Ammatilliseen huippuosaamiseen tähtäävien lähestymistapojen toteuttaminen on tärkeänä tavoitteena osaamista ja ammatillista koulutusta koskevassa EU:n yleisessä toimintaohjelmassa. Euroopan osaamisohjelma, eurooppalainen koulutusalue, neuvoston suositus ammatillisesta koulutuksesta (2020)¹  ja Osnabrückin julistus²  sisältävät kukin hyvin selkeitä viittauksia ammatilliseen huippuosaamiseen ammatillisen koulutuksen uudistusten lähtökohtana.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä koskevalla aloitteella pyritään toteuttamaan tämä politiikan ensisijainen tavoite ja tukemaan ammatillisen koulutuksen uudistuksia, varmistamaan laadukkaat taidot ja valmiudet, jotka johtavat korkealaatuisiin työpaikkoihin ja koko uran mittaisiin mahdollisuuksiin ja jotka vastaavat innovatiivisen, osallistavan ja kestävän talouden tarpeita.³  Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä koskeva aloite tukee myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, uuden digitaalistrategian, osaajien houkuttelemista koskevan tiedonannon sekä uusien teollisuus- ja pk-yritysstrategioiden toimeenpanoa, sillä taidoilla on keskeinen merkitys niiden onnistumisen kannalta.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt toimivat tietyssä paikallisessa kontekstissa ja luovat osaamisen ekosysteemejä innovointia, alueellista kehitystä ja sosiaalista osallisuutta varten tehden samalla yhteistyötä muissa maissa toimivien ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen kanssa kansainvälisten yhteistyöverkostojen kautta. Niissä toteutetaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa huippuosaamiseen. Useiden erilaisten paikallisten sidosryhmien osallistumisen avulla ammatilliset oppilaitokset pystyvät nopeasti sovittamaan osaamisen tarjonnan muuttuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin.

Ne tarjoavat mahdollisuuksia nuorten peruskoulutukseen sekä aikuisten jatko- ja uudelleenkoulutukseen joustavan ja oikea-aikaisen koulutustarjonnan avulla, joka vastaa dynaamisten työmarkkinoiden tarpeita vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä. Ne toimivat paikallisten yritysten kehittämisen ja innovaatioiden katalysaattoreina tekemällä tiivistä yhteistyötä yritysten (erityisesti pk-yritysten) kanssa soveltavan tutkimuksen hankkeissa, luomalla osaamis- ja innovointikeskittymiä ja tukemalla oppijoiden yrittäjyysaloitteita.

Verkostoilla pyritään ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen ”ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen”. Ne ovat avoimia maille, joiden ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden järjestelmä on pitkälle kehittynyt, sekä maille, jotka ovat kehittämässä vastaavia lähestymistapoja, ja niiden tavoitteena on hyödyntää täysimittaisesti ammatillisten oppilaitosten potentiaalia, jotta niillä voi olla liikkeellepaneva rooli kasvun ja innovoinnin tukena.

Aloitteella tuetaan ammatillista koulutusta koskevien EU:n politiikkatoimien ja muiden toimien, joista on sovittu yhdessä jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa, toteuttamista ja luodaan siten ammatillisen huippuosaamisen ”eurooppalainen ulottuvuus”.

Tässä ehdotetulle ammatillisen huippuosaamisen käsitteelle on tunnusomaista kokonaisvaltainen oppijakeskeinen lähestymistapa, jossa ammatillinen koulutus

• on kiinteä osa osaamisen ekosysteemejä⁴  ja edistää alueellista kehitystä⁵ , innovointia⁶ , älykästä erikoistumista⁷  ja klusteristrategioita⁸  sekä erityisiä arvoketjuja ja teollisuuden ekosysteemejä
• on osa osaamiskolmioita⁹  ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden koulutussektorien, tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän kanssa
• antaa oppijoille mahdollisuuden hankkia ammatillisia (työtehtäväkohtaisia) taitoja ja avaintaitoja¹⁰  laadukkaalla tarjonnalla, jota tuetaan laadunvarmistuksella
• luo innovatiivisia kumppanuusmuotoja¹¹  työelämän kanssa ja perustuu opettajien ja kouluttajien jatkuvaan ammatillisen kehittymiseen, innovatiivisiin opetusmenetelmiin, opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen ja ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisstrategioihin.

Toiminnon Tavoitteet

Tämä toiminto tukee ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden kansainvälisten yhteistyöverkostojen asteittaista perustamista ja kehittämistä.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt toimivat kahdella tasolla:

1. kansallisella tasolla, jolloin niihin osallistuu monia erilaisia paikallisia sidosryhmiä ja ne luovat osaamisen ekosysteemejä innovointia, alueellista kehitystä ja sosiaalista osallisuutta varten tehden samalla yhteistyötä muissa maissa toimivien ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen kanssa kansainvälisten yhteistyöverkostojen kautta
2. kansainvälisellä tasolla kokoamalla yhteen huippuyksiköitä, jotka

• ovat suuntautuneet samoille erityisaloille¹²  tai samoihin teollisuuden ekosysteemeihin¹³
• keskittyvät samoihin innovatiivisiin toimintatapoihin, joilla vastataan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin (esimerkiksi ilmastonmuutos, digitalisaatio, tekoäly, kestävän kehityksen tavoitteet¹⁴ , maahanmuuttajien kotouttaminen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien integroiminen, matalan koulutustason henkilöiden osaamisen kehittäminen), tai
• keskittyvät samoihin innovatiivisiin toimintatapoihin, joilla lisätään olemassa olevien ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden saavutettavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.

Verkostot kokoavat yhteen olemassa olevia ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä tai kehittävät ammatillisen huippuosaamisen mallia yhdistämällä eri maiden kumppaneita, jotka aikovat kehittää ammatillista huippuosaamista paikallisessa toimintaympäristössä kansainvälisen yhteistyön avulla. Ne voisivat edistää esimerkiksi uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen toteutusvaihetta tekemällä yhteistyötä niiden yhteisöjen kanssa, jotka ovat mukana aloitteen edistämissä paikallisissa muutoksissa.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt voivat olla olemassa olevia ammatillisia oppilaitoksia / ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka tavoittelevat huippuosaamista sitoutumalla tämän eurooppalaisen aloitteen mukaiseen toimenpidekokonaisuuteen. Ne voivat olla myös hiljattain perustettuja keskuksia, joiden tavoitteena on järjestää huippuluokan koulutustarjontaa ja palveluja, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt saavuttavat tavoitteensa kokoamalla yhteen useita paikallisia/alueellisia kumppaneita ja tekemällä niiden kanssa tiivistä yhteistyötä. Tällaisia kumppaneita ovat muun muassa ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen järjestäjät, korkea-asteen oppilaitokset, myös ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, tiedepuistot, innovaatiokeskukset, yritykset, muut työnantajat, kauppakamarit ja niiden liitot, työmarkkinaosapuolet, yhteiskunnalliset yritykset, alakohtaiset osaamisneuvostot, ammatti- ja toimialajärjestöt, kansalliset ja alueelliset viranomaiset ja kehittämisvirastot, työvoimapalvelut, tutkintoja myöntävät viranomaiset sekä sosiaalista osallisuutta ja uudelleensijoittumista tukevat organisaatiot.

