Kapasiteetinvahvistamishankkeet ovat kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jotka perustuvat monenvälisiin kumppanuuksiin liikunta- ja urheilualalla toimivien organisaatioiden välillä ohjelmamaissa ja ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa alueilla 1 (Länsi-Balkan) ja 2 (itäiset naapurimaat). Niiden tarkoituksena on tukea liikunta- ja urheilutoimintaa ja -politiikkaa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa arvojen edistämisen välineenä sekä koulutusvälineenä yksilöiden henkilökohtaisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi ja yhtenäisempien yhteisöjen luomiseksi.

Toiminnon tavoitteet

Toiminnon tavoitteena on

• lisätä ruohonjuuritason liikunta- ja urheiluorganisaatioiden valmiuksia
• kannustaa urheilun ja liikunnan harrastamista ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• edistää sosiaalista osallisuutta liikunnan ja urheilun avulla
• edistää myönteisiä arvoja (kuten reilua peliä, suvaitsevaisuutta ja ryhmähenkeä) liikunnan ja urheilun avulla
• edistää yhteistyötä maailman eri alueiden välillä yhteisten aloitteiden avulla.

Aihealueet / erityistavoitteet

Hanke-ehdotuksissa olisi keskityttävä tiettyihin ohjelmasuunnitteluvaiheessa määriteltyihin aihealueisiin. Erityisen relevantteja aihealueita ovat esimerkiksi seuraavat:

• yhteisten arvojen, syrjimättömyyden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen liikunnan ja urheilun avulla
• muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi tarvittavien taitojen (esimerkiksi itsenäisyyden ja johtajuuden) kehittäminen liikunnan ja urheilun avulla
• maahanmuuttajien kotouttaminen
• konfliktin jälkeinen sovittelu.

Toiminta

Ehdotetun toiminnan on liityttävä suoraan toiminnon yleisiin tavoitteisiin ja erityistavoitteisiin eli sen on vastattava yhtä tai useampaa edellä mainittua aihealuetta ja se on eriteltävä koko hankkeen toteutusajan kattavassa hankekuvauksessa. Tämän kansainvälisen maailmanlaajuisen toiminnon yhteydessä hankkeiden toiminnan on keskityttävä liikunta- ja urheilualan organisaatioiden kapasiteetin kehittämiseen ja vahvistamiseen pääasiassa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa alueelta 1 tai alueelta 2.

Rahoitettavissa hankkeissa voidaan yhdistellä monenlaista yhteistyö-, vaihto-, viestintä- ja muuta toimintaa, kuten

• organisaatioiden/maiden/alueiden välisten verkostojen luominen ja kehittäminen
• parhaiden käytäntöjen/ideoiden vaihdon kehittäminen ja toteuttaminen
• yhteisen liikunta- ja urheilutoiminnan ja kasvatuksellisten oheistapahtumien toteuttaminen
• uudenlaisten epävirallisen oppimisen menetelmien, välineiden, käytäntöjen ja materiaalien käynnistäminen, testaaminen, jakaminen ja käyttöönotto liikunta- ja urheilualan henkilöstön käytännön harjoittelun ja liikkuvuuden avulla
• tietoisuuden lisääminen kysymyksistä, jotka liittyvät muita heikommassa asemassa olevien ryhmien syrjintään liikunnassa ja urheilussa
• sitoutuneen ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan luomisen tukeminen.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Nuorisoalan kapasiteetinvahvistamishanke koostuu neljästä vaiheesta, jotka alkavat jo ennen kuin hanke-ehdotus on valittu rahoitettavaksi¹ . Nämä vaiheet ovat 1) hankkeen yksilöinti ja käynnistäminen, 2) hankkeen valmistelu ja suunnittelu, 3) hankkeen toteutus ja toimintojen seuranta ja 4) hankkeen tarkastelu ja vaikutusten arviointi.

Osallistujaorganisaatioilla ja toimintaan osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli hankkeen kaikissa vaiheissa, mikä tukee heidän oppimiskokemustaan.

