Ammatilliseen huippuosaamiseen tähtäävien lähestymistapojen toteuttaminen on tärkeänä tavoitteena osaamista ja ammatillista koulutusta koskevassa EU:n yleisessä toimintaohjelmassa. Euroopan osaamisohjelma, eurooppalainen koulutusalue, neuvoston suositus ammatillisesta koulutuksesta (2020)1 ja Osnabrückin julistus2 sisältävät kukin hyvin selkeitä viittauksia ammatilliseen huippuosaamiseen ammatillisen koulutuksen uudistusten lähtökohtana.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä koskevalla aloitteella pyritään toteuttamaan tämä politiikan ensisijainen tavoite ja tukemaan ammatillisen koulutuksen uudistuksia, varmistamaan laadukkaat taidot ja valmiudet, jotka johtavat korkealaatuisiin työpaikkoihin ja koko uran mittaisiin mahdollisuuksiin ja jotka vastaavat innovatiivisen, osallistavan ja kestävän talouden tarpeita.3 Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä koskeva aloite tukee myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, uuden digitaalistrategian sekä uusien teollisuus- ja pk-yritysstrategioiden toteuttamista, sillä taidot ovat niiden onnistumisen keskeinen edellytys.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt toimivat tietyssä paikallisessa kontekstissa ja luovat osaamisen ekosysteemejä innovointia, alueellista kehitystä ja sosiaalista osallisuutta varten tehden samalla yhteistyötä muissa maissa toimivien ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen kanssa kansainvälisten yhteistyöverkostojen kautta. Niissä toteutetaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa huippuosaamiseen. Useiden erilaisten paikallisten sidosryhmien osallistumisen avulla ammatilliset oppilaitokset pystyvät nopeasti sovittamaan osaamisen tarjonnan muuttuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin.

Ne tarjoavat mahdollisuuksia nuorten peruskoulutukseen sekä aikuisten jatko- ja uudelleenkoulutukseen joustavan ja oikea-aikaisen koulutustarjonnan avulla, joka vastaa dynaamisten työmarkkinoiden tarpeita vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä. Ne toimivat paikallisten yritysten kehittämisen ja innovaatioiden katalysaattoreina tekemällä tiivistä yhteistyötä yritysten (erityisesti pk-yritysten) kanssa soveltavan tutkimuksen hankkeissa, luomalla osaamis- ja innovointikeskittymiä ja tukemalla oppijoiden yrittäjyysaloitteita.

Verkostoilla pyritään ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen ”ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen”. Ne ovat avoimia maille, joiden ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden järjestelmä on pitkälle kehittynyt, sekä maille, jotka ovat kehittämässä vastaavia lähestymistapoja, ja niiden tavoitteena on hyödyntää täysimittaisesti ammatillisten oppilaitosten potentiaalia, jotta niillä voi olla liikkeellepaneva rooli kasvun ja innovoinnin tukena.

Aloitteella tuetaan ammatillista koulutusta koskevien EU:n politiikkatoimien ja muiden toimien, joista on sovittu yhdessä jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa, toteuttamista ja luodaan siten ammatillisen huippuosaamisen ”eurooppalainen ulottuvuus”.

Tässä ehdotetulle ammatillisen huippuosaamisen käsitteelle on tunnusomaista kokonaisvaltainen oppijakeskeinen lähestymistapa, jossa ammatillinen koulutus

• on kiinteä osa osaamisen ekosysteemejä4 ja edistää alueellista kehitystä5 , innovointia6 , älykästä erikoistumista7 ja klusteristrategioita8 sekä erityisiä arvoketjuja ja teollisuuden ekosysteemejä9
• on osa osaamiskolmioita10 ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden koulutussektorien, tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän kanssa
• antaa oppijoille mahdollisuuden hankkia ammatillisia (työtehtäväkohtaisia) ja avaintaitoja11 laadukkaalla tarjonnalla, jota tuetaan laadunvarmistuksella
• luo innovatiivisia kumppanuusmuotoja12 työelämän kanssa ja perustuu opettajien ja kouluttajien täydennyskoulutukseen, innovatiivisiin opetusmenetelmiin, opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen ja ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisstrategioihin.

Toiminnon Tavoitteet

Tämä toiminto tukee ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden kansainvälisten yhteistyöverkostojen asteittaista perustamista ja kehittämistä.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt toimivat kahdella tasolla:

1. kansallisella tasolla, jolloin niihin osallistuu monia erilaisia paikallisia sidosryhmiä ja ne luovat osaamisen ekosysteemejä innovointia, alueellista kehitystä ja sosiaalista osallisuutta varten tehden samalla yhteistyötä muissa maissa toimivien ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen kanssa kansainvälisten yhteistyöverkostojen kautta
2. kansainvälisellä tasolla kokoamalla yhteen huippuyksiköitä, jotka

• ovat suuntautuneet samoille erityisaloille13 tai samoihin teollisuuden ekosysteemeihin14
• keskittyvät samoihin innovatiivisiin toimintatapoihin, joilla vastataan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin (esimerkiksi ilmastonmuutos, digitalisaatio, tekoäly, kestävän kehityksen tavoitteiden15 saavuttaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien integroiminen, matalan koulutustason henkilöiden osaamisen täydentäminen), tai
• keskittyvät samoihin innovatiivisiin toimintatapoihin, joilla lisätään olemassa olevien ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden saavutettavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.

Verkostot kokoavat yhteen olemassa olevia ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä tai kehittävät ammatillisen huippuosaamisen mallia yhdistämällä eri maiden kumppaneita, jotka aikovat kehittää ammatillista huippuosaamista paikallisessa toimintaympäristössä kansainvälisen yhteistyön avulla. Ne voisivat edistää esimerkiksi uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen16 toteutusvaihetta tekemällä yhteistyötä niiden yhteisöjen kanssa, jotka ovat mukana aloitteen edistämissä paikallisissa muutoksissa.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen tarkoituksena ei ole rakentaa uusia ammatillisia oppilaitoksia ja infrastruktuureja alusta lähtien (mutta ne voivat toimia niinkin). Kyse voi olla olemassa olevista ammatillisista oppilaitoksista / ammatillisen koulutuksen järjestäjistä, jotka tavoittelevat huippuosaamista sitoutumalla tämän eurooppalaisen aloitteen mukaiseen toimenpidekokonaisuuteen. Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt voivat olla myös hiljattain perustettuja keskuksia, joiden tavoitteena on järjestää huippuluokan koulutustarjontaa ja palveluja, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt saavuttavat tavoitteensa kokoamalla yhteen useita paikallisia/alueellisia kumppaneita ja tekemällä niiden kanssa tiivistä yhteistyötä. Tällaisia kumppaneita ovat muun maussa ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen järjestäjät, korkea-asteen oppilaitokset, myös ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, tiedepuistot, innovaatiokeskukset, yritykset, kauppakamarit ja niiden liitot, työmarkkinaosapuolet, yhteiskunnalliset yritykset, alakohtaiset osaamisneuvostot, ammatti- ja toimialajärjestöt, kansalliset ja alueelliset viranomaiset ja kehittämisvirastot, työvoimapalvelut, tutkintoja myöntävät viranomaiset sekä sosiaalista osallisuutta ja uudelleensijoittumista tukevat organisaatiot.