Näin ollen tällä ehdotuspyynnöllä tuetaan hankkeita, jotka kokoavat yhteen paikallisia tai alueellisia kumppaneita eri maista ja joissa kehitetään kolmeen eri klusteriin kuuluvia toimenpiteitä: 1) Opettaminen ja oppiminen, 2) Yhteistyö ja kumppanuudet ja 3) Hallinto ja rahoitus.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden on tarvittaessa käytettävä EU:n laajuisia välineitä ja työkaluja¹⁵ .

Niillä on oltava pitkän aikavälin toimintasuunnitelma hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen. Suunnitelman on perustuttava koulutuksen järjestäjien ja asianmukaisella tasolla toimivien keskeisten työmarkkinatoimijoiden kestäviin kumppanuuksiin. Siinä pitäisi nimetä asianmukaiset hallintorakenteet, ja sen pitäisi sisältää suunnitelmat laajentamista ja taloudellista kestävyyttä varten.

Siinä pitäisi myös varmistaa ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden verkostojen työn asianmukainen näkyvyys ja tulosten laaja levitys, myös EU:n ja kansallisella poliittisella tasolla, ja sen pitäisi sisältää tietoja siitä, miten levittäminen toteutetaan EU:n tasolla sekä kansallisella ja/tai alueellisella tasolla asiaankuuluvien kumppanien kanssa. Toimintasuunnitelmassa on myös esitettävä, miten muilla EU:n rahoitusmahdollisuuksilla ja kansallisella ja alueellisella rahoituksella sekä yksityisellä rahoituksella voidaan tukea hankkeen käyttöönottoa.

Luettelo rahoitusta jo saaneista ammatillisen koulutuksen huippuyksiköistä on rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding & Tender Opportunities Portal). Rahoitettuja hankkeita koskevat tietosivut ovat saatavissa myös työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston verkkosivustolla¹⁶ .

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjä koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Tukikelpoiset osallistuvat organisaatiot (Kuka voi hakea?)

Tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hakijat (edunsaajat ja sidosyhteisöt, tapauksen mukaan)

• ovat oikeussubjekteja (julkisia tai yksityisiä elimiä)
• ovat sijoittautuneet tukikelpoiseen maahan eli johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan
• toimivat ammatillisen koulutuksen alalla tai työelämässä.
• Myös ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot, jotka toimivat ammatillisen koulutuksen alalla tai työelämässä, voivat osallistua edunsaajina, sidosyhteisöinä tai liitännäiskumppaneina – mutta eivät koordinaattoreina.

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) ja Venäjän federaation (alue 4) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

Osallistujaorganisaatiot voivat olla esimerkiksi seuraavia (luettelo ei ole tyhjentävä):

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavat organisaatiot
• yritykset, teollisuus, muut työnantajat tai toimialaa edustavat organisaatiot
• kansalliset/alueelliset tutkinnoista vastaavat viranomaiset
• tutkimuslaitokset
• innovaatiokeskukset
• aluekehitysviranomaiset
• ammatillisen koulutuksen alalla toimivat kansainväliset organisaatiot.

Konsortion kokoonpano (Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili)

Kumppanuuteen on kuuluttava vähintään kahdeksan hakijaa (edunsaajat) vähintään neljästä EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta.

Kustakin EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta on oltava

1. vähintään yksi yrityksiä, teollisuutta, muita työnantajia tai toimialaa edustava organisaatio ja
2. vähintään yksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä (toisella ja/tai kolmannella asteella).

Sidosyhteisöjä ja liitännäiskumppaneita ei lasketa mukaan konsortion vähimmäiskokoonpanoon. Ne eivät voi toimia koordinoivana organisaationa.

Koordinoivan organisaation on oltava jostakin EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta.

Myös ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot voivat osallistua edunsaajina tai sidosyhteisöinä, jos osoitetaan, että niiden osallistuminen tuo hankkeeseen olennaista lisäarvoa. Ne voivat osallistua myös liitännäiskumppaneina.

Tukikelpoinen toiminta

Hakijan on käsiteltävä kolmeen klusteriin kuuluvaa toimintaa (ja esitettävä yksityiskohtaisesti konkreettiset toimintamuodot ja tuotokset). Kunkin klusterin osalta on valittava vähimmäismäärä toimintamuotoja seuraavasti:

• vähintään neljä toimintamuotoa, jotka kuuluvat klusteriin 1 – Opetus ja oppiminen
• vähintään kolme toimintamuotoa, jotka kuuluvat klusteriin 2 – Yhteistyö ja kumppanuus
• vähintään kaksi toimintamuotoa, jotka kuuluvat klusteriin 3 – Hallinto ja rahoitus.

Klusterit kuvataan jäljempänä kohdassa ”Hankkeen suunnittelu ja valmistelu”.

Kaikki ammatilliseen koulutukseen EQF-tasoilla 3–8, mukaan lukien toisen asteen koulutus, toisen asteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkeakoulutusta, sekä korkeakoulutus (esimerkiksi ammattikorkeakoulut) liittyvä toiminta on avustuskelpoista. Hakemuksiin ei voi kuitenkaan kuulua vain toimintaa, jonka kohteena on yksinomaan kolmannen asteen oppijoita. Hakemuksissa, joissa keskitytään toisen asteen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen (EQF-tasot 6–8), on oltava vähintään yksi toinen ammatillisen koulutuksen tutkintotaso, joka on EQF-tasoilla 3–5, sekä vahva työssäoppimisen komponentti.

Maantieteellinen sijainti (Toiminnan tapahtumapaikka)

Toiminta on toteutettava tukikelpoisissa maissa (ks. tämän oppaan A-osa).

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 48 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla avustussopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA) rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin (Funding & Tender Opportunities Portal) kautta.

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2024-PEX-COVE.

Tutustu ennen hakemuksen jättämistä FTOP-portaalin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 7. toukokuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköissä käytetään systeemistä lähestymistapaa, jonka avulla ammatilliset oppilaitokset osallistuvat aktiivisesti ”osaamisen ekosysteemien” luomiseen yhdessä monenlaisten muiden paikallisten/alueellisten kumppaneiden kanssa. Niiden odotetaan tarjoavan paljon muutakin kuin pelkän laadukkaan ammattitutkinnon.

Jäljempänä esitetään luettelo ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden tarjoamista tyypillisistä toimintamuodoista. Hankkeet saavuttavat tavoitteensa yhdistelemällä erilaisia toimintamuotoja (luetelmakohdat ovat suuntaa-antavia esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä kussakin toimintamuodossa)¹⁷ .

Klusterien kuvaus:

Klusteri 1 – Opetus ja oppiminen

Toimenpide 1. Tarjotaan ihmisille työmarkkinoiden kannalta merkityksellisiä taitoja

• ennakoimalla tulevia taitotarpeita käyttäen tehokkaita menetelmiä, joilla voidaan nopeasti tunnistaa muuttuvia työmarkkinatarpeita¹⁸ , ja sovittamalla osaamistarjonta työmahdollisuuksiin ottaen huomioon myös mahdollisen alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman (blueprint)¹⁹  puitteissa tehty työ tarpeen mukaan
• keskittymällä sekä teknisiin taitoihin että avaintaitoihin²⁰
• sisällyttämällä tarjontaan vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämät taidot²¹ .

