Toiminnon tavoite

Äskettäisen pandemian jälkeen koulutusjärjestelmien ja nuorisotoiminnan innovaatioiden tarve on suurempi kuin koskaan. Innovointi opetuksessa ja oppimisessa on erittäin tärkeää sekä yksilöiden että oppilaitosten tasolla. Näillä innovatiivisilla lähestymistavoilla olisi annettava tämän päivän ja tulevaisuuden työntekijöille taidot, joita tarvitaan nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Lisäksi nykyisen ja tulevan työvoiman olisi voitava kehittää luovuuttaan ja osaamistaan voidakseen vastata yhä monitahoisempiin ja kaikkia koskeviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden suojelu, puhdas energia, kansanterveys, digitalisaatio ja automaatio, tekoäly, robotiikka ja data-analyysi.

Tällä toiminnolla pyritään edistämään innovointia, luovuutta ja osallistumista sekä sosiaalista yrittäjyyttä koulutuksen eri aloilla tai eri sektorien ja tieteenalojen välillä.

Tulevaisuuteen suuntautuvat hankkeet ovat laajamittaisia hankkeita, joilla pyritään tunnistamaan, kehittämään, testaamaan ja/tai arvioimaan innovatiivisia (toimintapoliittisia) lähestymistapoja, jotka voitaisiin ottaa yleisesti käyttöön, ja joilla parannetaan näin koulutusjärjestelmiä. Niillä tuetaan EU:n keskeisiin painopisteisiin vastauksia antavia tulevaisuuteen suuntautuvia ideoita, joita on mahdollista ottaa käyttöön muualla ja jotka voivat antaa panoksen koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien parantamiseen sekä uudistaa merkittävästi menetelmiä ja käytäntöjä kaiken tyyppisissä oppimisen ja aktiivisen osallistumisen ympäristöissä Euroopan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden hyväksi.

Tavoitteena on tukea transnationaalisia yhteistyöhankkeita toteuttamalla yhtenäinen ja kattava alakohtaisen tai monialaisen toiminnan kokonaisuus, jolla joko

• edistetään innovointia soveltamisalan ja uraauurtavien menetelmien ja käytäntöjen suhteen ja/tai
• varmistetaan innovaatioiden siirtäminen (eri maiden, politiikanalojen tai kohderyhmien välillä) ja tällä tavoin innovatiivisten hanketulosten kestävä hyödyntäminen ja/tai siirrettävyys eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmiin Euroopan tasolla.

Kumppanuuksien olisi koostuttava sekä julkisista että yksityisistä organisaatioista, joihin kuuluu tutkijoita, alan toimijoita sekä kumppaneita, jotka pystyvät tavoittamaan päättäjät.

Tulevaisuuteen suuntautuvien hankkeiden toteuttajina olisi näin ollen oltava erilaisista organisaatioista koostuvia kumppanuuksia

• jotka perustuvat huippuosaamiseen ja uusimpaan tietämykseen
• joilla on innovointivalmiuksia
• jotka kykenevät tuottamaan toiminnallaan järjestelmävaikutuksia ja joilla on potentiaalia edistää koulutusalan toimintapolitiikkaa.

Tuetuilla hankkeilla pyritään saamaan aikaan järjestelmävaikutuksia Euroopan tasolla kehittämällä valmiuksia ottaa hankkeen innovatiiviset tuotokset käyttöön Euroopan laajuisesti ja/tai siirtää ne erilaisiin temaattisiin tai maantieteellisiin toimintaympäristöihin.

Kategoria 1: Digitaalinen koulutus (monialainen)

Kategorian 1 hankkeissa voidaan käsitellä yksittäisiä koulutusaloja tai useita koulutusaloja yhdessä, ja niillä on tuettava korkealaatuista ja osallistavaa digitaalista koulutusta digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Tämän kategorian hanke-ehdotuksissa olisi käsiteltävä yhtä seuraavista kolmesta painopisteestä:

• Painopiste 1: Koulutusteknologia (edTech): EU-tason ratkaisujen käytön lisääminen yhteistyön ja laadunvarmistuksen avulla
• Painopiste 2: Tehokkaat pedagogiset lähestymistavat tieto- ja viestintäteknologian opetukseen perus- ja toisen asteen koulutuksessa
• Painopiste 3: Opettajien kouluttaminen ja opetussuunnitelmien kehittäminen disinformaation torjumiseksi ja digitaalisen lukutaidon lisäämiseksi.

Nämä painopisteet on eritelty jäljempänä kohdassa ”Hankkeen suunnittelu ja valmistelu”.

Kategoria 2: Ammatillinen koulutus

Kategorian 2 hankkeissa käsitellään ammatillista koulutusta. Näillä hankkeilla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman1 , Euroopan osaamisohjelman2 , kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevaa ammatillista koulutusta koskevan neuvoston suosituksen3 sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun Osnabrückin julistuksen4 periaatteiden ja tavoitteiden toimeenpanoa elpymisen ja oikeudenmukaisten siirtymien mahdollistajana digitaalitalouteen ja vihreään talouteen siirryttäessä5 .

Kategorian 2 hanke-ehdotuksissa on käsiteltävä jompaakumpaa seuraavista painopisteistä, jotka on eritelty kohdassa ”Hankkeen suunnittelu ja valmistelu”:

• Painopiste 4:  Työllistettävyyttä parantavat pienet osaamiskokonaisuudet
• Painopiste 5: Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden parantaminen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kumppanuuksien ja verkostojen avulla.

Kategoria 3: Aikuiskoulutus

Kategorian 3 hankkeissa käsitellään aikuiskoulutusta koskevaa toimintapolitiikkaa. Näillä hankkeilla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman6 , Euroopan osaamisohjelman7 sekä taitojen parantamista koskevan neuvoston suosituksen ”Uusia mahdollisuuksia aikuisille8 ” periaatteiden ja tavoitteiden toimeenpanoa.

Kategorian 3 hanke-ehdotuksissa on käsiteltävä jompaakumpaa seuraavista painopisteistä, jotka on eritelty kohdassa ”Hankkeen suunnittelu ja valmistelu”:

• Painopiste 6:Laatuvarmennettujen ja työmarkkinoiden kannalta olennaisten koulutusmahdollisuuksien kansallisten rekisterien perustaminen
• Painopiste 7: Osaamissopimuksen tukeminen.

Toiminnon Tavoitteet

Toiminnolla on seuraavat yleiset tavoitteet:

• Toteutetaan innovatiivisia aloitteita, joilla on voimakas vaikutus koulutusuudistuksiin tietyillä strategisilla politiikanaloilla.
• Edistetään Euroopan innovointikyvyn vahvistamista edistämällä innovointia koulutuksessa.
• Luodaan järjestelmätason muutoksia edistämällä innovointia sekä käytännössä että politiikan tasolla.
• Tuetaan tulevaisuuteen suuntautuvia ideoita, joissa keskitytään EU:n tason tärkeimpiin aiheisiin ja painopisteisiin ja jotka selkeästi voidaan ottaa käyttöön yhdellä tai useammalla alalla.
• Kaikin puolin innovatiivisten ja uraauurtavien opetusmenetelmien ja -käytäntöjen sekä/ tai innovaatioiden siirtämisen osalta: varmistetaan EU:n tasolla innovatiivisten hanketulosten kestävä hyödyntäminen ja/tai siirrettävyys erilaisiin toimintaympäristöihin ja kohderyhmiin.

