Korkeakoulusektorin laajojen temaattisten verkostojen ensisijaisena tavoitteena on kerätä ja jakaa tutkimustuloksia, kurssien ja kokemusten sisältöä ja tuotteita (kuten tutkimuksia ja artikkeleita) ja keskustella niistä kumppaneiden kesken. Kukin verkosto luo välineen, jonka avulla kumppanit voivat jakaa tieteellisiä saavutuksiaan ja suorittaa vertaisarviointeja sekä kommentoida lähetettyjä asiakirjoja. Verkoston koordinaattori valitsee säännöllisesti komissiolle toimitettavat innovatiivisimmat ja kiinnostavimmat tulokset.

Vuodelle 2024 kaavaillaan kolmea temaattista verkostoa:

• Sisäisiä asioita käsittelevä Jean Monnet -verkosto: ihmisten hyväksi toimiva talous
• Ulkopoliittisia asioita käsittelevä Jean Monnet -verkosto: EU ja Latinalainen Amerikka
• Ulkopoliittisia asioita käsittelevä Jean Monnet -verkosto: EU ja Afrikka.

Temaattisten verkostojen lopullisena tavoitteena on antaa säännöllistä palautetta (esimerkiksi sähköisellä uutiskirjeellä) alan edistyneimmistä ja innovatiivisimmista käytännöistä sekä tukea keskustelua ja tuoda lisäarvoa siihen.

Jean Monnet -verkostot muilla koulutussektoreilla edistävät sellaisten koulujen ja ammatillisten oppilaitosten verkostojen luomista ja kehittämistä, joiden tavoitteena on vaihtaa hyviä käytäntöjä, jakaa kokemuksia sekä sisällöstä että menetelmistä ja lisätä tietoa Euroopan unioniin liittyvien kysymyksien kysymysten opettamisesta. Verkostojen olisi keskityttävä erityisesti EU:ta koskevien tosiasioiden ja tietämyksen välittämiseen oppijoille innovatiivisella ja luovalla tavalla.

Tämän ehdotuspyynnön kohteena olevia hakijoita ovat EU:n jäsenvaltioihin tai ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet koulut tai ammatilliset oppilaitokset.

Korkeakoulusektorin temaattiset verkostot

Saadakseen Erasmus+ -avustuksen hanke-ehdotusten, jotka koskevat sisäisiä asioita käsittelevää Jean Monnet -verkostoa: ihmisten hyväksi toimiva talous, on täytettävä seuraavat perusteet: 

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot (Kuka voi hakea?) 

Tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hakijat (edunsaajat ja sidosyhteisöt, tapauksen mukaan)  

• johonkin EU:n jäsenvaltioon tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneita korkeakouluja 
• voimassa olevan korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan (ECHE) haltijoita. 

Huom. Eurooppalaiset laitokset, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen (ja jotka nimetään Erasmus+ -ohjelman perustamisesta annetussa asetuksessa), eivät voi hakea tämän toiminnon mukaista tukea. 

Konsortion kokoonpano (Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili) 

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot, joihin kuuluu vähintään 12 hakijaa ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset: 

• vähintään seitsemän yhteisöä eri EU:n jäsenvaltiosta ja/tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta. 

Ainoastaan edunsaajat (ei sidosyhteisöjä) lasketaan mukaan konsortion kokoonpanoon. 

Maantieteellinen sijainti (Toiminnan tapahtumapaikka) 

Toiminta on toteutettava tukikelpoisissa maissa (ks. tämän oppaan A-osa). 

Hankkeen kesto 

Hankkeiden on yleensä kestettävä 36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla avustussopimusta).  

Mihin hakemus jätetään? 

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA). 

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-JMO-2024-NETWORKS-HEI-EU

Milloin hakemus jätetään? 

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 1. helmikuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).  

Miten haetaan? 

Lisätietoja on tämän oppaan C-osassa. 

Saadakseen Erasmus+ -avustuksen hanke-ehdotusten, jotka koskevat ulkopoliittisia asioita käsittelevää Jean Monnet -verkostoa: EU ja Latinalainen Amerikka, on täytettävä seuraavat perusteet:  

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot (Kuka voi hakea?) 

Tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hakijat (edunsaajat ja sidosyhteisöt, tapauksen mukaan) ovat

• johonkin EU:n jäsenvaltioon tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneita korkeakouluja tai 
• seuraaviin Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin sijoittautuneita korkeakouluja: Latinalaisen Amerikan maat (alue 10) myös Karibian alueen maat (alue 11) voivat osallistua, mutta eivät koordinaattorina.

EU:n jäsenvaltioiden ja Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE).

