Korkeakoulusektorin laajojen temaattisten verkostojen ensisijaisena tavoitteena on kerätä ja jakaa tutkimustuloksia, kurssien ja kokemusten sisältöä ja tuotteita (kuten tutkimuksia ja artikkeleita) ja keskustella niistä kumppaneiden kesken. Kukin verkosto luo välineen, jonka avulla kumppanit voivat jakaa tieteellisiä saavutuksiaan ja suorittaa vertaisarviointeja sekä kommentoida lähetettyjä asiakirjoja. Verkoston koordinaattori valitsee säännöllisesti komissiolle toimitettavat innovatiivisimmat ja kiinnostavimmat tulokset.

Vuodelle 2023 kaavaillaan kolmea temaattista verkostoa:

• Sisäisiä asioita käsittelevä Jean Monnet -verkosto: Digitaalinen muutos Euroopassa
• Ulkopoliittisia asioita käsittelevä Jean Monnet -verkosto: Arvot ja demokratia
• Ulkopoliittisia asioita käsittelevä Jean Monnet -verkosto: EU ja Afrikka.

Temaattisten verkostojen lopullisena tavoitteena on antaa säännöllistä palautetta (esimerkiksi sähköisellä uutiskirjeellä) alan edistyneimmistä ja innovatiivisimmista käytännöistä sekä tukea keskustelua ja tuoda lisäarvoa siihen.

Jean Monnet -verkostot muilla koulutussektoreilla edistävät sellaisten koulujen ja ammatillisten oppilaitosten verkostojen luomista ja kehittämistä, joiden tavoitteena on vaihtaa hyviä käytäntöjä, jakaa kokemuksia sekä sisällöstä että menetelmistä ja lisätä tietoa Euroopan unioniin liittyvien kysymyksien kysymysten opettamisesta. Verkostojen olisi keskityttävä erityisesti EU:ta koskevien tosiasioiden ja tietämyksen välittämiseen oppijoille innovatiivisella ja luovalla tavalla.

Tämän ehdotuspyynnön kohteena olevia hakijoita ovat EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevat koulut tai ammatilliset oppilaitokset.

Korkeakoulusektorin temaattiset verkostot

Jean Monnet -verkostoihin korkeakoulusektorilla sovelletaan seuraavia kelpoisuusperusteita:

Kuka voi hakea?

EU:n sisäisiä asioita käsittelevän verkoston ”Digitaalinen muutos Euroopassa” hakijoiden (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) on oltava

• korkeakouluja, joilla on voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja
• ja jotka sijaitsevat jossain EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa

Ulkopoliittisia asioita käsittelevän verkoston ”Arvot ja demokratia” hakijoiden (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) on oltava                  

• korkeakouluja
• jotka sijaitsevat jossain EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa.

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE). Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuvilta korkeakouluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa.

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) ja Venäjän federaation (alue 4) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

Ulkopoliittisia asioita käsittelevän verkoston ”EU ja Afrikka” hakijoiden (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) on oltava

• korkeakouluja
• jotka sijaitsevat jossain EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka seuraavissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa: Saharan eteläpuolisen Afrikan maat (alue 9), Algeria, Egypti, Libya, Marokko, Tunisia (alue 3).                        

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla on oltava voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE). Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuvilta korkeakouluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa.

Kaikkia verkostoja koskeva huomautus: Eurooppalaiset laitokset, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen (ja jotka nimetään Erasmus+ -ohjelman perustamisesta annetussa asetuksessa), eivät voi hakea tämän toiminnon mukaista tukea.

Konsortion kokoonpano

EU:n sisäisiä asioita käsittelevän verkoston ”Digitaalinen muutos Euroopassa” ehdotuksia voi jättää

• konsortio, johon kuuluu vähintään 12 hakijaa, joista vähintään seitsemän tulee eri EU:n jäsenvaltiosta ja/tai ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista.  Sidosyhteisöjä ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon.

