Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä koskevalla aloitteella tuetaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa huippuosaamiseen, ja siihen osallistuu useita erilaisia paikallisia sidosryhmiä. Sen avulla ammatilliset oppilaitokset voivat nopeasti mukauttaa osaamisen tarjontaa muuttuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, myös digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt toimivat tietyssä paikallisessa toimintaympäristössä ja muodostavat osaamisekosysteemien selkärangan innovoinnin, aluekehityksen ja sosiaalisen osallisuuden kannalta, ja ne tekevät yhteistyötä muissa maissa sijaitsevien ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden kanssa kansainvälisten yhteistyöverkostojen välityksellä.

Ne tarjoavat mahdollisuuksia nuorten peruskoulutukseen sekä aikuisten jatko- ja uudelleenkoulutukseen joustavan ja oikea-aikaisen koulutustarjonnan avulla, joka vastaa dynaamisten työmarkkinoiden tarpeita vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä. Ne toimivat paikallisten yritysten innovaatioiden katalysaattoreina tekemällä tiivistä yhteistyötä yritysten ja erityisesti pk-yritysten kanssa.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt varmistavat laadukkaat taidot ja valmiudet, jotka johtavat laadukkaisiin työpaikkoihin ja koko uran mittaisiin mahdollisuuksiin, jotka vastaavat innovatiivisen, osallistavan ja kestävän1  talouden tarpeita.

Tässä ehdotetulle ammatillisen huippuosaamisen käsitteelle on tunnusomaista kokonaisvaltainen oppijakeskeinen lähestymistapa, jossa ammatillinen koulutus

• on kiinteä osa osaamisen ekosysteemejä2  ja edistää alueellista kehitystä3 , innovointia4 , älykästä erikoistumista5  ja klusteristrategioita6  sekä erityisiä arvoketjuja ja teollisuuden ekosysteemejä7
• on osa osaamiskolmioita8  ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden koulutussektorien, tiedeyhteisön, luovien alojen ja elinkeinoelämän kanssa
• antaa oppijoille mahdollisuuden hankkia ammatillisia (työtehtäväkohtaisia) ja avaintaitoja9  laadukkaalla tarjonnalla, jota tuetaan laadunvarmistuksella
• luo innovatiivisia kumppanuusmuotoja10  työelämän kanssa ja perustuu opettajien ja kouluttajien täydennyskoulutukseen, innovatiivisiin opetusmenetelmiin, opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen ja ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisstrategioihin.

Toiminnon tavoitteet

Tällä toiminnolla tuetaan ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden kansainvälisten yhteistyöverkostojen asteittaista perustamista ja kehittämistä. Näin edistetään osaamisen ekosysteemien luomista innovointia, alueellista kehitystä ja sosiaalista osallisuutta varten.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt toimivat kahdella tasolla:

1. kansallisella tasolla, jolloin niihin osallistuu monia erilaisia paikallisia sidosryhmiä ja ne luovat osaamisen ekosysteemejä innovointia, alueellista kehitystä ja sosiaalista osallisuutta varten tehden samalla yhteistyötä muissa maissa toimivien ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen kanssa kansainvälisten yhteistyöverkostojen kautta
2. kansainvälisellä tasolla kokoamalla yhteen huippuyksiköitä, jotka

• ovat suuntautuneet samoille erityisaloille tai samoihin teollisuuden ekosysteemeihin11
• keskittyvät samoihin innovatiivisiin toimintatapoihin (kuten digitaaliset ratkaisut, tekoäly joilla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin (esimerkiksi ilmastonmuutos, digitalisaatio, tekoäly, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen, matalan koulutustason henkilöiden osaamisen täydentäminen), tai
• keskittyvät samoihin innovatiivisiin toimintatapoihin, joilla lisätään olemassa olevien ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden saavutettavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.

Verkostot kokoavat yhteen eri maiden olemassa olevia ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä tai kehittävät ammatillisen huippuosaamisen mallia yhdistämällä eri maiden kumppaneita, jotka aikovat kehittää ammatillista huippuosaamista paikallisessa toimintaympäristössä kansainvälisen yhteistyön avulla. Ne voisivat edistää esimerkiksi uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen toteutusvaihetta tekemällä yhteistyötä niiden yhteisöjen kanssa, jotka ovat mukana aloitteen edistämissä paikallisissa muutoksissa.

Verkostoilla pyritään ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen ”ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen”. Ne ovat avoimia maille, joiden ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden järjestelmä on pitkälle kehittynyt, sekä maille, jotka ovat kehittämässä vastaavia lähestymistapoja, ja niiden tavoitteena on hyödyntää täysimittaisesti ammatillisten oppilaitosten potentiaalia, jotta niillä voi olla liikkeellepaneva rooli kasvun ja innovoinnin tukena.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt on tarkoitettu organisaatioille, jotka tarjoavat ammatillista koulutusta EQF-tasoilla 3–8, mukaan lukien toisen asteen koulutus, toisen asteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkeakoulutusta, sekä korkeakoulutus (esimerkiksi ammattikorkeakoulut).

Hakemuksiin ei voi kuitenkaan kuulua vain toimia, joiden kohteena on yksinomaan kolmannen asteen oppijoita. Hakemuksissa, joissa keskitytään kolmannen asteen ammatilliseen koulutukseen (EQF-tasot 6–8), on oltava vähintään yksi toinen ammatillisen koulutuksen tutkintotaso, joka on EQF-tasoilla 3–5, sekä vahva työssäoppimisen komponentti12 .