Erityistavoitteita ovat muun muassa seuraavat:

• Sellaisten innovatiivisten lähestymistapojen tunnistaminen, kehittäminen, testaaminen ja/tai arviointi, jotka voidaan ottaa käyttöön yleisesti koulutusjärjestelmien parantamiseksi ja koulutusalan toimintapolitiikkojen ja käytäntöjen tehostamiseksi. 
• Sellaisten pilottitoimien käynnistäminen, joilla testataan ratkaisuja nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, jotta saadaan nopeasti aikaan kestäviä ja koko järjestelmää koskevia vaikutuksia.
• Tuetaan transnationaalista yhteistyötä ja vastavuoroista oppimista tulevaisuuteen suuntautuvista kysymyksistä keskeisten sidosryhmien keskuudessa ja annetaan niille mahdollisuudet kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja edistää tällaisten ratkaisujen siirtämistä uusiin toimintaympäristöihin, asianomaisten sidosryhmien kapasiteetin vahvistaminen mukaan lukien.

Tulevaisuuteen suuntautuvien hankkeiden toiminnalla olisi edistettävä seuraavia seikkoja:

• Parannetaan koulutusjärjestelmien laatua, tehokkuutta, houkuttelevuutta ja tasapuolisuutta.
• Parannetaan koulutusalan toimintapolitiikkojen tehokkuutta.
• Tuetaan EU:n kehysten ja lainsäädäntöaloitteiden sekä eurooppalaisen ohjausjakson tuloksena annettujen maakohtaisten suositusten toimeenpanoa.
• Parannetaan näyttöä ja ymmärrystä kohderyhmästä tai -ryhmistä, oppimis- ja opetustilanteista ja tehokkaista menetelmistä ja välineistä, joilla voidaan inspiroida ja edistää innovointia järjestelmän tasolla.
• Hankitaan tietämystä näyttöön perustuvan politiikan tukemiseksi.
• Käynnistetään käyttäytymismuutoksia EU:n tasolla.

Näihin painopisteisiin kuuluvaan tärkeimpään toimintaan voi sisältyä seuraavaa (luettelo ei ole tyhjentävä): 

• tutkimus- ja kartoitustoiminta, jolla tuotetaan laajamittaisia alakohtaisia tai monialaisia tuotoksia
• transnationaalinen kapasiteetinvahvistamistoiminta, kuten koulutus, poliittisten asiayhteyksien analysointi, politiikan tutkimus ja instituutioiden muutokset
• pilottitoiminta innovatiivisten ratkaisujen testaamiseksi
• laajamittaiset alakohtaiset tai monialaiset transnationaaliset tapahtumat tai verkostoitumistoiminta
• tulosten hyödyntämistä koskeva toiminta tulosten levittämiseksi koulutusyhteisöön tai alalle
• ajatushautomotoiminta, innovatiivisten ideoiden tutkimus ja kokeilu.

Tulevaisuuteen suuntautuvissa hankkeissa on tarvittaessa käytettävä EU:n laajuisia välineitä.

Tulevaisuuteen suuntautuviin hankkeisiin on sisällyttävä (Erasmus+ -avustusta saavan hankkeen jälkeen jatkuva) pitkän aikavälin toimintasuunnitelma hankkeessa kehitettyjen innovaatioiden asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi ja valtavirtaistamiseksi, jotta voidaan vaikuttaa koulutusalan järjestelmiin yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja toimielinten kanssa. Niillä olisi myös varmistettava työn asianmukainen näkyvyys ja sen tulosten laaja levittäminen, myös EU:n ja kansallisella poliittisella tasolla.

Tulevaisuuteen suuntautuvissa hankkeissa voitaisiin myös esittää, miten muilla EU:n rahoitusmahdollisuuksilla (esimerkiksi EU:n rakennerahastot, Euroopan strategisten investointien rahasto, elpymis- ja palautumistukiväline ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) sekä kansallisella ja alueellisella rahoituksella, samoin kuin yksityisellä rahoituksella, voidaan tukea hankkeen toteutusta. Niissä voitaisiin ottaa huomioon kansalliset ja alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat ja eurooppalaisten teollisuuden ekosysteemien kehitys.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea Tulevaisuuteen Suuntautuvia Hankkeita?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta tulevaisuuteen suuntautuvia hankkeita koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Kuka voi tehdä hakemuksen?

Hakijoiden (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) on oltava

• koulutusalalla tai työelämässä toimivia julkisia tai yksityisiä organisaatioita/yhteisöjä
• sijoittautuneita EU:n jäsenvaltioihin tai ohjelmaan assosioituneihin kolmansiin maihin (hakea voivat myös maat, jotka käyvät neuvotteluja assosiaatiosopimuksesta ja joissa sopimus tulee voimaan ennen avustussopimuksen allekirjoittamista).

Poikkeus: Kategoriaan 3 kuuluvan painopisteen 7 ”Osaamissopimuksen tukeminen” osalta koordinaattorina voivat olla ainoastaan osaamissopimukseen perustuvien kumppanuuksien koordinaattoriorganisaatiot ja täysivaltaisina kumppaneina ainoastaan organisaatiot, jotka ovat mukana toiminnassa olevissa osaamissopimukseen perustuvissa kumppanuuksissa hakemuksen jättämisen määräpäivänä.

EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE).

Ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitsevat organisaatiot voivat osallistua liitännäiskumppaneina (eivät koordinaattorina eivätkä täysivaltaisina kumppaneina).

Konsortion kokoonpano

Kategoria 1:

Konsortioon on kuuluttava vähintään kolme hakijaa (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) vähintään kolmesta EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta.

Sidosyhteisöjä ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon.

Konsortiossa on oltava vähintään yksi kansallisen tai alueellisen tason viranomainen (esim. innovoinnista, koulutuksesta, työvoimasta tai taloudesta vastaavat ministeriöt, tutkinnoista tai laadunvarmistustoimenpiteistä vastaavat viranomaiset jne.) jostakin EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta hakijana (koordinaattori tai täysivaltainen kumppani).

Painopisteen 1 (EdTech) osalta konsortiossa on oltava vähintään yksi koulutusteknologia-alan yritys jostakin EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta hakijana (koordinaattori tai täysivaltainen kumppani).

Kategoria 2:

Konsortioon on kuuluttava vähintään kuusi hakijaa (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) vähintään kolmesta EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta.

Sidosyhteisöjä ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon.

Vähintään kolmen tukikelpoisen maan osalta konsortioon on kuuluttava kustakin maasta

1. vähintään yksi yritys tai toimialaa/sektoria edustava organisaatio ja
2. vähintään yksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä tai niitä edustava organisaatio (toisella ja/tai kolmannella asteella).

Kategoria 3:

Painopisteen 6 osalta konsortioon on kuuluttava vähintään kolme hakijaa (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) vähintään kolmesta EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta.

Sidosyhteisöjä ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon.

Lisäksi siihen on sisällyttävä hakijoina tai liitännäiskumppaneina julkisia tai yksityisiä yhteisöjä, jotka vastaavat suurelta osin aikuisten koulutuspalvelujen järjestämisestä ja/tai rahoittamisesta ja/tai tarjoamisesta (tai voivat vaikuttaa siihen) (esimerkiksi taitojen arviointi, osaamisen validointi, koulutus, opinto-ohjaus ja neuvonta).

