Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Tulevaisuuteen suuntautuvat hankkeet

Toimen tavoite

Äskettäisen pandemian jälkeen koulutusjärjestelmien ja nuorisotoiminnan innovaatioiden tarve on suurempi kuin koskaan. Innovointi opetuksessa ja oppimisessa on erittäin tärkeää sekä yksilöiden että oppilaitosten tasolla. Näillä innovatiivisilla lähestymistavoilla olisi paitsi annettava tämän päivän ja tulevaisuuden työntekijöille nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla tarvittavat taidot myös varustettava nykyinen ja tulevaisuuden työvoima luovuudella ja taidoilla, joilla se voi vastata kaikkia koskeviin yhä monitahoisempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden suojelu, puhdas energia, kansanterveys, digitalisaatio ja automatisointi, tekoäly, robotiikka ja data-analyysi.

Tällä toiminnolla pyritään edistämään innovointia, luovuutta ja osallistumista sekä sosiaalista yrittäjyyttä koulutuksen eri aloilla tai eri sektorien ja tieteenalojen välillä.

Tulevaisuuteen suuntautuvat hankkeet ovat laajamittaisia hankkeita, joilla pyritään tunnistamaan, kehittämään, testaamaan ja/tai arvioimaan innovatiivisia (poliittisia) lähestymistapoja, jotka voitaisiin ottaa yleisesti käyttöön, ja joilla parannetaan näin koulutusjärjestelmiä. Niillä tuetaan EU:n keskeisiin painopisteisiin vastauksia antavia tulevaisuuteen suuntautuvia ideoita, joita on mahdollista ottaa käyttöön muualla ja jotka voivat antaa panoksen koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien parantamiseksi sekä innovoida merkittävästi menetelmiä ja käytäntöjä kaiken tyyppisissä oppimisen ja aktiivisen osallistumisen ympäristöissä Euroopan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden hyväksi.

Tavoitteena on tukea ohjelmamaiden välisiä yhteistyöhankkeita toteuttamalla yhtenäinen ja kattava alakohtaisten tai monialaisten toimintojen kokonaisuus, jolla joko

  • edistetään innovointia soveltamisalan ja uraauurtavien menetelmien ja käytäntöjen suhteen ja/tai
  • varmistetaan innovaatioiden siirtäminen (eri maiden, politiikanalojen tai kohderyhmien välillä) ja tällä tavoin innovatiivisten hanketulosten kestävä hyödyntäminen ja/tai siirrettävyys eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmiin Euroopan tasolla.

Kumppanuuksien olisi koostuttava sekä julkisista että yksityisistä organisaatioista, joihin kuuluu tutkijoita, alan toimijoita sekä kumppaneita, jotka pystyvät tavoittamaan päättäjät.

Tulevaisuuteen suuntautuvien hankkeiden toteuttajina olisi näin ollen oltava erilaisista organisaatioista koostuvia kumppanuuksia

  • jotka perustuvat huippuosaamiseen ja uusimpaan tietämykseen
  • joilla on innovointivalmiuksia
  • jotka kykenevät tuottamaan toiminnallaan järjestelmävaikutuksia ja joilla on potentiaalia edistää koulutusalan poliittista ohjelmaa.

Tuetuilla hankkeilla pyritään saamaan aikaan järjestelmävaikutuksia Euroopan tasolla kehittämällä valmiuksia ottaa hankkeen innovatiiviset tuotokset käyttöön Euroopan laajuisesti ja/tai siirtää ne erilaisiin temaattisiin tai maantieteellisiin toimintaympäristöihin.

Kategoria 1: Monialaiset painopisteet

Kategorian 1 hankkeissa voidaan käsitellä yksittäisiä koulutusaloja tai useita koulutusaloja yhdessä.

Kategorian 1 hanke-ehdotuksissa on käsiteltävä jompaakumpaa seuraavista painopisteistä, jotka on eritelty kohdassa ”Hankkeen suunnittelu ja valmistelu”:

  • Painopiste 1: Laadukkaan ja osallistavan digitaalisen koulutuksen tukeminen digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman mukaisesti
  • Painopiste 2:  Koulutusjärjestelmien tukeminen vihreään siirtymään mukautumiseksi

Kategoria 2: Ammatillinen koulutus

Kategorian 2 hankkeissa käsitellään ammatillista koulutusta.

Näillä hankkeilla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman1 , Euroopan osaamisohjelman2 , kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevaa ammatillista koulutusta koskevan neuvoston suosituksen3  sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun Osnabrückin julistuksen4  periaatteiden ja tavoitteiden täytäntöönpanoa elpymisen ja oikeudenmukaisten siirtymien mahdollistajana digitaalitalouteen ja vihreään talouteen siirryttäessä.

Kategorian 2 hanke-ehdotuksissa on käsiteltävä jotakin seuraavista kohdassa ”Hankkeen suunnittelu ja valmistelu” eritellyistä kolmesta painopisteestä:

  • Painopiste 3: Osaamissopimuksen tukeminen
  • Painopiste 4: Ammatillisen koulutuksen soveltavan tutkimuksen rakenteet ja mekanismit
  • Painopiste 5: Vihreät taidot ammatillisessa koulutuksessa.

Kategoria 3: Aikuiskoulutus

Näillä hankkeilla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman5 , Euroopan osaamisohjelman6  sekä taitojen parantamista koskevan neuvoston suosituksen7  ”Uusia mahdollisuuksia aikuisille” periaatteiden ja tavoitteiden täytäntöönpanoa. uusia mahdollisuuksia aikuisille

Kategorian 3 hankkeissa käsitellään aikuiskoulutusta. Kategorian 3 hanke-ehdotuksissa on käsiteltävä kohdassa ”Hankkeen suunnittelu ja valmistelu” eriteltyä painopistettä 6:

  • Painopiste 6: Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille.

Toiminnon tavoitteet

Toiminnolla on seuraavat yleiset tavoitteet:

  • Toteutetaan innovatiivisia aloitteita, joilla on voimakas vaikutus koulutusuudistuksiin tietyillä strategisilla politiikanaloilla.
  • Edistetään Euroopan innovointikyvyn vahvistamista edistämällä innovointia koulutuksessa.
  • Luodaan järjestelmätason muutoksia edistämällä innovointia sekä käytännössä että politiikan tasolla.
  • Tuetaan tulevaisuuteen suuntautuvia ideoita, joissa keskitytään EU:n tason tärkeimpiin aiheisiin ja painopisteisiin ja jotka selkeästi voidaan ottaa käyttöön yhdellä tai useammalla alalla.
  • Kaikin puolin innovatiivisten ja uraauurtavien opetusmenetelmien ja -käytäntöjen sekä/ tai innovaatioiden siirtämisen osalta: varmistetaan EU:n tasolla innovatiivisten hanketulosten kestävä hyödyntäminen ja/tai siirrettävyys erilaisiin toimintaympäristöihin ja kohderyhmiin.

Erityistavoitteita ovat muun muassa seuraavat:

  • Sellaisten innovatiivisten lähestymistapojen tunnistaminen, kehittäminen, testaaminen ja/tai arviointi, jotka voidaan ottaa käyttöön yleisesti koulutusjärjestelmien parantamiseksi ja koulutusalan toimintapolitiikkojen ja käytäntöjen tehostamiseksi. 
  • Sellaisten pilottitoimien käynnistäminen, joilla testataan ratkaisuja nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, jotta saadaan nopeasti aikaan kestäviä ja koko järjestelmää koskevia vaikutuksia.
  • Tuetaan ohjelmamaiden välistä yhteistyötä ja vastavuoroista oppimista tulevaisuuteen suuntautuvista kysymyksistä keskeisten sidosryhmien keskuudessa ja annetaan niille mahdollisuudet kehittää innovatiivisia ratkaisuja ja edistää tällaisten ratkaisujen siirtämistä uusiin toimintaympäristöihin, asianomaisten sidosryhmien kapasiteetin vahvistaminen mukaan lukien.