Näin ollen tällä ehdotuspyynnöllä tuetaan hankkeita, jotka kokoavat yhteen paikallisia tai alueellisia kumppaneita eri maista ja joissa kehitetään kolmeen eri klusteriin kuuluvia toimenpiteitä 1) opettaminen ja oppiminen, 2) Yhteistyö ja kumppanuudet ja 3) Hallinto ja rahoitus.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt on tarkoitettu organisaatioille, jotka tarjoavat ammatillista koulutusta EQF-tasoilla 3–8, mukaan lukien toisen asteen koulutus, toisen asteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkeakoulutusta, sekä korkeakoulutus (esimerkiksi ammattikorkeakoulut).

Hakemuksiin ei voi kuitenkaan sisältyä vain toimintaa, jonka kohteena on yksinomaan kolmannen asteen oppijoita. Hakemuksissa, joissa keskitytään toisen asteen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen (EQF-tasot 6–8), on oltava mukana vähintään yksi toinen ammatillisen koulutuksen tutkintotaso, joka on EQF-tasoilla 3–5, sekä vahva työssäoppimisen komponentti17 .

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjä koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Hakijoiden (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) on oltava

• ammatillisen koulutuksen alalla tai työelämässä toimivia oikeussubjekteja (julkisia tai yksityisiä elimiä)
• sijoittautuneita EU:n jäsenvaltioihin tai ohjelmaan assosioituneihin kolmansiin maihin (hakea voivat myös maat, jotka käyvät neuvotteluja assosiaatiosopimuksesta ja joissa sopimus tulee voimaan ennen avustussopimuksen allekirjoittamista).

Myös ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitsevat organisaatiot voivat osallistua, mutta eivät koordinaattorina. Niiden on oltava ammatillisen koulutuksen alalla tai työelämässä toimivia julkisia tai yksityisiä organisaatioita.

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) ja Venäjän federaation (alue 4) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Osallistujaorganisaatiot voivat olla esimerkiksi seuraavia (luettelo ei ole tyhjentävä):

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavat organisaatiot
• yritykset tai toimialaa/sektoria edustavat organisaatiot
• kansalliset/alueelliset tutkinnoista vastaavat viranomaiset
• tutkimuslaitokset
• innovaatiokeskukset
• aluekehitysviranomaiset.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Kumppanuuteen on kuuluttava vähintään kahdeksan hakijaa (koordinaattori ja täysivaltaiset kumppanit) vähintään neljästä EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta.

Kustakin EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta on oltava

a) vähintään yksi yritys tai toimialaa/sektoria edustava organisaatio ja

b) vähintään yksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä (toisella ja/tai kolmannella asteella).

Kumppanuuden muun kokoonpanon pitäisi kuvastaa hanke-ehdotuksen erityistä luonnetta.

Myös ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot voivat osallistua hankkeeseen täysivaltaisina kumppaneina, sidosyhteisöinä tai liitännäiskumppaneina (mutta eivät koordinaattorina), jos osoitetaan, että niiden osallistuminen tuo hankkeeseen olennaista lisäarvoa.

Toiminnan tapahtumapaikka

Toimintaa voidaan toteuttaa missä tahansa avustuskelpoisessa maassa, jos se on hankkeen tavoitteiden tai toteutuksen kannalta perusteltua.

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 48 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2023-PEX-COVE

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 8. kesäkuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköissä käytetään tavallisesti järjestelmällistä lähestymistapaa, jonka avulla ammatilliset koulutuslaitokset osallistuvat aktiivisesti ”osaamisen ekosysteemien” luomiseen yhdessä monien erilaisten paikallisten/alueellisten kumppaneiden kanssa. Niiden odotetaan tarjoavan paljon muutakin kuin pelkän laadukkaan ammattitutkinnon.

Jäljempänä esitetään ohjeellinen luettelo ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden tarjoamasta tyypillisestä toiminnasta. Hankkeet saavuttavat tavoitteensa yhdistelemällä erilaisia toimintamuotoja (luetelmakohdat ovat suuntaa-antavia esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä kussakin toimintamuodossa)18 .

Hankkeeseen on valittava tarkoituksenmukaisia toimintamuotoja (ja selostettava yksityiskohtaisesti konkreettiset toimenpiteet ja tuotokset) seuraavista kolmesta klusterista:

1. vähintään neljä hakulomakkeessa mainittua toimintamuotoa, jotka kuuluvat klusteriin 1 – opetus ja oppiminen
2. vähintään kolme hakulomakkeessa mainittua toimintamuotoa, jotka kuuluvat klusteriin 2 – yhteistyö ja kumppanuus
3. vähintään kaksi hakulomakkeessa mainittua toimintamuotoa, jotka kuuluvat klusteriin 3 – hallinto ja rahoitus.

Klusteri 1 – Opetus ja oppiminen

i.   Tarjotaan ihmisille työmarkkinoiden kannalta merkityksellisiä taitoja

• ennakoimalla tulevia taitotarpeita käyttäen tehokkaita menetelmiä, joilla voidaan nopeasti tunnistaa muuttuvia työmarkkinatarpeita19 , ja sovittamalla osaamistarjonnan työmahdollisuuksiin
• keskittymällä sekä teknisiin taitoihin että avaintaitoihin20
• sisällyttämällä tarjontaan vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämät taidot21

ii.   Tavoitellaan elinikäiseen oppimiseen perustuvaa ja osallistavaa lähestymistapaa ammatillisessa koulutuksessa

• varmistamalla oppimismahdollisuuksia kaiken ikäisille ja kaikenlaisista sosioekonomisista lähtökohdista tuleville ihmisille22

• yhdistämällä ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja koskeva tarjonta ja täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tarjonta osaamista koskevan tiedon hankinnan23  avulla.
• tarjoamalla korkeamman asteen ammatillisen koulutuksen ohjelmia ja kehittämällä joustavia polkuja ja yhteistyömekanismeja ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen välillä24 .

iii.   Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen kehittäminen siten, että mahdollistetaan tarjonnan joustavuus ja yksilöllistäminen,