Painopisteen 7 osalta konsortiossa on oltava hakijoina (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) ainoastaan toiminnassa olevissa osaamissopimukseen perustuvissa kumppanuuksissa mukana olevia kumppaneita vähintään kolmesta EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta. Sidosyhteisöjä ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon.

Toiminnan tapahtumapaikka

Toiminta on toteutettava EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa.

Hankkeen kesto

Kategoriassa 1 hankkeiden on yleensä kestettävä 24–48 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Kategoriassa 2 hankkeiden on yleensä kestettävä 36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Kategoriassa 3 hankkeiden on yleensä kestettävä 24 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteen ja niiden toimintatyyppien perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa, sekä hankkeen budjetin ja sille asetettujen tavoitteiden perusteella.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Kategoriaa 1 koskevan ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2023-PI-FORWARD-LOT1

Kategoriaa 2 koskevan ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2023-PI-FORWARD-LOT2

Kategoriaa 3 koskevan ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2023-PI-FORWARD-LOT3

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 15. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa)

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Tulevaisuuteen suuntautuvissa hankkeissa olisi aina pidettävä mielessä seuraavat poliittiset taustatekijät:

1. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma
2. Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma9 , YK:n kestävän kehityksen tavoitteet10 ja ilmastonmuutosta koskeva Pariisin sopimus11
3. Euroopan osaamisohjelma12
4. Neuvoston suositus kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta13
5. Neuvoston suositus pienistä osaamiskokonaisuuksista14
6. Neuvoston suositus henkilökohtaisista oppimistileistä15
7. Neuvoston päätöslauselma uudesta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta 2021–203016
8. Neuvoston suositus taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille17
9. Digitaalinen muutos koulutusjärjestelmissä sekä nuorisoalalla, jota käsitellään Euroopan komission digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa 2021–202718 .

Kategoria 1:  Digitaalinen koulutus (Monialainen)

Kategorian 1 hanke-ehdotuksilla on tuettava laadukasta ja osallistavaa digitaalista koulutusta digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 mukaisesti

Koulutusjärjestelmissä tapahtuu parhaillaan syvä digitaalinen muutos, jota edistävät verkkoyhteyksien kehittyminen, laitteiden ja digitaalisten sovellusten laajamittainen käyttö, yksilöllisen joustavuuden tarve, laadukkaan digitaalisen koulutussisällön laajempi saatavuus ja tarve sekä digitaalisten taitojen jatkuvasti kasvava kysyntä. Koulutukseen voimakkaasti vaikuttanut covid-19-pandemia on nopeuttanut muutosta ja tarjonnut monia uusia oppimiskokemuksia ja näkökulmia.

Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa 2021–2027 esitetään EU:n koulutusalan digitalisaatiopolitiikka seuraavalla ohjelmakaudella. Siinä kehotetaan tehostamaan yhteistyötä Euroopan tasolla, jotta voidaan ottaa oppia COVID-19-kriisistä ja mukauttaa koulutusjärjestelmät digiaikaan. Toimintasuunnitelmassa esitetään 14 toimea kahden strategisen painopisteen mukaisesti:

• tuetaan tehokkaan digitaalisen koulutusekosysteemin kehittämistä (1)
• vastataan tarpeeseen kehittää digitaalisessa muutoksessa tarvittavia digitaalisia taitoja ja osaamista (2).

Komissio hyväksyi toimintasuunnitelman eurooppalaisen koulutusalueen keskeisenä mahdollistajana, ja sen toteuttaminen alkoi tammikuussa 2021.

Viime kuukausien aikana komissio on neuvoston kehotuksen ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin vuoden 2021 unionin tilaa käsitelleen puheen jälkeen käynnistänyt digitaalista koulutusta ja digitaitoja koskevan jäsennellyn vuoropuhelun jäsenvaltioiden kanssa. Vuoropuhelun tarkoituksena on tukea jäsenvaltioita niiden koulutusjärjestelmien digitalisoinnissa noudattaen integroitua, johdonmukaista ja kunnianhimoista toimintatapaa, joka yhdistää julkisyhteisöjen eri sektoreita ja yksityistä sektoria (esim. EdTech-yrityksiä), työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa. Jäsennellyn vuoropuhelun avulla komissio ja jäsenvaltiot esittävät yhteisen diagnoosinsa maiden tilanteesta ja näkymistä, yksilöivät saatuja kokemuksia ja määrittävät digitaalista koulutusta koskevia tulevia toimenpiteitä.  Vuoropuhelut saadaan päätökseen vuoden 2022 lopulla, ja ne otetaan huomioon digitaalista koulutusta ja digitaitoja koskevissa tulevissa EU:n tason toimenpiteissä. Tarkoitus on muun muassa antaa kaksi ehdotusta neuvoston suosituksiksi digitaalisen koulutuksen mahdollistavista tekijöistä ja digitaitojen paremmasta tarjoamisesta osana koulutusta.

Tässä yhteydessä on tarpeen varmistaa, että on käytössä soveltuvia menetelmiä ja opettajien koulutusmahdollisuuksia, jotta voidaan taata digitaitojen ja -osaamisen tehokas kehittäminen koulutuksen yhteydessä. Niihin voi sisältyä nuorella iällä annettava tieto- ja viestintäteknologian opetus teknologian aktiivisen käytön edistämiseksi sekä taitojen ja valmiuksien kehittäminen kiireellisiin yhteiskunnan haasteisiin puuttumiseksi, kuten disinformaation torjumiseksi ja digitaalisen lukutaidon lisäämiseksi.

Edellä esitetyn lisäksi digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmalla pyritään tukemaan tehokkaampaa yhteistyötä digitaalisen koulutuksen alalla EU:n tasolla perustamalla eurooppalainen digitaalisen koulutuksen keskus. Keskus edistää monialaista yhteistyötä, tunnistaa ja jakaa hyviä käytäntöjä ja tukee jäsenvaltioita ja koulutusalaa välineiden, puitteiden, ohjauksen, teknisen asiantuntemuksen ja tutkimuksen avulla digitaalisen koulutuksen alalla. Keskuksen on tarkoitus yhdistää kansallisia ja alueellisia digitaalisen koulutuksen aloitteita ja toimijoita ja tukea uusia digitaalisten koulutussisältöjen vaihdon malleja tarkastelemalla muun muassa yhteisiä normeja, yhteentoimivuutta, saavutettavuutta ja laadunvarmistusta. Keskuksen tavoitteiden mukaisesti on tärkeää myös tukea kaikkia digitaalisen koulutusekosysteemin toimijoita, jotta ne voivat tehokkaasti tehdä yhteistyötä keskenään, ja ennen kaikkea helpottaa yhteistyötä viranomaisten / koulutuslaitosten ja nopeasti kehittyvien toimialojen, kuten eurooppalaisen koulutusteknologian (EdTech), välillä.