Toimenpide 2. Tavoitellaan elinikäiseen oppimiseen perustuvaa ja osallistavaa lähestymistapaa ammatillisessa koulutuksessa.

• varmistamalla oppimismahdollisuuksia kaiken ikäisille ja kaikenlaisista sosioekonomisista lähtökohdista tuleville ihmisille²²
• yhdistämällä ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja koskeva tarjonta ja täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tarjonta osaamista koskevan tiedon hankinnan²³  avulla
• tarjoamalla korkeamman asteen ammatillisen koulutuksen ohjelmia ja kehittämällä joustavia polkuja ja yhteistyömekanismeja ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen välillä.²⁴

Toimenpide 3. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen kehittäminen siten, että mahdollistetaan tarjonnan joustavuus ja yksilöllistäminen

• kehittämällä yksilöllisiä oppimissuunnitelmia²⁵ ​​​​​​​ tai -polkuja jokaiselle oppijalle²⁶ , aikuisoppijat mukaan lukien
• sisällyttämällä kansainvälinen oppijaliikkuvuus²⁷  opetusohjelmiin ja varmistamalla ulkomailla hankittujen oppimistulosten validointi ja tunnustaminen
• suunnittelemalla tutkintoja, joissa yhdistellään koulussa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen²⁸  komponentteja
• laatimalla eurooppalaisia ammatillisen koulutuksen ydinprofiileita²⁹ ​​​​​​​, jotka vaikuttavat osaltaan oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuteen, ja varmistamalla niiden tunnustaminen sekä oppimistulosten avoimuus, ymmärtäminen ja siirrettävyys³⁰
• kehittämällä ja/tai käyttämällä <a href="https://education.ec.europa.eu/sites/default/files/2022-01/micro-credentials%20brochure%20updated.pdf" target="_blank" class=" eac-external-link">pieniä osaamiskokonaisuuksia</a>³¹  nopeasti muuttuvaan yhteiskuntaan ja työmarkkinoihin mukautettujen lyhytkestoisten oppimismahdollisuuksien tulosten tunnustamiseksi
• hyödyntämällä eurooppalaisia digitaalisia osaamistodistuksia, joiden avulla voidaan helposti todentaa, validoida ja tunnustaa kaikenkokoisia ja -muotoisia osaamiskokonaisuuksia.

Toimenpide 4. Kehitetään innovatiivisia oppijakeskeisiä opetus- ja oppimismateriaaleja ja -menetelmiä

• kuten monitieteellistä, hankepohjaista, osaamisperustaista oppimista, ”oppimistehtaita”, värkkäystiloja (makerspaces)³²  ja positiivista koulutusta³³
• hyödyntämällä eurooppalaisia osaamiskehyksiä³⁴  ja niistä johdettuja välineitä (esimerkiksi DigComp³⁵ , EntreComp³⁶ , FreenComp, LifeComp³⁷ ​​​​​​​, GreenComp³⁸ ​​​​​​​, SELFIE WBL³⁹ ​​​​​​​, Test your digital skills⁴⁰ ​​​​​​​ ja eurooppalainen digitaalisten taitojen todistus⁴¹ )
• käyttämällä niin koulussa tapahtuvassa oppimisessa kuin työssäoppimisessa innovatiivisia opetusvälineitä ja digiteknologiaa, mukaan lukien MOOC-kurssit, simulaattorit, virtuaalitodellisuus ja täydennetty todellisuus sekä tekoäly
• edistämällä ​​​​​​​oppijoiden huippuosaamista⁴²  toimilla, jotka kannustavat ammattiin opiskelevia tutkimaan ​​​​​​​potentiaaliaan innovointiin ja luovuuteen⁴³ . Tämä käynnistää suotuisan kierteen, josta hyötyvät oppijat, opettajat/kouluttajat ja ammatilliset oppilaitokset, jotka voivat integroida parhaita käytäntöjä tavanomaisiin ohjelmiin.⁴⁴

Toimenpide 5. Investoidaan opettajien ja kouluttajien ammatilliseen perus- ja täydennyskoulutukseen⁴⁵

• pedagogisten, teknisten, vihreiden ja digitaitojen osalta, mukaan lukien verkko- ja etäoppimisen edellyttämät taidot
• sisällyttämällä opettajien ja kouluttajien liikkuvuus oppimis-, kehittämis- ja kansainvälistymisstrategioihin⁴⁶
• tukemalla määriteltyihin hallintojärjestelmiin perustuvan laatukulttuurin toteuttamista.⁴⁷

Toimenpide 6. Perustetaan vahvoja laadunvarmistusmekanismeja

• joiden perustana ovat eurooppalaiset välineet, kuten EQAVET
• tekemällä työtä koulutuksen järjestäjien sertifioimiseksi asiaankuuluvien kansallisten ja/tai kansainvälisten standardointiorganisaatioiden – esim. ISO 21001 tai EFQM – laatimien standardien pohjalta (ks. myös EVTA:n ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen laatumerkki).

Toimenpide 7. Perustetaan tehokkaita palautejärjestelmiä ja tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä

• ottamalla käyttöön menettelyjä, mekanismeja ja välineitä tehokasta palautteenantoa ja arviointia varten osana strategista oppimisprosessia ammatillisen koulutuksen järjestämisessä, jotta voidaan tukea korkealaatuisen‑ koulutustarjonnan kehittämistä ja parantaa oppijoiden mahdollisuuksia
• mahdollistamalla koulutustarjonnan oikea-aikainen mukauttaminen tutkinnon suorittaneiden tehokkaiden seurantajärjestelmien pohjalta⁴⁸ .

Toimenpide 8. Tarjotaan ohjauspalveluja

• Huolehditaan niin nuorten kuin aikuisten laadukkaasta ohjauksesta⁴⁹ , jolla tuetaan heidän ura- ja opiskeluvalintojaan sekä osallistumista elinikäiseen oppimiseen.
• Tarjotaan räätälöityä tukea haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille.
• Annetaan aikuisille mahdollisuuksia käyttää oikeuttaan koulutukseen.

Toimenpide 9. Tarjotaan keinoja aiemman oppimisen validointiin

• Tarjotaan keinoja taitojen validointiin – riippumatta siitä, miten taidot on hankittu, eli myös virallisen koulutuksen ulkopuolella: työssä, kotona tai vapaaehtoistoiminnassa⁵⁰  – yksilöllisen koulutustarjonnan pohjaksi.