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjä koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Hakijana voi olla mikä tahansa johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan laillisesi sijoittautunut osallistujaorganisaatio. Hakijaorganisaatio jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Kaikki ammatillisen koulutuksen alalla tai työelämässä toimivat ja jossakin EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa tai ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitsevat julkiset tai yksityiset organisaatiot (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa) voivat osallistua hankkeisiin täysivaltaisina kumppaneina, sidosyhteisöinä tai liitännäiskumppaneina.

Tällaisia organisaatioita voivat olla esimerkiksi seuraavat (luettelo ei ole tyhjentävä):

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• yritykset tai toimialaa/sektoria edustavat organisaatiot
• kansalliset/alueelliset tutkinnoista vastaavat viranomaiset
• tutkimuslaitokset
• innovaatiokeskukset
• aluekehitysviranomaiset.

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Kumppanuuteen on kuuluttava vähintään kahdeksan täysivaltaista kumppania vähintään neljästä EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta (joista vähintään kaksi on Euroopan unionin jäsenvaltiota).

Kustakin EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta on oltava

a) vähintään yksi yritys tai toimialaa/sektoria edustava organisaatio ja

b) vähintään yksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä (toisella ja/tai kolmannella asteella).

Kumppanuuden muun kokoonpanon pitäisi kuvastaa ehdotuksen erityistä luonnetta.

Myös ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot voivat osallistua hankkeeseen täysivaltaisina kumppaneina, sidosyhteisöinä tai liitännäiskumppaneina (mutta eivät hakijoina), jos osoitetaan, että niiden osallistuminen tuo hankkeeseen olennaista lisäarvoa.

Hankkeen kesto

4 vuotta.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2022-PEX-COVE

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 7. syyskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköissä käytetään tavallisesti järjestelmällistä lähestymistapaa, jonka avulla ammatilliset koulutuslaitokset osallistuvat aktiivisesti ”osaamisen ekosysteemien” luomiseen yhdessä monien erilaisten paikallisten/alueellisten kumppaneiden kanssa. Niiden odotetaan tarjoavan paljon muutakin kuin pelkän laadukkaan ammattitutkinnon.

Jäljempänä esitetään ohjeellinen luettelo ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden tarjoamista tyypillisistä toiminnoista ja palveluista. Hankkeet saavuttavat tavoitteensa luomalla yhdistelmän näistä toiminnoista.

Hankkeeseen on kuuluttava merkityksellisiä tuotoksia, jotka ovat yhteydessä seuraaviin kolmeen klusteriin:

1. vähintään kolmeen hakulomakkeessa mainittuun toimintoon, jotka liittyvät klusteriin 1 – opetus ja oppiminen
2. vähintään kolmeen hakulomakkeessa mainittuun toimintoon, jotka liittyvät klusteriin 2 – yhteistyö ja kumppanuus
3. vähintään kahteen hakulomakkeessa mainittuun toimintoon, jotka liittyvät klusteriin 3 – hallinto ja rahoitus.

Klusteri 1 – Opetus ja oppiminen

i)  Tarjotaan työmarkkinoiden kannalta merkityksellisiä taitoja, muun muassa vihreän ja digitaalisen siirtymän13 ​​​​​​​ edellyttämiä taitoja, elinikäisen oppimisen jatkumossa ja osallistavalla14 ​​​​​​​ lähestymistavalla, joka tarjoaa oppimismahdollisuuksia kaikenikäisille ja kaikenlaisista sosioekonomisista lähtökohdista15 ​​​​​​​ tuleville ihmisille. Yhdistetään ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja koskeva tarjonta ja täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tarjonta (mukaan lukien pienet osaamiskokonaisuudet) osaamista koskevan tiedonhankinnan16  avulla.

ii)  Tarjotaan ohjauspalveluja sekä aiemmin hankitun osaamisen validointia.

iii)  Laaditaan innovatiivisia opetussuunnitelmia, joissa keskitytään sekä teknisiin taitoihin että avaintaitoihin17 ​​​​​​​, samalla kun hyödynnetään eurooppalaisia osaamiskehyksiä ja niistä johdettuja välineitä (esimerkiksi DigComp18 ​​​​​​​, EntreComp19 ​​​​​​​, LifeComp20 ​​​​​​​, SELFIE WBL21 ​​​​​​​ ja eurooppalainen digitaalisten taitojen todistus22 ).

iv)  Kehitetään innovatiivisia oppijakeskeisiä23  opetus- ja oppimismenetelmiä, kuten monitieteellistä, hankepohjaista, osaamisperustaista oppimista, ”oppimistehtaita”, värkkäystiloja (makerspaces)24  sekä tarjotaan mahdollisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen (mukaan lukien kotikansainvälistyminen25 ​​​​​​​) ja hyödynnetään samalla täysimääräisesti digiteknologioita, kuten MOOC-kursseja, simulaattoreita, virtuaalitodellisuutta ja tekoälyä.