Tulevaisuuteen suuntautuvissa hankkeissa on käsiteltävä yhtä seuraavista kolmesta painopisteestä:

Painopiste 1: Koulutusteknologia (EdTech): EU-tason ratkaisujen käytön lisääminen yhteistyön ja laadunvarmistuksen avulla

Eurooppalainen koulutusteknologian ala on digitaalisen koulutuksen innovaatioiden keskeinen lähde, ja toimiala kasvaa nopeasti. Ala on kuitenkin vielä hyvin hajanainen, ja siltä puuttuu kokemusta ja valmiuksia tehdä tehokasta yhteistyötä koulutuslaitosten ja viranomaisten kanssa vakaalta pohjalta. 

Tämän painopistealan tulevaisuuteen suuntautuvilla hankkeilla olisi saatava mukaan EU:ssa toimivia EdTech-organisaatioita tukemalla yhteistyötä toimialan ja viranomaisten välillä ja edistettävä siten tehokkaan eurooppalaisen digitaalisen koulutusekosysteemin kehittymistä.

Tämän painopisteen mukaisissa hankkeissa olisi käsiteltävä

• näyttöön perustuvien laadunvarmistuspuitteiden kehittämistä koulutusteknologiaa varten yhteistyössä opetusministeriöiden kanssa ottaen huomioon oppimistulokset, joita on saatu integroimalla koulutusteknologiaratkaisuja opetukseen, oppimiseen ja arviointiin
• monialaisen yhteistyön edistämistä koulutusteknologian tarjoajien, koulutuslaitosten ja viranomaisten välillä, jotta voidaan taata tehokas ja oikeudenmukainen pääsyä korkealaatuisiin digitaalisen koulutuksen sisältöihin.

Painopiste 2: Tehokkaat pedagogiset lähestymistavat tieto- ja viestintäteknologian opetukseen perus- ja toisen asteen koulutuksessa

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen19 ei ole kuulunut yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmiin vielä kovin kauan. Joissakin Euroopan maissa sitä on opetettu jo pitkään, mutta toisissa se on otettu opetusohjelmaan vasta hiljattain etenkin alemman ja ylemmän perusasteen koulutuksessa. Viimeaikaisissa uudistusprosesseissa koulujen opetussuunnitelmia on muutettu, ja yleisenä suuntauksena EU:n kouluissa on ollut tehostaa tieto- ja viestintäteknologian opetusta. Olemassa oleva näyttö osoittaa kuitenkin, että vaikka tieto- ja viestintäteknologian opetuksesta on kokemusta korkea-asteella ja jossakin määrin toisella asteella, sen opetuksesta ylemmällä ja alemmalla perusasteella on saatu paljon vähemmän tietoa ja tutkimustuloksia.

Tukemalla tieto- ja viestintäteknologista osaamista koskevien tehokkaiden pedagogisten lähestymistapojen kehittämistä ja niihin liittyvää arviointia voidaan antaa opettajille paremmat valmiudet koota ja jakaa asiantuntemusta siitä, miten tieto- ja viestintäteknologia voidaan parhaiten integroida kouluopetuksen eri osa-alueisiin ja siten edistää nuorten aktiivista ja turvallista digiteknologian käyttöä.

Tämän painopisteen mukaisissa hankkeissa olisi käsiteltävä seuraavia:

• tehokkaiden ja innovatiivisten pedagogisten lähestymistapojen, jotka soveltuvat eri koulutustasoille ja joissa edetään selkeästi tasolta seuraavalle, kehittäminen ja testaaminen keskittyen erityisesti perusasteeseen ja toiseen asteeseen.
• opettajankoulutukseen liittyvät aloitteet, joilla pyritään lisäämään tietotekniikan opettamiseen soveltuvan valmennuksen ja pätevyyden saaneiden opettajien (yleis- ja aineenopettajien) määrää. 

Painopiste 3: Opettajien kouluttaminen ja opetussuunnitelmien kehittäminen disinformaation torjumiseksi ja digitaalisen lukutaidon vahvistamiseksi

Euroopan komissio otti osana digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa 2021–2027 käyttöön yhteiset ohjeet opettajille ja opetushenkilöstölle digilukutaidon vahvistamisesta ja disinformaation torjumisesta koulutuksen avulla.20 Tarvitaan kuitenkin enemmän järjestelmätason toimia sen varmistamiseksi, että koulutusjärjestelmät antavat nuorille tehokkaasti niitä taitoja ja valmiuksia, joita nämä kiireelliset kysymykset edellyttävät, ja että opettajat ja kouluttajat saavat tähän liittyvää tukea koulutuksensa ja täydennyskoulutuksensa aikana.

Sen vuoksi tulevaisuuteen suuntautuvien hankkeiden, jotka koskevat opettajien kouluttamista ja opetussuunnitelmien kehittämistä disinformaation torjumiseksi ja digitaalisen lukutaidon lisäämiseksi, olisi osaltaan autettava koulutusjärjestelmiä ja erityisesti oppijoita sekä opettajia ja kouluttajia puuttumaan tehokkaasti ja jäsennellysti uusiin ja nouseviin haasteisiin, jotka liittyvät kiinteästi dynaamiseen verkkoympäristöön.

• Tämän painopisteen mukaisissa hankkeissa olisi käsiteltävä seuraavia: opettajien peruskoulutus ja ammatillinen täydennyskoulutus, joka koskee digilukutaitoa ja disinformaation torjumista, niin sisällön kuin menetelmien osalta sekä kyseisen koulutuksen systeemisen käyttöönoton osalta;
• opetussuunnitelmien kehittämistä digilukutaidon ja disinformaation torjumisen osalta koskevien tehokkaiden ja skaalattavissa olevien lähestymistapojen tutkiminen ja jakaminen.

Kategoria 2: Ammatillinen koulutus

Kategorian 2 hanke-ehdotuksissa on käsiteltävä yhtä seuraavista kahdesta painopisteestä: 

Painopiste 4 – Työllistettävyyttä parantavat pienet osaamiskokonaisuudet

Pienet osaamiskokonaisuudet ovat kirjaus (esim. myönnetty asiakirja tai todistus) oppimistuloksista, jotka oppija on hankkinut suorittamalla lyhyen oppimiskokemuksen. Pienten osaamiskokonaisuuksien määrä ja käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti, kun työntekijät ja työnhakijat haluavat täydennys- ja uudelleenkoulutusta, joita työmarkkinoiden nopeasti muuttuvat vaatimukset, digitaalisen muutoksen ja vihreän siirtymän vaikutukset ja covid-19-kriisistä elpyminen edellyttävät. Pienissä osaamiskokonaisuuksissa on valtavasti potentiaalia elinikäisen oppimisen ja osallistavampien oppimismuotojen tukemiseen, koska ne tarjoavat joustavampaa oppimista ja relevantteja oppimismahdollisuuksia. Ehdotuksessaan neuvoston suositukseksi, joka koskee eurooppalaista lähestymistapaa pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäistä oppimista ja työllistettävyyttä varten, komissio esitti, että olisi vahvistettava pienten osaamiskokonaisuuksien määritelmä ja vakiomuoto niiden kuvailemiseksi sekä periaatteet pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelua ja myöntämistä varten.

