ja henkilöstöä. Näitä ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevia osallistujia ei lasketa mukaan vähimmäisvaatimuksiin.

Vastaanottavalla korkeakoululla on oltava Erasmus-peruskirja. Vastaanottavan korkeakoulun ei tarvitse, mutta se voi olla koordinoiva korkeakoulu. Myös muut organisaatiot voivat osallistua osallistujien vastaanottamiseen vastaanottavassa maassa osana fyysistä liikkuvuustoimintoa.

Myös koordinoivalla korkeakoululla on oltava Erasmus-peruskirja Koordinoiva/vastaanottava korkeakoulu on joko sisäpolitiikan varoin rahoitettavan liikkuvuushankkeen hakijakorkeakoulu tai korkeakoulu, joka on hakijana toimivan liikkuvuuskonsortion jäsen.

Toiminnan kesto

Monimuotoisen intensiivikurssin fyysisen komponentin keston on oltava 5–30 päivää. Virtuaalisen komponentin kestolle ei ole asetettu kelpoisuusperusteita, mutta virtuaalisesta ja fyysisestä komponentista on kerryttävä opiskelijoille yhteensä vähintään kolme ECTS-opintopistettä.

Toiminnan tapahtumapaikka tai -paikat

Fyysinen toiminto voidaan toteuttaa vastaanottavassa korkeakoulussa tai muussa tapahtumapaikassa vastaanottavan korkeakoulun sijaintimaassa.

Tukikelpoiset osallistujat

Opiskelijat:

EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitsevan korkeakoulun opiskelijat, jotka suorittavat johonkin tunnustettuun tutkintoon johtavia opintoja (aina tohtoriopintoihin asti).

Henkilöstö:

EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan taikka ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulussa työskentelevä henkilöstö

Ohjelman toteutukseen osallistuva opetus- ja koulutushenkilöstö:

  • EU:n jäsenvaltion, ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulussa työskentelevä henkilöstö
  • työntekijät, jotka on kutsuttu opettamaan korkeakoulussa ja jotka tulevat julkisesta tai yksityisestä yrityksestä/organisaatiosta (lukuun ottamatta korkeakouluja, joille on myönnetty Erasmus-peruskirja); yrityksen/organisaation olisi tultava EU:n jäsenvaltiosta, ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta tai ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta ja toimittava työmarkkinoilla tai koulutus-, nuoriso-, tutkimus- ja innovointialoilla; myös töissä olevat väitöskirjatutkijat voivat osallistua tähän toimintoon.

Muut kriteerit

Opiskelijoiden ja henkilöstön monimuotoisiin intensiivikursseihin on sisällyttävä lyhytkestoinen fyysinen liikkuvuusjakso ulkomailla, johon liittyy yhteistoiminnallista verkossa tapahtuvaa oppimisvaihtoa ja ryhmätyötä edistävä pakollinen virtuaalinen komponentti. Virtuaalisen komponentin on koottava oppijat yhteen verkossa tekemään yhdessä ja samanaikaisesti tiettyjä tehtäviä, jotka sisältyvät monimuotoiseen intensiivikurssiin ja otetaan huomioon yleisissä oppimistuloksissa.

Monimuotoisista intensiivikursseista on kerryttävä opiskelijoille vähintään kolme ECTS-opintopistettä.

Jotta monimuotoiselle intensiivikurssille voidaan myöntää organisointitukea, siinä on oltava mukana vähintään 15 sisäpolitiikan varoista tuettua Erasmus+ -liikkuvuuteen osallistuvaa oppijaa (näihin ei sisälly ohjelman toteuttamiseen osallistuva opetus-/koulutushenkilöstö). Kyseisten 15 osallistujan liikkuvuuden nimenomaisena tarkoituksena on oltava monimuotoiselle intensiivikurssille osallistuminen jommankumman seuraavan Erasmus+ -liikkuvuustoiminnan puitteissa: opiskelijoiden lyhytkestoinen monimuotoliikkuvuus opiskelua varten tai henkilöstön monimuotoliikkuvuus kouluttautumista varten.

Yksilötukea ja soveltuvin osin fyysisen toiminnon osallistujien matkatukea antaa lähettävä korkeakoulu (ja kutsutun yritysten henkilöstön sekä ulkoisen toiminnan välineillä rahoitettavien, ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien osallistujien osalta vastaanottava korkeakoulu).

Lisätietoja ulkoisen politiikan varoista tuettavista liikkuvuushankkeista

Ulkoisen politiikan varoista tuettaviin liikkuvuushankkeisiin käytettävissä olevat varat jaetaan maailman eri alueiden kesken 12 määrärahakokonaisuudeksi, ja kunkin määrärahakokonaisuuden suuruus vaihtelee EU:n ulkopoliittisten painopisteiden mukaan. Lisätietoja kussakin määrärahakokonaisuudessa käytettävissä olevista määristä julkaistaan kansallisten toimistojen verkkosivustoilla.

EU on asettanut useita ohjeellisia tavoitteita, jotka koskevat maantieteellistä tasapainoa, ja painopisteitä, jotka on saavutettava EU:n tasolla ohjelman koko keston aikana (2021–2027), mukaan lukien yhteistyö vähiten kehittyneiden maiden kanssa. Yksittäisten korkeakoulujen ei tarvitse saavuttaa näitä ohjeellisia tavoitteita ja painopisteitä, mutta kansalliset toimistot ottavat ne huomioon jakaessaan käytettävissä olevia määrärahoja. Ulkoisen politiikan varoista tuettaville liikkuvuushankkeille asetetut kokonaistavoitteet EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden maiden tasolla vuoteen 2027 asti ovat seuraavat:

  • Aasia:
  • Vähintään 25 prosenttia määrärahoista olisi käytettävä liikkuvuuteen alueen vähiten kehittyneiden maiden kanssa.
  • Liikkuvuuteen alueen korkean tulotason maiden kanssa saa käyttää enintään 25 prosenttia määrärahoista.
  • Liikkuvuuteen Kiinan kanssa saa käyttää enintään 15 prosenttia määrärahoista.
  • Liikkuvuuteen Intian kanssa saa käyttää enintään 10 prosenttia määrärahoista.
  • Tyynimeri:
    • Liikkuvuuteen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa saa käyttää yhteensä enintään 86,5 prosenttia määrärahoista.
  • Saharan eteläpuolinen Afrikka:
  • Vähintään 35 prosenttia määrärahoista olisi käytettävä liikkuvuuteen alueen vähiten kehittyneiden maiden kanssa painottaen erityisesti muuttoliikkeen kannalta ensisijaisia maita.
  • Liikkuvuuteen minkään yksittäisen maan kanssa saa käyttää enintään 8 prosenttia määrärahoista.
  • Latinalainen Amerikka:
    • Liikkuvuuteen Brasilian ja Meksikon kanssa saa käyttää yhteensä enintään 30 prosenttia määrärahoista.
  • Itäinen kumppanuus:
    • Vähintään 40 prosenttia määrärahoista olisi kohdennettava opiskelijoille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.
  • Eteläinen naapurialue:
    • Liikkuvuuteen minkään yksittäisen maan kanssa saa käyttää enintään 15 prosenttia määrärahoista.
    • Vähintään 65 prosenttia määrärahoista olisi kohdennettava opiskelijoille, joista 50 prosentin olisi oltava sellaisia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.
  • Länsi-Balkan: Olisi painotettava opiskelijoiden liikkuvuutta.