Tulevaisuuteen suuntautuvien hankkeiden toiminnoilla olisi edistettävä seuraavia seikkoja:

  • Parannetaan koulutusjärjestelmien laatua, tehokkuutta ja tasapuolisuutta.
  • Parannetaan koulutusalan toimintapolitiikkojen tehokkuutta.
  • Tuetaan EU:n kehysten ja lainsäädäntöaloitteiden sekä eurooppalaisen ohjausjakson tuloksena annettujen maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa.
  • Parannetaan näyttöä ja ymmärrystä kohderyhmästä tai -ryhmistä, oppimis- ja opetustilanteista ja tehokkaista menetelmistä ja välineistä, joilla voidaan inspiroida ja edistää innovointia järjestelmän tasolla.
  • Hankitaan tietämystä näyttöön perustuvan politiikan tukemiseksi.
  • Käynnistetään käyttäytymismuutoksia EU:n tasolla.

Näihin painopisteisiin kuuluviin tärkeimpiin toimintoihin voi sisältyä seuraavaa (luettelo ei ole tyhjentävä): 

  • tutkimus- ja kartoitustoiminta, jolla tuotetaan laajamittaisia alakohtaisia tai monialaisia tuotoksia
  • ohjelmamaiden väliset kapasiteetinvahvistamistoiminnot, kuten koulutus, poliittisten asiayhteyksien analysointi, politiikan tutkimus ja instituutioiden muutokset
  • pilottitoiminnot innovatiivisten ratkaisujen testaamiseksi
  • laajamittaiset alakohtaiset tai monialaiset ohjelmamaiden väliset tapahtumat tai verkostoitumistoiminnot
  • tulosten hyödyntämistä koskevat toiminnot tulosten levittämiseksi koulutusyhteisöön tai alalle
  • ajatushautomotoiminnot, innovatiivisten ideoiden tutkimus ja kokeilu.

Tulevaisuuteen suuntautuvissa hankkeissa on tarvittaessa käytettävä EU:n laajuisia välineitä.

Hankkeisiin on sisällyttävä (Erasmus+ -avustusta saavan hankkeen jälkeen jatkuva) pitkän aikavälin toimintasuunnitelma hankkeessa kehitettyjen innovaatioiden asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi ja valtavirtaistamiseksi, jotta voidaan vaikuttaa koulutusalan järjestelmiin yhteistyössä asianomaisten viranomaisten ja toimielinten kanssa. Niillä olisi myös varmistettava työn asianmukainen näkyvyys ja sen tulosten laaja levittäminen, myös EU:n ja kansallisella poliittisella tasolla.

Tulevaisuuteen suuntautuvissa hankkeissa voitaisiin myös esittää, miten muilla EU:n rahoitusmahdollisuuksilla (esimerkiksi EU:n rakennerahastot, Euroopan strategisten investointien rahasto, elpymis- ja palautumistukiväline ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) sekä kansallisella ja alueellisella rahoituksella (samoin kuin yksityisellä rahoituksella) voidaan tukea hankkeen toteutusta. Niissä voitaisiin ottaa huomioon kansalliset ja alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat ja eurooppalaisten teollisuuden ekosysteemien kehitys.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea tulevaisuuteen suuntaavia hankkeita?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta tulevaisuuteen suuntautuvia hankkeita toimintoja koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Kuka voi hakea?

Hakijana voi olla mikä tahansa johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan laillisesti sijoittautunut täysivaltainen kumppani. Hakijaorganisaatio jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

  • Seuraavat organisaatiot voivat osallistua täysivaltaisina kumppaneina, sidosyhteisöinä tai liitännäiskumppaneina: Kaikki koulutusalalla toimivat ja jossakin EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa) sijaitsevat julkiset tai yksityiset organisaatiot, jotka ovat keskeisiä innovoinnin edistäjiä.

Kategoriat 1 ja 2: Tällaisia organisaatioita voivat olla seuraavat (luettelo ei ole tyhjentävä):

  • koulutusalan organisaatiot (esimerkiksi koulutuksen järjestäjät, kuten koulut, korkeakoulut, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjät, yhdistykset ja kansalaisjärjestöt)
  • julkiset tai yksityiset yritykset, jotka tarjoavat koulutusta työntekijöilleen tai kumppaneilleen arvo-/toimitusketjussa
  • innovoinnin ja alueellisen kehityksen edistäjät (esimerkiksi ekoinnovaatiolaboratoriot, tutkimuskeskukset, innovaatiokeskukset, aluekehitysviranomaiset, pk-yritykset ja suuret yritykset)
  • kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason päättäjät ja viranomaiset (esimerkiksi innovoinnista, koulutuksesta, työvoimasta ja taloudesta vastaavat ministeriöt, julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut ja tutkinnoista vastaavat viranomaiset)
  • monialaisia toimintoja toteuttavat organisaatiot ja muut työmarkkinatoimijat (esimerkiksi työmarkkinaosapuolet, alakohtaiset järjestöt, teollisuus-/kauppa-/käsiteollisuuskamarit ja muut välittävät elimet, toimialajärjestöt, kansalaisyhteiskunta, urheilu- ja kulttuurijärjestöt, opettajien ja kouluttajien järjestöt, nuoriso- ja vanhempainyhdistykset, työmarkkinatoimijat)
  • julkiset tai yksityiset yhteisöt, jotka vastaavat kokonaan tai osittain aikuisten koulutuspalvelujen järjestämisestä ja/tai rahoittamisesta ja/tai tarjoamisesta (tai voivat vaikuttaa siihen) (esimerkiksi taitojen arviointi, osaamisen tunnustaminen, koulutus, opinto-ohjaus).
  • kansalliset, kansainväliset, alueelliset ja alakohtaiset ammattitaitokilpailuorganisaatiot.

EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE).

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Kaikki kategoriat:

  • Kumppanuuteen on kuuluttava vähintään kolme täysivaltaista kumppania vähintään kolmesta EU:n jäsenvaltiosta ja ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta (joista vähintään kaksi on Euroopan unionin jäsenvaltiota).

Kategoria 2:

  • Vähintään kolmessa osallistujamaassa kumppanuuksiin on sisällyttävä sekä työnantajia (tai niiden edustajia) että koulutusalan organisaatioita (tai niiden edustajia).

Kategoria 3:

  • Vähintään kolmessa osallistujamaassa kumppanuuksiin on sisällyttävä täysivaltaisina tai liitännäiskumppaneina julkisia tai yksityisiä yhteisöjä, jotka vastaavat suurelta osin aikuisten koulutuspalvelujen järjestämisestä ja/tai rahoittamisesta ja/tai tarjoamisesta (tai voivat vaikuttaa siihen) (esimerkiksi taitojen arviointi, osaamisen tunnustaminen, koulutus, opinto-ohjaus ja neuvonta).

Tapahtumapaikka

Toiminnot on toteutettava EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa.