• Yksilöinti ja käynnistäminen: Yksilöidään ehdotuspyynnön yhteydessä ongelma, tarve tai mahdollisuus, johon hankeidealla voidaan vastata. Yksilöidään keskeinen toiminta ja tärkeimmät tulokset, joita hankkeesta voidaan odottaa. Kartoitetaan asiaankuuluvat sidosryhmät ja mahdolliset kumppanit. Määritellään hankkeen tavoite tai tavoitteet. Varmistetaan hankkeen yhdenmukaisuus osallistujaorganisaatioiden strategisten tavoitteiden kanssa. Suoritetaan alustavaa suunnittelua, jotta hanke saa hyvän alun, ja kootaan tiedot, joita tarvitaan seuraavaan vaiheeseen jatkamiseksi jne.
• Valmistelu ja suunnittelu: Täsmennetään hankkeen laajuus ja asianmukainen lähestymistapa. Hahmotellaan selkeästi ehdotetut menetelmät, joilla varmistetaan hankkeen tavoitteiden ja toimintojen johdonmukaisuus. Päätetään hankkeeseen liittyvien tehtävien aikataulusta. Arvioidaan tarvittavat resurssit ja suunnitellaan hanketta yksityiskohtaisemmin esimerkiksi tarvearvioinnin avulla. Määritellään järkevät tavoitteet ja vaikutusindikaattorit (joiden olisi oltava tarkasti määriteltyjä, mitattavissa ja toteutettavissa olevia, relevantteja ja ajallisesti määrättyjä). Yksilöidään hankkeen tulokset ja oppimistulokset. Laaditaan työohjelma ja arvioitu kokonaistalousarvio ja määritellään toimintamuodot ja odotetut vaikutukset. Laaditaan hankkeen toteutussuunnitelma sekä järkevä ja realistinen viestintäsuunnitelma, mukaan lukien hankkeiden hallinnointiin, seurantaan, laadunvalvontaan, raportointiin ja tulosten levittämiseen liittyvät strategiset näkökohdat. Määritellään käytännön järjestelyt ja vahvistetaan suunniteltujen toimintojen kohderyhmä tai kohderyhmät. Tehdään sopimukset kumppaneiden kanssa, laaditaan hanke-ehdotus jne.
• Toteutus ja toimintojen seuranta: Toteutetaan hanke suunnitelmien mukaisesti ja täytetään raportointi- ja viestintävaatimukset. Seurataan käynnissä olevia toimintoja ja arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta hankesuunnitelmiin verrattuna. Yksilöidään ja toteutetaan korjaavia toimia, joilla puututaan poikkeamiin suunnitelmista sekä ongelmiin ja riskeihin. Tunnistetaan poikkeamat asetetuista laatustandardeista ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä jne.
• Tarkastelu ja vaikutusten arviointi: Arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta suhteessa sen tavoitteisiin ja toteutussuunnitelmiin. Arvioidaan toimintaa ja sen vaikutuksia eri tasoilla, jaetaan ja hyödynnetään hanketuloksia jne.

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa:

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä kapasiteetinvahvistamishankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa. Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon hankkeita suunnitellessaan. 

Osallisuus ja Moninaisuus

Erasmus+ -ohjelman kaikissa toiminnoissa pyritään edistämään yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi on laadittu osallisuus- ja moninaisuusstrategia, jonka avulla pyritään saavuttamaan paremmin eri lähtökohdista tulevia osallistujia ja erityisesti osallistujia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumista haittaavia esteitä. Organisaatioiden olisi suunniteltava helposti saavutettavaa ja osallistavaa hanketoimintaa ottaen huomioon niiden osallistujien näkemykset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon koko prosessin ajan.

Ympäristökestävyys

Hankkeet olisi suunniteltava ympäristöystävällisiksi ja niiden kaikkiin osiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä. Organisaatioiden ja osallistujien olisi hanketta suunnitellessaan sovellettava ympäristöystävällistä lähestymistapaa, jolla kaikkia hankkeessa mukana olevia kannustetaan keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista ja pohtimaan, mitä eri tasoilla on tehtävissä, sekä autetaan organisaatioita ja osallistujia keksimään vaihtoehtoisia vihreämpiä tapoja hanketoiminnan toteuttamiseksi.