Klusteri 2 – Yhteistyö ja kumppanuudet

Toimenpide 10. Yritysten ja oppilaitosten välisten kumppanuuksien perustaminen

• Luodaan kumpaakin osapuolta hyödyttäviä suhteita elinkeinoelämän kanssa muodostamalla pitkäaikaisia yritysten ja oppilaitosten välisiä kumppanuuksia muun muassa innovointia ja taitotarpeiden ennakointia varten.
• Tehdään yhteistyötä opetussuunnitelmien jatkuvaa arvioimista ja päivittämistä varten, jotta voidaan varmistaa niiden merkityksellisyys oppijoiden ja työmarkkinatarpeiden kannalta; tämä koskee erityisesti työssäoppimista ja oppisopimuskoulutusta.
• Tuetaan yrityksiä, muita työnantajia ja erityisesti pk-yrityksiä räätälöidyllä koulutuksella, joka koskee uudelleen‑ ja täydennyskoulutusta.
• Tehdään yhteistyötä julkisten työvoimapalvelujen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa uudelleen- ja täydennyskoulutuksen tarjoamiseksi työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville.
• Tuetaan alakohtaista ja alueellista yhteistyötä, muun muassa osaamissopimukseen⁵¹  liittymistä, ja luodaan synergioita mahdollisen alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman (blueprint) kanssa tarpeen mukaan.
• Tarjotaan pk-yrityksille teknistä tukea, osaamistarpeiden arviointia, välineitä ja menetelmiä.
• Järjestetään oppijoille työssäoppimis-, oppisopimus- ja harjoittelumahdollisuuksia, välineiden jakamista sekä opettaja- ja kouluttajavaihtoja yritysten ja ammatillisten oppilaitosten välillä.⁵²

Toimenpide 11. Soveltava tutkimus ja innovointi

• Tehdään yritysten, erityisesti pk-yritysten, kanssa yhteistyötä soveltavan tutkimuksen⁵³  hankkeissa, joissa on mukana ammattiin opiskelevia ja henkilöstöä.
• Hyödynnetään tai luodaan yhdessä innovaatiokeskittymiä ja teknologian levittämiskeskuksia⁵⁴  tukemaan pk-yritysten innovaatioprosessia, johon osallistuu ammattiin opiskelevia ja henkilöstöä.
• Edistetään uuden tiedon luomista ja levittämistä.⁵⁵

Toimenpide 12. Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen ja liikkuvuusjaksot ulkomailla

• Kehitetään kansainvälistä toimintaa koskevaa strategista suunnittelua, joka liittyy kiinteästi ammatillisen oppilaitoksen kehittämiseen, sekä opetus- ja oppimiskäytäntöjen laatua.⁵⁶
• Luodaan tukirakenteita ja toimenpiteitä, joilla edistetään ammatillisen koulutuksen liikkuvuusjaksojen (myös virtuaaliliikkuvuuden) laatua ja varmistetaan se ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden verkoston osapuolten kesken Erasmus+ -laatustandardien⁵⁷  mukaisesti.
• Käynnistetään aloitteita, joiden avulla pyritään saamaan oppijoita, opettajia ja kouluttajia (myös yrityksissä) sekä asiantuntijoita hyödyntämään Erasmus+ -ohjelman (avaintoimi 1) tarjoamia mahdollisuuksia osallistua liikkuvuustoimintoihin ulkomailla.

Toimenpide 13. Yrittäjyystaitojen ja -aloitteiden edistäminen

• Kehitetään ammattikoulutusorganisaatioihin⁵⁸ ​​​​​​​ yrittäjyyskulttuuri, johon kuuluvat johtajat, henkilökunta, opettajat ja kouluttajat sekä oppijat.⁵⁹
• Tehdään yhteistyötä paikallisten kumppaneiden kanssa oppijoiden yrittäjyystaitojen ja -asenteiden kehittämiseksi, jotta voidaan vastata reaalimaailman haasteisiin.
• Tarjotaan ammattiin opiskeleville yrityshautomoita tai tuetaan niitä heidän yrittäjyystaitojensa ja yrittäjyyttä koskevien aloitteiden⁶⁰  kehittämiseksi.

Toimenpide 14. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisääminen

• Toteutetaan tiedotuskampanjoita ja -toimenpiteitä⁶¹ , joilla pyritään lisäämään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta, ja osallistutaan niihin aktiivisesti.
• Tiedotetaan ammatillisen koulutuksen kautta saatavilla olevista työmahdollisuuksista ja houkutellaan nuoria ja aikuisia (myös perus- ja toisen asteen oppilaitosten oppilaita) ammatillisen koulutuksen oppimispoluille.
• Perustetaan kansainvälisiä ammatillisen koulutuksen kampuksia tai kesäkursseja⁶² , jotka on suunnattu ammatillisten oppilaitosten oppijoille, opettajille ja kouluttajille ja johtajille, ammattiliitoille sekä henkilöille, jotka pohtivat tulevia ammatillisia opiskeluvaihtoehtoja. Niissä voitaisiin keskittyä tiettyihin ammattialoihin, tuotteisiin tai palveluihin sekä monitahoisiin yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviin haasteisiin.

Toimenpide 15. Ammattitaitokilpailut

• Edistetään oppijoiden osallistumista alakohtaisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin tavoitteena lisätä ammattikoulutuksen houkuttelevuutta ja siihen liittyvää huippuosaamista (esim. WorldSkills- ja/tai EuroSkills-ammattitaitokilpailut). On huomattava, että palkinnot eivät kuulu tukikelpoisiin kustannuksiin talousarviossa.

Klusteri 3 – Hallinto ja rahoitus

Toimenpide 16. Ammatillisen koulutuksen autonomia ja tehokas hallinto

• Parannetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien valmiuksia tehdä itsenäisesti ja vastuullisesti päätöksiä koulutukseen, organisaatioon, rahoitukseen, henkilöstöön ja muihin tekijöihin liittyvistä seikoista niiden toteuttaessa toimintaa kansallisissa säännöissä ja säännöksissä määritellyissä puitteissa.⁶³
• Otetaan ammatillisen koulutuksen järjestelmien hallintoon mukaan asianomaisia sidosryhmiä, erityisesti yrityksiä, kauppakamareita, ammatillisia ja alakohtaisia järjestöjä, ammattiliittoja, kansallisia ja alueellisia viranomaisia sekä työmarkkinaosapuolia, oppijoiden edustajat mukaan lukien.

Toimenpide 17. Osaamisen kehittämistä ja hallintaa koskeva strateginen lähestymistapa

• Osallistutaan aktiivisesti kansallisiin ja alueellisiin osaamisen hallintajärjestelmiin. 
• Annetaan osaamisnäkökulmasta aineksia työllisyys- ja sosiaalipolitiikan laadintaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.

Toimenpide 18. Luodaan yhdessä osaamisen ekosysteemejä

• Innostetaan asiaankuuluvia talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia sekä muita oppilaitoksia ja koulutuslaitoksia osallistumaan paikallisiin osaamisen ekosysteemeihin tai luomaan ekosysteemejä, jotka tukevat innovointia, älykkään erikoistumisen strategioita, klustereita ja sektoreita sekä arvoketjuja (teollisuuden ekosysteemejä).
• Mahdollistetaan paikallisten osaamisekosysteemien osallistuminen ulkomaisten investointien⁶⁴  houkuttelemiseen varmistamalla osaamisen oikea-aikainen tarjoaminen yrityksille, jotka investoivat paikallisesti.

Toimenpide 19. Kehitetään kestäviä rahoitusmalleja

• Yhdistetään julkinen ja yksityinen rahoitus⁶⁵  sekä tuloja tuottava toiminta, ja hyödynnetään täysimääräisesti tulosperusteisia rahoitusjärjestelmiä (tapauksen mukaan).

Toimenpide 20. Hyödynnetään täysimääräisesti kansallisia ja EU:n rahoitusvälineitä

• Tähän voi sisältyä koulutustoimien tukeminen, oppijoiden ja henkilöstön liikkuvuus, soveltava tutkimustoiminta, infrastruktuuri-investoinnit ammatillisten oppilaitosten nykyaikaistamiseksi kehittyneillä laitteilla sekä johtamisjärjestelmien käyttöönotto ammatillisen koulutuksen organisaatioiden ja niiden tarjoamien palvelujen huippuosaamisen ja kestävyyden varmistamiseksi.