Hankkeen kesto

Kategoriassa 1 ”Monialaiset painopisteet” hankkeen kesto on

  • 24–48 kuukautta

Kategoriassa 2 ja kategoriassa 3 hankkeen kesto on

  • 24 kuukautta.

Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteen ja niiden toimintojen tyypin perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa, sekä hankkeen budjetin ja sille asetettujen tavoitteiden perusteella.

Hankkeiden aloituspäivät

Hankkeet alkavat 1. marraskuuta 2022, 1. joulukuuta 2022 tai 1. tammikuuta 2023.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Kategoriaa 1 koskevan ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2022-PI-FORWARD-LOT1

Kategoriaa 2 koskevan ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2022-PI-FORWARD-LOT2

Kategoriaa 3 koskevan ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2022-PI-FORWARD-LOT3

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 15. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa)

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Tulevaisuuteen suuntautuvissa hankkeissa olisi aina pidettävä mielessä seuraavat poliittiset taustatekijät:

  1. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma
  2. Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma8 , YK:n kestävän kehityksen tavoitteet9  ja ilmastonmuutosta koskeva Pariisin sopimus10
  3. Euroopan osaamisohjelma11  – erityisesti osaamissopimusta koskeva toimi 1, taitoja vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi koskeva toimi 6 ja elinikäisiä taitoja koskeva toimi 8.
  4. Neuvoston suositus kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta12
  5. Neuvoston suositus taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille13
  6. Digitaalinen muutos koulutusjärjestelmissä sekä nuorisoalalla, jota käsitellään Euroopan komission digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa 2021–202714 .

Kategoria 1: Monialaiset painopisteet

Kategorian 1 hanke-ehdotuksissa on käsiteltävä yhtä seuraavista kahdesta painopisteestä:

Painopiste 1:  Laadukkaan ja osallistavan digitaalisen koulutuksen tukeminen digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman mukaisesti

Koulutusjärjestelmissä tapahtuu parhaillaan syvä digitaalinen muutos, jota edistävät verkkoyhteyksien kehittyminen, laitteiden ja digitaalisten sovellusten laajamittainen käyttö yksilöllisen joustavuuden tarve, laadukkaan digitaalisen koulutussisällön laajempi saatavuus ja tarve sekä digitaalisten taitojen jatkuvasti kasvava kysyntä. Koulutukseen voimakkaasti vaikuttanut covid-19-pandemia on nopeuttanut muutosta ja tarjonnut monia uusia oppimiskokemuksia ja näkökulmia. Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa 2021–2027 esitetään EU:n koulutusalan digitalisaatiopolitiikka seuraavalla ohjelmakaudella. Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa on kaksi strategista painopistettä:

  • tuetaan tehokkaan digitaalisen koulutusekosysteemin kehittämistä (1)
  • vastataan tarpeeseen kehittää digitaalisessa muutoksessa tarvittavia digitaalisia taitoja ja osaamista (2).

Kaikille oppijoille on annettava digitaalitaitoja (tietoja, taitoja ja asenteita), jotta he voivat elää, työskennellä, oppia ja menestyä ympäristössä, jossa digitaaliteknologia toimii entistä enemmän välittäjänä. Kouluttajien taitavasti ja tehokkaasti käyttöön ottaman digitaaliteknologian avulla voidaan tukea kaikilta osin toimintasuunnitelmaa, jolla edistetään laadukasta ja osallistavaa koulutusta kaikille oppijoille. Teknologia voi olla tehokas ja kiinnostava työkalu, joka mahdollistaa yhteistyöhön perustuvan ja luovan oppimisen. Se voi auttaa oppijoita ja opettajia ottamaan käyttöön, luomaan ja jakamaan digitaalista sisältöä. Digitaalisten valmiuksien tehokas suunnittelu ja kehittäminen on koulutusjärjestelmien kannalta olennaisen tärkeää. Tämä edellyttää sellaisten digitaalisten strategioiden kehittämistä ja jatkuvaa tarkistamista ja päivittämistä, joilla korjataan infrastruktuuriin ja laitteisiin liittyviä teknologiakuiluja ja kehitetään koulutusorganisaatioiden digivalmiuksia, mukaan lukien valmius tarjota hybridimuotoisia oppimis- ja opetusmuotoja (etänä ja paikan päällä). Tässä yhteydessä on myös tärkeää lisätä tietämystä ja ymmärrystä uudesta teknologiasta, kuten tekoälystä ja sen eettisestä käyttöönotosta koulutuksessa. Kapasiteettia olisi lisättävä, jotta voidaan varmistaa avustavan teknologian ja digitaalisen sisällön esteettömyys ja puuttua yleisemmin epätasa-arvoiseen saatavuuteen, joka johtuu esimerkiksi sosioekonomisista tai kaupunki- ja maaseutualueiden välisiin eroihin liittyvistä syistä. Laadukas digitaalinen koulutussisältö, käyttäjäystävälliset välineet, lisäarvoa tuottavat palvelut ja turvalliset alustat, joilla suojataan yksityisyyttä ja noudatetaan eettisiä normeja, ovat olennaisen tärkeitä laadukkaan ja osallistavan digitaalisen koulutuksen kannalta.

Edellä esitettyjen kahden strategisen painopisteen lisäksi digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmalla pyritään tukemaan tehokkaampaa yhteistyötä digitaalisen koulutuksen alalla EU:n tasolla perustamalla eurooppalainen digitaalisen koulutuksen keskus. Keskus edistää monialaista yhteistyötä, tunnistaa ja jakaa hyviä käytäntöjä ja tukee jäsenvaltioita ja koulutusalaa välineiden, puitteiden, ohjauksen, teknisen asiantuntemuksen ja tutkimuksen avulla digitaalisen koulutuksen alalla. Keskuksen on tarkoitus yhdistää kansallisia ja alueellisia digitaalisen koulutuksen aloitteita ja toimijoita ja tukea uusia digitaalisten koulutussisältöjen vaihdon malleja tarkastelemalla muun muassa yhteisiä normeja, yhteentoimivuutta, saavutettavuutta ja laadunvarmistusta. Näin ollen keskus olisi otettava huomioon myös jäljempänä esitetyillä aloilla.

Tulevaisuuteen suuntautuvissa hankkeissa on käsiteltävä erityisesti vähintään yhtä seuraavista painopisteen 1 aloista:

A) Osallistavan ja laadukkaan digitaalisen koulutuksen keskeiset menestystekijät

Hankkeissa

  • tunnistetaan ja/tai arvioidaan tehokkaiden ja suorituskykyisten digitaalisen koulutuksen ekosysteemien mahdollistavia tekijöitä tai esteitä; näitä mahdollistavia tekijöitä ja esteitä voidaan käsitellä järjestelmän (kansallisella/alueellisella/paikallisella) tai organisaation tasolla
  • tarkastellaan näiden tekijöiden/esteiden välistä vuorovaikutusta ja annetaan suosituksia, joita voidaan levittää ja hyödyntää organisaation ja järjestelmän tasolla.

Huom.   Hankkeissa edellytetään tarkasteltavan muun muassa koulutusjärjestelmien rakennetta ja organisointia, opetussuunnitelmia koskevia kansallisia lähestymistapoja, koulutustulosten kansallista arviointia, opettajien/kouluttajien koulutusstrategioita sekä infrastruktuuria ja verkkoyhteyksiä, mutta myös muiden piilevien tekijöiden mahdollisuutta.