• kehittämällä yksilöllisiä oppimissuunnitelmia25 tai -polkuja jokaiselle oppijalle26 , aikuisoppijat mukaan lukien
• sisällyttämällä kansainvälinen oppijaliikkuvuus27 opetusohjelmiin ja varmistamalla ulkomailla hankittujen oppimistulosten validoiminen ja tunnustaminen
• suunnittelemalla tutkintoja, joissa yhdistellään koulussa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen28 komponentteja
• laatimalla eurooppalaisia ammatillisen koulutuksen ydinprofiileita29 , jotka vaikuttavat osaltaan oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuteen, ja varmistamalla niiden tunnustaminen sekä oppimistulosten avoimuus, ymmärtäminen ja siirrettävyys30
• kehittämällä ja/tai käyttämällä pieniä osaamiskokonaisuuksia 31 nopeasti muuttuvaan yhteiskuntaan ja työmarkkinoihin mukautettujen lyhytkestoisten oppimismahdollisuuksien tulosten tunnustamiseksi
• hyödyntämällä eurooppalaisia digitaalisia osaamistodistuksia, joiden avulla voidaan helposti todentaa, validoida ja tunnustaa kaikenkokoisia ja -muotoisia osaamiskokonaisuuksia

iv.   Kehitetään innovatiivisia oppijakeskeisiä opetus- ja oppimismateriaaleja ja -menetelmiä

• kuten monitieteellistä, hankepohjaista, osaamisperustaista oppimista, ”oppimistehtaita”, värkkäystiloja (makerspaces) 32 ja positiivista koulutusta33
• hyödyntämällä eurooppalaisia osaamiskehyksiä34 ja niistä johdettuja välineitä (esimerkiksi DigComp35 , EntreComp36 , FreenComp, LifeComp37 , GreenComp38 , SELFIE WBL39 , Test your digital skills40 ja eurooppalainen digitaalisten taitojen todistus41 ).
• käyttämällä niin koulussa tapahtuvassa oppimisessa kuin työssäoppimisessa innovatiivisia opetusvälineitä ja digiteknologiaa, mukaan lukien MOOC-kurssit, simulaattorit, virtuaalitodellisuus ja täydennetty todellisuus, tekoäly
• edistämällä oppijoiden huippuosaamista42 toimilla, jotka kannustavat ammattiin opiskelevia tutkimaan innovointi- ja luovaa potentiaaliaan43 . Tämä käynnistää suotuisan kierteen, josta hyötyvät oppijat, opettajat/kouluttajat ja ammatilliset oppilaitokset, jotka voivat integroida parhaita käytäntöjä tavanomaisiin ohjelmiin44 .

v.   Investoidaan opettajien ja kouluttajien ammatilliseen perus- ja täydennyskoulutukseen45

• pedagogisten, teknisten, vihreiden ja digitaitojen osalta, mukaan lukien verkko- ja etäoppimisen edellyttämät taidot
• sisällytetään opettajien ja kouluttajien liikkuvuus oppimis-, kehittämis- ja kansainvälistymisstrategioihin46
• tuetaan määriteltyihin hallintojärjestelmiin perustuvan laatukulttuurin toteuttamista47

vi.   Perustetaan vahvoja laadunvarmistusmekanismeja

• joiden perustana ovat eurooppalaiset välineet, kuten EQAVET

• tehdään työtä koulutuksen järjestäjien sertifioimiseksi asiaankuuluvien kansallisten ja/tai kansainvälisten standardointiorganisaatioiden (esim. ISO 21001 tai EFQM) laatimien standardien pohjalta (ks. myös EVTA:n ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen laatumerkki).

vii.   Perustetaan tehokkaita palautejärjestelmiä ja tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä

• otetaan käyttöön menettelyjä, mekanismeja ja välineitä tehokasta palautteenantoa ja arviointia varten osana strategista oppimisprosessia ammatillisen koulutuksen järjestämisessä, jotta voidaan tukea korkealaatuisen koulutustarjonnan kehittämistä ja parantaa oppijoiden mahdollisuuksia
• mahdollistetaan koulutustarjonnan oikea-aikainen mukauttaminen tutkinnon suorittaneiden tehokkaiden seurantajärjestelmien pohjalta48

viii.   Tarjotaan ohjauspalveluja

• Huolehditaan niin nuorten kuin aikuisten laadukkaasta ohjauksesta49 tukemaan heidän ura- ja opiskeluvalintojaan sekä osallistumista elinikäiseen oppimiseen
• Tarjotaan räätälöityä tukea haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille
• Annetaan aikuisille mahdollisuuksia käyttää oikeuttaan koulutukseen

ix.   Tarjotaan keinoja aiemman oppimisen validointiin

• Tarjotaan keinoja taitojen validointiin – riippumatta siitä, miten taidot on hankittu, eli myös virallisen koulutuksen ulkopuolella: työssä, kotona tai vapaaehtoistoiminnassa50 – yksilöllisen koulutustarjonnan pohjaksi

Klusteri 2 – Yhteistyö ja kumppanuudet

x.   Yritysten ja oppilaitosten välisten kumppanuuksien perustaminen

• Luodaan kumpaakin osapuolta hyödyttäviä suhteita elinkeinoelämän kanssa muodostamalla pitkäaikaisia yritysten ja oppilaitosten välisiä kumppanuuksia muun muassa innovointia ja ammattitaitotarpeiden ennakointia varten
• Tehdään yhteistyötä opetussuunnitelmien jatkuvaa arvioimista ja päivittämistä varten, jotta voidaan varmistaa niiden merkityksellisyys oppijoiden ja työmarkkinatarpeiden kannalta; tämä koskee erityisesti työssäoppimista ja oppisopimuskoulutusta
• Tuetaan yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, räätälöidyllä koulutuksella, joka koskee uudelleen- ja täydennyskoulutusta
• Tehdään yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa uudelleen- ja täydennyskoulutuksen tarjoamiseksi työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville
• Tuetaan alakohtaista ja alueellista yhteistyötä, muun muassa osaamissopimukseen51 liittymistä, ja tuetaan sopimuksen toimeenpanoa
• Tarjotaan pk-yrityksille teknistä tukea, osaamistarpeiden arviointia, välineitä ja menetelmiä
• Järjestetään oppijoille työssäoppimis-, oppisopimus- ja harjoittelumahdollisuuksia, välineiden jakamista sekä opettaja- ja kouluttajavaihtoja yritysten ja ammatillisten oppilaitosten välillä52

xi.   Soveltava tutkimus ja innovointi

• Tehdään yritysten, erityisesti pk-yritysten, kanssa yhteistyötä soveltavan tutkimuksen53 hankkeissa, joissa on mukana ammattiin opiskelevia ja henkilöstöä

• Hyödynnetään tai luodaan yhdessä innovaatiokeskittymiä ja teknologian levittämiskeskuksia54 tukemaan pk-yritysten innovaatioprosessia, johon osallistuu ammattiin opiskelevia ja henkilöstöä
• Edistetään uuden tiedon luomista ja levittämistä55

xii.   Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen ja liikkuvuusjaksot ulkomailla