Hankkeessa on yksilöitävä selkeästi kukin valittu toimenpide ja esitettävä perustelut niiden valinnalle sekä kuvailtava, miten kyseisten toimenpiteiden avulla toteutettava työ edistää konkreettisesti asiaankuuluvien työpakettien toteuttamista ja hankkeen yleisten tavoitteiden saavuttamista.

Odotettu vaikutus

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden eurooppalaisten verkostojen asteittaisen perustamisen ja kehittämisen odotetaan lisäävän ammatillisen koulutuksen kykyä mukauttaa osaamistarjontaa talouden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja varmistaa, että ammatillinen koulutus on eturintamassa tarjoamassa ratkaisuja nopeasti muuttuvien taitotarpeiden asettamiin haasteisiin.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt muodostavat oleellisen osan ”osaamiskolmiosta”, jolla tarkoitetaan yritysten, koulutusalan ja tutkimusalan tiivistä yhteistyötä, ja niillä on keskeinen rooli innovointia ja älykästä erikoistumista tukevien taitojen tarjoamisessa. Tästä syystä niiden odotetaan varmistavan laadukkaat taidot ja valmiudet, jotka johtavat laadukkaisiin työpaikkoihin ja koko uran mittaisiin mahdollisuuksiin ja vastaavat innovatiivisen, osallistavan ja kestävän talouden tarpeita.

Koska ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt on ankkuroitu lujasti alueellisiin tai paikallisiin toimintaympäristöihin mutta ne toimivat samalla transnationaalisella tasolla, ne muodostavat lujia ja kestäviä kumppanuuksia ammatillisen koulutuksen yhteisön ja työelämän välillä kansallisella tasolla ja yli rajojen. Ne vaikuttavat myös ammatillisen koulutuksen kansainvälistymiseen tuomalla yhteen kumppaneita eri puolilta maailmaa. Niiden tavoitteena on huippuosaamisen ”ylöspäin tapahtuva lähentyminen” ammatillisessa koulutuksessa. Siihen pääseminen olisi vaikeaa ilman EU:n tarjoamia kannustimia, teknistä tukea ja vastavuoroisen oppimisen mahdollisuuksia.

Levittämällä hankkeiden tuotoksia laajalti transnationaalisella, kansallisella ja/tai alueellisella tasolla sekä laatimalla hankkeen tuotosten asteittaista käyttöönottoa koskeva pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon kansalliset ja alueelliset kehittämisstrategiat ja älykkään erikoistumisen strategiat, yksittäisten hankkeiden odotetaan sitouttavan alan sidosryhmiä osallistujaorganisaatioissa ja niiden ulkopuolella ja varmistavan kestävän vaikutuksen hankkeen elinkaaren jälkeen.

Arviointikriteerit

Tässä yhteydessä sovelletaan seuraavia arviointikriteereitä:

Hankkeen relevanssi (enintään 35 pistettä)

• Yhteys toimintapolitiikkaan: Ehdotuksessa osoitetaan, miten ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden transnationaalinen yhteistyöverkosto edistää kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta annetussa neuvoston suosituksessa⁶⁶ ​​​​​​​ sekä Osnabrückin julistuksessa⁶⁷  esitettyjen poliittisten painopisteiden tavoitteiden saavuttamista.
• EU:n arvot: Hanke-ehdotus on merkityksellinen EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – kunnioittamisen ja edistämisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunnan kannalta.
• Johdonmukaisuus: Missä määrin hanke-ehdotuksella vastataan ehdotuspyynnön tavoitteisiin, tavoitteet ovat selkeästi määriteltyjä ja realistisia ja ehdotuksella käsitellään osallistujaorganisaatioille merkittäviä kysymyksiä. Missä määrin hanke-ehdotus perustuu riittävään tarveanalyysiin.
• Toiminta: Missä määrin kolmesta klusterista valitut toimintamuodot on yksilöity selkeästi, kuvailtu ja yhdistetty hankkeen yleisiin tavoitteisiin.
• Innovointi: Hanke-ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdotus johtaa innovatiivisiin tuloksiin ja ratkaisuihin sen alalla yleensä tai siinä maantieteellisessä toimintaympäristössä, jossa hanke toteutetaan (esimerkiksi sisältö, tuotokset, sovelletut työskentelymenetelmät, mukana tai kohteena olevat organisaatiot ja henkilöt).
• Alueellinen ulottuvuus: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, että se liittyy alueelliseen kehittämisen ja älykkään erikoistumisen strategioihin, jotka perustuvat paikallisten/alueellisten haasteiden tunnistamiseen kussakin osallistuvassa maassa.
• Yhteistyö ja kumppanuudet: Missä määrin hanke-ehdotuksessa asianmukaisesti yksilöidään ja otetaan mukaan merkittävimmät kumppanit, joita hankkeen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ja selostetaan, miten luodaan sekä paikallisella että transnationaalisella tasolla ammatillisen koulutuksen yhteisön ja yritysten (joita voivat edustaa elinkeinoelämän järjestöt tai yhdistykset) välille vahvat ja kestävät suhteet, joissa vuorovaikutus on molemminpuolista ja hyödyttää kaikkia osapuolia.
• Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksesta käy selkeästi ilmi tulosten avulla yksilöiden (oppijoiden ja/tai henkilöstön), oppilaitosten ja järjestelmän tasolla tuotettava lisäarvo, jota kumppanien olisi vaikea saada aikaan ilman eurooppalaista yhteistyötä.
• Kansainvälistyminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi sen panos ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen kansainväliseen ulottuvuuteen, mukaan lukien ammatillisen koulutuksen oppijoiden ja henkilöstön transnationaalista liikkuvuutta ja kestäviä kumppanuuksia edistävien strategioiden laatiminen.
• Digitaidot: Missä määrin hanke-ehdotus sisältää digitaitojen kehittämiseen liittyviä toimintoja (kuten osaamistarpeiden ennakointia, innovatiivisia opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä ja ohjausta).
• Vihreät taidot: Missä määrin hanke-ehdotus sisältää kierto- ja vihreään talouteen siirtymiseen liittyviä toimintoja (kuten osaamistarpeiden ennakointia, innovatiivisia opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä ja ohjausta).
• Sosiaalinen ulottuvuus: Hanke-ehdotukseen sisältyy laaja-alainen pyrkimys käsitellä eri toiminnoissa monimuotoisuutta ja edistää yhteisiä arvoja, tasa-arvoa, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, ja syrjimättömyyttä sekä sosiaalista osallisuutta myös erityistarpeisten tai sellaisten henkilöiden osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 25 pistettä)