Koska vaatimuksena on edistää EU:n ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamista, julkisen kehitysavun (ODA) tukikelpoisuuskriteerit täyttävien alueiden 2–11 maiden15 kanssa toteutettavat niin kutsuttujen ”short cycle” -tutkintojen ja alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opiskelijoiden liikkuvuustoiminnot rajoittuvat ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevaan liikkuvuuteen. Näille alueille suuntautuva lähtevä liikkuvuus on vain tohtorintutkintoa suorittavien opiskelijoiden ja henkilöstön käytettävissä.

Jos hakijalle on myönnetty sisäpolitiikan varoin tuettu liikkuvuushanke, edellä mainittuja tukikelvottomia lähtevän kansainvälisen liikkuvuuden virtoja näille alueille voidaan rahoittaa täydentävästi kyseisestä sisäpolitiikan varoilla tuetusta liikkuvuushankkeesta.

Korkeakoulut voivat lisäksi hakea 100 prosentin rahoitusta henkilöstön liikkuvuustoiminnolle tai 100 prosentin rahoitusta opiskelijoiden liikkuvuustoiminnolle tai mitä tahansa näiden yhdistelmää edellyttäen, että se täyttää kaikki kansallisen toimiston hankkeille mahdollisesti asettamat muut kelpoisuusperusteet (ks. jäljempänä oleva jakso).

Kansallisten Toimistojen asettamat muut kelpoisuusperusteet ulkoisen politiikan varoista tuettaville liikkuvuushankkeille

Jos tietyn kumppanialueen määrärahat ovat rajalliset, kansallinen toimisto voi lisätä yhden tai useamman kelpoisuusperusteen seuraavasta luettelosta:

  • osallistujien tutkintotasoa koskeva rajoitus (esimerkiksi hakemusten rajoittaminen yhteen tai kahteen tutkintovaiheeseen – kandidaatti, maisteri tai tohtorintutkinto)
  • osallistujatyypin rajoittaminen ainoastaan henkilöstöön tai opiskelijoihin
  • liikkuvuusjaksojen keston rajoittaminen (esimerkiksi opiskelijoiden liikkuvuuden rajoittaminen kuuteen kuukauteen tai henkilöstön liikkuvuuden rajoittaminen kymmeneen päivään).

Jos kansallinen toimisto päättää käyttää näitä täydentäviä kelpoisuusperusteita, päätöksestä ilmoitetaan ennen hakemusten jättämisen määräaikaa erityisesti kansallisen toimiston verkkosivustolla.

Arviointikriteerit

Sisäpolitiikan varoista tuettavien liikkuvuushankkeiden arviointikriteerit

Arviointikriteereitä ei ole, sillä laadullista arviointia ei tehdä (laatu on arvioitu jo Erasmus-peruskirjan hakuvaiheessa tai liikkuvuuskonsortion akkreditointia haettaessa).

Rahoitusta saavat kaikki tukikelpoiset avustushakemukset, jotka läpäisevät tukikelpoisuustarkastuksen.

Myönnettävän avustuksen enimmäismäärään vaikuttavat seuraavat tekijät:

  • haettujen liikkuvuusjaksojen määrä
  • hakijan aiempi suoriutuminen, jota arvioidaan liikkuvuusjaksojen määrän, liikkuvuustoimintojen toteuttamisen laadun ja moitteettoman varainhoidon kannalta, mikäli hakija on saanut samankaltaista avustusta aiempina vuosina
  • haettujen monimuotoisten intensiivikurssien määrä
  • liikkuvuustoimintoon osoitetut kansalliset kokonaismäärärahat sisäpolitiikan varoista tuettavien liikkuvuushankkeiden osalta.

Ulkoisen politiikan varoista tuettavien liikkuvuushankkeiden arviointikriteerit

Tukikelpoiset avustushakemukset (jotka ovat läpäisseet tukikelpoisuustarkastuksen) arvioidaan seuraavien arviointikriteerien perusteella:

Hanketason arviointikriteeri: Hankesuunnitelman ja yhteistyöjärjestelyjen laatu - (enintään 40 pistettä)

  • Hakijaorganisaatio kuvaa selkeästi kumppaneiden väliset vastuualueet, roolit ja tehtävät.
  • Osallistujien valintamenettelyjen täydellisyys ja laatu, heille annettava tuki ja heidän liikkuvuusjaksonsa tunnustaminen (erityisesti ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa).

Aluetason arviointikriteeri: Strategian merkitys - (enintään 40 pistettä)

Kunkin alueellisen kumppanuuden osalta:

  • Missä määrin suunniteltu liikkuvuushanke on merkityksellinen asianomaisten korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian kannalta.
  • Perusteet henkilöstön ja/tai opiskelijoiden liikkuvuuden valinnalle.
  • Perusteet yhteistyön suuntaamiselle kumppanialueen tiettyjen maiden korkeakouluihin/organisaatioihin.

Aluetason arviointikriteeri: Vaikuttavuus ja tulosten levittäminen - (enintään 20 pistettä)

Kunkin alueellisen kumppanuuden osalta:

  • Hankkeen mahdolliset vaikutukset osallistujiin, hakijoihin ja kumppaniorganisaatioihin paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.
  • Niiden toimenpiteiden laatu, joilla levitetään liikkuvuushankkeen tuloksia tiedekuntien ja korkeakoulujen tasolla ja soveltuvin osin niiden ulkopuolella kaikissa asianomaisissa maissa.

Hakijan on selitettävä, miten hanke täyttää nämä kolme kriteeriä sen oman korkeakoulun (tai korkeakoulujen, jos hakemuksen on tehnyt konsortio) ja ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kumppanikorkeakoulujen näkökulmasta. Arviointikriteeriä ”Hankesuunnitelman ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” koskevaan kysymykseen on vastattava kerran koko hanke-ehdotuksen osalta, mutta arviointikriteerejä ”Strategian merkitys” ja ”Vaikuttavuus ja tulosten levittäminen” koskeviin kysymyksiin on vastattava erikseen jokaisen sellaisen alueen osalta, jonka hakija aikoo sisällyttää hankkeeseen.