• Kehitetään kansainvälistä toimintaa koskevaa strategista suunnittelua, joka liittyy kiinteästi ammatillisen oppilaitoksen kehittämiseen, sekä opetus- ja oppimiskäytäntöjen laatua56
• Luodaan tukirakenteita ja toimenpiteitä, joilla edistetään ammatillisen koulutuksen liikkuvuusjaksojen (myös virtuaaliliikkuvuuden) laatua ja varmistetaan se ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden verkoston osapuolten kesken Erasmus+ -laatustandardien mukaisesti57
• Käynnistetään aloitteita, joiden avulla pyritään saamaan oppijoita, opettajia ja kouluttajia (myös yrityksissä) sekä asiantuntijoita hyödyntämään Erasmus+ -ohjelman (avaintoimi 1) tarjoamia mahdollisuuksia osallistua liikkuvuustoimintoihin ulkomailla

xiii.   Yrittäjyystaitojen ja -aloitteiden edistäminen

• Kehitetään ammattikoulutusorganisaatioihin58 yrittäjyyskulttuuri, johon kuuluvat johtajat, henkilökunta, opettajat ja kouluttajat sekä oppijat59
• Tehdään yhteistyötä paikallisten kumppaneiden kanssa oppijoiden yrittäjyystaitojen ja -asenteiden kehittämiseksi, jotta voidaan vastata reaalimaailman haasteisiin
• Tarjotaan ammattiin opiskeleville paikallisia yrityshautomoita tai luodaan sellaisiin yhteyksiä yrittäjyyttä koskevien aloitteiden60 kehittämiseksi

xiv.   Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisääminen

• Toteutetaan tiedotuskampanjoita ja -toimenpiteitä61 , joilla pyritään lisäämään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta, ja osallistutaan niihin aktiivisesti
• tiedotetaan ammatillisen koulutuksen kautta saatavilla olevista työmahdollisuuksista ja houkutellaan nuoria ja aikuisia (myös perus- ja toisen asteen oppilaitosten oppilaita) ammatillisen koulutuksen oppimispoluille
• Perustetaan kansainvälisiä ammatillisen koulutuksen Tech Camp -tapahtumia tai kesäkursseja62 , jotka on suunnattu ammatillisten oppilaitosten oppijoille, opettajille ja kouluttajille ja johtajille, ammattiliitoille sekä henkilöille, jotka pohtivat tulevia ammatillisia opiskeluvaihtoehtoja. Niissä voitaisiin keskittyä tiettyihin ammattialoihin, tuotteisiin tai palveluihin sekä monitahoisiin yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviin haasteisiin

xv.   Ammattitaitokilpailut

• Edistetään oppijoiden osallistumista alakohtaisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin tavoitteena lisätä ammattikoulutuksen houkuttelevuutta ja siihen liittyvää huippuosaamista (esim. WorldSkills- ja/tai EuroSkills-ammattitaitokilpailut).

Klusteri 3 – Hallinto ja rahoitus

xvi.   Ammatillisen koulutuksen autonomia ja tehokas hallinto

• Parannetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien valmiuksia tehdä itsenäisesti ja vastuullisesti päätöksiä koulutukseen, organisaatioon, rahoitukseen, henkilöstöön ja muihin tekijöihin liittyvistä seikoista niiden toteuttaessa toimintaa kansallisissa säännöissä ja säännöksissä määritellyissä puitteissa63
• Ottamalla ammatillisen koulutuksen järjestelmien hallintoon mukaan asianomaisia sidosryhmiä, erityisesti yrityksiä, kauppakamareita, ammatillisia ja alakohtaisia järjestöjä, ammattiliittoja, kansallisia ja alueellisia viranomaisia sekä työmarkkinaosapuolia, oppijoiden edustajat mukaan lukien.

xvii.   Osaamisen kehittämistä ja hallintaa koskeva strateginen lähestymistapa

• Osallistutaan aktiivisesti kansallisiin ja alueellisiin osaamisen hallintajärjestelmiin
• Annetaan osaamisnäkökulmasta aineksia työllisyys- ja sosiaalipolitiikan laadintaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla

xviii.   Luodaan yhdessä osaamisen ekosysteemejä

• Innostetaan asiaankuuluvia talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia sekä muita oppilaitoksia ja koulutuslaitoksia osallistumaan paikallisiin osaamisen ekosysteemeihin tai luomaan ekosysteemejä, jotka tukevat innovointia, älykkään erikoistumisen strategioita, klustereita ja sektoreita sekä arvoketjuja (teollisuuden ekosysteemejä)
• Mahdollistetaan paikallisten osaamisekosysteemien osallistuminen ulkomaisten investointien64 houkuttelemiseen varmistamalla osaamisen oikea-aikainen tarjoaminen yrityksille, jotka investoivat paikallisesti.

xix.   Kehitetään kestäviä rahoitusmalleja

• Yhdistetään julkinen ja yksityinen rahoitus65 sekä tuloja tuottava toiminta, ja hyödynnetään täysimääräisesti tulosperusteisia rahoitusjärjestelmiä (tapauksen mukaan).

xx.   Hyödynnetään täysimääräisesti kansallisia ja EU:n rahoitusvälineitä

• Tähän voi sisältyä koulutustoimien tukeminen, oppijoiden ja henkilöstön liikkuvuus, soveltava tutkimustoiminta, infrastruktuuri-investoinnit ammatillisten oppilaitosten nykyaikaistamiseksi kehittyneillä laitteilla sekä johtamisjärjestelmien käyttöönotto ammatillisen koulutuksen organisaatioiden ja niiden tarjoamien palvelujen huippuosaamisen ja kestävyyden varmistamiseksi

Hankkeessa on yksilöitävä selkeästi kukin valittu toimenpide ja esitettävä perustelut niiden valinnalle sekä kuvailtava, miten kyseisten toimenpiteiden avulla toteutettava työ edistää konkreettisesti asiaankuuluvien työpakettien toteuttamista ja hankkeen yleisten tavoitteiden saavuttamista.

Hankkeissa on tarvittaessa käytettävä EU:n laajuisia välineitä66 .

Hankkeeseen on sisällyttävä pitkän aikavälin toimintasuunnitelma hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen. Suunnitelman on perustuttava koulutuksen järjestäjien ja teollisuuden keskeisten sidosryhmien kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella tasolla. Siinä pitäisi nimetä asianmukaiset hallintorakenteet, ja sen pitäisi sisältää suunnitelmat laajentamista ja taloudellista kestävyyttä varten.

Siinä pitäisi myös varmistaa ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden verkostojen työn asianmukainen näkyvyys ja tulosten laaja levitys, myös EU:n ja kansallisella poliittisella tasolla, ja sen pitäisi sisältää tietoja siitä, miten käyttöönotto toteutetaan EU:n tasolla sekä kansallisella ja/tai alueellisella tasolla alan kumppanien kanssa. Toimintasuunnitelmassa on myös esitettävä, miten muilla EU:n rahoitusmahdollisuuksilla ja kansallisella ja alueellisella rahoituksella sekä yksityisellä rahoituksella voidaan tukea hankkeen käyttöönottoa.