• Johdonmukaisuus: Hankkeen kokonaissuunnittelu takaa hankkeen tavoitteiden ja toiminnan johdonmukaisuuden. Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintamuotoja ja palveluja, joilla yksilöidyt tarpeet täytetään ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin.
• Toiminta: Kunkin kolmesta klusterista valitun toimintamuodon mukaisesti toteutettava työ kuvaillaan selkeästi: sen odotetut tulokset/tuotokset sekä sen konkreettinen vaikutus asiaankuuluvien työpakettien toteuttamiseen ja hankkeen yleisten tavoitteiden saavuttamiseen.
• Menetelmä: Ehdotetun menetelmän laatu ja käyttökelpoisuus ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten tuottamiseksi.
• Hallinto: Koordinaattori osoittaa kykenevänsä moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan transnationaalisia verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisessa ympäristössä sekä vakiinnuttaa vankat hallintojärjestelyt. Aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hanke-ehdotuksessa osoitetaan asianmukaiset resurssit kullekin toimintamuodolle. Hanke-ehdotuksessa määritellään selkeät keskeiset suorituskykyindikaattorit ja niiden arvioinnin ja saavuttamisen aikataulu.
• Budjetti: Budjetti sisältää onnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, joita ei ole yli- eikä aliarvioitu. Hanke-ehdotus on kustannustehokas, ja kullekin toimintamuodolle on osoitettu asianmukaiset resurssit.
• Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia. Työohjelma sisältää asianmukaiset valmistelu-, toteutus-, seuranta-, hyödyntämis-, arviointi- ja tulostenlevitysvaiheet.
• Laadunvalvonta: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit on yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen on varauduttu asianmukaisin toimin. Hankkeeseen on sisällytetty asiantuntijoiden suorittamia arviointiprosesseja. Näihin prosesseihin sisältyy riippumaton ulkoinen arviointi hankkeen puolivälissä ja sen päättyessä.
• Jos hankkeeseen sisältyy liikkuvuustoimintaa (oppijoille ja/tai henkilöstölle): 
  • kuinka laadukkaita ovat kyseisen toiminnan käytännön järjestelyt sekä hallinto- ja tukijärjestelyt
  • edistääkö tämä toiminta hankkeen tavoitteita, ja onko siinä asianmukainen määrä osallistujia
  • kuinka laadukkaat ovat järjestelyt, joilla tunnustetaan ja validoidaan osallistujien oppimistulokset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden ja periaatteiden mukaisesti.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

• Rakenne: Hankkeessa on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, osaaminen, kokemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpuolisen onnistumisen. Kunkin kumppanin rooli on määritelty selkeästi ja sen tuoma lisäarvo selitetty.
• Ylöspäin suuntautuva lähentyminen: Missä määrin kumppanuus kokoaa yhteen ammatillisen koulutuksen tai työelämän alalla toimivia organisaatioita, joiden ammatillista koulutusta koskevat lähestymistavat ovat eri kehitysvaiheissa, ja mahdollistaa sujuvan ja tehokkaan asiantuntemuksen ja tietämyksen vaihdon näiden kumppanien välillä.
• Maantieteellinen ulottuvuus: Missä määrin kumppaniverkostoon kuuluu asianmukaisia kumppaneita eri maantieteellisiltä alueilta ja missä määrin hakija on perustellut kumppaniverkoston maantieteellisen kokoonpanon ja osoittanut, että se on merkittävä ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, sekä missä määrin kumppaniverkostoon kuuluu useita paikallisen ja alueellisen tason asianmukaisia kumppaneita.
• Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuminen: Hankkeeseen mahdollisesti osallistuvat ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot tuovat siihen olennaista lisäarvoa.
• Yhteistyö: Osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden mahdollisten sidosryhmien välinen päätöksenteko ja viestintä on kuvailtu selkeästi ja yksityiskohtaisesti (kuten kokousten määrä ja aikataulu, ryhmien kokoonpano, tavoitteiden ja odotettujen saavutusten kuvaus) ja esitetty hanketta koskevassa Ganttin prosessikaaviossa / aikajanassa.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

• Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidosryhmät hyödyntävät hankkeen tuloksia. Se sisältää keinot hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen.
• Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän tulostenlevityssuunnitelman sekä tavoitteet, toimenpiteet, aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti levitettyä muun muassa sidosryhmille, päättäjille, ammatinvalinnanohjaajille, yrityksille ja nuorille oppijoille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen. Hanke-ehdotuksesta käy myös ilmi, mitkä kumppanit vastaavat tulosten leivittämisestä.
• Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksesta käyvät ilmi hankkeen mahdolliset vaikutukset  
  • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
  • muihin kuin hankkeeseen suoraan osallistuviin organisaatioihin ja henkilöihin, sekä mahdollisuus laajentaa vaikutuksia ammattitaitojen kehittämiseen alueellisella, valtakunnallisella ja/tai Euroopan tasolla.
• Hanke-ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä sekä selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä).
• Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selostetaan, miten ammatillisen koulutuksen huippuyksikköä kehitetään edelleen. Hanke-ehdotus sisältää pitkän aikavälin toimintasuunnitelman hankkeen tuotosten asteittaista käyttöönottoa sekä koulutuksen järjestäjien ja asianmukaisella tasolla toimivien keskeisten teollisuuden sidosryhmien kestäviä kumppanuuksia varten.  Suunnitelmassa esitetään asianmukaiset hallintorakenteet sekä skaalattavuutta ja rahoituksen kestävyyttä koskevat suunnitelmat, mukaan lukien (eurooppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahoitusvarat, joiden avulla varmistetaan, että aikaansaadut tulokset ja hyödyt ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 70 pistettä (kaikkiaan 100 pisteestä), jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon myös kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet: vähintään 18 pistettä arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”, vähintään 13 pistettä kriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” ja 11 pistettä sekä kriteeristä ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” että kriteeristä ”vaikuttavuus”.

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” saadun pistemäärän perusteella. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”vaikuttavuus” saadun pistemäärän perusteella.

Jos paremmuusjärjestystä ei saada selville tällä tavalla, etusijan määrittämiseksi voidaan ottaa huomioon hankkeiden koko asiakirja-aineisto ja myönteisten synergioiden syntyminen hankkeiden välille taikka muita ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät kirjataan paneelin raporttiin. 

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Huippuosaamismerkki

Hanke-ehdotuksille, jotka saavat laatupisteitä yli kynnysarvon ja kokonaispisteistä vähintään 75 prosenttia mutta joita ei voida rahoittaa Erasmus+ -ohjelmasta ehdotuspyynnön puitteissa käytettävissä olevan rahoituksen puuttumisen vuoksi, voidaan myöntää huippuosaamismerkki eli todistus, joka on osoitus ehdotuksen laadukkuudesta ja jonka avulla sille on helpompi saada vaihtoehtoista kansallista tai alueellista rahoitusta.

Huippuosaamismerkki on laatutodistus, joka myönnetään korkealaatuisille hanke-ehdotuksille, joille ei voida myöntää Erasmus+ -rahoitusta varojen puutteen vuoksi.⁶⁸  Merkillä tunnustetaan ehdotuksen laatu, ja se helpottaa vaihtoehtoisen rahoituksen hakemista. Paikallisen tai alueellisen tason rahoituselimet voivat suoraan päättää rahoittaa huippuosaamismerkin saanutta hanke-ehdotusta komission riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman korkealaatuisen arviointimenettelyn perusteella ilman uuden täyden arviointimenettelyn suorittamista. Huippuosaamismerkin myöntäminen voi myös helpottaa vaihtoehtoisen rahoituksen saamista Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tai Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen⁶⁹  73 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Hakijoille olisi tehtävä selväksi, että huippuosaamismerkin myöntäminen ei takaa vaihtoehtoisen rahoituksen saamista automaattisesti, koska mahdollinen päätös merkin saaneen hanke-ehdotuksen rahoittamisesta kuuluu EAKR:n, ESR+:n tai muiden kansallisen tai alueellisen tason rahoituselinten hallintoviranomaisten, jotka hallinnoivat koheesiopolitiikan varoja, yksinomaiseen harkintavaltaan.  