Digitaalinen ulottuvuus

Virtuaalinen yhteistyö ja kokeilut virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuuksilla ovat keskeisiä tekijöitä hankkeiden onnistumisen kannalta.

Yhteiset arvot, kansalaistoiminta ja osallistuminen

Hankkeilla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita ja edistetään sosiaalisten ja kulttuurienvälisten taitojen, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä Euroopan unionin tilanteesta maailmassa.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea liikunta- ja urheilualan kapasiteetinvahvistamishankkeita?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta liikunta- ja urheilualan kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hakijat (edunsaajat ja sidosyhteisöt, tapauksen mukaan)

• ovat oikeussubjekteja (julkisia tai yksityisiä elimiä)
• toimivat liikunta- ja urheilualalla ovat sijoittautuneita ohonkin EU: jn jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan taikka ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin alueilta 1 (Länsi-Balkan) tai 2 (itäiset naapurimaat)² .

Konsortion koordinaattorin on oltava voittoa tavoittelematon organisaatio.         

Tällaisia organisaatioita voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• liikunnasta ja urheilusta vastaava paikallinen, alueellinen tai kansallinen julkisyhteisö
• paikallinen, alueellinen, kansallinen, eurooppalainen tai kansainvälinen liikunta- ja urheilualan organisaatio
• kansallinen olympiakomitea tai kansallinen urheiluliitto
• ”Liikuntaa kaikille” (Sport for All) -liikettä edustava organisaatio
• liikuntaharrastusta edistävä organisaatio
• vapaa-ajan liikuntasektoria edustava organisaatio.

Konsortion kokoonpano

Kapasiteetinvahvistamishankkeet ovat transnationaalisia, ja niihin osallistuu vähintään neljä organisaatiota vähintään kolmesta maasta:

• vähintään yksi organisaatio kahdesta eri EU:n jäsenvaltiosta ja ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta ja
•  vähintään kaksi organisaatiota vähintään yhdestä tukikelpoisesta ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta alueilta 1 (Länsi-Balkan) tai 2 (itäiset naapurimaat). Organisaatiot alueelta 1 ja alueelta 2 eivät voi osallistua samaan hanke-ehdotukseen (eli kumppanuudet, joissa ovat mukana alueet 1 ja 2, eivät ole tukikelpoisia).

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden organisaatioiden lukumäärä ei saa olla suurempi kuin ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatioiden määrä. Sidosyhteisöjä ja liitännäiskumppaneita ei lasketa mukaan konsortion kokoonpanoon.                

Maantieteellinen sijainti (Toiminnan tapahtumapaikka)

Toiminnan on tapahduttava siihen osallistuvien organisaatioiden sijaintimaissa, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka liittyvät toiminnon tavoitteisiin.

Lisäksi

• toimintaa voidaan toteuttaa myös jossain Euroopan unionin toimielinten toimipaikassa, vaikka hankkeessa ei ole osallistujaorganisaatioita toimielimen isäntämaasta 
• toimintaa, johon liittyy tulosten jakamista ja tunnetuksi tekemistä, voidaan toteuttaa myös EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa taikka ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa järjestettävissä transnationaalisissa aihekohtaisissa tapahtumissa/konferensseissa.

Hankkeen kesto

Kapasiteetinvahvistamishankkeiden olisi yleensä kestettävä 12, 24 tai 36 kuukautta. Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteen ja niiden toimintatyyppien perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa. Pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla avustussopimusta.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-SPORT-2024-CB

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 05. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Odotettu vaikutus

Avustusta saavien hankkeiden on osoitettava odotettu vaikutuksensa sillä, että

• niillä lisätään ruohonjuuritason liikunta- ja urheilualan järjestöjen valmiuksia
• niillä lisätään naisten osallistumista urheiluun ja liikuntaan
• niillä parannetaan muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista osallisuutta
• niillä vahvistetaan liikunta- ja urheilualan kapasiteettia tehdä transnationaalista työtä osallistavasti, solidaarisesti ja kestäväpohjaisesti
• niillä tehdään tunnetuksi ja edistetään transnationaalista oppimista ja yhteistyötä liikunta- ja urheilualan ja päätöksentekijöiden välillä erityisesti tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
• niiden tuloksia levitetään tehokkaasti ja houkuttelevasti liikunta- ja urheiluorganisaatioissa mukana olevien keskuudessa.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi - (enintään 30 pistettä)