B) Tekoäly koulutuksessa

Hankkeissa

  • yksilöidään, kehitetään ja pilotoidaan tekoälyn käyttötapauksia koulutuksessa, mukaan lukien niiden vaikutus dataan, yksityisyyden suojaan, eettisiin periaatteisiin ja EU:n arvoihin
  • tuotetaan tekoälyn roolia ja käyttöä koulutuksessa koskevia suosituksia, välineitä ja täytäntöönpanon suuntaviivoja, joita voidaan levittää ja hyödyntää organisaatio- ja järjestelmätasolla.

C) Laadukas digitaalisen koulutuksen sisältö

Hankkeissa

  • yksilöidään, kehitetään ja pilotoidaan käyttötapauksia, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön laadukasta digitaalisen koulutuksen sisältöä (ottaen huomioon laadukkaan koulutussuunnittelun, saatavuuden, tunnustamisen ja monikielisyyden tarve sekä digitaalisen koulutuksen sisällön yhteentoimivuuden, sertifioinnin, todentamisen ja siirrettävyyden tarve)
  • tuotetaan laadukkaan digitaalisen koulutuksen sisällön kehittämistä ja käyttöönottoa koskevia suosituksia, välineitä ja täytäntöönpanon suuntaviivoja, joita voidaan levittää ja hyödyntää organisaatio- ja järjestelmätasolla.

Painopiste 2:  Koulutusjärjestelmien tukeminen vihreään siirtymään mukautumiseksi

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa korostetaan, että koulutusalan hyödyntäminen on tärkeää, jotta voidaan tukea siirtymistä vihreämpään ja kestävämpään Eurooppaan. Toimia on tuettava sekä ryhmä- että yksilötasolla kehittämällä kestävyyteen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita ja antamalla oppijoille mahdollisuus tulla todellisiksi muutoksen aikaansaajiksi. Koulutusjärjestelmät ja oppilaitokset voivat toimia katalysaattoreina tämän muutoksen saavuttamiseksi.

Yhdessä eurooppalaisen koulutusalueen15  kuudesta ulottuvuudesta ja Euroopan osaamisohjelman16   kuudennessa lippulaivatoimessa keskitytään erityisesti vihreän siirtymän tukemiseen. Lisäksi Euroopan komission 10. joulukuuta 2020 käynnistämän ilmastoasioita edistävän koulutuksen koalition tarkoituksena on hyödyntää asiantuntemusta, tarjota resursseja verkostoitumiseen ja tukea luovia lähestymistapoja ilmastotoimiin ja kestävyyteen. Siihen osallistuu opettajia, oppilaita ja opiskelijoita. Koalition tavoitteena on yhdistää alhaalta ylöspäin suuntautuvat aloitteet ja EU:n tason toimet sekä tukea sitoumuksia ja konkreettisia toimia kestävyyskäyttäytymisen muuttamiseksi kaikkialla EU:ssa.

Lisäksi komissio aikoo tehdä vuoden 2021 lopussa ehdotuksen neuvoston suositukseksi ympäristökestävyyttä edistävästä koulutuksesta. Tavoitteena on tukea jäsenvaltioita sisällyttämään kestävyys koulutusjärjestelmiin ja edistää kestävyyteen perehtymistä koskevaa yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa Euroopan tasolla. Komissio laatii myös eurooppalaista osaamiskehystä kestävyyttä koskevien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseksi ja arvioimiseksi.

Kaikilla näillä toimilla pyritään auttamaan ihmisiä hankkimaan tietoja, kykyjä, arvoja ja asenteita, joita tarvitaan elettäessä kestävässä ja resurssitehokkaassa taloudessa ja yhteiskunnassa sekä kehitettäessä ja tuettaessa niitä.

Tulevaisuuteen suuntautuvissa hankkeissa on käsiteltävä vähintään yhtä seuraavista painopisteen 2 kolmesta alasta:

A) Kestävää kehitystä koskevien organisaation kokonaisvaltaisten lähestymistapojen edistäminen

Hankkeissa keskitytään seuraaviin seikkoihin:

  • organisaatioiden kokonaisvaltaisten kestävyyssuunnitelmien laatiminen, toteuttaminen ja seuranta muun muassa itsearviointivälineiden avulla 
  • koulutusalan johtajien tukeminen (esimerkiksi täydennyskoulutuksen, mentorointijärjestelmien ja verkostoitumisaloitteiden avulla) kestävyyden sisällyttämiseksi kaikkiin instituution toiminnan osa-alueisiin
  • opiskelijoiden ja henkilöstön kestävyysaloitteisiin osallistumisen edistäminen esimerkiksi niin kutsuttujen kestävyysmestarien/-lähettiläiden avulla, kehittämällä yhteyksiä paikallisyhteisöjen ryhmiin ja muihin kumppaneihin oppilaitoksen ulkopuolella
  • kestävään toimintaan liittyvien lähestymistapojen suunnittelu, toteutus ja seuranta koulun/kampuksen alueella, esimerkiksi energian ja veden kulutus liikkuminen ja liikenne; opetus- ja oppimisympäristön ja -infrastruktuurin viherryttäminen.

B) Oppijoiden ja kouluttajien kestävyyteen liittyvien taitojen ja osaamisen kehittäminen

Hankkeissa keskitytään seuraaviin seikkoihin:

  • Suunnitellaan, pannaan täytäntöön ja seurataan innovatiivisia lähestymistapoja kestävyyttä koskevaan opetukseen ja koulutukseen. Tähän voisi sisältyä digiteknologian tehokas käyttö kestävyyteen perehtymisen tukemiseksi.
  • Kehitetään kouluttajien (opettajien ja koko koulutushenkilöstön) valmiuksia sisällyttää kestävyys koulutuksen ammatillisen kehittymisen avulla, muun muassa tukemalla kouluttajia innovatiivisilla opetuskäytännöillä ja yhdistämällä eri oppiaineiden aiheita.
  • Yhdistetään eri koulutusalat kestävyyttä koskevien valmiuksien kehittämiseen, virallinen ja epävirallinen koulutus mukaan lukien. 
  • Toteutetaan tiedotustoimintoja, muun muassa (esimerkiksi viherpesuun liittyvän) disinformaation torjuntaan tähtääviä toimia, ja edistetään kriittistä ajattelua esimerkiksi ”värkkäystiloissa” tapahtuvan käytännön oppimisen ja/ tai oppimiseen liittyvien STEAM-lähestymistapojen avulla.

C) Kansalaisten voimaannuttaminen toimimaan kestävyyden, ympäristön ja ilmastonmuutoksen alalla, myös uuden ilmastoasioita edistävän koulutuksen koalition yhteydessä

Hankkeissa keskitytään seuraaviin seikkoihin:

  • Suunnitellaan konkreettisia ja toistettavissa olevia paikallisen tason ”ilmastotoimintasuunnitelmia”, joihin osallistuu oppijoita, opettajia, kouluttajia, koulutusalan johtajia, paikallisia yrityksiä, museoita, taide- ja tiede-elimiä ja urheilukeskuksia.
  • Suunnitellaan koulujen johtamaa hankepohjaista ja kokemusperustaista oppimista vanhempien, paikallisten yritysten ja laajemman yhteisön kanssa, esimerkiksi: terveellisten ruokailutottumusten edistäminen, koulurakennusten vihreyden, kestävyyden ja vuorovaikutteisuuden edistäminen uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen painopisteiden mukaisesti, vihreiden koulujen – fyysisinä rakenteina – ja kaikkien muiden oppimisympäristön elementtien, kuten innovatiivisten pedagogisten menetelmien, hankeohjaisen oppimisen ja monialaisten opettajaryhmien vuorovaikutuksen edistäminen.
  • Tuetaan innovatiivisia kumppanuuksia virallisen koulutuksen (esimerkiksi koulut ja korkeakoulut) ja epävirallisten toimijoiden (esimerkiksi kansalaisjärjestöt, ympäristökeskukset, kirjastot, museot) välillä.