v)  Edistetään oppijoiden huippuosaamista26 ​​​​​​​ toimilla, joilla kannustetaan ammattiin opiskelevia tutkimaan innovointi- ja luovaa potentiaaliaan27 . Tämä käynnistää suotuisan kierteen, josta hyötyvät oppijat, opettajat ja ammatillisen koulutuksen oppilaitokset, jotka voivat integroida parhaita käytäntöjä tavanomaisiin ohjelmiin.

vi)  Kehitetään modulaarista ja oppijakeskeistä ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja varmistetaan sen tunnustaminen sekä oppimistulosten avoimuus, ymmärtäminen ja siirrettävyys muun muassa kehittämällä ja/tai käyttämällä pienimuotoisia oppimiskokonaisuuksia ja eurooppalaisia ammatillisen koulutuksen ”ydinprofiileita” ja hyödyntämällä Europassin digitaalisten osaamistodistusten välinettä.

vii)  Tarjotaan korkeamman asteen ammatillisen koulutuksen ohjelmia ja kehitetään joustavia polkuja ja yhteistyömekanismeja ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen välillä.

viii)  Investoidaan opettajien ja kouluttajien ammatilliseen perus- ja täydennyskoulutukseen28 ​​​​​​​, pedagogisiin, teknisiin ja erityisesti digitaitoihin, mukaan lukien verkko- ja etäoppimisen edellyttämät taidot, sekä määriteltyihin hallintojärjestelmiin perustuvan laatukulttuurin toteuttamiseen29 .

ix)  Perustetaan vahvoja laadunvarmistusmekanismeja, jotka ovat yhdenmukaisia eurooppalaisten välineiden kanssa ja joihin voi kuulua myös työskentely koulutuksen järjestäjien sertifioimiseksi asiaankuuluvien kansallisten ja/tai kansainvälisten standardointiorganisaatioiden (esim. ISO 21001 tai EFQM) laatimien standardien pohjalta (ks. myös EVTA:n ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen laatumerkki).

x)  Perustetaan tehokkaita palautejärjestelmiä ja tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelmiä, jotka mahdollistavat koulutustarjonnan oikea-aikaisen mukauttamisen muuttuviin työmarkkinoiden tarpeisiin.

Klusteri 2 – Yhteistyö ja kumppanuudet

xi)  Perustetaan yritysten ja koulutussektorin välisiä kumppanuuksia oppisopimuskoulutusta, harjoittelujaksoja, osaamistarpeiden ennakointia, laitteiden jakamista sekä yritysten ja ammatillisten oppilaitosten välisiä henkilöstö- ja opettajavaihtoja30  varten muun muassa osaamissopimukseen31 ​​​​​​​ liittymistä varten.

xii)  Tarjotaan pk-yrityksille teknistä tukea, tarvearviointia, välineitä ja menetelmiä sekä räätälöityä koulutusta, jolla tuetaan niiden tarjoamaa oppisopimuskoulutusta sekä täydennys- tai uudelleenkoulutusta.

xiii)  Tarjotaan ammattiin opiskeleville yrityshautomoita tai tuetaan niitä heidän yrittäjyystaitojensa ja yrittäjyyttä koskevien aloitteiden kehittämiseksi.

xiv)  Tehdään yhteistyötä paikallisten pk-yritysten kanssa innovaatiokeskittymien, teknologian levittämiskeskusten32 ​​​​​​​, prototyyppien luomisen ja kehittämisen sekä soveltavan tutkimuksen33  hankkeiden avulla, joihin osallistuvat ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja henkilöstö.

xv)  Edistetään uuden tiedon luomista ja levittämistä yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa, esimerkiksi avoimen innovoinnin34  ja yliopistojen, yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa tehtävän yhteisen tutkimuksen ja kehittämisen avulla.

xvi)  Laaditaan ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisstrategioita muun muassa ammattiin opiskelevien, opettajien ja kouluttajien sekä johtajien kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseksi (virtuaaliliikkuvuus mukaan luettuna). Tämä voi sisältää myös liikkuvuutta helpottavaa valmistelutyötä, kuten EU-opintojen opetusohjelmia tai kursseja, jotta parannetaan ymmärrystä Euroopan yhdentymisprosessista ja sen paikasta globalisoituneessa maailmassa (esimerkiksi Jean Monnet ‑toimintoihin perustuen).

xvii)  Käynnistetään kampanjoita ja toimia35 , joilla lisätään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja tietoisuutta ammatillisten tutkintojen tarjoamista mahdollisuuksista työ- ja muussa elämässä. Tällaisilla aloitteilla voitaisiin houkutella enemmän ihmisiä (myös perus- ja keskiasteen oppilaitosten oppilaita) tiettyihin ammatteihin ja edistää Euroopan ammattitaitoviikkoa.

xviii)  Osallistutaan kansallisiin ja kansainvälisiin ammattitaitokilpailuihin, joiden tarkoituksena on lisätä ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja kehittää huippuosaamista.

ix)  Kehitetään ”kansainvälisiä ammatillisen koulutuksen kampuksia/akatemioita”. Ne on suunnattu perus- ja keskiasteen sekä ammatillisten oppilaitosten oppijoille, opettajille ja kouluttajille, ammatillisten oppilaitosten johtajille, ammattiliitoille36  sekä henkilöille, jotka pohtivat tulevia ammatillisia opiskeluvaihtoehtoja. Niissä voitaisiin keskittyä tiettyihin ammattialoihin, tuotteisiin tai palveluihin sekä monitahoisiin yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviin haasteisiin.