Odotettu vaikutus

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden eurooppalaisten verkostojen asteittaisen perustamisen ja kehittämisen odotetaan lisäävän ammatillisen koulutuksen kykyä mukauttaa osaamistarjontaa talouden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja varmistaa, että ammatillinen koulutus on eturintamassa tarjoamassa ratkaisuja nopeasti muuttuvien taitotarpeiden asettamiin haasteisiin.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt muodostavat oleellisen osan ”osaamiskolmiosta”, jolla tarkoitetaan yritysten, koulutusalan ja tutkimusalan tiivistä yhteistyötä, ja niillä on keskeinen rooli innovointia ja älykästä erikoistumista tukevien taitojen tarjoamisessa. Tästä syystä niiden odotetaan varmistavan laadukkaat taidot ja valmiudet, jotka johtavat laadukkaisiin työpaikkoihin ja koko uran mittaisiin mahdollisuuksiin ja vastaavat innovatiivisen, osallistavan ja kestävän talouden tarpeita.

Koska ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt on ankkuroitu lujasti alueellisiin tai paikallisiin toimintaympäristöihin mutta ne toimivat samalla transnationaalisella tasolla, ne muodostavat lujia ja kestäviä kumppanuuksia ammatillisen koulutuksen yhteisön ja työelämän välillä kansallisella tasolla ja yli rajojen. Ne vaikuttavat myös ammatillisen koulutuksen kansainvälistymiseen tuomalla yhteen kumppaneita eri puolilta maailmaa. Niiden tavoitteena on huippuosaamisen ”ylöspäin tapahtuva lähentyminen” ammatillisessa koulutuksessa. Siihen pääseminen olisi vaikeaa ilman EU:n tarjoamia kannustimia, teknistä tukea ja vastavuoroisen oppimisen mahdollisuuksia.

Levittämällä hankkeiden tuotoksia laajalti transnationaalisella, kansallisella ja/tai alueellisella tasolla sekä laatimalla hankkeen tuotosten asteittaista käyttöönottoa koskeva pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon kansalliset ja alueelliset kehittämisstrategiat ja älykkään erikoistumisen strategiat, yksittäisten hankkeiden odotetaan sitouttavan alan sidosryhmiä osallistujaorganisaatioissa ja niiden ulkopuolella ja varmistavan kestävän vaikutuksen hankkeen elinkaaren jälkeen.

Arviointikriteerit

Tässä yhteydessä sovelletaan seuraavia arviointikriteereitä:

Hankkeen relevanssi (enintään 35 pistettä)

• Yhteys toimintapolitiikkaan: Hanke-ehdotuksella perustetaan ja kehitetään ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden transnationaalinen yhteistyöverkosto, joka pyrkii edistämään ammatillisen koulutuksen huippuosaamista. Siinä selitetään, miten se edistää kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta annetussa neuvoston suosituksessa67 sekä Osnabrückin julistuksessa68 esitettyjen poliittisten painopisteiden tavoitteiden saavuttamista.
• Johdonmukaisuus: Missä määrin hanke-ehdotus perustuu riittävään tarveanalyysiin, missä määrin tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti ja missä määrin ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja toiminnon kannalta merkityksellisiin asioihin.
• Toiminta: Kolmesta klusterista valittu toiminta on yksilöity selkeästi, kuvailtu ja yhdistetty hankkeen yleisiin tavoitteisiin.
• Innovointi: Hanke-ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja hanke-ehdotus johtaa innovatiivisiin tuloksiin ja ratkaisuihin kyseisellä toimialalla tai siinä maantieteellisessä toimintaympäristössä, jossa hanke toteutetaan (esimerkiksi sisältö, tuotokset, sovelletut työskentelymenetelmät, mukana tai kohteena olevat organisaatiot ja henkilöt).
• Alueellinen ulottuvuus: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, että se liittyy alueelliseen kehitykseen, innovointiin ja älykkään erikoistumisen strategioihin, jotka perustuvat paikallisten/alueellisten tarpeiden ja haasteiden tunnistamiseen kussakin osallistuvassa maassa.
• Yhteistyö ja kumppanuudet: Missä määrin hanke-ehdotuksessa asianmukaisesti yksilöidään ja otetaan mukaan merkittävimmät kumppanit, joita hankkeen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ja selostetaan, miten luodaan sekä paikallisella että transnationaalisella tasolla ammatillisen koulutuksen yhteisön ja yritysten (joita voivat edustaa elinkeinoelämän järjestöt tai yhdistykset) välille vahvat ja kestävät suhteet, joissa vuorovaikutus on molemminpuolista ja hyödyttää kaikkia osapuolia.
• Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksesta käy selkeästi ilmi yksilöiden (oppijoiden ja/tai henkilöstön), oppilaitosten ja järjestelmän tason lisäarvo, joka tuotetaan tulosten avulla ja jota kumppanien olisi vaikea saada aikaan ilman eurooppalaista yhteistyötä.
• Kansainvälistyminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi sen panos ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen kansainväliseen ulottuvuuteen, mukaan lukien ammatillisen koulutuksen oppijoiden ja henkilöstön transnationaalista liikkuvuutta ja kestäviä kumppanuuksia edistävien strategioiden laatiminen.
• Digitaidot: Missä määrin hanke-ehdotus sisältää digitaitojen kehittämiseen liittyvää toimintaa (kuten osaamistarpeiden ennakointia, innovatiivisia opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä ja ohjausta).
• Vihreät taidot: Missä määrin hanke-ehdotus sisältää kierto- ja vihreään talouteen siirtymiseen liittyvää toimintaa (kuten osaamistarpeiden ennakointia, innovatiivisia opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä ja ohjausta).
• Sosiaalinen ulottuvuus: Hanke-ehdotukseen sisältyy laaja-alainen pyrkimys käsitellä kaikessa hanketoiminnassa monimuotoisuutta ja edistää yhteisiä arvoja, tasa-arvoa, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, ja syrjimättömyyttä sekä sosiaalista osallisuutta myös erityistarpeisten tai sellaisten henkilöiden osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 25 pistettä)