Hanke-ehdotukset voivat koskea yhtä tai useampaa koulutusalaa varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen sekä virallista ja epävirallista koulutusta ja arkioppimista. Hanke-ehdotukset, jotka koskevat useampaa kuin yhtä painopisteen alaa, eivät saa lisäpisteitä arvioinnissa.

Kategoria 2: Ammatillinen koulutus

Kategorian 2 hanke-ehdotuksissa on käsiteltävä yhtä seuraavista kolmesta painopisteestä: 

Painopiste 3: Osaamissopimuksen tukeminen

Osaamissopimus on vuonna 2020 julkaistun Euroopan osaamisohjelman ensimmäinen lippulaivatoimi. Se on uusi sitoutumismalli taitoihin liittyviin haasteisiin vastaamiseksi ja elpymisen, EU:n teollisuusstrategian ja vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi. Sillä kannustetaan kaikkia asiaan liittyviä toimijoita toteuttamaan konkreettisia työikäisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen liittyviä toimia erityisesti yhdistämällä voimiaan laajoihin kumppanuuksiin. Sopimus perustuu kiinteästi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin, ja siinä tuetaan komission tiedonannossa Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi17  kuvattuja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ja digitaalista muutosta.

Sopimuksen tarkoituksena on muun muassa aktivoida ja kannustaa suuria yrityksiä tukemaan yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (täydennys- ja uudelleenkoulutuksen yhteydessä).

Tämän painopisteen tarkoituksena on tunnistaa, testata, kehittää tai arvioida välineitä tai rakenteita, joissa keskitytään välittämään ja luomaan yhteistyötä suurten yritysten ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) välillä samassa teollisuuden ekosysteemissä18  sijaitsevassa arvoketjussa muiden täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kannalta merkittävien toimijoiden osallistumisen avulla. Yhteistyön tavoitteena on oltava työikäisten täydennys- ja uudelleenkoulutus tietyssä arvoketjussa tai teollisuuden ekosysteemissä. Hankkeilla voidaan myös luoda pohjaa teollisuuden ekosysteemien laajamittaisille osaamiskumppanuuksille.

Välineet tai rakenteet olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön muualla ja niillä olisi voitava antaa panos koulutusjärjestelmien ja osaamistarpeiden ennakointiin, kehittämiseen ja validointiin liittyvien muiden mahdollisuuksien parantamiseen. Hankkeessa olisi oltava mukana asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, korkeakouluja, julkisia ja yksityisiä työvoimapalveluja, innovaatiokeskuksia, työmarkkinaosapuolia, yrityksiä ja viranomaisia.

Yhteistyövälineiden tai -rakenteiden olisi parannettava työikäisten täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien laatua, tehokkuutta ja tasapuolisuutta sekä mukautettava niitä mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten muuttuviin tehtäviin.

Välineisiin tai rakenteisiin voi kuulua yhteistyö viranomaisten (esimerkiksi alueellisten tai kansallisten viranomaisten), ammatillisen koulutuksen järjestäjien, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa ratkaisujen kestävyyden ja niiden koulutusjärjestelmiin kohdistuvien vaikutusten parantamiseksi.

Painopiste 4: Ammatillisen koulutuksen soveltavan tutkimuksen rakenteet ja mekanismit

Soveltava tutkimus määritellään19  yleensä alkuperäiseksi tutkimukseksi, jonka tarkoituksena on hankkia uutta tietoa. Se kohdistuu ensisijaisesti tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen. Soveltavan tutkimuksen tulokset on tarkoitettu ensisijaisesti tuotteiden, toimintojen, menetelmien tai järjestelmien mahdollisiin sovelluksiin. Soveltavalla tutkimuksella annetaan ideoille toiminnallinen muoto. Se liittyy hyvin läheisesti ”kokeellisen kehittämisen” käsitteeseen, joka määritellään järjestelmälliseksi työksi, jossa hyödynnetään tutkimuksesta ja käytännön kokemuksesta saatua tietoa ja tuotetaan uutta tietoa, joka on suunnattu uusien tuotteiden tai prosessien tuottamiseen tai olemassa olevien tuotteiden tai prosessien parantamiseen.

Soveltavassa tutkimuksessa painotetaan vahvasti teollisuuden todellisten ongelmien ratkaisemista. Ammatillisen koulutuksen soveltavan tutkimuksen tunnusomainen piirre on se, että ala voi koota yhteen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, jonka kahtalaisena tavoitteena on alan ongelmien ymmärtäminen ja muutoksien aikaan saaminen työpaikoilla. Tiedon luomiseen ja levittämiseen tarvittavat taidot ovat päällekkäisiä. Molemmat edellyttävät tutkimusta, pohdintaa, viestintää ja yhteistyötä.

Toinen ammatillisen koulutuksen soveltavan tutkimuksen piirre on tiivis yhteys tutkimuksen ja ammatillisen koulutuksen pedagogiikan parantamispyrkimysten välillä. Nämä pyrkimykset voivat johtaa innovatiiviseen ajatteluun, uusiin opetuskäytäntöihin ja koulutustuotteisiin sekä viime kädessä tutkinnon suorittaneiden suurempaan luovuuteen20 .

Kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta annetussa neuvoston suosituksessa kehotetaan perustamaan ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä, jotka ”toimivat paikallisten yritysinvestointien liikkeellepanijoina ja tukevat elpymistä, vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta, eurooppalaisia ja alueellisia innovoinnin ja älykkään erikoistumisen strategioita, ammatillisen koulutuksen kehittämistä, myös korkeammilla tasoilla (EQF:n tasot 5–8) kansallisen toimintaympäristön mukaisesti, ja tarjoavat innovatiivisia palveluja, kuten klustereita ja yrityshautomoita startup-yrityksille ja teknologista innovointia pk-yrityksille sekä innovatiivisia uudelleenkoulutusmahdollisuuksia”.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt pyrkivät keskeisinä toiminaan

  • tekemään yhteistyötä paikallisten pk-yritysten kanssa innovaatiokeskittymien, teknologian levittämiskeskusten, prototyyppien luomisen ja kehittämisen sekä soveltavan tutkimuksen hankkeiden avulla, joihin osallistuvat ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja henkilöstö
  • edistämään uuden tiedon luomista ja levittämistä yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa, esimerkiksi avoimen innovoinnin ja yliopistojen, yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa tehtävän yhteisen tutkimuksen ja kehittämisen avulla.

Osnabrückin julistuksessa ammatillisesta koulutuksesta elpymisen ja oikeudenmukaisten siirtymien mahdollistajana digitaalitalouteen ja vihreään talouteen siirryttäessä21  kehotetaan tukemaan EU:n tasolla ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden kehittämistä ja vahvistamista innovatiivisina yrityshautomoina ja osaamisen ekosysteemeinä, joihin sisältyy oppimis-, koulutus- ja tutkimustoimintoja.