Hakijoiden olisi ryhmiteltävä ehdotuksensa ”alueellisiin kumppanuuksiin” eli koottava yhteen kaikki toiminta, johon osallistuu saman alueen maita. Jokaiselle alueelliselle kumppanuudelle annetaan pisteet erikseen. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon vain ne alueelliset kumppanuudet, jotka saavat vähintään 60 pistettä ja saavuttavat 50 prosentin kynnysarvon kunkin taulukossa esitetyn arviointikriteerin pisteistä.

Hankkeeseen myönnettävä kokonaisavustus on laatua koskevat vähimmäispisteet saavuttaneille alueellisille kumppanuuksille myönnettävien avustusten summa, ja siihen vaikuttavat useat tekijät:

  • hakemuksessa esitetyt osallistujien määrä ja toiminnan kesto
  • maa- tai aluekohtaiset myönnetyt määrärahat
  • maantieteellinen tasapaino kyseisellä alueella.

Riippumatta siitä, kuinka paljon kunkin alueellisen kumppanuuden pistemäärä ylittää ilmoitetun kynnysarvon, kansallinen toimisto voi asettaa tiettyjen maiden kanssa toteutettavat liikkuvuustoiminnot etusijalle maantieteellisen tasapainon varmistamiseksi kyseisellä alueella edellä mainittujen maantieteellisten tavoitteiden mukaisesti.

Kansallinen toimisto ei ole velvollinen rahoittamaan kaikkia tietylle ohjelmaan assosioitumattomalle kolmannelle maalle haettuja liikkuvuustoimintoja, jos pyyntö katsotaan liialliseksi suhteessa käytettävissä oleviin määrärahoihin.

A) Kaikkea korkeakoulutuksen liikkuvuustoimintaa koskevat rahoitussäännöt

Kululuokka – Organisointituki

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Liikkuvuustoiminnan toteuttamiseen suoraan liittyvät kustannukset (osallistujien oleskelu- ja matkakustannuksia lukuun ottamatta).

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Myöntöperuste: Perusteena liikkuvuustoimintoon osallistuvien määrä.

Määrä

Sisäpolitiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet:

Sadanteen osallistujaan asti 400 euroa osallistujalta ja sadannen osallistujan jälkeen 230 euroa lisäosallistujalta

Ulkoisen politiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet:

500 euroa osallistujalta

Kululuokka – Osallisuustuki

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Osallisuustuki organisaatioille: Muita heikommassa asemassa oleville osallistujille tarkoitetun liikkuvuustoiminnan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, jotka edellyttävät todellisiin kustannuksiin perustuvaa lisätukea.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Myöntöperuste: Perusteena niiden osallistujien määrä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka saavat todellisiin kustannuksiin perustuvaa lisätukea osallisuustuen kululuokasta.

Määrä

100 euroa osallistujalta

Osallisuustuki osallistujille: Heikommassa asemassa oleviin osallistujiin suorasti liittyvät lisäkustannukset, joita ei voida kattaa sellaisille osallistujille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, myönnettävällä korotetulla yksilötuella. Näiden kustannusten tarkoituksena on erityisesti kattaa ylimääräinen rahoitustuki, jota osallistujat fyysisen, henkisen tai terveystilanteensa vuoksi saattavat tarvita osallistuakseen liikkuvuustoimeen sekä valmisteleviin vierailuihin, sekä tukihenkilöihin liittyvät lisäkustannukset (muun muassa matka- ja oleskelukustannukset, edellyttäen, että ne perustellaan eikä niitä kateta näiden osallistujien osalta matkatukea ja yksilötukea koskevista kululuokista).16

Rahoitustapa: Todelliset kustannukset.

Myöntöperuste: Hakijan on perusteltava hakemuksessa tuen tarve; kansallinen toimisto päättää, hyväksytäänkö se.

Määrä

100 % tukikelpoisista kustannuksista

Kululuokka - Poikkeukselliset kulut

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, jos kansallinen toimisto vaatii vakuuden.

Kun kyseessä on sisäpolitiikan varoin rahoitettava liikkuvuushanke: matkatukeen oikeutettujen osallistujien korkeat matkakulut.

Rahoitustapa: Todelliset kustannukset.

Myöntöperuste: Hakijan on perusteltava hakemuksessa tuen tarve; kansallinen toimisto päättää, hyväksytäänkö se.

Määrä

Vakuudesta aiheutuvat kustannukset: 80 % tukikelpoisista kustannuksista

Korkeat matkakulut: 80 % tukikelpoisista matkakuluista

Organisointituki edunsaajalle (korkeakouluille tai konsortioille):

Liikkuvuustoimintaan liittyvä organisointituki myönnetään korkeakouluille kustannuksiin, jotka liittyvät opiskelijoiden ja henkilöstön saapuvaa ja lähtevää liikkuvuutta tukevaan toimintaan ja joita niille aiheutuu korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan (EU:n jäsenvaltioissa ja ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa) tai korkeakoulujen väliseen sopimukseen kirjattujen Erasmus-peruskirjan periaatteiden (ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa) noudattamisesta. Esimerkkejä toiminnoista:

  • organisatoriset järjestelyt kumppanikorkeakoulujen kanssa – myös vierailut mahdollisten kumppaneiden luona – liikkuvuuteen osallistuvien valintaa, valmennusta, vastaanottamista ja sopeuttamista koskevista korkeakoulujen välisten sopimusten ehdoista sopimiseksi ja sopimusten pitämiseksi ajan tasalla
  • ajantasaisten opinto-oppaiden laatiminen kansainvälisille opiskelijoille
  • tiedotus ja tukipalvelut opiskelijoille ja henkilöstölle
  • opiskelijoiden ja henkilöstön valinta
  • opintosopimusten (learning agreement) laatiminen opiskelijoiden opintosuoritusten täysimääräiseksi tunnustamiseksi sekä henkilöstön liikkuvuussopimusten valmistelu ja tunnustaminen
  • Verkossa olevan Erasmus+ -kielivalmennuksen lisäksi tarjottu kieli- ja kulttuurivalmennus saapuville ja lähteville opiskelijoille ja henkilöstölle
  • saapuvien osallistujien sopeutumisen edistäminen vastaanottavassa korkeakoulussa
  • liikkuvuuteen osallistuvien tehokkaista mentorointi- ja ohjausjärjestelyistä vastaaminen
  • erityisjärjestelyt opiskelijoiden harjoittelujen laadukkuuden varmistamiseksi vastaanottavissa yrityksissä/organisaatioissa
  • opiskelijoiden opintosuoritusten ja niitä vastaavien opintopisteiden tunnustamisen varmistaminen sekä opintorekisteriotteiden ja korkeakoulututkintotodistusten liitteiden antaminen
  • liikkuvuuteen osallistujien uudelleensopeutumisen tukeminen ja heidän hankkimansa uuden osaamisen hyödyntäminen korkeakoulun ja vertaisryhmän eduksi
  • eurooppalaisen opiskelijakorttialoitteen toteuttaminen (liikkuvuuden hallinnan digitalisointi)
  • ympäristöystävällisten liikkumistapojen edistäminen ja hallinnollisten menettelyjen viherryttäminen
  • niiden osallistujien, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisen edistäminen ja hallinnointi
  • kansalaistoimintaan liittyvien toimenpiteiden yksilöiminen ja edistäminen ja niihin osallistumisen seuranta
  • monimuotoliikkuvuuden ja/tai kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen ja hallinnointi.