Klusteri 3 – Hallinto ja rahoitus

xx)  Varmistetaan riittävä riippumattomuus37  ja tehokas hallinto kaikilla tasoilla, joihin osallistuu asianomaisia sidosryhmiä, erityisesti yrityksiä, kauppakamareita, ammatillisia ja alakohtaisia järjestöjä, ammattiliittoja, kansallisia ja alueellisia viranomaiset sekä työmarkkinaosapuolia.

xxi)  Osallistutaan aktiivisesti kansallisiin taitojen hallintajärjestelmiin ja luodaan yhteys työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.

xxii)  Luodaan yhdessä osaamisen ekosysteemejä tukemaan innovointia, älykkään erikoistumisen strategioita, klustereita ja sektoreita sekä arvoketjuja (teollisuuden ekosysteemejä).

xxiii)  Kehitetään kestäviä rahoitusmalleja, joissa yhdistyvät julkinen ja yksityinen rahoitus sekä tuloja tuottava toiminta.

xiv)  Tuetaan ulkomaisten investointihankkeiden houkuttelevuutta38  varmistamalla osaamisen oikea-aikainen tarjonta yrityksille, jotka investoivat paikallisesti.

xxv)  Hyödynnetään täysimääräisesti kansallisia ja EU:n rahoitusvälineitä ja rahastoja. Tähän voi sisältyä muun muassa koulutustoimien tukeminen, oppijoiden ja henkilöstön liikkuvuus, soveltava tutkimustoiminta, infrastruktuuri-investoinnit ammatillisten oppilaitosten nykyaikaistamiseksi kehittyneillä laitteilla sekä johtamisjärjestelmien käyttöönotto ammatillisen koulutuksen organisaatioiden ja niiden tarjoamien palvelujen huippuosaamisen ja kestävyyden varmistamiseksi.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen tarkoituksena ei ole rakentaa uusia ammatillisia oppilaitoksia ja infrastruktuureja alusta lähtien (mutta ne voivat toimia niinkin), vaan sen sijaan koota yhteen paikallisia tai alueellisia kumppaneita, kuten ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen järjestäjiä, korkea-asteen oppilaitoksia, myös ammattikorkeakouluja, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, kauppakamareita, työmarkkinaosapuolia, kansallisia ja alueellisia viranomaisia ja kehitysvirastoja ja julkisia työvoimapalveluja.

Hankkeissa on tarvittaessa käytettävä EU:n laajuisia välineitä39 .

Hankkeeseen on sisällyttävä pitkän aikavälin toimintasuunnitelma hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen. Suunnitelman on perustuttava koulutuksen järjestäjien ja teollisuuden keskeisten sidosryhmien kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella tasolla. Siinä pitäisi nimetä asianmukaiset hallintorakenteet, ja sen pitäisi sisältää suunnitelmat laajentamista ja taloudellista kestävyyttä varten. Siinä pitäisi myös varmistaa alustojen työn asianmukainen näkyvyys ja tulosten laaja levitys, myös EU:n ja kansallisella poliittisella tasolla, ja sen pitäisi sisältää tietoja siitä, miten käyttöönotto toteutetaan EU:n tasolla sekä kansallisella ja/tai alueellisella tasolla alan kumppanien kanssa. Toimintasuunnitelmassa on myös esitettävä, miten EU:n rahoitusmahdollisuuksilla (esimerkiksi EU:n rakennerahastot, Euroopan strategisten investointien rahasto, Erasmus+, COSME, alakohtaiset ohjelmat) ja kansallisella ja alueellisella rahoituksella (sekä yksityisellä rahoituksella) voidaan tukea hankkeen käyttöönottoa. Tässä olisi otettava huomioon kansalliset ja alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat.

Odotettu vaikutus

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden eurooppalaisten foorumien asteittaisen perustamisen ja kehittämisen odotetaan lisäävän ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja varmistavan, että se on eturintamassa tarjoamassa ratkaisuja nopeasti muuttuvien taitotarpeiden asettamiin haasteisiin.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt muodostavat oleellisen osan ”osaamiskolmiosta”, jolla tarkoitetaan yritysten, koulutusalan ja tutkimusalan tiivistä yhteistyötä, ja niillä on keskeinen rooli innovointia ja älykästä erikoistumista tukevien taitojen tarjoamisessa. Tästä syystä niiden odotetaan varmistavan laadukkaat taidot ja valmiudet, jotka johtavat laadukkaisiin työpaikkoihin ja koko uran mittaisiin mahdollisuuksiin ja vastaavat innovatiivisen, osallistavan ja kestävän talouden tarpeita. Tämän lähestymistavan odotetaan mahdollistavan sen, että ammatillinen koulutus voi toimia sellaisen kattavamman ja osallistavamman taitojen konseptualisoinnin puitteissa, joka sisältää innovoinnin, pedagogiikan, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, elinikäisen oppimisen, monialaiset taidot, organisaatiotaidot sekä jatkuvan ammatillisen oppimisen ja yhteisöjen tarpeet.