Nämä osatekijät ovat olennaisen tärkeitä pienten osaamiskokonaisuuksien laadun, niihin kohdistuvan luottamuksen ja niiden käyttöönoton kannalta ja mahdollistavat niiden potentiaalin täyden hyödyntämisen yleisesti hyväksyttynä oppimistuloksena. Jotta pienten osaamiskokonaisuuksien potentiaalia voidaan kehittää edelleen, hankkeiss olisi käsiteltävä yhtä seuraavista seikoista tai niiden yhdistelmää:

• Pienet osaamiskokonaisuudet osallistavampia työmarkkinoita varten: Pienten osaamiskokonaisuuksien käyttäminen osaamisekosysteemeissä ja aktiivisessa työvoimapolitiikassa (esim. työvoimapalvelut, koulutustuki ja työllistymiskannustimet) tukemaan muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten nuorten, vähimmäistoimeentulon saajien, pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja vähän koulutettujen, työllistettävyyttä ja osallisuutta EU:n työmarkkinoilla.
• Pienet osaamiskokonaisuudet vihreää siirtymää varten: Pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelu, toteuttaminen ja ajantasaistaminen siten, että ihmisille voidaan antaa vihreän siirtymän edellyttämät taidot, hyödyntämällä työmarkkinoilla tarvittavasta osaamisesta saatavilla olevia sekä työnantajien, tuotannonalojen ja työmarkkinaosapuolten antamia tietoja.
• Pienten osaamiskokonaisuuksien siirrettävyys: Digitalisaation, avointen standardien ja todentamispalvelujen, kuten eurooppalaisten digitaalisten osaamistodistusten (osa Europassia) paras mahdollinen hyödyntäminen, jotta varmistetaan pienten osaamiskokonaisuuksien siirrettävyys eri maiden, työnantajien ja koulutus- ja työllisyysjärjestelmien välillä.

Painopiste 5: Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden parantaminen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kumppanuuksien ja verkostojen avulla

Eri puolilla EU:ta ammatillisen koulutuksen (toisen asteen ja sen jälkeisistä) ohjelmista hiljattain valmistuneet ovat yleensä huomattavasti helpommin työllistettäviä kuin yleissivistävästä koulutuksesta hiljattain valmistuneet. Lisäksi ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli eurooppalaisessa toisen asteen koulutuksessa, sillä noin puolet (48,4 %) kaikista toisen asteen koulutukseen osallistuvista oppijoista on ammatillisessa koulutuksessa.

Siitä huolimatta ammatilliseen koulutukseen kohdistuu joissakin maissa yhä monia ennakkoluuloja ja mielikuva siitä on negatiivinen. Siksi tarvitaan ajattelutavan muutosta nuorten, vanhempien, yritysten ja aikuisoppijoiden keskuudessa ruohonjuuritasolla – siellä missä ammatillista koulutusta järjestetään. Siihen on pyrittävä tiiviissä yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostojen kanssa.

Myös tietoisuuden lisääminen ammatillisen jatkokoulutuksen tärkeydestä olisi hyväksi yritysten kilpailukyvyn ja työntekijöiden kannalta.

Näkemys ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevana vaihtoehtona sisältyy ammatillista koulutusta koskevassa neuvoston suosituksessa esitettyyn visioon. Vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos sekä väestönkehityksen haasteet huomioon ottaen on tarpeen laajentaa ja parantaa merkittävästi ammatillisen koulutuksen tarjontaa sekä nuorille että aikuisille ja samalla lisätä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja laatua.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi on toteutettava toimia ja esimerkiksi lisättävä ruohonjuuritason kapasiteettia, jotta voidaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja huippuosaamista ja tuoda ammatillista koulutusta koskeva EU:n toimintapolitiikka ja siihen liittyvät aloitteet ja ohjelmat lähemmäksi käytäntöä.

Hankkeissa on toteutettava ainakin seuraava toimenpidekokonaisuus (muita toimenpiteitä voidaan lisätä):

• Luodaan uusia ja/tai vahvistetaan olemassa olevia ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostoja ja kumppanuuksia alakohtaisella, alueellisella, kansallisella tai Euroopan tasolla erityisesti maissa, joissa on vähän ammatillisen koulutuksen järjestäjien edustusjärjestelyjä, sen varmistamiseksi, että ammatillisen koulutuksen yhteisö tavoitetaan tehokkaasti, jotta voidaan lisätä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja huippuosaamista innovatiivisilla tavoilla. Tähän voisi sisältyä mahdollisuus käytäntöyhteisöjen (myös virtuaalisten) perustamiseen ja/tai niihin myötävaikuttamiseen ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden ja huippuosaamisen tukemiseksi.
• Järjestetään kansallisia ja/tai transnationaalisia tiedotuskampanjoita, joissa esitellään ammatillisten perustutkintojen hyötyjä ja niiden tarjoamia uramahdollisuuksia nuorille sekä täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia aikuisille.
• Järjestetään tapahtumia ja/tai verkostoitumisaloitteita paikallisella, alueellisella, kansallisella tai Euroopan tasolla, jotta varmistetaan erilaisten kohderyhmien tehokas tavoittaminen, käyttäen sekä innovatiivisia verkkopohjaisia menetelmiä että perinteisiä viestintämenetelmiä; niissä on oltava korkea innovatiivisuusaste21 .
• Tehostetaan yhteistyötä talouden ja yhteiskunnan toimijoiden kanssa, mukaan lukien viranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja työnantajat, jotta voidaan toteuttaa toimia ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden ja huippuosaamisen lisäämiseksi sekä edistää oppimiseen kannustavia työympäristöjä. Hankkeisiin on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ottamaan mukaan kansallisia tai alueellisia viranomaisia.
• Valitaan omakohtaisista kokemuksista kertovia esityksiä, nimitetään lähettiläitä ja/tai perustetaan huippuosaamispalkintoja eri aloilla (ammattiin opiskelevat, opettajat, kouluttajat, innovatiiviset ammattikoulutuksen järjestäjät, yritykset, oppisopimuskoulutus jne.) innostaviksi ja aktivoiviksi esimerkeiksi lisäämään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja huippuosaamista. Palkinnot ja muut aloitteet voivat olla kansallisia tai transnationaalisia, ja ne voivat perustua tietyissä maissa jo oleviin aloitteisiin, joita voidaan laajentaa ja jotka voidaan vakiinnuttaa eri maihin.

Painopisteen 5 mukaisia hankkeita kannustetaan yhteistyöhön muiden saman painopisteen mukaisesti valittujen hankkeiden kanssa ja luomaan yhteisvaikutusta niiden toiminnan välille (myös järjestämällä yhteisiä tapahtumia).

Kategoria 3: Aikuiskoulutus

Kategorian 3 hanke-ehdotuksissa on käsiteltävä seuraavaa painopistettä: 

Painopiste 6: Laatuvarmennettujen ja työmarkkinoiden kannalta olennaisten koulutusmahdollisuuksien kansallisten rekisterien perustaminen

Potentiaalisten aikuiskoulutukseen osallistujien mukaan yksi syistä, jotka rajoittavat osallistumista, on koulutusmahdollisuuksia koskevien tietojen epävarmuus. Aikuisopiskelun moninaisista mahdollisuuksista on vaikea saada selvää monissa jäsenvaltioissa, ja usein on vaikea tietää, onko jokin tietty mahdollisuus korkealaatuinen ja onko siitä myöhemmin hyötyä työmarkkinoilla. Tämä vähentää aikuisten kannustimia etsiä koulutusmahdollisuuksia ja tarttua niihin. Potentiaalisten rahoituselinten – viranomaisten tai työnantajien – kannalta se vähentää halukkuutta investoida taitojen kehittämiseen. Laatuvarmennettujen ja työmarkkinoiden kannalta olennaisten koulutusmahdollisuuksien kansallisia rekistereitä on käytetty useissa jäsenvaltioissa innovatiivisena välineenä näihin haasteisiin puuttumiseksi, ja usein siihen on liitetty yksilöille myönnettävä rahoitustuki rekisterien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja toisinaan myös tietoja ohjaus- ja validointimahdollisuuksista. Laadukkaat tiedot ohjaus- ja validointimahdollisuuksista auttaisivat niitä mahdollisesti hyödyntäviä tahoja sitoutumaan niiden käyttöön ja tekemään parhaita mahdollisia valintoja.