• Johdonmukaisuus: Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavoitteet ja toiminta ovat ehdotetun budjetin mukaisia. Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintamuotoja ja palveluja, joilla täytetään yksilöidyt tarpeet ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin. Hanke-ehdotus sisältää asianmukaiset vaiheet valmistelua, toteutusta, seurantaa, hyödyntämistä, arviointia ja tulosten levittämistä varten.
• Toiminta: Kunkin kolmesta klusterista valitun toimintamuodon mukaisesti toteutettava työ kuvaillaan selkeästi: sen odotetut tulokset/tuotokset, sen konkreettinen vaikutus asiaankuuluvien työpakettien toteuttamiseen ja sen johdonmukaisuus suhteessa hankkeen yleisiin tavoitteisiin.
• Menetelmä: Ehdotetun menetelmän laatu ja käyttökelpoisuus ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten tuottamiseksi.
• Hallinto: Koordinaattori osoittaa kykenevänsä moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan transnationaalisia verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisessa ympäristössä sekä vakiinnuttaa vankat hallintojärjestelyt. Aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hanke-ehdotuksessa osoitetaan asianmukaiset resurssit kullekin toimintamuodolle. Hanke-ehdotuksessa määritellään selkeät keskeiset suorituskykyindikaattorit ja niiden arvioinnin ja saavuttamisen aikataulu.
• Budjetti: Budjetti sisältää onnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, joita ei ole yli- eikä aliarvioitu.
• Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
• Varainhoidon valvonta ja laadunvarmistus: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit on yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen on varauduttu asianmukaisin toimin. Hankkeeseen on sisällytetty asiantuntijoiden suorittamia arviointiprosesseja. Näihin prosesseihin sisältyy riippumaton ulkoinen arviointi hankkeen puolivälissä ja sen päättyessä.
• Jos hankkeeseen sisältyy liikkuvuustoimintaa (oppijoille ja/tai henkilöstölle):

• kuinka laadukkaita ovat kyseisen toiminnan käytännön järjestelyt sekä hallinto- ja tukijärjestelyt
• edistääkö tämä toiminta hankkeen tavoitteita, ja onko siinä asianmukainen määrä osallistujia
• kuinka laadukkaat ovat järjestelyt, joilla tunnistetaan ja tunnustetaan osallistujien oppimistulokset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden ja periaatteiden mukaisesti.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

• Kokoonpano: Hankkeessa on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, kokemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpuolisen onnistumisen. Kunkin kumppanin rooli on määritettävä selkeästi ja sen tuoma lisäarvo on selitettävä.
• Ylöspäin tapahtuva lähentyminen: Missä määrin kumppanuus kokoaa yhteen ammatillisen koulutuksen alalla tai työelämässä toimivia organisaatioita, joiden ammatillista huippuosaamista koskevat lähestymistavat ovat eri kehitysvaiheissa, ja mahdollistaa sujuvan ja tehokkaan asiantuntemuksen ja tietämyksen vaihdon näiden kumppanien välillä.
• Maantieteellinen ulottuvuus: Missä määrin kumppaniverkostoon kuuluu asianmukaisia kumppaneita eri maantieteellisiltä alueilta ja missä määrin hakija on perustellut kumppaniverkoston maantieteellisen kokoonpanon ja osoittanut, että se on merkittävä ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, sekä missä määrin kumppaniverkostoon kuuluu useita paikallisen ja alueellisen tason asianmukaisia kumppaneita.
• Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuminen: Tarvittaessa on kuvailtava selkeästi, miten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatioiden osallistuminen tuo hankkeeseen olennaista lisäarvoa.
• Yhteistyö: Hanke-ehdotus sisältää tehokkaan mekanismin, joka takaa, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden mahdollisten sidosryhmien välinen koordinointi, päätöksenteko ja viestintä ovat korkealaatuisia.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

• Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidosryhmät hyödyntävät hankkeen tuloksia. Se sisältää keinot hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen.
• Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän tulostenlevityssuunnitelman sekä tavoitteet, toimenpiteet, aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti levitettyä muun muassa sidosryhmille, päättäjille, ammatinvalinnanohjaajille, yrityksille ja nuorille oppijoille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen. Hanke-ehdotuksesta käy myös ilmi, mitkä kumppanit vastaavat tulosten leivittämisestä.
• Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksesta käyvät ilmi hankkeen mahdolliset vaikutukset
  • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
  • muihin kuin hankkeeseen suoraan osallistuviin organisaatioihin ja henkilöihin, sekä mahdollisuus laajentaa vaikutuksia ammattitaitojen kehittämiseen alueellisella, valtakunnallisella ja/tai Euroopan tasolla.
• Hanke-ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä sekä selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä).
• Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selostetaan, miten ammatillisen koulutuksen huippuyksikkö otetaan käyttöön ja miten sitä kehitetään edelleen. Hanke-ehdotus sisältää pitkän aikavälin toimintasuunnitelman hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen. Suunnitelman on perustuttava koulutuksen järjestäjien ja teollisuuden keskeisten sidosryhmien kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella tasolla. Siinä olisi esitettävä asianmukaiset hallintorakenteet sekä skaalattavuutta ja rahoituksen kestävyyttä koskevat suunnitelmat, mukaan lukien (eurooppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahoitusvarat, joiden avulla varmistetaan, että aikaan saadut tulokset ja hyödyt ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 70 pistettä (kaikkiaan 100 pisteestä), jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon myös kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet: vähintään 18 pistettä kriteeristä ”hankkeen relevanssi”, 13 pistettä kriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” ja 11 pistettä sekä kriteeristä ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” että kriteeristä ”vaikuttavuus”. Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Huippuosaamismerkki

Hanke-ehdotuksille, jotka saavat laatupisteitä yli kynnysarvon ja kokonaispisteistä vähintään 75 prosenttia mutta joita ei voida rahoittaa Erasmus+ -ohjelmasta ehdotuspyynnön puitteissa käytettävissä olevan rahoituksen puuttumisen vuoksi, voidaan myöntää huippuosaamismerkki eli todistus, joka on osoitus ehdotuksen laadukkuudesta ja jonka avulla sille on helpompi saada vaihtoehtoista kansallista tai alueellista rahoitusta.

Huippuosaamismerkki on laatutodistus, joka myönnetään korkealaatuisille hanke-ehdotuksille, joille ei voida myöntää Erasmus+ -rahoitusta varojen puutteen vuoksi.69 Merkillä tunnustetaan ehdotuksen laatu, ja se helpottaa vaihtoehtoisen rahoituksen hakemista. Paikallisen tai alueellisen tason rahoituselimet voivat suoraan päättää rahoittaa huippuosaamismerkin saanutta hanke-ehdotusta komission riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman korkealaatuisen arviointimenettelyn perusteella ilman uuden täyden arviointimenettelyn suorittamista. Huippuosaamismerkin myöntäminen voi myös helpottaa vaihtoehtoisen rahoituksen saamista Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tai Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen70 73 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Hakijoille olisi tehtävä selväksi, että huippuosaamismerkin myöntäminen ei takaa vaihtoehtoisen rahoituksen saamista automaattisesti, koska mahdollinen päätös merkin saaneen hanke-ehdotuksen rahoittamisesta kuuluu EAKR:n, ESR+:n tai muiden kansallisen tai alueellisen tason rahoituselinten hallintoviranomaisten, jotka hallinnoivat koheesiopolitiikan varoja, yksinomaiseen harkintavaltaan.  