Koska ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt on ankkuroitu lujasti alueellisiin tai paikallisiin toimintaympäristöihin mutta ne toimivat samalla ohjelmamaiden välisellä tasolla, ne muodostavat lujia ja kestäviä kumppanuuksia ammatillisen koulutuksen yhteisön ja työelämän välillä kansallisella tasolla ja yli rajojen. Tällä tavoin niillä varmistetaan taitojen tarjonnan jatkuva merkitys ja saadaan aikaan tuloksia, joita olisi vaikeaa saada ilman tietämyksen jakoa ja jatkuvaa yhteistyötä.

Levittämällä hankkeiden tuotoksia laajalti ohjelmamaiden välisellä, kansallisella ja/tai alueellisella tasolla sekä laatimalla hankkeen tuotosten asteittaista käyttöönottoa koskeva pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon kansalliset ja alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat, yksittäisten hankkeiden odotetaan sitouttavan alan sidosryhmiä osallistujaorganisaatioissa ja niiden ulkopuolella ja varmistavan kestävän vaikutuksen hankkeen elinkaaren jälkeen.

Arviointikriteerit

Tässä yhteydessä sovelletaan seuraavia arviointikriteereitä:

Hankkeen relevanssi (enintään 35 pistettä)

• Yhteys toimintapolitiikkaan: Hanke-ehdotuksella perustetaan ja kehitetään ohjelmamaiden välisen ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden foorumi, jolla pyritään edistämään ammatillisen koulutuksen huippuosaamista. Siinä selitetään, miten se edistää kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta annetun neuvoston suosituksessa40 ​​​​​​​ sekä Osnabrückin julistuksessa41
• Johdonmukaisuus: Missä määrin hanke-ehdotus perustuu riittävään tarveanalyysiin; missä määrin tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti ja missä määrin ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja toiminnon kannalta merkityksellisiin asioihin.
• Innovointi: Hanke-ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdotus johtaa innovatiivisiin tuloksiin ja ratkaisuihin sen alalla yleensä tai siinä maantieteellisessä toimintaympäristössä, jossa hanke toteutetaan (esimerkiksi sisältö, tuotokset, sovelletut työskentelymenetelmät, mukana tai kohteena olevat organisaatiot ja henkilöt).
• Alueellinen ulottuvuus: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, että se liittyy alueelliseen kehitykseen, innovointiin ja älykkään erikoistumisen strategioihin, jotka perustuvat paikallisten/alueellisten tarpeiden ja haasteiden tunnistamiseen.
• Yhteistyö ja kumppanuudet: Missä määrin hanke-ehdotuksella on mahdollista luoda sekä paikallisella että ohjelmamaiden välisellä tasolla ammatillisen koulutuksen yhteisön ja yritysten (joita voivat edustaa elinkeinoelämän järjestöt tai yhdistykset) välille vahvat ja kestävät suhteet, joissa vuorovaikutus on molemminpuolista ja hyödyttää kaikkia osapuolia.
• Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksesta käy selkeästi ilmi tulosten avulla yksilöiden (oppijoiden ja/tai henkilöstön), oppilaitosten ja järjestelmän tasolla tuotettava lisäarvo, jota kumppanien olisi vaikea saada aikaan ilman eurooppalaista yhteistyötä.
• Kansainvälistyminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi sen panos ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen kansainväliseen ulottuvuuteen, mukaan lukien ammatillisen koulutuksen ohjelmamaiden välistä liikkuvuutta ja kestäviä kumppanuuksia edistävien strategioiden laatiminen.
• Digitaidot: Missä määrin hanke-ehdotus sisältää digitaitojen kehittämiseen liittyviä toimintoja (kuten osaamistarpeiden ennakointia, innovatiivisia opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä ja ohjausta).
• Vihreät taidot: Missä määrin hanke-ehdotus sisältää kierto- ja vihreään talouteen siirtymiseen liittyviä toimintoja (kuten osaamistarpeiden ennakointia, innovatiivisia opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä ja ohjausta).
• Sosiaalinen ulottuvuus: Hanke-ehdotukseen sisältyy laaja-alainen pyrkimys käsitellä eri toiminnoissa monimuotoisuutta ja edistää yhteisiä arvoja, tasa-arvoa, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, ja syrjimättömyyttä sekä sosiaalista osallisuutta myös erityistarpeisten tai sellaisten henkilöiden osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 25 pistettä)

• Johdonmukaisuus: Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavoitteet ja toiminnot ovat ehdotetun budjetin mukaisia. Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintoja ja palveluja, joilla nimetyt tarpeet täytetään ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin. Hanke-ehdotus sisältää asianmukaiset vaiheet valmistelua, toteutusta, seurantaa, hyödyntämistä, arviointia ja tulosten levittämistä varten.
• Menetelmä: Ehdotetun menetelmän laatu ja käyttökelpoisuus ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten tuottamiseksi.
• Hallinto: Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeät hallintojärjestelyt. Aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hanke-ehdotuksessa osoitetaan asianmukaiset resurssit kullekin toiminnolle. Hanke-ehdotuksessa määritellään selkeät keskeiset suorituskykyindikaattorit ja niiden arvioinnin ja saavuttamisen aikataulu.
• Budjetti: Budjetti sisältää onnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, joita ei ole yli- eikä aliarvioitu.
• Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
• Varainhoidon valvonta ja laadunvarmistus: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit on yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen on varauduttu asianmukaisin toimin. Hankkeeseen on sisällytetty asiantuntijoiden suorittamia arviointiprosesseja. Näihin prosesseihin sisältyy riippumaton ulkoinen arviointi hankkeen puolivälissä ja sen päättyessä.
• Jos hankkeeseen sisältyy liikkuvuustoimintoja (oppijoille ja/tai henkilöstölle) 
• kuinka laadukkaita ovat näiden toimintojen käytännön järjestelyt sekä hallinto- ja tukijärjestelyt
  • edistävätkö nämä toiminnot hankkeen tavoitteita, ja onko niissä asianmukainen määrä osallistujia
  • kuinka laadukkaat ovat järjestelyt, joilla tunnistetaan ja tunnustetaan osallistujien oppimistulokset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden ja periaatteiden mukaisesti.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 20 pistettä)