Ulkopoliittisia asioita käsittelevän verkoston ”Arvot ja demokratia” ehdotuksia voi jättää

• konsortio, johon kuuluu vähintään 12 hakijaa, joista vähintään kuusi tulee ohjelmaan assosioitumattomista eri kolmansista maista, jotka saavat rahoitusta EU:n ulkoisen toiminnan välineistä. Sidosyhteisöjä ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon.
• Koordinaattorin on sijaittava jossain EU:n jäsenvaltiossa ja/tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa.

Ulkopoliittisia asioita käsittelevän verkoston ”EU ja Afrikka” ehdotuksia voi jättää

• konsortio, johon kuuluu vähintään 10 hakijaa vähintään viidestä eri Saharan eteläpuolisen Afrikan maasta (alue 9). Koordinaattorin on sijaittava jossain EU:n jäsenvaltiossa ja/tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa. Sidosyhteisöjä ei lasketa mukaan kelpoisuusperusteena olevaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon.

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Ehdotuspyynnön tunniste:

• ERASMUS-JMO-2023-NETWORKS-HEI-EU
• ERASMUS-JMO-2023-NETWORKS-HEI-NON-EU-VAL-DEM
• ERASMUS-JMO-2023-NETWORKS-HEI-NON- EU-AFRICA

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 14. helmikuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Verkostoihin sovelletaan seuraavia arviointikriteereitä:

Hankkeen relevanssi - (enintään 25 pistettä)

• Hanke-ehdotuksen relevanssi ehdotuspyynnössä määritellyn ensisijaisen aiheen kannalta.
• Missä määrin hanke-ehdotuksella on mahdollista edistää uuden opetus-, tutkimus- tai keskustelutoiminnan kehittämistä.
• Näyttö akateemisesta lisäarvosta.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu - (enintään 25 pistettä)

• Menetelmä: ehdotetun toiminnan laatu, uutuus ja toteutettavuus
• Ehdotetun akateemisen tuotannon analysointi- ja arviointijärjestelmän laatu
• EU:n toimintapolitiikkaan vaikuttamiseksi ehdotetun mallin laatu
• Missä määrin työohjelma on selkeä, kattava ja johdonmukainen ja siinä esitetään asianmukaisesti tarvittavat valmistelu-, toteutus-, arviointi-, seuranta- ja tulostenlevitysvaiheet.
• Missä määrin toimintaan osoitetut resurssit vastaavat sen tavoitteita ja tuotoksia.
• Seuranta- ja arviointistrategia.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu - (enintään 25 pistettä)

• Verkoston kokoonpano: verkoston jäsenten maantieteellinen jakauma ja niiden osaamisen keskinäinen täydentävyys.
• Kumppaniverkoston sisäinen organisaatio:
  • Ehdotettuun toimintaan osallistujilla on tarkoituksenmukainen ja toisiaan täydentävä profiili ja asiantuntemus hanke-ehdotuksessa käsiteltävän erityisen aiheen osalta.

• Yhteistyöjärjestelyt ja roolien, vastuiden ja tehtävien jako.

Vaikuttavuus - (enintään 25 pistettä)

Verkostojen odotettavissa olevat pitkäkestoiset vaikutukset.

Tulosten levittäminen ja viestintä:

• Sellaisten toimien tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa toimenpiteiden tuloksista verkostoihin osallistuvassa laitoksessa ja sen ulkopuolella:
  • tietoisuuden lisääminen toiminnasta ja tuloksista, osallistujien ja organisaatioiden näkyvyyden parantaminen
• Missä määrin suunniteltu tulostenlevitys saavuttaa kohderyhmän
  • sosiaalinen media, julkaisut jne.
  • tapahtumat.
• Kestävyys ja jatkuvuus: Hanke-ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä ja resursseja, joilla varmistetaan, että tulokset ja hyödyt kestävät hanketta kauemmin.

Hanke-ehdotuksen on saatava kaikkiaan vähintään 70 pistettä ja kunkin arviointikriteerin osalta vähintään 15 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Mikäli useampi samaa aihetta koskeva hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi” ja toissijaisesti kriteeristä ”vaikuttavuus”.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on 1 000 000 euroa EU:n sisäisiä asioita käsittelevää verkostoa kohden.

EU:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on 1 200 000 euroa ulkopoliittisia asioita käsittelevää verkostoa kohden.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

• Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
• Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
• Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
• Kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja avustuskelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).