Jos hakija antaa hakemuslomakkeella asiaa koskevan ennakkoluvan, merkin saanutta hanke-ehdotusta koskevat tiedot voidaan jakaa koheesiopolitiikan varojen käytöstä vastaaville hallintoviranomaisille ja muille mahdollisille kansallisen tai alueellisen tason rahoituselimille, joita asia koskee, kansallisten toimistojen välityksellä kunnioittaen täysin ehdotuksen luottamuksellisuutta ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijoiden ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU-avustus on enintään 4 miljoonaa euroa hanketta kohden.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan kertakorvauksen erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa. Kolmansille osapuolille annettava rahoitustuki ei ole sallittua. Vapaaehtoistyön tekijöiden ja pk-yritysten kustannukset ovat tukikelpoisia. Tarkempia tietoja tämän oppaan C-osan jaksossa ”Avustuskelpoiset välittömät kustannukset”.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Ehdotukseen on sisällyttävä vähintään yhden sellaisen vuotuisen kokouksen kustannukset (yksi edustaja hankkeen kustakin täysivaltaisesta kumppaniorganisaatiosta), jonka Euroopan komissio / Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto järjestää tai joka järjestetään niiden aloitteesta ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden välistä hyvien käytäntöjen vaihtamista ja vastavuoroista oppimista varten.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

• 1 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32020H1202%2801%29
• 2 https://www.cedefop.europa.eu/files/osnabrueck_declaration_eu2020.pdf
• 3 Ks. asiakirja Ammatillinen koulutus: Tämän päivän ja tulevaisuuden taitoja.
• 4 Osaamisen ekosysteemeillä tarkoitetaan alueellisia tai alakohtaisia sosiaalisia muodostelmia, joissa kehitetään ja hyödynnetään inhimillisiä valmiuksia tuottaviin tarkoituksiin (Finegold 1999). Niiden perusosatekijöitä ovat liiketoimintaympäristöt ja niihin liittyvät liiketoimintamallit, institutionaaliset/poliittiset kehykset, työvoiman sitouttamisen muodot, työpaikkojen rakenne sekä niiden muodostamiseen liittyvien taitojen ja järjestelmien taso (Buchanan ym. 2001). Ks. A guide to the skill ecosystem approach to workforce development.
• 5 Aluekehityspolitiikka – Alueellinen kehitys on laaja termi, mutta sitä voidaan pitää yleisenä pyrkimyksenä vähentää alueellisia eroja tukemalla (työllisyyttä ja vaurautta tuottavaa) taloudellista toimintaa alueilla.
• 6 Innovaatiolla tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen (tavaran tai palvelun) tai menetelmän, uuden markkinointimenetelmän tai uuden organisatorisen menetelmän toteuttamista liiketoimintatavoissa, työpaikkaorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa.
• 7 Älykäs erikoistuminen on paikkalähtöinen lähestymistapa, jolle on tunnusomaista strategisten toiminta-alueiden määrittely, joka perustuu sekä talouden vahvuuksien ja mahdollisuuksien analyysiin että yrittäjyyttä edistävään prosessiin, johon sidosryhmät osallistuvat laajasti. Se on ulospäin suuntautuva, ja siinä sovelletaan laajaa tulkintaa innovoinnista.
• 8 Teollisuusklusterit ovat tietyssä paikassa sijaitsevien ja tiivistä yhteistyötä tekevien erikoistuneiden yritysten (usein pk-yritysten) ja muiden niihin liittyvien tukitoimijoiden muodostamia ryhmiä. Euroopassa on noin 3000 erikoistunutta klusteria. Uudistetussa EU:n teollisuuspolitiikassa klusterit katsotaan tehokkaaksi teollista innovointia tukevaksi välineeksi. Ks. Euroopan klusteriyhteistyöfoorumi (ECCP).
• 9 Ks. 14 teollisuuden ekosysteemiä, jotka on kuvattu vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittämistä koskevassa komission tiedonannossa sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2021) 351, Annual Single Market Report 2021.
• 10 Ks. julkaisu Education in the knowledge triangle.
• 11 Sellaisina kuin ne on määritelty elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22. toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa.
• 12 Ks. Euroopan koulutussäätiön (ETF) julkaisu osallistavaa taitojen kehittämistä koskevista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista.
• 13 Ks. esimerkiksi Maatalouden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP-AGRI) tekemä työ kilpailukykyisen ja kestävän maa- ja metsätalouden edistämiseksi.
• 14 Ks. 14 teollisuuden ekosysteemiä, jotka on kuvattu vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittämistä koskevassa komission tiedonannossa sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2021) 351, Annual Single Market Report 2021.
• 15 Ks. Berliinin julistus kestävää kehitystä edistävästä koulutuksesta.
• 16 https://europa.eu/new-european-bauhaus/index_en
• 17

  Cedefopin määritelmän mukaan työssäoppimisella tarkoitetaan tietoja ja taitoja, jotka on hankittu suorittamalla tehtäviä – ja pohtimalla niitä – ammatillisessa kontekstissa joko työpaikalla tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on komission vuonna 2013 julkaiseman raportin (Work-based learning in Europe: Practices and Policy pointers) mukaan kolme työssäoppimisen muotoa: 1) oppisopimuskoulutusjärjestelmät, joissa yhdistellään harjoittelu- ja opiskelujaksoja, 2) työperäinen oppiminen koulussa tapahtuvana ammatillisena koulutuksena, johon sisältyy työharjoittelujaksoja yrityksissä, ja 3) työperäinen oppiminen, joka on integroitu koulumuotoisiin ohjelmiin koulussa järjestettävien laboratorioiden, työpajojen, keittiöiden, ravintoloiden, harjoitteluyritysten, simulaatioiden tai todellisten liike-elämän/teollisuuden projektitehtävien avulla.

        Ammatillisen koulutuksen termien, myös työssäoppimisen, osalta on suositeltavaa tutustua seuraavaan Cedefopin (englanninkieliseen) viralliseen julkaisuun:  https://www.cedefop.europa.eu/files/4117_en.pdf 