Monissa maissa soveltava tutkimus on johtanut innovoinnin edistämiseen yrityksissä, erityisesti mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, sekä ammatillisen koulutuksen opetuksen ja koulutuskäytäntöjen jatkuvaan parantamiseen ja innovointiin. Osallistumalla aktiivisesti soveltavaan tutkimukseen paikallisten yritysten kanssa ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat mukana luomassa paikallisia innovaatioekosysteemeitä. Tämä tapahtuu edistämällä uusien ja parannettujen tuotteiden, palvelujen ja prosessien tuottamista, mutta myös tuottamalla ammattitaitoisia, innovatiivisia ja yrittäjähenkisiä ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita.

Hankkeilla

  • tunnistetaan, arvioidaan, testataan ja kehitetään ammatillisen koulutuksen soveltavan tutkimuksen rakenteita ja mekanismeja, jotta voidaan laajentaa ammatillisen koulutuksen osallistumista T&K- ja innovaatiojärjestelmiin
  • kehitetään tiiviissä yhteistyössä opettajien ja kouluttajien sekä ammattiin opiskelevien kanssa ammatillisen koulutuksen järjestelmien valmiuksia soveltavan tutkimuksen harjoittamiseen ja innovaatiohankkeiden hallinnointiin yhdessä muiden organisaatioiden ja erityisesti pk-yritysten kanssa
  • saatujen kokemusten ja sen tulosten perusteella hankkeessa ehdotetaan (toiminnallista ja rahoituksellista) viitekehystä, jolla pyritään valtavirtaistamaan soveltava tutkimus ja kokeellinen kehittäminen ammatillisen koulutuksen tarjonnassa hyödyntäen sekä yksityisiä että julkisia (kansallisia ja EU:n) rahoituslähteitä.

Näiden hankkeiden tulokset olisi voitava ottaa käyttöön muualla, ja niillä olisi edistettävä ammatillisen koulutuksen järjestelmien nykyaikaistamista ja niiden osallistumista soveltavaan tutkimukseen ja kokeelliseen kehittämiseen ja tarjottava samalla oppijoille mahdollisuuksia haastelähtöiseen/hankepohjaiseen oppimiseen.

Painopiste 5: Vihreät taidot ammatillisessa koulutuksessa

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on Euroopan uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on muuttaa sen taloutta ja yhteiskuntaa ja ohjata niitä kestävämmän kehityksen tielle. Kuten Euroopan osaamisohjelman toimessa 6 todetaan, komissio tukee vihreän siirtymän edellyttämien taitojen hankkimista.

Oikeudenmukainen ja onnistunut vihreä siirtymä edellyttää investointeja ihmisten taitoihin, jotta voidaan lisätä sellaisten ammattilaisten määrää, jotka i) kehittävät ja hallinnoivat vihreitä teknologioita, myös digitaaliteknologiaa, ii) kehittävät vihreitä tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja, iii) luovat innovatiivisia luontoon perustuvia ratkaisuja ja iv) auttavat minimoimaan toimintojen ympäristövaikutuksia. Se edellyttää myös työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutusta työmarkkinasiirtymien ja liikkuvuuden huomioon ottamiseksi. Tämä on välttämätöntä, koska työpaikkojen luominen ja työpaikkojen menetys eivät välttämättä tapahdu samoilla aloilla, ja tehtäväprofiilit ja osaamisvaatimukset muuttuvat perusteellisesti koko taloudessa. Lisäksi Euroopasta on mahdollista tulla ilmastoneutraali maanosa, resurssitehokas yhteiskunta ja kiertotalous vain, jos sillä on asioista perillä oleva väestö ja työvoima, jotka osaavat ajatella ja toimia vihreästi.

Ammatillisilla oppilaitoksilla on hyvät valmiudet tarjota onnistuneen vihreän siirtymän edellyttämiä taitoja sekä ammatillisen perus- että jatkokoulutuksen ohjelmilla. Myös neuvoston suosituksella kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta pyritään tekemään ammatillisesta koulutuksesta innovoinnin ja kasvun edistäjä, joka tarjoaa digitaalisen muutoksen ja vihreän siirtymän sekä ammattien, joilla on suuri kysyntä, edellyttämiä taitoja. Tähän sisältyy yrittäjyystaitojen, digitaitojen ja vihreiden taitojen hankkimista edistävän koulutustarjonnan laajentaminen.

Osnabrückin julistuksessa ammatillisesta koulutuksesta elpymisen ja oikeudenmukaisten siirtymien mahdollistajana digitaalitalouteen ja vihreään talouteen siirryttäessä vaaditaan seuraavaa:

  • Edistetään aloitteita, joilla tuetaan ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä ja tietämyksen jakamista oppimismenetelmistä, opetussuunnitelmista, suuntaviivoista, työssäoppimisesta ja vihreitä taitoja koskevan koulutustarjonnan laadunvarmistuksesta käyttämällä Erasmus+ -ohjelman kaltaisia eurooppalaisia ohjelmia.
  • Määritellään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa työmarkkinoiden kannalta merkitykselliset vihreän siirtymän edellyttämät taidot, jotka sisällytetään opetussuunnitelmiin ja ammatillisen koulutuksen tarjontaan, mukaan lukien kaikkien alojen ja ammattien perustaidot sekä alakohtaiset taidot.

Hankkeissa on käsiteltävä molempia seuraavista painopisteen 5 aloista:

A) Työmarkkinoita varten luodut vihreät ydintaidot

  • Kehitetään työmarkkinoita varten luotuja vihreitä ydintaitoja talouden eri aloilla koulutuksen ohjaamiseksi, jotta voidaan luoda ilmasto-, ympäristö- ja terveystietoisten ammattilaisten ja vihreän talouden toimijoiden sukupolvi.

B) Näiden taitojen integrointi ammatilliseen koulutukseen

  • Hankkeilla autetaan integroimaan nämä vihreät ydintaidot ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin.
  • Hankkeilla autetaan myös integroimaan nämä taidot opettajien, kouluttajien ja muun ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta antavan henkilöstön koulutukseen.

Kategoria 3: Aikuiskoulutus

Kategorian 3 hanke-ehdotuksissa on käsiteltävä seuraavaa painopistettä: 

Painopiste 6: Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille

Neuvoston suosituksessa Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille22  määritelty taitojen parantaminen kohdennetaan aikuisille, joiden taitojen, tietojen ja osaamisen taso on matala ja joilla on enintään ylemmän perusasteen tutkinto. Sen tavoitteena on tarjota aikuisille joustavia mahdollisuuksia parantaa luku- ja kirjoitus-, lasku- ja digitaalisia taitojaan (mukaan lukien kyky käyttää digitaaliteknologiaa) sekä edistyä kohti korkeampia tutkintotasoja, jotka ovat keskeisiä työmarkkinoiden ja aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen kannalta.

Taitojen parantaminen auttaa osaltaan varmistamaan, että kaikilla on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 1 mukaisesti.

Taitojen parantaminen koostuu kolmesta vaiheesta:

  1. taitojen arviointi (eli taitojen tunnistaminen tai seulonta)
  2. räätälöidyn, joustavan ja laadukkaan koulutustarjonnan toteuttaminen 
  3. hankittujen taitojen validointi ja tunnustaminen.

Hankkeissa ehdotetuilla toiminnoilla tuetaan taitojen parantamisesta annetun neuvoston suosituksen, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman sekä Euroopan osaamisohjelman (toimi 8 ”Elinikäiset taidot”) toteuttamista.