Jos hakija antaa hakemuslomakkeella asiaa koskevan ennakkoluvan, merkin saanutta hanke-ehdotusta koskevat tiedot voidaan jakaa koheesiopolitiikan varojen käytöstä vastaaville hallintoviranomaisille ja muille mahdollisille kansallisen tai alueellisen tason rahoituselimille, joita asia koskee, kansallisten toimistojen välityksellä kunnioittaen täysin ehdotuksen luottamuksellisuutta ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Avustuksen myöntävä viranomainen määrittää rahoituksen määrän hankkeen alustavan talousarvion, arviointitulosten ja 80 prosentin rahoitusosuuden pohjalta.

EU-avustus on enintään 4 miljoonaa euroa hanketta kohden.

Rahoitustuki kolmansille osapuolille avustusten tai palkintojen muodossa ei ole sallittua.

Vapaaehtoistyön tekijöiden kustannukset ovat tukikelpoisia. Ne korvataan vapaaehtoisten yksikkökustannuksia koskevassa komission päätöksessä⁷⁰  vahvistettujen yksikkökustannusten perusteella.

Pk-yritysten omistajille aiheutuvat yksikkökustannukset ovat tukikelpoisia. Ne korvataan pk-yritysten yksikkökustannuksia koskevassa komission päätöksessä⁷¹  vahvistettujen yksikkökustannusten perusteella.

Asiaa koskevaan työpakettiin olisi sisällyttävä vähintään yhden sellaisen vuotuisen kokouksen kustannukset (yksi edustaja hankkeen kustakin täysivaltaisesta kumppaniorganisaatiosta), jonka Euroopan komissio / Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto järjestää tai joka järjestetään niiden aloitteesta ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden välistä hyvien käytäntöjen vaihtamista ja vastavuoroista oppimista varten.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattama toiminta.
3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan kertakorvauksen erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa. Tarkempia tietoja tämän oppaan C-osan jaksossa ”Avustuskelpoiset välittömät kustannukset”.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).​​​​​​​

 

Footnote

1. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32020H1202%2801%29 ↩ back
2. https://www.cedefop.europa.eu/files/osnabrueck_declaration_eu2020.pdf ↩ back
3. Ks. esite Ammatillinen koulutus: Tämän päivän ja tulevaisuuden taitoja. ↩ back
4. Osaamisen ekosysteemeillä tarkoitetaan alueellisia tai alakohtaisia sosiaalisia muodostelmia, joissa kehitetään ja hyödynnetään inhimillisiä valmiuksia tuottaviin tarkoituksiin (Finegold 1999). Niiden perusosatekijöitä ovat liiketoimintaympäristöt ja niihin liittyvät liiketoimintamallit, institutionaaliset/poliittiset kehykset, työvoiman sitouttamisen muodot, työpaikkojen rakenne sekä niiden muodostamiseen liittyvien taitojen ja järjestelmien taso (Buchanan ym. 2001). Ks. A guide to the skill ecosystem approach to workforce development. ↩ back
5. Aluekehityspolitiikka – Alueellinen kehitys on laaja termi, mutta sitä voidaan pitää yleisenä pyrkimyksenä vähentää alueellisia eroja tukemalla (työllisyyttä ja vaurautta tuottavaa) taloudellista toimintaa alueilla. ↩ back
6. Innovoinnilla tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen (tavaran tai palvelun) tai menetelmän, uuden markkinointimenetelmän tai uuden organisatorisen menetelmän toteuttamista liiketoimintatavoissa, työpaikkaorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. ↩ back
7. Älykäs erikoistuminen on paikkalähtöinen lähestymistapa, jolle on tunnusomaista strategisten toiminta-alueiden määrittely, joka perustuu sekä talouden vahvuuksien ja mahdollisuuksien analyysiin että yrittäjyyttä edistävään prosessiin, johon sidosryhmät osallistuvat laajasti. Se on ulospäin suuntautuva, ja siinä sovelletaan laajaa tulkintaa innovoinnista. ↩ back
8. Teollisuuden klusterit ovat tietyssä paikassa sijaitsevien ja tiivistä yhteistyötä tekevien erikoistuneiden yritysten (usein pk-yritysten) ja muiden niihin liittyvien tukitoimijoiden muodostamia ryhmiä. Euroopassa on noin 3000 erikoistunutta klusteria. Uudistetussa EU:n teollisuuspolitiikassa klusterit katsotaan tehokkaaksi teollista innovointia tukevaksi välineeksi. Ks. Euroopan klusteriyhteistyöfoorumi (ECCP). ↩ back
9. Ks. julkaisu Education in the knowledge triangle. ↩ back
10. Sellaisina kuin ne on määritelty elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22. toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa. ↩ back
11. Ks. Euroopan koulutussäätiön (ETF) julkaisu Public-Private Partnerships for inclusive skills development. ↩ back
12. Ks. esimerkiksi maatalouden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP-AGRI) tekemä työ kilpailukykyisen ja kestävän maa- ja metsätalouden edistämiseksi. ↩ back
13. Ks. 14 teollisuuden ekosysteemiä, jotka on kuvattu vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittämistä koskevassa komission tiedonannossa sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2021) 351, Annual Single Market Report 2021. ↩ back
14. Ks. Berliinin julistus kestävää kehitystä edistävästä koulutuksesta. ↩ back
15. Esimerkiksi eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF), ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä (EQAVET), neuvoston suositusta laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista ja neuvoston suositusta avaintaidoista. ↩ back
16.  

    https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=25692&langId=en

    https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=25693&langId=en 

    https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=26252&langId=en

    https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=26951&langId=en ↩ back