Korkeakoulut sitoutuvat noudattamaan kaikkia Erasmus-peruskirjan periaatteita laadukkaan liikkuvuuden varmistamiseksi. Niiden on esimerkiksi varmistettava, että ulkomaille lähtevät osallistujat ovat valmentautuneet huolella ulkomailla toteutettavaan toimintaan, monimuotoliikkuvuus mukaan lukien, hankkimalla riittävän kielitaidon ja kehittämällä monikulttuurista osaamistaan, ja tarjottava saapuville opiskelijoille asianmukaista kielivalmennusta. Siinä voidaan hyödyntää korkeakouluissa jo tarjolla olevia kielenopetusjärjestelyjä. Ne korkeakoulut, jotka pystyvät tarjoamaan opiskelijoille ja henkilöstölle kielivalmennusta sisältävää laadukasta liikkuvuutta pienemmin kustannuksin (tai rahoitusta on tarjolla muista kuin EU-lähteistä), voivat siirtää osan organisointituesta vielä muun liikkuvuustoiminnan rahoitukseen. Tämä joustovara täsmennetään avustussopimuksessa.

Edunsaajilla on aina sopimusperusteinen velvollisuus tarjota laadukkaita palveluja. Kansalliset toimistot seuraavat ja valvovat niiden suoriutumista ja ottavat huomioon opiskelijoilta ja henkilöstöltä saadut ja suoraan kansallisten toimistojen ja komission käytettävissä olevat osallistujaraportit.

Organisointituki lasketaan kaikkien tukea saavien liikkuvuuteen osallistujien määrän perusteella (mukaan lukien koko liikkuvuusjakson aikana Erasmus+ -avustuksesta nolla-apurahaa saavat osallistujat – nolla-apurahoista ks. jäljempää – ja korkeakoulussa opettava yrityshenkilöstö). Koko liikkuvuusjakson aikana Erasmus+ -varoista nolla-apurahaa saavat osallistujat lasketaan avustusta saaviksi liikkuvuuteen osallistujiksi, sillä he hyödyntävät liikkuvuustoiminnon puitteita ja organisatorisia toimenpiteitä. Siksi organisointitukea maksetaan myös näistä osallistujista. Tähän eivät sisälly osallistujien tukihenkilöt liikkuvuusjakson aikana ulkomailla. Organisointituelle laskettava määrä ei automaattisesti nouse, jos järjestetään ylimääräisiä liikkuvuustoimintoja siirtämällä varoja kululuokkien välillä.

Liikkuvuuskonsortiolle myönnetty organisointituki voidaan jakaa sen kaikkien jäsenten kesken niiden yhdessä sopimien sääntöjen mukaisesti.

Ulkoisen politiikan varoista tuettaviin liikkuvuushankkeisiin myönnetty organisointituki jaetaan kumppanien kesken osallistuvien korkeakoulujen sopimalla, kaikkia tyydyttävällä tavalla.

EU:n Erasmus+ -varoista nolla-apurahaa saavat liikkuvuuteen osallistujat

Niin sanotut nolla-apurahaopiskelijat ja -henkilöstö ovat liikkuvuuteen osallistujia, jotka eivät saa Erasmus+ -avustusta matka- ja oleskelukustannuksiin, vaikka he muutoin täyttävät kaikki opiskelija- tai henkilöstöliikkuvuuden kriteerit ja heillä on oikeus kaikkiin Erasmus+ -opiskelijoille ja -henkilöstölle kuuluviin etuihin. He voivat saada liikkuvuudesta aiheutuviin kustannuksiin EU:n muista kuin Erasmus+ -varoista (esimerkiksi ESR:stä) myönnettävää tai alueellista, kansallista tai muun tyyppistä avustusta. EU:n Erasmus+ -varoista nolla-apurahaa koko liikkuvuusjakson aikana saavien osallistujien määrä otetaan tilastoissa huomioon tulosindikaattorissa, jonka perusteella EU:n talousarviosta myönnettävä tuki jaetaan osallistujamaiden kesken.

Osallisuustuki

Henkilö, jolla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ei henkilökohtaisen, fyysisen, henkisen tai terveystilanteensa vuoksi voisi osallistua hankkeeseen tai liikkuvuustoimintaan ilman taloudellista tai muuta lisätukea. Korkeakoulut, jotka ovat valinneet mukaan opiskelijoita ja/tai henkilöstöä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, voivat hakea maansa kansalliselta toimistolta ylimääräistä avustusta lisäkustannuksiin, joita aiheutuu erityistarpeisten henkilöiden osallistumisesta liikkuvuustoimintaan. Niille osallistujille myönnettävä apuraha, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia erityisesti henkilökohtaisen, fyysisen, henkisen tai terveystilanteensa vuoksi, voi siksi olla suurempi kuin jäljempänä vahvistettu yksilötuen enimmäismäärä. Korkeakoulut kertovat verkkosivuillaan, miten opiskelijat ja henkilöstö, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, voivat pyytää lisäavustusta ja perustella pyyntönsä.

Opiskelijoille ja henkilöstölle, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, voidaan tarjota lisäavustusta myös muista, esimerkiksi paikallisista, alueellisista ja/tai kansallisista lähteistä.

Kaikki korkeakoulut sitoutuvat korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan allekirjoittaessaan takaamaan kaikille osallistujille yhtäläiset mahdollisuudet ja tilaisuudet taustasta riippumatta. Opiskelijat ja henkilöstö, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, voivat siksi hyödyntää vastaanottavan korkeakoulun omille opiskelijoilleen ja henkilöstölleen tarjoamia tukipalveluja.