• 18 Niitä voidaan myös täydentää muulla kumppaneiden kesken sovitulla toiminnalla.
• 19 Ks. Cedefopin julkaisut Skills for the labour market ja Matching skills.
• 20 Sellaisina kuin ne on määritelty elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22. toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa.
• 21 Ks. Cedefopin julkaisu ”Digital, greener and more resilient” ja ”The green employment and skills transformation” sekä vihreässä siirtymässä tarvittavien taitojen ESCO-luokitusjärjestelmä. 
• 22 Osallistavaa teknistä ja ammatillista koulutusta ja taitojen kehittämistä koskeva ILO:n opas ”Guide on making TVET and skills development inclusive for all”.
• 23 Tässä hyödynnetään myös jo olemassa olevia osaamista koskevan tiedon hankinnan välineitä, kuten Cedefopin OVATE-työkalua, ja muita taitoja koskevia aloitteita, joilla pyritään tarjoamaan työmarkkinoiden kannalta merkityksellistä koulutusta, esimerkiksi osaamissopimusta ja alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevia suunnitelmia (blueprint).
• 24 Ks. Process model for the cooperation between VET and HE institutions ja tuleva OECD:n tutkimus ”Pathways to Professions: Understanding higher vocational and professional tertiary education systems”.
• 25 Ks. Michele Schweisfurtha: Learner-Centred Education in International Perspective.
• 26 Ks. Suomen esimerkki.
• 27 Mukaan lukien ”kotikansainvälistyminen”, joka on määritelty ”kansainvälisen ja kulttuurienvälisen ulottuvuuden tarkoituksenmukaiseksi sisällyttämiseksi kaikkien opiskelijoiden viralliseen ja epäviralliseen opetussuunnitelmaan kotimaisissa oppimisympäristöissä”. Ks. Beelen ja Jones, 2015.
• 28 Ks. Euroopan koulutussäätiön (ETF) julkaisu ”A handbook for policy makers and social partners” työssäoppimisesta.
• 29 Eurooppalaisissa ammatillisen koulutuksen ydinprofiileissa kuvaillaan ammattiprofiileja vastaavat keskeiset oppimistulokset, jotka ovat yhteisiä ja merkityksellisiä kaikkien EU-maiden kansallisille ammatillisen koulutuksen ohjelmille tietyillä ammattialoilla.
• 30 Ks. Cedefopin tutkimus: Comparing Vocational Education and Training Qualifications.
• 31 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32022H0627%2802%29&qid=1656349729862
• 32 Värkkäystilat ovat yhteisiä työtiloja tekemistä, oppimista, tutkimista ja jakamista varten (ks. JRC:n raportti).
• 33 Ks. The state of positive education ja IPEN International positive education network.
• 34 Ks. Margherita Bacigalupon tutkimus: Competence frameworks as orienteering tools.
• 35 Eurooppalainen digitaalisten taitojen puitekehys.
• 36 Eurooppalainen yrittäjyystaitojen viitekehys EntreComp.
• 37 Eurooppalainen henkilökohtaista, sosiaalista ja oppimaan oppimista koskevan osaamisen viitekehys.
• 38 Ks. kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys, ”GreenComp”, ja UNESCO-UNEVOCin opas Greening Technical and Vocational Education and Training: A Practical Guide for Institutions.
• 39 Tiedot SELFIE-välineen mukauttamisesta työssäoppimiseen verkossa.
• 40 Ks. Testaa digitaitosi  | Europass.
• 41 Eurooppalainen digitaalisten taitojen todistus on digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa suunniteltu toimi.
• 42 Ks. esimerkiksi alankomaalainen MBO Excellence -aloite.
• 43 JRC on tutkinut, miten luovuutta edistetään elinikäisessä oppimisessa, myös ammatillisessa koulutuksessa.
• 44 Katso esimerkkejä JRC:n tutkimuksen ”Creativity – a transversal skill for lifelong learning” taulukossa 3.
• 45 Ks. opettajien ja kouluttajien ammatillista kehittymistä koskeva Cedefopin työ.
• 46 Ks. neuvoston päätelmät opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden lisäämisestä erityisesti EU:n alueella perus- ja täydennyskoulutuksen aikana.
• 47 Ks. myös EU:n Teacher Academies -aloite.
• 48 Ks. Tracking Learning and Career Paths of VET graduates to improve quality of VET provision, Mapping of VET graduate tracking measures ja Mapping the state of graduate tracking policies and practices sekä neuvoston suositus tutkinnon suorittaneiden seurannasta.
• 49 Ks. Euroguidance-verkko, neuvoston päätöslauselma elinikäisen ohjauksen suuremmasta roolista elinikäisen oppimisen strategioissa, julkaisu Investing in career guidancesekä Cedefopin työ aiheesta elinikäinen ohjaus.
• 50 Ks. Cedefop: Validation of non-formal and informal learning sekä neuvoston suositusepävirallisen ja arkioppimisen validoinnista.
• 51 Ks. osaamissopimus.
• 52 Tähän voi sisältyä koulutusyhteenliittymien (ks. Itävallan malli) ja yritysten yhteisten koulutuskeskusten (ks. Saksan malli) perustaminen ja toiminta. Ks. myös Alankomaiden esimerkki yritysten ja koulutussektorin välisistä kumppanuuksista tieto- ja viestintätekniikan alalla.
• 53 Ks. esimerkki Kanadan korkeakouluista ja laitoksista, jotka hyödyntävät soveltavaa tutkimusta vahvistaakseen valmiuksiaan innovoida ja hyödyntää vahvoja yhteyksiään teollisuuteen ja yhteisöihin, ja ammatillisen koulutuksen keskuksen NCVER:n julkaisut ”Developing VET applied research: steps towards enhancing VET's role in the innovation system” sekä ”SMEs and TAFEs collaborating through applied research for growth”.
• 54 Ks. Fraunhofer-instituutin esimerkki tietämyksen siirtämisestä instituutin tutkimuksesta yksityisille yrityksille.
• 55 Ks. EU valorisation policy: making research results work for society.
• 56 Ks. GO-international – A practical guide on strategic internationalisation in VET.
• 57 Ks. ”Erasmus Quality Standards for mobility projects in the fields of adult education, vocational education and training, and school education” ja mallit liikkuvuus- ja opintosopimuksia varten.
• 58 Ks. UNESCO-UNEVOCin opas Entrepreneurial learning for TVET institutions – A practical guide.
• 59 Ks. EntreComp: eurooppalainen yrittäjyystaitojen viitekehys. Ks. JA Europe ihmisten valmentamisesta työelämään ja yrittäjyyteen.
• 60 Ks. asiantuntijaryhmän loppuraportti ”Entrepreneurship in Vocational Education and Training”, esimerkki yrittäjyyskasvatuksesta:Itävallan kansallinen toimintasuunnitelma ja A guide for fostering entrepreneurship education
• 61 Ks. saksalaisen Sommer der Berufsausbildung -kampanjan esimerkki.
• 62 Ks. esimerkit: kesäkurssi, Tech Camp -tapahtuma ja kesäleiri vammaisille lapsille.
• 63 Ottaen huomioon pedagoginen, rahoituksellinen ja hallinnon toiminnallinen autonomia, joka on mukautettu tehokkaisiin vastuuvelvollisuusmekanismeihin. Ks. myös Georg Spöttlin artikkeli ”Autonomy of (Vocational) Schools as an Answer to Structural Changes”.
• 64 Ks. Kanadan ja Singaporen esimerkit.
• 65 Ks. OECD Education GPS ja Funding Mechanisms for Financing Vocational Training: An Analytical Framework.
• 66 Esimerkiksi eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF), ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä (EQAVET), neuvoston suositusta laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista ja neuvoston suositusta avaintaidoista.
• 67 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=uriserv:OJ.C_.2020.417.01.0001.01.ENG
• 68 https://www.cedefop.europa.eu/files/osnabrueck_declaration_eu2020.pdf
• 69 Erasmus+ ohjelmaa (2021–2027) koskevan asetuksen 32 artiklan 3 kohta .
• 70 EUR-Lex – 32021R1060 – FI – EUR-Lex (europa.eu)