17. Niitä voidaan myös täydentää muulla kumppaneiden kesken sovitulla toiminnalla. ↩ back
18. Ks. Cedefopin työ aiheista Skills for the labour market ja Matching skills. ↩ back
19. https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1415&langId=fi  ↩ back
20. Sellaisina kuin ne on määritelty elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22. toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa. ↩ back
21. Ks. Cedefopin julkaisut ”Digital, greener and more resilient” ja ”The green employment and skills transformation” sekä vihreässä siirtymässä tarvittavien taitojen luokitusjärjestelmä ESCO.  ↩ back
22. Osallistavaa teknistä ja ammatillista koulutusta ja taitojen kehittämistä koskeva ILO:n opas ”Guide on making TVET and skills development inclusive for all”. ↩ back
23. Tässä hyödynnetään myös jo olemassa olevia osaamista koskevan tiedon hankinnan välineitä, kuten Cedefopin OVATE-työkalua, ja muita taitoja koskevia aloitteita, joilla pyritään tarjoamaan työmarkkinoiden kannalta merkityksellistä koulutusta, esimerkiksi osaamissopimusta ja alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevia suunnitelmia (blueprint). ↩ back
24. Ks. Process model for the cooperation between VET and HE institutions ja tuleva OECD:n tutkimus ”Pathways to Professions: Understanding higher vocational and professional tertiary education systems”. ↩ back
25. Ks. Michele Schweisfurtha: Learner-Centred Education in International Perspective. ↩ back
26. Ks. Suomen esimerkki. ↩ back
27. Mukaan lukien ”kotikansainvälistyminen”, joka on määritelty ”kansainvälisen ja kulttuurienvälisen ulottuvuuden tarkoituksenmukaiseksi sisällyttämiseksi kaikkien opiskelijoiden viralliseen ja epäviralliseen opetussuunnitelmaan kotimaisissa oppimisympäristöissä”. Ks. Beelen & Jones, 2015. ↩ back
28. Ks. Euroopan koulutussäätiön (ETF) julkaisu ”A handbook for policy makers and social partners” työssäoppimisesta. ↩ back
29. Eurooppalaisissa ammatillisen koulutuksen ydinprofiileissa kuvaillaan ammattiprofiileja vastaavat keskeiset oppimistulokset, jotka ovat yhteisiä ja merkityksellisiä kaikkien EU-maiden kansallisille ammatillisen koulutuksen ohjelmille tietyillä ammattialoilla. ↩ back
30. Ks. Cedefopin tutkimus: Comparing Vocational Education and Training Qualifications. ↩ back
31. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32022H0627%2802%29&qid=1656349729862 ↩ back
32. Värkkäystilat ovat yhteisiä työtiloja tekemistä, oppimista, tutkimista ja jakamista varten (ks. JRC:n raportti). ↩ back
33. Ks. The state of positive education ja IPEN international positive education network. ↩ back
34. Ks. Margherita Bacigalupon tutkimus: Competence frameworks as orienteering tools. ↩ back
35. Eurooppalainen digitaalisten taitojen puitekehys. ↩ back
36. Eurooppalainen yrittäjyystaitojen viitekehys EntreComp. ↩ back
37. Eurooppalainen henkilökohtaista, sosiaalista ja oppimaan oppimista koskevan osaamisen viitekehys. ↩ back
38. Ks. kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys, ”GreenComp”, ja UNESCO-UNEVOCin opas Greening Technical and Vocational Education and Training: A Practical Guide for Institutions. ↩ back
39. Tiedot SELFIE-välineen mukauttamisesta työssäoppimiseen ovat verkossa. ↩ back
40. Ks. Testaa digitaitosi | Europass ↩ back
41. Eurooppalainen digitaalisten taitojen todistus on digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa suunniteltu toimi. ↩ back
42. Ks. esimerkiksi alankomaalainen MBO Excellence -aloite. ↩ back
43. JRC on tutkinut, miten luovuutta edistetään elinikäisessä oppimisessa, myös ammatillisessa koulutuksessa. ↩ back
44. Katso esimerkkejä JRC:n tutkimuksen ”Creativity – a transversal skill for lifelong learning” taulukossa 3. ↩ back
45. Ks. opettajien ja kouluttajien ammatillista kehittymistä koskeva Cedefopin työ. ↩ back
46. Ks. neuvoston päätelmät opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden lisäämisestä erityisesti EU:n alueella perus- ja täydennyskoulutuksen aikana. ↩ back
47. Ks. myös EU:n Teacher Academies -aloite. ↩ back
48. Ks. Tracking Learning and Career Paths of VET graduates to improve quality of VET provision, Mapping of VET graduate tracking measures ja Mapping the state of graduate tracking policies and practices sekä neuvoston suositus tutkinnon suorittaneiden seurannasta. ↩ back
49. Ks. Euroguidance-verkko, neuvoston päätöslauselma elinikäisen ohjauksen suuremmasta roolista elinikäisen oppimisen strategioissa, julkaisu Investing in career guidance sekä Cedefopin työ aiheesta elinikäinen ohjaus. ↩ back
50. Ks. Cedefopin työ aiheesta Validation of non-formal and informal learning sekä neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista. ↩ back
51. Ks. osaamissopimus. ↩ back
52. Tähän voi sisältyä koulutusyhteenliittymien (ks. Itävallan malli) ja yritysten yhteisten koulutuskeskusten (ks. Saksan malli) perustaminen ja toiminta. Ks. myös Alankomaiden esimerkki yritysten ja koulutussektorin välisistä kumppanuuksista tieto- ja viestintätekniikan alalla. ↩ back
53. Ks. esimerkki Kanadan korkeakouluista ja laitoksista, jotka hyödyntävät soveltavaa tutkimusta vahvistaakseen valmiuksiaan innovoida ja hyödyntää vahvoja yhteyksiään teollisuuteen ja yhteisöihin, ja ammatillisen koulutuksen keskuksen NCVER:n julkaisut ”Developing vet applied research: steps towards enhancing VET's role in the innovation system” sekä ”SMEs and TAFEs collaborating through applied research for growth”. ↩ back
54. Ks. Fraunhofer-instituutin esimerkki tietämyksen siirtämisestä instituutin tutkimuksesta yksityisille yrityksille. ↩ back
55. Ks. EU valorisation policy: making research results work for society. ↩ back
56. Ks. GO-international – A practical guide on strategic internationalisation in VET. ↩ back
57. Ks. ”Erasmus Quality Standards for mobility projects in the fields of adult education, vocational education and training, and school education” ja mallit liikkuvuus- ja opintosopimuksia varten. ↩ back
58. Ks. UNESCO-UNEVOCin opas ”Entrepreneurial learning for TVET institutions – A practical guide”. ↩ back
59. Ks. EntreComp: eurooppalainen yrittäjyystaitojen viitekehys. Ks. JA Europe ihmisten valmentamisesta työelämään ja yrittäjyyteen. ↩ back
60. Ks. asiantuntijaryhmän loppuraportti ”Entrepreneurship in Vocational Education and Training”, esimerkki yrittäjyyskasvatuksesta: Itävallan kansallinen toimintasuunnitelma ja asiakirja ”A guide for fostering entrepreneurship education”. ↩ back
61. Ks. esimerkiksi saksalainen Sommer der Berufsausbildung. ↩ back
62. Ks. esimerkit: kesäkurssi, tech camp -tapahtuma ja kesäleiri vammaisille lapsille. ↩ back
63. Ottaen huomioon pedagoginen, rahoituksellinen ja hallinnon toiminnallinen autonomia, joka on mukautettu tehokkaisiin vastuuvelvollisuusmekanismeihin. Ks. myös Georg Spöttlin artikkeli ”Autonomy of (Vocational) Schools as an Answer to Structural Changes”. ↩ back
64. Ks. Kanadan ja Singaporen esimerkit. ↩ back
65. Ks. OECD Education GPS ja Funding Mechanisms for Financing Vocational Training: An Analytical Framework. ↩ back
66. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=uriserv:OJ.C_.2020.417.01.0001.01.ENG ↩ back
67. https://www.cedefop.europa.eu/files/osnabrueck_declaration_eu2020.pdf ↩ back
68. Erasmus+ ohjelmaa (2021–2027) koskevan asetuksen 32 artiklan 3 kohta. ↩ back
69. EUR-Lex – 32021R1060 – FI – EUR-Lex (europa.eu) ↩ back
70. https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/common/guidance/unit-cost-decision-volunteers_en.pdf ↩ back
71. unit-cost-decision-sme-owners-natural-persons_en.pdf (europa.eu) ↩ back