• Rakenne: Hankkeessa on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, osaaminen, kokemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpuolisen onnistumisen.
• Ylöspäin suuntautuva lähentyminen: Missä määrin kumppanuus kokoaa yhteen ammatillisen koulutuksen tai työelämän alalla toimivia organisaatioita, joiden ammatillista koulutusta koskevat lähestymistavat ovat eri kehitysvaiheissa, ja mahdollistaa sujuvan ja tehokkaan asiantuntemuksen ja tietämyksen vaihdon näiden kumppanien välillä.
• Maantieteellinen ulottuvuus: Missä määrin kumppaniverkostoon kuuluu asianmukaisia kumppaneita eri maantieteellisiltä alueilta ja missä määrin hakija on perustellut kumppaniverkoston maantieteellisen kokoonpanon ja osoittanut, että se on merkittävä ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, sekä missä määrin kumppaniverkostoon kuuluu useita paikallisen ja alueellisen tason asianmukaisia kumppaneita.
• Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuminen: Hankkeeseen mahdollisesti osallistuvat ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot tuovat siihen olennaista lisäarvoa.
• Sitoutuneisuus: Koordinaattorin osoitetaan kykenevän moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan ohjelmamaiden välisiä verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisessa ympäristössä. Vastuun- ja tehtävänjako on selkeä ja asianmukainen ja kertoo kaikkien osallistujaorganisaatioiden sitoutuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta osallistumisesta sen toteuttamiseen oman asiantuntemuksensa ja omien valmiuksiensa mukaisesti.
• Yhteistyö: Hanke-ehdotus sisältää tehokkaan mekanismin, joka takaa, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden mahdollisten sidosryhmien välinen koordinointi, päätöksenteko ja viestintä ovat korkealaatuisia.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

• Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidosryhmät hyödyntävät hankkeen tuloksia. Se sisältää keinot hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen.
• Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän tulostenlevityssuunnitelman sekä tavoitteet, toiminnot, aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti levitettyä muun muassa sidosryhmille, päättäjille, ammatinvalinnanohjaajille, yrityksille ja nuorille oppijoille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen. Hanke-ehdotuksesta käy myös ilmi, mitkä kumppanit vastaavat tulosten leivittämisestä.
• Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksesta käyvät ilmi hankkeen mahdolliset vaikutukset  
  • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
  • paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai Euroopan tasolla, kun ei oteta huomioon hankkeeseen suoraan osallistuvia organisaatioita ja henkilöitä.
• Hanke-ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä sekä selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä).
• Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selostetaan, miten ammatillisen koulutuksen huippuyksikkö otetaan käyttöön ja miten sitä kehitetään edelleen. Hanke-ehdotus sisältää pitkän aikavälin toimintasuunnitelman hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen. Suunnitelman on perustuttava koulutuksen järjestäjien ja teollisuuden keskeisten sidosryhmien kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella tasolla. Siinä olisi esitettävä asianmukaiset hallintorakenteet sekä skaalattavuutta ja rahoituksen kestävyyttä koskevat suunnitelmat, mukaan lukien (eurooppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahoitusvarat, joiden avulla varmistetaan, että aikaan saadut tulokset ja hyödyt ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 70 pistettä (kaikkiaan 100 pisteestä), jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon myös kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet: vähintään 18 pistettä kriteeristä ”hankkeen relevanssi”, 13 pistettä kriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” ja 11 pistettä sekä kriteeristä ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” että kriteeristä ”vaikuttavuus”. Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnon arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU-avustus on enintään 4 miljoonaa euroa hanketta kohden.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminnot.
3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan kertakorvauksen erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tuotosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