Poikkeuksellisen korkeat matkakustannukset

Poikkeuksellisen korkeat matkakustannukset korvataan vain osallistujille, jotka ovat oikeutettuja matkatukeen ja osallistuvat sisäpolitiikan varoista tuettavaan liikkuvuustoimintoon.

Liikkuvuushankkeiden edunsaajat voivat hakea lisätukea osallistujien korkeisiin matkakuluihin kululuokassa ”poikkeukselliset kulut” (korkeintaan 80 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskuluista). Tukea myönnetään, jos edunsaaja pystyy perustelemaan, että rahoitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaisiin yksikkökustannuksiin perustuvat) korvaukset eivät kata vähintään 70 prosenttia osallistujien matkakuluista. Jos korvaukset kalliista matkoista aiheutuvista poikkeuksellisista kustannuksista myönnetään, ne korvaavat matkatuen.

Muut rahoituslähteet

Liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat ja henkilöstö voivat saada Erasmus+ -avustuksen lisäksi tai – jos heille ei ole myönnetty Erasmus+ -avustusta – sen sijaan alueellista, kansallista tai muun tyyppistä tukea, jota hallinnoi jokin muu organisaatio kuin kansallinen toimisto (esimerkiksi ministeriö tai alueviranomainen). Erasmus+ -avustukset voidaan myös korvata muilla EU:n talousarviosta myönnettävillä varoilla (muun muassa ESR).  Muista rahoituslähteistä kuin EU:n talousarviosta myönnettävää avustusta eivät koske tässä asiakirjassa vahvistetut summat tai vähimmäis- ja enimmäismäärät.

Harjoittelun yhteydessä vastaanottavat organisaatiot voivat tarjota harjoittelijoille rahoitustukea tai luontoissuorituksen.

B) Opiskelijoiden liikkuvuustuki

Yksilötuki fyysistä liikkuvuutta varten – perusmäärät pitkäkestoisen liikkuvuuden yhteydessä

Opiskelijat voivat saada yksilötukea ulkomaiseen opiskelu- tai harjoittelujaksoon liittyviin ylimääräisiin matka- ja oleskelukustannuksiin.

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden välisen ja alueiden 13 ja 14 ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin suuntautuvan liikkuvuuden osalta kansalliset toimistot määrittelevät tukisummat kansallisten viranomaisten ja/tai osallistuvien korkeakoulujen kanssa sovitulla tavalla jäljempänä kuvattujen puolueettomien ja selkeiden kriteerien perusteella. Tarkat summat julkaistaan kansallisten toimistojen ja korkeakoulujen verkkosivuilla.

EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat sekä ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 13 ja 1417 on jaettu kolmeen ryhmään:

Ryhmä 1 - Maat, joissa elinkustannukset ovat korkeat

Islanti, Irlanti, Liechtenstein, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska.

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueelta 14

Ryhmä 2 - Maat, joissa elinkustannukset ovat keskitasoa

Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Malta, Portugali, Ranska, Saksa.

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueelta 13

Ryhmä 3 - Maat, joissa elinkustannukset ovat alhaiset

Bulgaria, Kroatia, Latvia, Liettua, Pohjois-Makedonia, Puola, Romania, Serbia, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Turkki, Unkari, Viro.

Opiskelijalle myönnettävä EU:n Erasmus+ -apuraha määräytyy sen mukaan, mitkä ovat opiskelijan lähettävä ja vastaanottava valtio:

  • Opiskelijan lähtiessä maahan, jossa elinkustannukset ovat samat kuin kotimaassa, hän saa keskitasoista EU-apurahaa.
  • Opiskelijan lähtiessä maahan, jossa elinkustannukset ovat korkeammat kuin kotimaassa, hän saa korkeamman tasoista EU-apurahaa.
  • Opiskelijan lähtiessä maahan, jossa elinkustannukset ovat alhaisemmat kuin kotimaassa, hän saa alemman tasoista EU-apurahaa.

Kansallisten toimistojen vahvistamat summat noudattavat seuraavia vähimmäis- ja enimmäismääriä:

  • Keskitason EU-apuraha on 292–606 euroa kuukaudessa, ja sitä myönnetään liikkuvuustoimintaan, joka suuntautuu samantasoisten elinkustannusten maahan, eli a) ryhmän 1 maista ryhmän 1 maihin, b) ryhmän 2 maista ryhmän 2 maihin ja c) ryhmän 3 maista ryhmän 3 maihin.
  • Korkeamman tason EU-apuraha vastaa kansallisen toimiston soveltamaa keskitasoista tukea, johon lisätään vähintään 50 euroa, ja on yhteensä 348–674 euroa kuukaudessa. Sitä myönnetään liikkuvuustoimintaan, joka suuntautuu korkeampien elinkustannusten maahan, eli a) ryhmän 2 maista ryhmän 1 maihin ja b) ryhmän 3 maista ryhmien 1 ja 2 maihin.
  • Alemman tason EU-apuraha vastaa kansallisen toimiston soveltamaa keskitasoista tukea, josta vähennetään vähintään 50 euroa, ja on yhteensä 225–550 euroa kuukaudessa. Sitä myönnetään liikkuvuustoimintaan, joka suuntautuu alhaisempien elinkustannusten maahan, eli a) ryhmän 1 maista ryhmien 2 ja 3 maihin ja b) ryhmän 2 maista ryhmän 3 maihin.

Määritellessään summia, joita oman maan edunsaajien on tarkoitus soveltaa, kansalliset toimistot ottavat huomioon kaksi erityiskriteeriä:

  • onko muista lähteistä – paikallisilta, alueellisilta tai valtakunnallisilta yksityisiltä tai julkisilta yhteisöiltä – saatavissa EU-apurahaa täydentävää yhteisrahoitusta ja kuinka paljon
  • kuinka paljon opiskelijoita on kaikkiaan lähdössä ulkomaille opiskelemaan tai harjoittelemaan.

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden välisissä ja ohjelmaan assosioitumattomiin alueiden 13 ja 14 kolmansiin maihin suuntautuvassa liikkuvuustoiminnassa kansalliset toimistot voivat halutessaan jättää maansa korkeakouluille liikkumavaraa määrittämällä apurahasummille kansallisella tasolla vaihteluvälejä kiinteiden summien sijaan. Liikkumavaraan täytyy olla asianmukaiset perusteet, ja sitä voidaan soveltaa esimerkiksi maissa, joissa yhteisrahoitusta on saatavilla alueellisella tai oppilaitostasolla.