Valko-Venäjän (alue 2) ja Venäjän federaation (alue 4) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

Huom. Eurooppalaiset laitokset, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen (ja jotka nimetään Erasmus+ -ohjelman perustamisesta annetussa asetuksessa), eivät voi hakea tämän toiminnon mukaista tukea.

Konsortion kokoonpano (Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili) 

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot, joihin kuuluu vähintään 12 hakijaa ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

• vähintään viisi yhteisöä viidestä eri maasta Latinalaisen Amerikan alueelta (alue 10)
• Koordinaattorin on oltava sijoittautunut johonkin EU:n jäsenvaltioon tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan.

Ainoastaan edunsaajat (ei sidosyhteisöjä) lasketaan mukaan konsortion kokoonpanoon.

Maantieteellinen sijainti (Toiminnan tapahtumapaikka) 

 Toiminta on toteutettava tukikelpoisissa maissa (ks. tämän oppaan A-osa). 

Hankkeen kesto 

Hankkeiden on yleensä kestettävä 36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla avustussopimusta).  

Mihin hakemus jätetään? 

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA). 

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-JMO-2024-NETWORKS-HEI-NON-EU-LATIN-AMERICA

Milloin hakemus jätetään? 

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 1. helmikuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).  

Miten haetaan? 

Lisätietoja on tämän oppaan C-osassa.  

Saadakseen Erasmus+ -avustuksen hanke-ehdotusten, jotka koskevat ulkopoliittisia asioita käsittelevää Jean Monnet -verkostoa: EU ja Afrikka, on täytettävä seuraavat perusteet.  

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot (Kuka voi hakea?)

Tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hakijat (edunsaajat ja sidosyhteisöt) ovat  

• johonkin EU:n jäsenvaltioon tai Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneita korkeakouluja tai 
• seuraaviin Erasmus+ -ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin sijoittautuneita korkeakouluja: Saharan eteläpuolisen Afrikan maat (alue 9); myös Algeria, Egypti, Libya, Marokko ja Tunisia (alue 3) voivat osallistua.

EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE). 

Huom. Eurooppalaiset laitokset, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen (ja jotka nimetään Erasmus+ -ohjelman perustamisesta annetussa asetuksessa), eivät voi hakea tämän toiminnon mukaista tukea.  

Konsortion kokoonpano (Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili) 

Ehdotuksia voivat jättää konsortiot, joihin kuuluu vähintään 10 hakijaa ja jotka täyttävät seuraavat edellytykset:  

• vähintään viisi yhteisöä viidestä eri maasta Saharan eteläpuolisen Afrikan alueelta (alue 9)
• koordinaattorin on oltava sijoittautunut johonkin EU:n jäsenvaltioon ja/tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan. 

Ainoastaan edunsaajat (ei sidosyhteisöjä) lasketaan mukaan konsortion kokoonpanoon.  

Maantieteellinen sijainti (Toiminnan tapahtumapaikka) 

Toiminta on toteutettava tukikelpoisissa maissa (ks. tämän oppaan A-osa). 

Hankkeen kesto  

Hankkeiden on yleensä kestettävä 36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla avustussopimusta).  

Mihin hakemus jätetään? 

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA). 

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-JMO-2024-NETWORKS-HEI-NON-EU-AFRICA 

Milloin hakemus jätetään? 

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 1. helmikuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).  

Miten haetaan? 

Lisätietoja on tämän oppaan C-osassa. 

Verkostoihin sovelletaan seuraavia arviointikriteereitä:

Hankkeen relevanssi - (enintään 25 pistettä)

• Hanke-ehdotuksen relevanssi ehdotuspyynnössä määritellyn ensisijaisen aiheen kannalta.
• Hanke-ehdotuksen relevanssi EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – kunnioittamisen ja edistämisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunnan kannalta.
• Missä määrin hanke-ehdotuksella on mahdollista edistää uuden opetus-, tutkimus- tai keskustelutoiminnan kehittämistä.
• Näyttö akateemisesta lisäarvosta.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu - (enintään 25 pistettä)

• Menetelmä: ehdotetun toiminnan laatu, uutuus ja toteutettavuus
• Ehdotetun akateemisen tuotannon analysointi- ja arviointijärjestelmän laatu
• EU:n toimintapolitiikkaan vaikuttamiseksi ehdotetun mallin laatu
• Missä määrin työohjelma on selkeä, kattava ja johdonmukainen ja siinä esitetään asianmukaisesti tarvittavat valmistelu-, toteutus-, arviointi-, seuranta- ja tulostenlevitysvaiheet. 
• Missä määrin toimintaan osoitetut resurssit vastaavat sen tavoitteita ja tuotoksia.
• Seuranta- ja arviointistrategia.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu - (enintään 25 pistettä)

• Verkoston kokoonpano: verkoston jäsenten maantieteellinen jakauma ja niiden osaamisen keskinäinen täydentävyys.
• Kumppaniverkoston sisäinen organisaatio:
  • Ehdotettuun toimintaan osallistujilla on tarkoituksenmukainen ja toisiaan täydentävä profiili ja asiantuntemus hanke-ehdotuksessa käsiteltävän erityisen aiheen osalta.
• Yhteistyöjärjestelyt ja roolien, vastuiden ja tehtävien jako.