• Hanke-ehdotuksen relevanssi toiminnon tavoitteiden kannalta.
• Hanke-ehdotus on merkityksellinen EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – kunnioittamisen ja edistämisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunnan kannalta.
• Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:
  • Tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja kohderyhmien kannalta merkittäviin kysymyksiin.
  • Hanke-ehdotus on innovatiivinen ja/tai täydentää osallistujaorganisaatioiden aiemmin toteuttamia muita hankkeita.
  • Toimenpiteet kapasiteetin vahvistamiseksi on määritelty selkeästi, ja niiden tarkoituksena on vahvistaa osallistujaorganisaatioiden kapasiteettia.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu - (enintään 20 pistettä)

• Työohjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, toteutus-, seuranta-, arviointi- ja tulostenlevitysvaiheet.
• Tunnistettuihin tarpeisiin vastaamiseksi ehdotetun menetelmän asianmukaisuus ja laatu.
• Hankkeen tavoitteiden ja ehdotettujen toimenpiteiden keskinäinen johdonmukaisuus.
• Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
• Mahdollisesti ehdotettujen epävirallisen oppimisen menetelmien laatu.
• Laadunvalvontatoimenpiteet ja niiden soveltuvuus sen varmistamiseen, että hanke toteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia noudattaen.
• Hankkeen kustannustehokkuus ja se, onko kullekin toimintamuodolle osoitettu asianmukaiset resurssit.
•  

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu - (enintään 20 pistettä)

• Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:  
  • Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, kokemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpuolisen onnistumisen.
  • Vastuun- ja tehtävänjako osoittaa, että kaikki osallistujaorganisaatiot ovat sitoutuneita hankkeeseen ja osallistuvat sen toteuttamiseen aktiivisesti.
• Käytössä on tehokkaat järjestelyt osallistujaorganisaatioiden keskinäistä sekä niiden ja muiden sidosryhmien välistä koordinaatiota ja viestintää varten.

Vaikuttavuus - (enintään 30 pistettä)

• Hanketulosten arviointitoimenpiteiden laatu
• Hankkeen mahdolliset vaikutukset  
  • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
  • paikallisella, alueellisella, kansallisella ja/tai kansainvälisellä tasolla, kun ei oteta huomioon hankkeeseen suoraan osallistuvia organisaatioita ja henkilöitä.
• Tulostenlevityssuunnitelman laatu: niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa hankkeen tuloksista osallistujaorganisaatioissa ja niiden ulkopuolella.
• Hanke-ehdotuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettomia rajoituksia.
• Hankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi laadittujen suunnitelmien laatu: hankkeen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulosten tuottamista EU-avustuksen päättymisen jälkeen.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava vähintään puolet enimmäispistemäärästä jokaisessa edellä mainituista arviointikriteerien luokista.

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” saadun pistemäärän perusteella. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”vaikuttavuus” saadun pistemäärän perusteella.

Jos paremmuusjärjestystä ei saada selville tällä tavalla, etusijan määrittämiseksi voidaan ottaa huomioon hankkeiden koko asiakirja-aineisto ja myönteisten synergioiden syntyminen hankkeiden välille taikka muita ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät kirjataan paneelin raporttiin.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU-avustus on vähintään 100 000 euroa ja enintään 200 000 euroa hanketta kohden.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat: 

• Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”). 
• Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
• Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
• Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (kuten tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. 80 prosentin rahoitusosuutta sovelletaan arvioituihin avustuskelpoisiin kokonaiskustannuksiin, jotka määritetään arvioinnin jälkeen

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

Footnote

• 1 Huomaa, että vaikka valmistelutoimet voivat alkaa ennen hanke-ehdotuksen jättämistä tai rahoituksen myöntämistä, niistä voi aiheutua kustannuksia ja ne voidaan toteuttaa vasta avustussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. ↩ back
• 2 Valko-Venäjän organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon. Armenian ja Azerbaidžanin organisaatiot voivat osallistua, mutta eivät koordinaattoreina. ↩ back