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia – yksilötuen korotus pitkäkestoisen liikkuvuuden yhteydessä

Opiskelijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja vastavalmistuneiden EU:n Erasmus+ -avustuksen yksilötukea korotetaan 250 eurolla kuukaudessa. Kansalliset toimistot määrittelevät kansallisella tasolla sovellettavat kriteerit yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

Harjoittelujaksoja suorittavat opiskelijat ja vastavalmistuneet – yksilötuen korotus pitkäkestoisen liikkuvuuden yhteydessä

Harjoittelujaksoja suorittavien opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden EU:n Erasmus+ -avustuksen yksilötukea korotetaan lisäksi 150 eurolla kuukaudessa. Opiskelijoilla ja vastavalmistuneilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka osallistuvat harjoittelujaksoihin, on oikeus saada sekä tällaisille opiskelijoille ja vastavalmistuneille myönnettävä lisätuki että harjoittelujaksoista myönnettävä lisätuki.

Syrjäisimmiltä alueilta sekä merentakaisilta mailta ja alueilta pitkäkestoisiin liikkuvuustoimintoihin saapuvat opiskelijat ja vastavalmistuneet

Koska eräiden maiden ja alueiden suuri etäisyys muista EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista sekä niiden talouden taso aiheuttavat erityisiä rajoituksia, opiskelijoille ja vastavalmistuneille, jotka opiskelevat tai ovat opiskelleet EU:n syrjäisimmillä alueilla ja EU:n jäsenvaltioihin assosioituneissa merentakaisissa maissa ja alueilla sijaitsevissa korkeakouluissa, myönnetään korotettua yksilötukea seuraavasti:

Lähettävä maa tai alue

Vastaanottaja

Määrä

Syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja alueet

EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat ja ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 13 ja 14

786 euroa kuukaudessa

Tässä tapauksessa ei sovelleta lisätukea, jota myönnetään opiskelijoille ja vastavalmistuneille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Harjoittelujaksoja suorittaville opiskelijoille myönnetään lisätukea.

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka osallistuvat pitkäkestoiseen kansainväliseen liikkuvuuteen, jossa on osallisina ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita 

Yksilötuen perusmäärä on seuraava: Lähettävä maa tai alue

Lähettävä maa tai alue

Vastaanottaja

Määrä

EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 1–12

700 euroa kuukaudessa

EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 13 ja 14

Edellä olevan jakson ”Opiskelijoiden liikkuvuustuki – Yksilötuki fyysistä liikkuvuutta varten” mukaisesti

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 1–12

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ryhmä 1

900 euroa kuukaudessa

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ryhmä 2

850 euroa kuukaudessa

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ryhmä 3

800 euroa kuukaudessa

Tässä tapauksessa sovelletaan lisätukea, jota myönnetään opiskelijoille ja vastavalmistuneille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Harjoittelujaksoista myönnettävää lisätukea sovelletaan vain ohjelmaan assosioitumattomiin alueiden 13 ja 14 kolmansiin maihin suuntautuvassa liikkuvuudessa.

EU:n jäsenvaltioihin ja ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin sisältyvät syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja alueet.

Lyhytkestoiseen fyysiseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat ja vastavalmistuneet – yksilötuen perusmäärät (monimuotoliikkuvuus ja väitöskirjatutkijoiden lyhytkestoinen liikkuvuus)

Yksilötuen perusmäärät ovat seuraavat:

Fyysisen toiminnan kesto

Määrä (kaikki EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat tai ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat)

Toiminnan 14. päivään asti

79 euroa päivässä

Toiminnan 15.–30. päivä

56 euroa päivässä

Yksilötuki voi tarvittaessa kattaa myös yhden matkapäivän ennen toimintoa ja yhden matkapäivän toiminnon jälkeen.

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia – yksilötuen korotus lyhytkestoisen fyysisen liikkuvuuden yhteydessä

Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, Erasmus+ -avustuksen yksilötukea korotetaan 100 eurolla heidän osallistuessaan fyysiseen liikkuvuustoimintaan, joka kestää 5–14 päivää, ja 150 eurolla, jos tällaisen toiminnan kesto on 15–30 päivää. Kansalliset toimistot määrittelevät kansallisella tasolla sovellettavat kriteerit yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

Harjoittelujaksoista myönnettävää lisätukea ei sovelleta tässä tapauksessa.

EU:n jäsenvaltioihin ja ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin sisältyvät syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja alueet.

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka eivät saa matkatukea – yksilötuen lisäksi maksettava vihreän matkustamisen lisätuki

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka eivät saa matkatukea, voivat myös valita vihreän matkustustavan. Tässä tapauksessa he saavat yhden 50 euron suuruisen summan lisätukena yksilötuen lisäksi ja tarvittaessa ylimääräistä yksilötukea enintään neljältä päivältä meno-paluumatkan matkapäivien kattamiseksi.

Matkatuki

Seuraavat osallistujat saavat matkakustannuksiensa kattamiseksi jäljempänä olevat matkatuen määrät (lukuun ottamatta niitä, joihin sovelletaan jäljempänä kuvattua poikkeusta):

  • opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka opiskelevat tai ovat opiskelleet EU:n jäsenvaltioiden syrjäisimmillä alueilla sijaitsevissa korkeakouluissa, Kyproksessa, Islannissa, Maltassa ja EU:n jäsenvaltioihin assosioituneissa merentakaisissa maissa ja alueilla ja jotka lähtevät EU:n jäsenvaltioihin ja ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin tai ohjelmaan assosioitumattomiin alueen 13 tai alueen 14 kolmansiin maihin
  • lyhytkestoisiin liikkuvuustoimintoihin osallistuvat opiskelijat ja vastavalmistuneet, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia
  • lähtevät ja saapuvat opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka osallistuvat kansainvälisiin liikkuvuustoimintoihin, joihin osallistuu muita kuin ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita alueilta 13 ja 14.

Matkan pituus18

Tavanomainen matkustaminen

Vihreä matkustaminen

10–99 km

23 euroa osallistujalta

 

100–499 km

180 euroa osallistujalta

210 euroa osallistujalta

500–1 999 km

275 euroa osallistujalta

320 euroa osallistujalta

2 000–2 999 km

360 euroa osallistujalta

410 euroa osallistujalta

3 000–3 999 km

530 euroa osallistujalta

610 euroa osallistujalta

4 000–7 999 km

820 euroa osallistujalta

 

vähintään 8 000 km

1 500 euroa osallistujalta

 

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka valitsevat vihreän matkustustavan, saavat tarvittaessa ylimääräistä yksilötukea enintään neljältä päivältä edestakaisen matkan matkapäivien kattamiseksi.