Hankkeissa yksilöidään menetelmiä ja mekanismeja, joiden avulla varmistetaan, että kun tällaisia rekisterejä otetaan käyttöön, ne tavoittavat merkittävän määrän käyttäjiä, koska ne

• Parantavat koulutusmaailman ja työelämän välistä viestintää (mukaan lukien osaamista koskevan tiedon hankinta, työmarkkinaosapuolet, koulutuksen järjestäjät ja muut hallintaan osallistuvat sidosryhmät)
• Samanaikaisesti varmistavat korkean laadun ja tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti
• Ovat sekä yksinkertaisia käyttäjien näkökannalta että riittävän joustavia järjestelmän / rekisteriin sisällytettyjen mahdollisuuksien osalta (esim. Rekisteriin pääsy monia eri reittejä, koulutusmahdollisuuksien alueellinen jaottelu jne.)
• Saavat aikaan lisää koulutusinvestointeja (esim. Niistä muodostuu luotettuja lähteitä rahoitustukea koulutusta varten tarjoavista julkisista järjestelmistä tai koulutusoikeuksia koskevasta keskitetystä tai yrityskohtaisesta sopimisesta)
• Ovat yhteensopivia muiden kansallisten rekisterien ja Europass-alustan kanssa, sillä niissä käytetään eurooppalaisen oppimismallin (tietorakenne) standardeja.

Painopiste 7: Osaamissopimuksen tukeminen

Osaamissopimus on vuonna 2020 julkaistun Euroopan osaamisohjelman ensimmäinen lippulaivatoimi. Sopimus kytkeytyy kiinteästi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin, ja siinä tuetaan komission tiedonannossa ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi” kuvattuja vihreän kehityksen ohjelmaan ja digitaaliseen muutokseen liittyviä tavoitteita. Se edistää myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa asetetun vuotta 2030 koskevan EU:n tavoitteen, jonka mukaan 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen vuosittain, saavuttamista.

Osaamissopimus on uusi sitoutumismalli taitoihin liittyviin haasteisiin vastaamiseksi ja elpymisen, EU:n teollisuusstrategian ja vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi. Sen tavoitteena on parantaa osaamisvajeisiin puuttumista teollisuuden ekosysteemeissä saamalla yritykset, työntekijät, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet, toimialajärjestöt, ammatillisen koulutuksen järjestäjät, kauppakamarit ja työvoimapalvelut mukaan investoimaan täydennys- ja uudelleenkoulutustoimiin. Osaamissopimuksen mukaisilla osaamiskumppanuuksilla autetaan vastaamaan nykypäivän osaamishaasteisiin, koska niissä yhdistetään voimia ja tehdään konkreettisia sitoumuksia työikäisten ihmisten koulutukseen investoimiseksi.

Tämän painopisteen mukaisiin hankkeisiin olisi sen vuoksi kuuluttava ainoastaan kumppaneita, jotka ovat mukana toiminnassa olevissa osaamissopimuksen mukaisissa kumppanuuksissa.

Hankkeissa toteutetaan kaikki jäljempänä lueteltu toiminta:

• Kehitetään ja tuetaan hallintorakenteita tai -järjestelyjä, jotka yhdistävät saman osaamissopimuksen mukaisen osaamiskumppanuuden jäseniä.
• Kehitetään ja tuetaan suurten yritysten yhteistyötä pk-yritysten kanssa ja saman osaamissopimuksen mukaisen osaamiskumppanuuden jäseninä olevien pk-yritysten keskinäistä yhteistyötä koulutuksen alalla.
• Tuetaan niiden konkreettisten sitoumusten määrittelyä, toimeenpanoa ja seurantaa, joita osaamissopimuksen mukainen osaamiskumppanuus on tehnyt ja tekee ja joita ovat muun muassa
• osaamista koskevan tiedon hankinta
• matalan osaamistason työntekijöiden täydennyskoulutustyöntekijöiden uudelleenkoulutus työpaikkojensa uusiin tehtäviin sekä muiden alojen työntekijöiden, joilla on omalle alalle siirrettävissä olevaa osaamista, uudelleenkoulutus, kiinnittäen erityistä huomiota ukrainalaisten pakolaisten integroimiseen työmarkkinoille.

Odotettu vaikutus

Tulevaisuuteen suuntautuvilla kumppanuuksilla on tarkoitus tarjota innovatiivisia ratkaisuja, jotka voidaan ottaa yleisesti käyttöön alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla ja joita parhaassa tapauksessa voidaan kehittää edelleen EU-rahoituksen tai vaihtoehtoisesti kansallisen ja alueellisen tuen avulla.

Alhaalta ylös suuntautuvilla käytännöillä olisi käsiteltävä asianmukaisesti Euroopan innovointikyvyn vahvistamiseksi asetettuja painopisteitä, vaikutettava voimakkaasti koulutusuudistuksiin ja saatava aikaan järjestelmätason muutoksia.

Kun hankkeiden tuotoksia levitetään laajasti transnationaalisesti, kansallisesti ja/tai alueellisesti ja otetaan huomioon myös kansalliset ja eurooppalaiset teollisuuden ekosysteemit ja alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat, tulevaisuuteen suuntautuvilla hankkeilla odotetaan olevan järjestelmän tasolla liikkeellepaneva vaikutus, joka auttaa koulutusjärjestelmiä vastaamaan nykyistä paremmin nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä)