Hankkeilla

  • lisätään taitojen parantamismahdollisuuksien tarjontaa ja aikuisten, joilla on alhainen koulutustaso, mahdollisuuksia hyödyntää niitä
  • edistetään taitojen parantamisen vaiheiden käytännössä tapahtuvaa ja integroitua toteuttamista tiedotus- ja ohjaustoimien tuella
  • edistetään johdonmukaisuuden lisäämistä niiden olemassa olevien toimenpiteiden välillä, jotka koskevat aikuisia, joilla on alhainen koulutustaso
  • varmistetaan, että kaikki asiaankuuluvat toimijat aktivoidaan ja että ne osallistuvat taitojen parantamista koskevan suosituksen täytäntöönpanoon.

Hankkeissa olisi varmistettava kumppanuuteen perustuva lähestymistapa, jolla edistetään tehokasta koordinointia ja pitkäjänteistä yhteistyötä taitojen parantamisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan osallistuvien sidosryhmien välillä.

Hankkeisiin on sisällyttävä suunnitelma niiden tuotosten/tulosten käyttöön ottamiseksi osallistujamaissa ja ehdotuksia räätälöidyn tuen ja oppimisen kehittämiseksi edelleen tätä erityistä kohderyhmää varten.

Taitojen parantamiseen osallistuvia toimijoita voivat olla kansalliset, alueelliset tai paikalliset yhteisöt, jotka osallistuvat aikuiskoulutuksen suunnitteluun, järjestämiseen tai edistämiseen, työnantajajärjestöt, työnantajat, ammattiliitot, teollisuus-, kauppa-, ja käsiteollisuuskamarit, työvoimapalvelut, koulutuksen järjestäjät, välittäjäorganisaatiot ja alakohtaiset järjestöt, kansalaisjärjestöt, paikalliset ja alueelliset taloudelliset toimijat, kirjastot ja yhteisöpalvelut.

Odotettu vaikutus

Tulevaisuuteen suuntautuvilla kumppanuuksilla on tarkoitus tarjota innovatiivisia ratkaisuja, jotka voidaan ottaa yleisesti käyttöön alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla ja joita parhaassa tapauksessa voidaan kehittää edelleen EU:n rahoituksen tai vaihtoehtoisesti kansallisen ja alueellisen tuen avulla.

Alhaalta ylös suuntautuvilla käytännöillä olisi käsiteltävä asianmukaisesti Euroopan innovointikyvyn vahvistamiseksi asetettuja painopisteitä, vaikutettava voimakkaasti koulutusuudistuksiin ja saatava aikaan järjestelmätason muutoksia.

Kun hankkeiden tuotoksia levitetään laajasti transnationaalisesti, kansallisesti ja/tai alueellisesti ja otetaan huomioon myös kansalliset ja eurooppalaiset teollisuuden ekosysteemit ja alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat, tulevaisuuteen suuntautuvilla hankkeilla odotetaan olevan järjestelmän tasolla liikkeellepaneva vaikutus, joka auttaa koulutusjärjestelmiä vastaamaan nykyistä paremmin nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi (enintään 30 pistettä / vähimmäisraja 15 pistettä)

  • Yhteys EU:n politiikkaan ja aloitteisiin: Hanke-ehdotuksella perustetaan ja toteutetaan hanke, jolla tuetaan tulevaisuuteen suuntautuvaa ideaa EU:n tasolla ottaen huomioon EU:n nykyiset välineet ja aloitteet ja edistäen niitä. Hanke-ehdotuksella myös tuetaan EU:n toimintapolitiikkojen (kuten Euroopan osaamisohjelman) ja eurooppalaisen ohjausjakson tuloksena annettujen maakohtaisten suositusten kaltaisten EU:n kehysten ja aloitteiden, täytäntöönpanoa.
  • Tarkoitus: Hanke-ehdotus on merkityksellinen toiminnon tavoitteiden sekä toimen yleis- ja erityistavoitteiden kannalta (ks. edellä kohta ”Toiminnon tavoitteet”).
  • Soveltamisala: Hanke-ehdotuksessa käsitellään jotakin toimen kuudesta painopisteestä (ks. edellä kohta ”Hankkeen suunnittelu ja valmistelu”).
  • Innovointi: Hanke-ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdotus johtaa innovatiivisiin tuloksiin ja ratkaisuihin, jotka voidaan ottaa käyttöön yleisesti yhdellä tai useammalla talouden tai koulutuksen alalla.
  • Johdonmukaisuus: Tavoitteet perustuvat luotettavaan tarveanalyysiin. Ne on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja toiminnon kannalta merkityksellisiin asioihin.
  • Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksesta käy selvästi ilmi ohjelmamaiden välisyyden ja potentiaalisen siirrettävyyden EU:n järjestelmän tasolla tuoma lisäarvo.
  • Käsiteltävän painopisteen mukaan: 
    • Painopiste 1 – Digitaalinen koulutus ja osaaminen: Missä määrin hanke-ehdotuksessa johdonmukaisesti suunnitellaan ja siihen sisältyy toimintoja, tutkimusta ja tapahtumia, joilla edistetään selvästi digitalisaatiota.
    • Painopiste 2 – Vihreä koulutus ja osaaminen: Missä määrin hanke-ehdotuksessa johdonmukaisesti suunnitellaan ja siihen sisältyy toimintoja, tutkimusta ja tapahtumia, joilla tehostetaan siirtymistä kierto- ja vihreään talouteen ja edistetään näin komission vihreän kehityksen ohjelman, Pariisin ilmastosopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista.
    • Painopiste 3 – Osaamissopimus: Missä määrin hanke-ehdotuksessa suunnitellaan ja siihen sisältyy johdonmukaisesti toimintoja, tutkimusta sekä välineitä ja rakenteita, joilla vahvistetaan taitojen kehittämistä teollisen ekosysteemin arvoketjuissa.
    • Painopiste 4 – Soveltava tutkimus ammatillisessa koulutuksessa: Missä määrin hanke-ehdotuksessa esitetään ammatillisen koulutuksen soveltavan tutkimuksen rakenteiden ja mekanismien luomista koskeva johdonmukainen suunnitelma, jolla pyritään vuorovaikutukseen ja hyödyttämään opetus- ja oppimisprosessia ja vastaamaan samalla ulkopuolisten organisaatioiden innovointi- ja kehittämistarpeisiin.
    • Painopiste 5 – Vihreät taidot ammatillisessa koulutuksessa: Missä määrin hanke-ehdotuksessa kehitetään mielekkäitä vihreitä ydintaitoja ja esitellään, miten nämä vihreät ydintaidot sisällytetään ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin sekä opettajien, kouluttajien ja muun henkilöstön koulutukseen.
    • Painopiste 6 – Taitojen parantaminen: Missä määrin hanke-ehdotuksella edistetään taitojen parantamisen vaiheiden käytännössä tapahtuvaa ja integroitua toteuttamista tiedotus- ja ohjaustoimien tuella.
  • Pandemian jälkeinen toimintaympäristö: Missä määrin ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä, joilla luodaan järjestelmän tasolla uusia toimintapolitiikkoja ja käytäntöjä viimeaikaisen pandemian aiheuttamien uusien haasteiden voittamiseksi

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä / vähimmäisraja 15 pistettä)