Sisäpolitiikan varoista tuetuissa liikkuvuushankkeissa edunsaajat voivat päättää olla myöntämättä matkatukea kaikille tukikelpoisille opiskelijoille ja vastavalmistuneille liikkuvuustoimiin, jotka suuntautuvat EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin. Tämä mahdollisuus ei koske opiskelijoita ja vastavalmistuneita, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, vaan heidän on aina saatava matkatukea.

C) Henkilöstön liikkuvuustuki

Henkilöstö saa EU:n avustusta ulkomaanjakson matka- ja oleskelukustannuksiin seuraavasti:

Kululuokka – Matkatuki

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Osallistujien edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Myöntöperuste: Perusteena osallistujakohtainen matkan pituus. Hakijan on ilmoitettava lähtöpaikan ja tapahtumapaikan välinen etäisyys19 käyttämällä Euroopan komission verkkosivuilla olevaa välimatkalaskuria20 .

Määrä

Matkan pituus

Tavanomainen matkustaminen

Vihreä matkustaminen

10–99 km

23 euroa

 

100–499 km

180 euroa

210 euroa

500–1 999 km

275 euroa

320 euroa

2 000–2 999 km

360 euroa

410 euroa

3 000–3 999 km

530 euroa

610 euroa

4 000–7 999 km

820 euroa

 

vähintään 8 000 km

1 500 euroa

 

Kululuokka – Yksilötuki

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Osallistujien oleskeluun toiminnon aikana suoraan liittyvät kustannukset.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Myöntöperuste: Perusteena osallistujakohtainen oleskelun kesto (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkapäivä ennen toimintaa ja yksi matkapäivä sen jälkeen).

Henkilöstön jäsenet, jotka valitsevat vihreän matkustustavan, saavat tarvittaessa ylimääräistä yksilötukea enintään neljältä päivältä meno-paluumatkan matkapäivien kattamiseksi.

Toiminnan 14. päivään asti: taulukko A1.1 EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista tulevaa osallistujaa kohden päivässä tai taulukko A1.2 ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevaa osallistujaa kohden päivässä

Toiminnan 15.–60. päivä: 70 prosenttia taulukosta A1.1 EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista tulevaa osallistujaa kohden päivässä tai 70 prosenttia taulukosta A1.2 ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevaa osallistujaa kohden päivässä

Taulukko A: Yksilötuki (euroina päivää kohden)

Tukisummat riippuvat vastaanottavasta maasta. Summat vahvistetaan seuraavassa taulukossa esitettyjen vähimmäis- ja enimmäismäärien mukaisesti. Määritellessään summia, joita oman maan edunsaajien on määrä soveltaa, kansalliset toimistot ottavat kansallisten viranomaisten kanssa sovitusti huomioon kaksi erityiskriteeriä:

  • onko muista lähteistä – paikallisilta, alueellisilta tai valtakunnallisilta yksityisiltä tai julkisilta yhteisöiltä – saatavissa EU-avustusta täydentävää yhteisrahoitusta ja kuinka paljon
  • kuinka suuri osa henkilöstöstä on kaikkiaan lähdössä ulkomaille opettamaan tai kouluttautumaan.

Kaikkiin kohdemaihin on sovellettava samaa prosenttilukua tietyn vaihteluvälin puitteissa. Samaa tukisummaa ei voida myöntää kaikkien kohdemaiden osalta.

 

EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista saapuva henkilöstö

Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista saapuva henkilöstö

Vastaanottava maa

 

Vähintään–enintään (päivää kohden)

 

Määrä (päivää kohden)

 

A1.1

A1.2

Irlanti, Islanti, Liechtenstein, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska 

 

90–180

 

180

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueelta 14

 

90–180

 

Ei tukikelpoinen

 

Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Malta, Portugali, Ranska, Saksa

 

79–160

 

 160

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueelta 13

 

79–160

 

Ei tukikelpoinen

Bulgaria, Kroatia, Latvia, Liettua, Pohjois-Makedonia, Puola, Romania, Serbia, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Turkki, Unkari, Viro.

 

67–140

 

140

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 1–12

180

 

Ei tukikelpoinen

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden välisissä ja ohjelmaan assosioitumattomiin alueiden 13 ja 14 kolmansiin maihin suuntautuvassa liikkuvuustoiminnassa kansalliset toimistot voivat halutessaan jättää maansa korkeakouluille liikkumavaraa määrittämällä avustussummille kansallisella tasolla vaihteluvälejä kiinteiden summien sijaan. Liikkumavaraan täytyy olla asianmukaiset perusteet, ja sitä voidaan soveltaa esimerkiksi maissa, joissa yhteisrahoitusta on saatavilla alueellisella tai oppilaitostasolla. Tarkat summat julkaistaan kansallisten toimistojen ja korkeakoulujen verkkosivuilla.

D) Korkeakoulujen ja liikkuvuuskonsortioiden määrittelemän opiskelijoille ja henkilöstölle myönnettävän rahoitustuen määrä

Korkeakoulujen ja liikkuvuuskonsortioiden edellytetään kaikissa tapauksissa noudattavan seuraavia periaatteita ja kriteerejä määritellessään ja/tai soveltaessaan EU:n liikkuvuustukien määriä:

  • Kun korkeakoulut/konsortiot ovat määritelleet apurahojen määrät, niitä on noudatettava koko liikkuvuushankkeen ajan. Apurahojen suuruutta ei voida nostaa eikä laskea saman hankkeen aikana.
  • Liikkuvuustuen määrät on määriteltävä ja/tai niitä on sovellettava puolueettomasti ja avoimesti ottaen huomioon kaikki edellä kuvaillut periaatteet ja menettelyt (toisin sanoen mihin maahan opiskelija on lähdössä sekä erityinen lisätuki).
  • Samansuuruista apurahaa on myönnettävä kaikille opiskelijoille, jotka lähtevät saman ryhmän maihin harjoittamaan saman tyyppistä liikkuvuutta eli suorittamaan opinto- tai harjoittelujaksoa (lukuun ottamatta opiskelijoita ja vastavalmistuneita, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia tai jotka saapuvat syrjäisimmistä EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista, syrjäisimmiltä alueilta ja merentakaisista maista ja alueilta).

E) Monimuotoiset intensiivikurssit

Kululuokka – Organisointituki

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Intensiivikurssien järjestämiseen suoraan liittyvät kustannukset (osallistujien oleskelu- ja matkakustannuksia lukuun ottamatta).

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Myöntöperuste: Perusteena sisäpolitiikan varoista rahoitettavista liikkuvuushankkeista rahoitusta saavien korkeakoulutuksen liikkuvuustoimintoon osallistuvien (oppijoiden) määrä, jossa ei oteta huomioon ohjelman toteuttamiseen osallistuvia opettajia/kouluttajia.