Vaikuttavuus - (enintään 25 pistettä)

Verkostojen odotettavissa olevat pitkäkestoiset vaikutukset.

Tulosten levittäminen ja viestintä:

• Sellaisten toimien tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa toimenpiteiden tuloksista verkostoihin osallistuvassa laitoksessa ja sen ulkopuolella: 
  • tietoisuuden lisääminen toiminnasta ja tuloksista, osallistujien ja organisaatioiden näkyvyyden parantaminen
• Missä määrin suunniteltu tulostenlevitys saavuttaa kohderyhmän
  • sosiaalinen media, julkaisut jne.
  • tapahtumat.
• Kestävyys ja jatkuvuus: Hanke-ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä ja resursseja, joilla varmistetaan, että tulokset ja hyödyt kestävät hanketta kauemmin.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 70 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava vähintään 15 pistettä jokaisessa edellä mainituista arviointikriteerien luokista.

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” saadun pistemäärän perusteella. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”vaikuttavuus” saadun pistemäärän perusteella.

Jos paremmuusjärjestystä ei saada selville tällä tavalla, etusijan määrittämiseksi voidaan ottaa huomioon hankkeiden koko asiakirja-aineisto ja myönteisten synergioiden syntyminen hankkeiden välille taikka muita ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät kirjataan paneelin raporttiin.

Odotettu vaikutus

Korkeakoulusektorin verkostot tukevat akateemista ja julkista keskustelua Euroopan yhdentymiseen liittyvistä kysymyksistä Erasmus+ -asetuksen 8 artiklan mukaisesti keräämällä ja jakamalla tutkimustuloksia, kurssisisältöjä, kokemuksia ja tuotteita (kuten tutkimuksia ja artikkeleita) ja keskustelemalla niistä kumppaneiden kesken. Verkostot tarjoavat komissiolle säännöllisesti verkostojen yhteistyön innovatiivisia ja kiinnostavia tuloksia ja vaikuttavat siten komission laatimaan toimintapolitiikkaan toimittamalla näyttöä ja uusia näkemyksiä ehdotuspyynnön temaattisiin painopisteisiin liittyvän toimintapolitiikan kehittymisestä. 

Ulkopoliittisia asioita käsittelevät verkostot vahvistavat osaltaan myös Afrikan ja Latinalaisen Amerikan korkeakoulujen kapasiteettia, joka liittyy EU-opintoihin ja EU:ta koskeviin opetusohjelmiin. 

Maantieteelliset kohteet

Sisäisiä asioita käsittelevien verkostojen olisi kohdistettava toimintansa EU:n jäsenvaltioihin ja Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin. Ulkopolitiikan verkostot "EU-Afrikka" ja "EU-Latinamerikka" tukevat Jean Monnet -toimien painopisteitä koskevaa akateemista yhteistyötä eurooppalaisten ja afrikkalaisten tai latinalaisamerikkalaisten korkeakoulujen välillä, ja siksi ne rajoittuvat jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin, jotka ovat assosioituneet Erasmus+ -ohjelma ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maat (alue 9); Algeria, Egypti, Libya, Marokko, Tunisia (alue 3) ja Latinalaisen Amerikan maat (alue 10) ja Karibian maat (alue 11) .

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on 1 000 000 euroa EU:n sisäisiä asioita käsittelevää verkostoa kohden.

EU:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on 1 200 000 euroa ulkopoliittisia asioita käsittelevää verkostoa kohden.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

• Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
• Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
• Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
• Kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. 80 prosentin rahoitusosuutta sovelletaan arvioituihin avustuskelpoisiin kokonaiskustannuksiin, jotka määritetään arvioinnin jälkeen

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja avustuskelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Rahoitustuki kolmansille osapuolille avustusten tai palkintojen muodossa on sallittua.

Vapaaehtoistyön tekijöiden kustannukset ovat tukikelpoisia. Ne korvataan vapaaehtoisten yksikkökustannuksia koskevassa komission päätöksessä¹  vahvistettujen yksikkökustannusten perusteella.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

Footnote

1. https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/common/guidance/unit-cost-decision-volunteers_en.pdf ↩ back