• 1 Ks. JRC:n julkaisu kestävyyttä koskevista valmiuksista https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC123624
• 2 Osaamisen ekosysteemeillä tarkoitetaan alueellisia tai alakohtaisia sosiaalisia muodostelmia, joissa kehitetään ja hyödynnetään inhimillisiä valmiuksia tuottaviin tarkoituksiin (Finegold 1999). Niiden perusosatekijöitä ovat liiketoimintaympäristöt ja niihin liittyvät liiketoimintamallit, institutionaaliset/poliittiset kehykset, työvoiman sitouttamisen muodot, työpaikkojen rakenne sekä niiden muodostamiseen liittyvien taitojen ja järjestelmien taso (Buchanan ym. 2001). Ks. https://strathprints.strath.ac.uk/58001/26/Buchanan_etal_OUP_2016_Skills_ecosystems.pdf ja https://www.voced.edu.au/content/ngv%3A12460
• 3 Aluekehityspolitiikka – Alueellinen kehitys on laaja termi, mutta sitä voidaan pitää yleisenä pyrkimyksenä vähentää alueellisia eroja tukemalla (työllisyyttä ja vaurautta tuottavaa) taloudellista toimintaa alueilla. Ks. http://www.oecd.org/cfe/regional-policy/regionaldevelopment.htm
• 4 Innovaatiolla tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen (tavaran tai palvelun) tai menetelmän, uuden markkinointimenetelmän tai uuden organisatorisen menetelmän toteuttaminen liiketoimintatavoissa, työpaikkaorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Ks. https://stats.oecd.org/glossary/detail.asp?ID=6865
• 5 Älykäs erikoistuminen on paikkalähtöinen lähestymistapa, jolle on tunnusomaista strategisten toiminta-alueiden määrittely, joka perustuu sekä talouden vahvuuksien ja mahdollisuuksien analyysiin että yrittäjyyttä edistävään prosessiin, johon sidosryhmät osallistuvat laajasti. Se on ulospäin suuntautuva, ja siinä sovelletaan laajaa tulkintaa innovoinnista. Ks. http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/what-is-smart-specialisation ja https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/s3-thematic-platforms
• 6 Teollisuusklusterit ovat tietyssä paikassa sijaitsevien ja tiivistä yhteistyötä tekevien erikoistuneiden yritysten (usein pk-yritysten) ja muiden niihin liittyvien tukitoimijoiden muodostamia ryhmiä. Euroopassa on noin 3000 erikoistunutta klusteria. Uudistetussa EU:n teollisuuspolitiikassa klusterit katsotaan tehokkaaksi teollista innovointia tukevaksi välineeksi. Ks. https://ec.europa.eu/growth/industry/policy/cluster_en ja Euroopan klusteriyhteistyöfoorumi (ECCP).
• 7 Ks. 14 teollisuuden ekosysteemiä, jotka on kuvattu vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittämistä koskevassa komission tiedonannossa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52021DC0350&qid=1633948188992 sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2021) 351, Annual Single Market Report 2021 https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/annual-single-market-report-2021.pdf
• 8 Ks. julkaisu Education in the knowledge triangle https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/ace9d95c-5e61-4e3a-9655-ca6c409d0605
• 9 Sellaisina kuin ne on määritelty elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22. toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa. Ks. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32018H0604(01)&from=EN
• 10 Ks. Euroopan koulutussäätiön (ETF) julkaisu osallistavaa taitojen kehittämistä koskevista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista https://www.etf.europa.eu/en/news-and-events/news/public-private-partnerships-inclusive-skills-development
• 11 Ks. 14 teollisuuden ekosysteemiä, jotka on kuvattu vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittämistä koskevassa komission tiedonannossa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52021DC0350&qid=1633948188992 sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2021) 351, Annual Single Market Report 2021 https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/annual-single-market-report-2021.pdf
• 12 .

  Cedefopin määritelmän mukaan työssäoppimisella tarkoitetaan tietoja ja taitoja, jotka on hankittu suorittamalla tehtäviä – ja pohtimalla niitä – ammatillisessa kontekstissa joko työpaikalla tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on komission vuonna 2013 julkaiseman raportin (Work-based learning in Europe: Practices and Policy pointers) mukaan kolme työssäoppimisen muotoa: 1) oppisopimuskoulutusjärjestelmät, joissa yhdistellään harjoittelu- ja opiskelujaksoja, 2) työperäinen oppiminen koulussa tapahtuvana ammatillisena koulutuksena, johon sisältyy työharjoittelujaksoja yrityksissä, ja 3) työperäinen oppiminen, joka on integroitu koulumuotoisiin ohjelmiin koulussa järjestettävien laboratorioiden, työpajojen, keittiöiden, ravintoloiden, harjoitteluyritysten, simulaatioiden tai todellisten liike-elämän/teollisuuden projektitehtävien avulla.

  Ammatillisen koulutuksen termien, myös työssäoppimisen, osalta on suositeltavaa tutustua seuraavaan Cedefopin (englanninkieliseen) viralliseen julkaisuun:

  https://www.cedefop.europa.eu/files/4117_en.pdf

• 13 Ks. Cedefopin julkaisu ”Digital, greener and more resilient” https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/b0d89b58-9e80-11eb-b85c-01aa75ed71a1/language-en
• 14 Ks. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaate 1 https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/economy-works-people/jobs-growth-and-investment/european-pillar-social-rights_fi 
• 15 Osallistavaa teknistä ja ammatillista koulutusta ja taitojen kehittämistä koskeva ILO:n opas ”Guide on making TVET and skills development inclusive for all” https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_emp/---emp_ent/documents/publication/wcms_755869.pdf
• 16 Tässä hyödynnetään myös jo hankittuja osaamista koskevia tietoja, kuten Cedefopin osaamispanoraamaa tai OVATE-työkalua, ja muita taitoja koskevia aloitteita, joilla pyritään tarjoamaan työmarkkinoiden kannalta merkityksellistä koulutusta (esimerkiksi alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevia suunnitelmia).
• 17 Sellaisina kuin ne on määritelty elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22. toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa.
• 18 Eurooppalainen digitaalisten taitojen puitekehys: https://ec.europa.eu/jrc/en/digcomp
• 19 Eurooppalainen yrittäjyystaitojen viitekehys EntreComp: https://ec.europa.eu/jrc/en/entrecomp
• 20 Eurooppalainen henkilökohtaista, sosiaalista ja oppimaan oppimista koskevan osaamisen viitekehys: https://ec.europa.eu/jrc/en/lifecomp
• 21 Seuraavalle verkkosivulle on koottu tietoja siitä, miten SELFIE-väline voidaan mukauttaa työssäoppimiseen: https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC119707
• 22 Eurooppalainen digitaalisten taitojen todistus on digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa suunniteltu toimi. https://ec.europa.eu/education/education-in-the-eu/digital-education-action-plan_fi
• 23 Ks. Michele Schweisfurtha: Learner-Centred Education in International Perspective https://www.researchgate.net/publication/290243780_Learner-Centred_Education_in_International_Perspective
• 24 Värkkäystilat ovat yhteisiä työtiloja tekemistä, oppimista, tutkimista ja jakamista varten (ks. JRC:n raportti).
• 25 Se on määritelty ”kansainvälisen ja kulttuurienvälisen ulottuvuuden tarkoituksenmukaiseksi sisällyttämiseksi kaikkien opiskelijoiden viralliseen ja epäviralliseen opetussuunnitelmaan kotimaisissa oppimisympäristöissä”. Ks. Beelen ja Jones, 2015 https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-319-20877-0_5
• 26 Ks. esimerkiksi alankomaalainen MBO Excellence -aloite www.rocmn.nl/up
• 27 JRC on tutkinut, miten luovuutta edistetään elinikäisessä oppimisessa, myös ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimuksen loppuraportti, johon on liitetty luettelo käytännöistä ja tapaustutkimuksista, on osoitteessa https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC122016
• 28 Ks. Cedefopin opettajien ja kouluttajien ammatillista kehittymistä koskeva työ https://www.cedefop.europa.eu/en/events-and-projects/projects/teachers-and-trainers-professional-development
• 29 Ks. myös EU:n Teacher Academies -aloite https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/programme-guide/part-b/key-action-2/partnerships-cooperation/erasmus-teacher-academies_en
• 30 Tähän voi sisältyä koulutusyhteenliittymien (ks. Itävallan malli) ja yritysten yhteisten koulutuskeskusten (ks. Saksan malli) perustaminen ja toiminta. Ks. myös Alankomaiden esimerkki yritysten ja koulutussektorin välisistä kumppanuuksista tieto- ja viestintätekniikan alalla https://wearekatapult.eu/files/downloads/Handbook%20working%20together%20works.pdf
• 31 Osaamissopimus https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1517&langId=fi
• 32 Ks. Fraunhofer-instituutin esimerkki tietämyksen siirtämisestä instituutin tutkimuksesta yksityisille yrityksille https://www.academy.fraunhofer.de/en/continuing-education.html
• 33 Ks. esimerkki Kanadan korkeakouluista ja laitoksista, jotka hyödyntävät soveltavaa tutkimusta vahvistaakseen valmiuksiaan innovoida ja hyödyntää vahvoja yhteyksiään teollisuuteen ja yhteisöihin https://www.collegesinstitutes.ca/policyfocus/applied-research/ ja Itävallan ammatillisen koulutuksen keskuksen NCVER:n julkaisu ammatillisen koulutuksen soveltavasta tutkimuksesta ”Developing VET applied research: steps towards enhancing VET's role in the innovation system” https://www.ncver.edu.au/research-and-statistics/publications/all-publications/developing-vet-applied-research-steps-towards-enhancing-vets-role-in-the-innovation-system sekä australialainen julkaisu pk-yritysten ja teknisen ja täydennyskoulutuksen laitosten yhteistyöstä kasvuun tähtäävän soveltavan tutkimuksen avulla: https://tda.edu.au/wp-content/uploads/2020/10/2020-10-19-SMEs_and_TAFEs_Collaborating_Through_Applied_Research_for_Growth-003.pdf
• 34 https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/open-innovation-20
• 35 Ks. saksalaisen Sommer der Berufsausbildung -kampanjan esimerkki https://www.bmbf.de/de/partner-der-allianz-fuer-aus-und-weiterbildung-starten-den-sommer-der-berufsausbildung-14611.html
• 36 Esimerkiksi ammattiliittojen ja ammattialojen jäsenjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö, jossa niitä autetaan laatimaan kehittämis- ja täytäntöönpanostrategioita, jotta niistä voi tulla jäseniään edustavia osaamiskumppaneita.
• 37 Ottaen huomioon pedagoginen, rahoituksellinen ja hallinnon toiminnallinen riippumattomuus, joka on mukautettu tehokkaisiin vastuuvelvollisuusmekanismeihin. Ks. myös Georg Spöttlin artikkeli ”Autonomy of (Vocational) Schools as an Answer to Structural Changes” https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.2304/pfie.2008.6.2.257
• 38 Ks. Kanadan ja Singaporen esimerkit https://unctad.org/system/files/official-document/diaepcb2010d5_en.pdf
• 39 Esimerkiksi eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF), ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä (EQAVET), neuvoston suositusta laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista ja neuvoston suositusta avaintaidoista.
• 40 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=uriserv:OJ.C_.2020.417.01.0001.01.ENG
• 41 https://www.cedefop.europa.eu/files/osnabrueck_declaration_eu2020.pdf