Koordinoiva korkeakoulu hakee organisointitukea niiden korkeakoulujen puolesta, jotka järjestävät yhdessä monimuotoisen intensiivikurssin.

Määrä

400 euroa osallistujaa kohden, vähintään 15 ja enintään 20 rahoitusta saavaa Erasmus+ -liikkuvuuteen osallistujaa.

Monimuotoisten intensiivikurssien organisointitukiavustus myönnetään korkeakouluille kustannuksiin, jotka liittyvät monimuotoisten intensiivikurssien järjestämiseen, kuten kurssien valmistelusta, toteuttamisesta ja jatkotoimista aiheutuviin kustannuksiin. Tähän sisältyvät fyysisen ja virtuaalisen tai etätoiminnan toteutus sekä yleinen hallinnointi ja koordinointi.

Koordinoiva korkeakoulu vastaa monimuotoisten intensiivikurssien organisointituen jakamisesta siinä kumppanuudessa, jossa edellä mainitut kustannukset syntyvät.

  • 1 https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/documents/applicants/higher-education-charter_fi
  • 2 https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/documents/erasmus-charter-higher-education-2021-2027-guidelines_fi
  • 3 https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/eche/start_en
  • 4 Lukuun ottamatta ohjelmaan assosioitumattomien Länsi-Balkanin alueen kolmansien maiden korkeakouluja, kun on kyse Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen mukaisesta ehdotuspyynnöstä, johon niillä on kelpoisuus osallistua.
  • 5 Euroopan komissio laatii edelleen liikkuvuuden hallinnan digitalisoinnin aikataulua kansainvälisen liikkuvuuden osalta, ja siitä tiedotetaan myöhemmin.
  • 6 Kaikkia harjoittelujaksoja pidetään ”digitaitojen harjoitteluna”, mikäli harjoittelija harjoittelee vähintään yhtä seuraavista osa-alueista: digitaalinen markkinointi (esimerkiksi sosiaalisen median hallinnointi, verkkoanalytiikka), digitaalinen graafinen, mekaaninen tai arkkitehtuurinen suunnittelu, sovellusten, ohjelmistojen, skriptien tai verkkosivustojen kehittäminen, IT-järjestelmien ja -verkkojen asennus, huolto ja hallinnointi, kyberturvallisuus, tietojen analysointi, louhinta ja visualisointi, robottien ja tekoälysovellusten ohjelmointi ja koulutus. Yleinen asiakastuki, tilausten toimeenpano, tietojen syöttäminen tai toimistotehtävät eivät kuulu tähän kategoriaan.
  • 7 Tohtorintutkinnon suorittaneet voivat osallistua harjoitteluihin samoin edellytyksin kuin muut vastavalmistuneet 12 kuukauden ajan valmistumisestaan. Maissa, joissa valmistumista seuraa pakollinen ase- tai siviilipalvelus, vastavalmistuneiden kelpoisuusaikaa pidennetään palvelusajan pituudella.
  • 8 Alueet määritellään tämän oppaan A-osassa kohdassa ”Tukikelpoiset maat”.
  • 9 EU:n talousarvion otsake 2 – Koheesio, palautumiskyky ja arvot.
  • 10

    Kun kyse on harjoittelusta ulkomailla, seuraavan tyyppiset organisaatiot eivät voi olla vastaanottavia organisaatioita:

    EU:n toimielimet ja muut EU:n erilliselimet, myös virastot (täydellinen luettelo niistä löytyy verkkosivulta https://europa.eu/european-union/about-eu/institutions-bodies_fi), ja EU-ohjelmia hallinnoivat organisaatiot, esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman kansalliset toimistot (mahdollisten eturistiriitojen ja/tai päällekkäisrahoituksen välttämiseksi).

  • 11 Aiempi kokemus Erasmus+ -ohjelmasta ja/tai Erasmus Mundus -apurahan saajana lasketaan mukaan tutkintotasokohtaiseen 12 kuukauden jaksoon.
  • 12 Yksijaksoisissa koulutusohjelmissa, kuten lääkärinkoulutuksessa, opiskelijan liikkuvuus saa kestää enintään 24 kuukautta.
  • 13 Jos kyseessä ovat sivukampukset, jotka ovat riippuvaisia emolaitoksesta ja kuuluvat samaan Erasmus-peruskirjaan, lähettäväksi maaksi katsotaan maa, jossa emolaitos sijaitsee. Sen vuoksi liikkuvuustoimintoja ei voida järjestää samaan Erasmus-peruskirjaan kuuluvien sivukampusten ja emolaitoksen välillä.
  • 14 Maissa, joissa valmistumista seuraa pakollinen ase- tai siviilipalvelus, vastavalmistuneiden kelpoisuusaikaa pidennetään palvelusajan pituudella.
  • 15 Luettelo maista, joihin tätä vaatimusta sovelletaan, on kehitysapukomitean (DAC) luettelossa julkista kehitysapua saavista maista: DAC-List-of-ODA-Recipients-for-reporting-2022-23-flows.pdf (oecd.org) DAC:n luetteloa päivitetään säännöllisesti, joten maat voivat siirtyä luokasta toiseen tai poistua luettelosta. Julkista kehitysapua koskeva asema ja siihen liittyvät rajoitukset pysyvät kuitenkin kunkin maan osalta muuttumattomina saman ehdotuspyynnön alaisten hankkeiden koko elinkaaren ajan.
  • 16 Tukihenkilöihin sovelletaan henkilöstöä sekä poikkeuksellisen korkeita matkakustannuksia koskevia tukimääriä. Poikkeustapauksissa, joissa tukihenkilön on oleskeltava ulkomailla yli 60 päivää, 60. päivän jälkeisiin ylimääräisiin oleskelukustannuksiin myönnetään tukea kululuokasta ”osallisuustuki”.
  • 17 Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 13 ja 14 ovat vain vastaanottavia maita.
  • 18 Perusteena osallistujakohtainen matkan pituus. Etäisyydet on laskettava Euroopan komission verkkosivuilla olevalla välimatkalaskimella (https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/distance-calculator_fi). Edestakaista matkaa varten myönnettävä EU-avustus on laskettava yhdensuuntaisen matkan pituuden perusteella.
  • 19 Jos esimerkiksi Madridissa (Espanja) asuva henkilö osallistuu Roomassa (Italia) toteutettavaan toimintoon, hakija laskee Madridin ja Rooman välisen etäisyyden (1 365,28 km) ja valitsee tämän etäisyyden mukaisen välimatkakategorian (ts. 500–1 999 km).  
  • 20 https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/distance-calculator_fi
Tagged in:  Higher education