• Yhteys EU:n politiikkaan ja aloitteisiin: Hanke-ehdotuksella perustetaan ja toteutetaan hanke, jolla tuetaan tulevaisuuteen suuntautuvaa ideaa EU:n tasolla ottaen huomioon EU:n nykyiset välineet ja aloitteet ja edistäen niitä (tapauksen mukaan). Hanke-ehdotuksella myös tuetaan EU:n toimintapolitiikkojen (kuten Euroopan osaamisohjelman) ja eurooppalaisen ohjausjakson tuloksena annettujen maakohtaisten suositusten kaltaisten EU:n kehysten ja aloitteiden, toimeenpanoa.
• Tarkoitus: Hanke-ehdotus on merkityksellinen toiminnon tavoitteiden sekä toimen yleis- ja erityistavoitteiden kannalta (ks. edellä kohta ”Toiminnon tavoitteet”).
• Soveltamisala: Hanke-ehdotuksessa käsitellään yhtä toiminnon painopisteistä (ks. edellä kohta ”Hankkeen suunnittelu ja valmistelu”). Käsiteltävän painopisteen mukaan:
  • Kategoria 1: Digitaalinen koulutus (monialainen) – Laadukkaan ja osallistavan digitaalisen koulutuksen tukeminen: Missä määrin ehdotuksessa suunnitellaan johdonmukaisesti ja siihen sisältyy toimintaa, tutkimusta ja tapahtumia, jotka selvästi edistävät kategorian tavoitteiden saavuttamista erityisesti niitä painopisteitä, joihin kussakin ehdotuksessa keskitytään, koskevien erityistavoitteiden osalta
  • Painopiste 4 – Työllistettävyyttä parantavat pienet osaamiskokonaisuudet: Missä määrin ehdotuksella varmistetaan, että pienissä osaamiskokonaisuuksissa hyödynnetään olemassa olevia kansallisia järjestelmiä ja EU:n välineitä ja palveluja – tai tutkitaan niiden mukauttamista – seuraavien osalta: 1) taidot ja tutkinnot (kansalliset tutkintojen viitekehykset, opintopistejärjestelmät, Europass, mukaan lukien eurooppalaiset digitaaliset osaamistodistukset, laadunvarmistusvälineet jne.) ja 2) työllistyvyys (koulutusjärjestelmät, henkilökohtaiset oppimistilit, julkiset työvoimapalvelut, yhteistyö työmarkkinaosapuolten kanssa jne.)
  • Painopiste 5 – Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus:  Missä määrin ehdotuksella perustetaan tai vahvistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostoja tai järjestöjä, jotta voidaan edistää innovatiivisilla ja konkreettisilla tavoilla ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja huippuosaamista ja tavoittaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä maissa, joissa on vähän ammatillisen koulutuksen järjestäjien edustusjärjestelyjä
  • Painopiste 6 – Koulutusmahdollisuuksien kansalliset rekisterit: Missä määrin ehdotuksessa kaavaillaan yhteistyötä ja näkemysten vaihtoa siitä, miten voidaan perustaa tai vahvistaa laatuvarmennettujen ja työmarkkinoiden kannalta olennaisten koulutusmahdollisuuksien toimivia rekistereitä, jotka voivat toimia luotettuina lähteinä rahoitustukea koulutusta varten tarjoavista julkisista tai yksityisistä järjestelmistä, ja missä määrin ne noudattavat eurooppalaisen oppimismallin tietorakenteita
  • Painopiste 7 – Osaamissopimuksen tukeminen: Missä määrin hanke-ehdotuksessa kaavaillaan toimintaa, joka vahvistaa kumppanien välistä yhteistyötä ja johtaa osaamista koskevan tiedonhankinnan paranemiseen ja työntekijöiden tosiasialliseen täydennys- ja uudelleenkoulutukseen.

• Innovointi: Hanke-ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdotus johtaa innovatiivisiin tuloksiin ja ratkaisuihin, jotka voidaan ottaa käyttöön yleisesti yhdellä tai useammalla talouden tai koulutuksen alalla.
• Johdonmukaisuus: Tavoitteet perustuvat luotettavaan tarveanalyysiin. Ne on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja ohjelmatoimen kannalta merkityksellisiin asioihin.
• Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksesta käy selvästi ilmi transnationaalisuuden ja potentiaalisen siirrettävyyden EU:n järjestelmän tasolla tuoma lisäarvo.
• Pandemian jälkeinen toimintaympäristö: Missä määrin ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä, joilla luodaan järjestelmän tasolla uusia toimintapolitiikkoja ja käytäntöjä viimeaikaisen pandemian aiheuttamien uusien haasteiden voittamiseksi.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

• Johdonmukaisuus: Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavoitteet, menetelmät, toiminta ja kesto ovat ehdotetun budjetin mukaisia. Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintamuotoja, joilla täytetään yksilöidyt tarpeet ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin.
• Rakenne: Työohjelma on selkeä ja täydellinen (se kattaa hankkeen asianmukaiset vaiheet:  valmistelu, toteutus, seuranta, arviointi, tulosten levittäminen ja hyödyntäminen). Se sisältää ennakko- ja jälkianalyysin (jotka on tehtävä hankkeen keston aikana) käyttöön otetusta koulutusalan innovaatiosta.
• Menetelmä: Ehdotetun menetelmän laatu ja käyttökelpoisuus ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten tuottamiseksi hyödyntäen EU:n välineitä, jos se on hankkeen kannalta relevanttia.
• Hallinto: Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeät hallintojärjestelyt. Aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hanke-ehdotuksessa osoitetaan asianmukaiset resurssit kullekin toimintamuodolle.
• Laadun ja tehokkuuden parantaminen: Hanke-ehdotuksen sisältämät innovaatiot sisällytetään selvästi toimintaan ja tuloksiin, joilla parannetaan koulutusjärjestelmien laatua, tehokkuutta ja tasapuolisuutta.
• Budjetti: Budjetti sisältää onnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, joita ei ole yli- eikä aliarvioitu.
• Varainhoidon valvonta ja laadunvarmistus: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi ja koulutus, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit on yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen on varauduttu asianmukaisin toimin. Hankkeeseen on sisällytetty asiantuntijoiden suorittamia arviointiprosesseja. Työohjelmaan sisältyy riippumaton ulkoinen laadunarviointi hankkeen puolivälissä sekä muutama kuukausi ennen hankkeen päättymistä hankkeen mahdollisten mukautusten mahdollistamiseksi.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

• Rakenne: Kumppanuuden kokoonpano vastaa toiminnon ja hankkeen tavoitteita. Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä organisaatioita, joiden profiili, taidot, kokemus ja asiantuntemus ja hallinnollinen tuki takaavat koko hankkeen onnistuneen toteutuksen. Hanke-ehdotukseen sisältyy kumppaneita, jotka edustavat riittävästi asianomaista alaa tai kyseistä monialaista lähestymistapaa. Rakenne asianomaisen kategorian/painopisteen mukaan:
  • Painopiste 4 – Työllistettävyyttä parantavat pienet osaamiskokonaisuudet: Missä määrin kumppanuuteen kuuluu organisaatioita, jotka osallistuvat aktiivisesti elinikäisen oppimisen eri osa-alueita (kaikki oppimis- ja koulutustasot ja -tyypit mukaan lukien) koskevaan politiikkaan tai käytännön toimiin sekä työllisyysjärjestelmiin, kuten aktiiviseen työvoimapolitiikkaan (esim. työvoimapalvelut, koulutustuki ja työllistymiskannustimet).
  • Painopiste 5 – Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus:   Missä määrin kumppanuus
    • sisältää ammatillisen koulutuksen järjestäjien Euroopan, kansallisen ja alueellisen tason sekä alakohtaisia järjestöjä tai verkostoja
    • sisältää viranomaisia toiminnan vaikuttavuuden varmistamiseksi
    • varmistaa hyvän maantieteellisen kattavuuden erityisesti maissa, joissa on vähän ammatillisen koulutuksen järjestäjien edustusjärjestelyjä.
• Sitoutuneisuus: Kumppanien panokset ovat merkittäviä, välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä. Vastuun- ja tehtävänjako on selkeä ja asianmukainen ja kertoo kaikkien osallistujaorganisaatioiden sitoutuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta osallistumisesta sen toteuttamiseen oman asiantuntemuksensa ja omien valmiuksiensa mukaisesti.
• Tehtävät: Koordinaattorin osoitetaan kykenevän moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan transnationaalisia verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisessa ympäristössä. Yksittäiset tehtävät on jaettu kunkin kumppanin taitotiedon mukaisesti.
• Yhteistyö- ja ryhmähenki: Ehdotus sisältää tehokkaan mekanismin, joka takaa, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden mahdollisten sidosryhmien välinen koordinointi, päätöksenteko, viestintä ja konfliktinratkaisu on tehokasta.
• Maantieteellinen ulottuvuus ja ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuminen (tapauksen mukaan): Kumppanuudessa on mukana kumppaneita eri maantieteellisiltä alueilta ja tämä maantieteellinen jakauma on perusteltu  Tulevaisuuteen suuntautuvaan hankkeeseen mahdollisesti osallistuvat ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot tuovat olennaista lisäarvoa sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Vaikuttavuus, tulosten levittäminen ja kestävyys (enintään 20 pistettä)

• Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten hankkeen tulokset otetaan käyttöön järjestelmän tasolla yhdellä tai useammalla alalla. Se sisältää keinot hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen.
• Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän tulostenlevityssuunnitelman sekä asianmukaiset yksilöidyt määrälliset tavoitteet, toimenpiteet, soveltuvan aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti jaettua oikeille sidosryhmille, päättäjille ja innovoinnin edistäjille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen. Hanke-ehdotuksessa ilmoitetaan myös, mitkä kumppanit vastaavat tulosten levittämisestä, ja esitetään näyttöä niiden kokemuksesta tulosten levittämisessä. Tulosten levittämisessä otetaan myös huomioon kansalliset ja alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat, jotta vaikutus näillä tasoilla olisi mahdollisimman suuri.
• Avoin julkaiseminen: Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja eurooppalaisten oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.
• Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksesta käyvät ilmi hankkeen mahdolliset vaikutukset
  • Kohteena oleviin ryhmiin ja aloihin
  • Päättäjiin järjestelmän tasolla
  • Yksityisiin tai julkisiin innovoinnin edistäjiin paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai Euroopan tasolla, kun ei oteta huomioon päättäjiä ja viranomaisia, joille hanke on välittömästi kohdennettu. Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, että muut keskeiset sidosryhmät kyseisellä alalla tai muilla aloilla voivat toteuttaa hankkeen.

Hanke-ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä sekä yksilöityjä määrällisiä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä).

• Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selostetaan, miten tulevaisuuteen suuntautuva hanke otetaan käyttöön ja miten sitä kehitetään edelleen eri tasoilla (paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla). Hanke-ehdotus sisältää pitkän aikavälin toimintasuunnitelman hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen ja niiden yleistämiseksi. Suunnitelman on perustuttava päättäjien, koulutuksen järjestäjien ja teollisuuden keskeisten sidosryhmien kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella tasolla. Siinä olisi esitettävä asianmukaiset hallintorakenteet sekä skaalattavuutta ja rahoituksen kestävyyttä koskevat suunnitelmat, mukaan lukien mahdolliset (eurooppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahoitusvarat, joiden avulla varmistetaan, että aikaan saadut tulokset ja hyödyt ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.

Hakemuksen on saatava vähintään 70 pistettä (kaikkiaan 100 pisteestä), jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet: vähintään 15 pistettä kriteeristä ”hankkeen relevanssi”, 15 pistettä kriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu”, 10 pistettä kriteeristä ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja 10 pistettä kriteeristä ”vaikuttavuus”.

Mikäli useampi samaa painopistettä koskeva hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi” ja toissijaisesti kriteeristä ”vaikuttavuus”.

Arviointikomitea pyrkii mahdollisuuksien mukaan varmistamaan painopisteiden tasapainoisen huomioon ottamisen.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU-avustuksen enimmäismäärät hanketta kohden ovat seuraavat:

• Kategoria 1 – Digitaalinen koulutus (monialainen): 1 500 000 euroa
• Kategoria 2 – Ammatillinen koulutus: 900 000 euroa
• Kategoria 3 – Aikuiskoulutus: 1 000 000 euroa

Rahoitettavien hankkeiden enimmäismäärä on:

Kaikki kategoriat: hankkeiden enimmäismäärää ei ole asetettu, vaan se määräytyy budjettirajoitusten mukaan.

Kategoria 1: ohjeellinen tavoite on 3 hanketta painopistettä kohden.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”analyysi”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”mallin toteuttaminen”, ”pitkän aikavälin toimintasuunnitelma”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa. Kolmansille osapuolille annettava rahoitustuki ei ole sallittua. Vapaaehtoistyön tekijöiden ja pk-yritysten kustannukset ovat tukikelpoisia. Tarkempia tietoja tämän oppaan C-osan jaksossa ”Avustuskelpoiset välittömät kustannukset”.

Kategorian 2 painopisteen 5 mukaisiin ehdotuksiin olisi sisällyttävä alustavat kustannukset yhdestä joka vuosi järjestettävästä yhteisestä tapahtumasta, joka mahdollistaa hyvien käytäntöjen vaihdon ja yhteistyön muiden saman painopisteen mukaisesti valittujen hankkeiden kanssa (enintään kaksi henkilöä hakemusta / yhteistä tapahtumaa kohti).

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

• 1 https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/economy-works-people/jobs-growth-and-investment/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-action-plan_fi
• 2 https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1223&langId=fi
• 3 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32020H1202%2801%29
• 4 https://www.cedefop.europa.eu/files/osnabrueck_declaration_eu2020.pdf
• 5 https://op.europa.eu/webpub/empl/VET-skills-for-today-and-future/fi
• 6 https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/economy-works-people/jobs-growth-and-investment/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-action-plan_fi
• 7 https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1223&langId=fi
• 8 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX%3A32016H1224%2801%29
• 9 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52019DC0640&qid=1668427733149
• 10 https://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/
• 11 https://ec.europa.eu/clima/policies/international/negotiations/paris_fi
• 12 https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catid=1223&langid=fi
• 13 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/?uri=celex%3a32020h1202%2801%29
• 14 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32022H0627%2802%29&qid=1656349729862
• 15 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32022H0627%2803%29&qid=1656361055059
• 16 https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-14485-2021-INIT/fi/pdf
• 17 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX%3A32016H1224%2801%29
• 18 https://ec.europa.eu/education/education-in-the-eu/digital-education-action-plan_fi
• 19 Tieto- ja viestintäteknologian opetuksella annetaan perustaidot digitaalisen maailman ymmärtämiseksi.
• 20 https://education.ec.europa.eu/fi/focus-topics/digital-education/action-plan/action-7
• 21 Niihin voi sisältyä esimerkiksi ammattiin opiskeleville ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille tarkoitettuja hackathon-tapahtumia taikka tapahtumia, joilla edistetään houkuttelevia innovatiivisia toimintaympäristöjä esimerkiksi virtuaalitodellisuuden avulla. Kampanjoissa ja tapahtumissa olisi jaettava vanhemmille, oppijoille, opettajille, kouluttajille ja työnantajille suunnattua konkreettista tietoa ammatillisesta koulutuksesta asianomaisissa maissa, esimerkiksi seuraavista: 1) työllistettävyys ammatillisen tutkinnon suorittaneiden seurannan sekä ammattitaitotarpeiden ennakoinnin ja ennustamisen perusteella, 2) sukupuolistereotypioihin puuttuminen ammatillisessa koulutuksessa ja 3) siirtymismahdollisuuksien parantaminen ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen / korkea-asteen ammatillisen koulutuksen välillä.