  • Johdonmukaisuus: Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavoitteet, menetelmät, kesto ja toiminnot ovat ehdotetun budjetin mukaisia. Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintoja, joilla täytetään nimetyt tarpeet ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin.
  • Rakenne: Työohjelma on selkeä ja täydellinen (se kattaa hankkeen asianmukaiset vaiheet: valmistelu, toteutus, seuranta, arviointi, tulosten levittäminen ja hyödyntäminen). Se sisältää ennakko- ja jälkianalyysin (jotka on tehtävä hankkeen keston aikana) käyttöön otetusta koulutusalan innovaatiosta.
  • Menetelmä: Ehdotetun menetelmän laatu ja käyttökelpoisuus ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten tuottamiseksi hyödyntäen EU:n välineitä, jos se on hankkeen kannalta relevanttia.
  • Hallinto: Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeät hallintojärjestelyt. Aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hanke-ehdotuksessa osoitetaan asianmukaiset resurssit kullekin toiminnolle.
  • Laadun ja tehokkuuden parantaminen: Hanke-ehdotuksen sisältämät innovaatiot sisällytetään selvästi toimintoihin ja tuloksiin, joilla parannetaan koulutusjärjestelmien laatua, tehokkuutta ja tasapuolisuutta.
  • Budjetti: Budjetti sisältää onnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, joita ei ole yli- eikä aliarvioitu.
  • Varainhoidon valvonta ja laadunvarmistus: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi ja koulutus, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit on yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen on varauduttu asianmukaisin toimin. Hankkeeseen on sisällytetty asiantuntijoiden suorittamia arviointiprosesseja. Työohjelmaan sisältyy riippumaton ulkoinen laadunarviointi hankkeen puolivälissä sekä muutama kuukausi ennen hankkeen päättymistä hankkeen mahdollisten mukautusten mahdollistamiseksi.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä / vähimmäisraja 10 pistettä)

  • Rakenne: Kumppanuuden kokoonpano vastaa toiminnon ja hankkeen tavoitteita. Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä organisaatioita, joiden profiili, taidot, kokemus ja asiantuntemus ja hallinnollinen tuki takaavat koko hankkeen onnistuneen toteutuksen. Hanke-ehdotukseen sisältyy kumppaneita, jotka edustavat riittävästi asianomaista alaa tai kyseistä monialaista lähestymistapaa.  Erityisesti painopisteen 4 osalta se, missä määrin kumppanuudessa järjestetään ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja yritysten tai järjestöjen edustajien työpareja kussakin osallistujamaassa. Erityisesti painopisteen 5 osalta se, missä määrin kumppanuudessa järjestetään ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja työmarkkinoiden edustajien työpareja kussakin osallistujamaassa.
  • Sitoutuneisuus: Kumppanien panokset ovat merkittäviä, välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä. Vastuun- ja tehtävänjako on selkeä ja asianmukainen ja kertoo kaikkien osallistujaorganisaatioiden sitoutuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta osallistumisesta sen toteuttamiseen oman asiantuntemuksensa ja omien valmiuksiensa mukaisesti.
  • Tehtävät: Koordinaattorin osoitetaan kykenevän moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan osallistujamaiden välisiä verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisessa ympäristössä. Yksittäiset tehtävät on jaettu kunkin kumppanin taitotiedon mukaisesti.
  • Yhteistyö- ja ryhmähenki: Ehdotus sisältää tehokkaan mekanismin, joka takaa, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden mahdollisten sidosryhmien välinen koordinointi, päätöksenteko, viestintä ja konfliktinratkaisu on tehokasta.
  • Maantieteellinen ulottuvuus ja ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuminen: Kumppanuudessa on mukana kumppaneita eri maantieteellisiltä alueilta ja tämä maantieteellinen jakauma on perusteltu.  Tulevaisuuteen suuntautuvaan hankkeeseen mahdollisesti osallistuvat ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot tuovat olennaista lisäarvoa sen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Vaikuttavuus, tulosten levittäminen ja kestävyys (enintään 20 pistettä / vähimmäisraja 10 pistettä)

  • Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten hankkeen tulokset otetaan käyttöön järjestelmän tasolla yhdellä tai useammalla alalla. Se sisältää keinot hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen.
  • Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän tulostenlevityssuunnitelman sekä tavoitteet, toiminnot, aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti jaettua oikeille sidosryhmille, päättäjille ja innovoinnin edistäjille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen. Hanke-ehdotuksessa ilmoitetaan myös, mitkä kumppanit vastaavat tulosten levittämisestä, ja esitetään näyttöä niiden kokemuksesta tulosten levittämisessä. Tulosten levittämisessä otetaan myös huomioon kansalliset ja alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat, jotta vaikutus näillä tasoilla olisi mahdollisimman suuri. Avoin julkaiseminen: Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.
  • Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksesta käyvät ilmi hankkeen mahdolliset vaikutukset  
    • kohteena oleviin ryhmiin ja aloihin
    • päättäjiin järjestelmän tasolla
    • yksityisiin tai julkisiin innovoinnin edistäjiin paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai Euroopan tasolla, kun ei oteta huomioon päättäjiä ja viranomaisia, joille hanke on välittömästi kohdennettu. Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, että muut keskeiset sidosryhmät kyseisellä alalla tai muilla aloilla voivat toteuttaa hankkeen.

Hanke-ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä sekä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä).

  • Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selostetaan, miten tulevaisuuteen suuntautuva hanke otetaan käyttöön ja miten sitä kehitetään edelleen eri tasoilla (paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla). Hanke-ehdotus sisältää pitkän aikavälin toimintasuunnitelman hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen ja niiden yleistämiseksi. Suunnitelman on perustuttava päättäjien, koulutuksen järjestäjien ja teollisuuden keskeisten sidosryhmien kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella tasolla. Siinä olisi esitettävä asianmukaiset hallintorakenteet sekä skaalattavuutta ja rahoituksen kestävyyttä koskevat suunnitelmat, mukaan lukien mahdolliset (eurooppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahoitusvarat, joiden avulla varmistetaan, että aikaan saadut tulokset ja hyödyt ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 70 pistettä (kaikkiaan 100 pisteestä), jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon kunkin neljän arviointikriteerin vähimmäispisterajat.

Mikäli useampi samaa painopistettä koskeva hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Arviointikomitea pyrkii mahdollisuuksien mukaan varmistamaan painopisteiden tasapainoisen huomioon ottamisen.

Arvioinnin ja avustussopimusten määräajat ja viitteellinen aikataulu

Vaiheet

Päivämäärä tai alustava ajankohta

Hakemusten jättämisen määräaika

15. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa)  

Arviointijakso

huhtikuu–heinäkuu 2022

Hakijoille ilmoittaminen

elokuu 2022

Avustussopimuksen allekirjoittaminen

lokakuu–joulukuu 2022

Toiminnon aloituspäivä 

1.11.2022 tai 1.12.2022 tai 1.1.2023

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnon arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU-avustuksen enimmäismäärät hanketta kohden ovat seuraavat:

  • Kategoria 1 – Monialaiset painopisteet: 800 000 euroa
  • Kategoria 2 – Ammatillinen koulutus: 700 000 euroa
  • Kategoria 3 – Aikuiskoulutus: 1 000 000 euroa

Rahoitettavien hankkeiden enimmäismäärä on:

Kategorioiden 1 ja 3 osalta: enimmäismäärää ei ole asetettu, vaan se määräytyy budjettirajoitusten mukaan.

Kategoria 2: Ohjeellinen tavoite on seitsemän hanketta painopistettä kohti (painopisteet 3, 4 ja 5).

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

  1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”analyysi”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”mallin toteuttaminen”, ”pitkän aikavälin toimintasuunnitelma”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
  2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminnot.
  3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
  4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tuotosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).