Ohjelman kaikissa toiminnoissa pyritään edistämään yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta, moninaisuutta sekä oikeudenmukaisuutta. Näiden tavoitteiden keskiössä ovat organisaatiot sekä osallistujat, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Ohjelma tarjoaa mekanismeja ja resursseja kummankin ryhmän käyttöön. Organisaatioiden tulisi noudattaa hankkeidensa ja toimintansa suunnittelussa osallistavaa lähestymistapaa ja tuoda ne erilaisten osallistujien saataville.

Myös kansallisten toimistojen rooli hankkeiden tukemisessa on erittäin tärkeä, jotta hankkeista saadaan mahdollisimman osallistavia ja moninaisia. Kansalliset toimistot laativat osallisuutta ja moninaisuutta koskevia suunnitelmia EU:n tason yleisten periaatteiden ja mekanismien pohjalta vastatakseen mahdollisimman hyvin niiden osallistujien tarpeisiin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja tukeakseen näiden kohderyhmien kanssa työskenteleviä organisaatioita niiden kansallisessa toimintaympäristössä. Myös ohjelman toimeenpanoa tukevilla SALTO-resurssikeskuksilla on keskeinen rooli osallisuus- ja moninaisuustoimien edistämisessä ja käyttöönotossa. Ne etenkin keräävät tietoa ja laativat ja toteuttavat valmiuksia kehittävää toimintaa kansallisten toimistojen henkilöstölle ja ohjelman edunsaajille. Vastaavasti Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolla (EACEA) on yhtä tärkeä rooli suoraan hallinnoitujen ohjelmalohkojen osalta. Ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa EU:n edustustoilla ja kansallisilla Erasmus+ -toimistoilla sekä Erasmus+ -yhteyspisteillä – jos maissa on sellaisia – on keskeinen tehtävä tuoda ohjelmaa lähemmäs asianomaisia kohderyhmiä.

Näiden periaatteiden toteuttamiseksi on laadittu osallisuutta edistävien toimenpiteiden <strong>kehys</strong>¹ ja osallisuus- ja <strong>moninaisuusstrategia</strong>² , jotka kattavat kaikki ohjelman alat. Niiden tavoitteena on helpottaa useampien erilaisten organisaatioiden mahdollisuuksia saada rahoitusta ja tavoittaa useampia sellaisia osallistujia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Niissä luodaan myös puitteet ja mekanismit hankkeille, joissa on tarkoitus käsitellä osallisuuteen ja moninaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Strategian tavoitteena on auttaa poistamaan esteitä, joita eri kohderyhmät saattavat kohdata hyödyntäessään tällaisia mahdollisuuksia Euroopassa ja muualla. 

Jäljempänä esitettävä luettelo tällaisista mahdollisista esteistä ei ole tyhjentävä, vaan sillä on tarkoitus antaa osviittaa toiminnalle, jonka tavoitteena on lisätä saavutettavuutta ja sellaisten henkilöiden osallistumista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Nämä esteet voivat haitata tällaisten henkilöiden osallistumista erillisinä tekijöinä ja useampien tekijöiden yhdistelminä: 

• Vammaisuus:Tämä kattaa ruumiilliset, henkiset, älylliset tai aisteihin liittyvät vammat, jotka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa saattavat estää henkilön täysipainoisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.³
• Terveysongelmat: Terveysongelmat, kuten vakavat tai krooniset sairaudet tai muut fyysiseen tai mielenterveyteen liittyvät ongelmat, saattavat aiheuttaa esteitä ohjelmaan osallistumiselle.
• Koulutusjärjestelmiin liittyvät esteet: Henkilöt, joilla on eri syistä vaikeuksia suoriutua koulutusjärjestelmissä, koulunkäynnin varhain keskeyttäneet nuoret, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat sekä aikuiset, joilla on alhainen koulutustaso, saattavat kohdata esteitä. Vaikka muutkin tekijät saattavat vaikuttaa asiaan, nämä koulunkäyntiongelmat johtuvat useimmiten koulutusjärjestelmistä, jotka luovat rakenteellisia rajoituksia ja/tai eivät ota täysimittaisesti huomioon yksilön erityistarpeita, joskin ne voivat myös liittyä henkilökohtaiseen tilanteeseen. Esteitä henkilöiden osallistumiselle saattaa syntyä myös siinä tapauksessa, että opetussuunnitelmien rakenteen vuoksi on vaikeaa toteuttaa oppimiseen tai koulutukseen liittyvää liikkuvuutta ulkomailla osana opintoja.
• Kulttuurierot: Kuka tahansa voi lähtökohdistaan riippumatta kokea kulttuurierot esteinä, mutta erityisesti ne voivat haitata henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Tällaiset erot voivat muodostaa merkittäviä esteitä oppimiselle yleisesti ja varsinkin maahanmuuttaja- tai pakolaistaustaisille henkilöille – esimerkiksi hiljattain saapuneille maahanmuuttajille, kansalliseen tai etniseen vähemmistöön kuuluville henkilöille, viittomakielisille tai henkilöille, joilla on vaikeuksia sopeutua uuteen kieliympäristöön ja kulttuuriin. Joutuminen kosketuksiin vieraiden kielten ja kulttuurierojen kanssa ohjelman toimintaan osallistumisen yhteydessä saattaa heikentää joidenkin henkilöiden osallistumisintoa ja pienentää heidän osallistumisesta saamaansa hyötyä. Kulttuurierot voivat jopa muodostaa esteen osallistumiselle ylipäätään, jos mahdolliset osallistujat jättävät niiden vuoksi kokonaan hakematta tukea ohjelmasta.
• Sosiaaliset esteet: Sosiaaliset sopeutumisvaikeudet, kuten puutteelliset sosiaaliset taidot, epäsosiaalinen tai riskikäyttäytyminen, (aikaisemmat) rikokset, (aikaisempi) päihteiden väärinkäyttö tai sosiaalinen syrjäytyminen saattavat muodostaa esteen. Sosiaaliset esteet voivat johtua myös perhetilanteesta, kuten siitä, että hakija on perheen ensimmäinen korkeakoulutukseen pääsevä jäsen tai hän on vanhempi (erityisesti yksinhuoltajavanhempi), omaishoitaja, perheen elättäjä tai orpo tai että hän on ollut tai on parhaillaan laitoshoidossa.
• Taloudelliset esteet: Esteenä voi olla heikko taloudellinen asema, kuten alhainen elintaso, pienet tulot, pakko käydä töissä opiskelun ohessa, riippuvuus sosiaaliturvajärjestelmästä, pitkäaikaistyöttömyys, epävarma tilanne tai köyhyys, kodittomuus, velkaantuneisuus tai talousvaikeudet. Myös palvelujen (erityisesti palvelujen, joilla tuetaan henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia) heikko siirrettävyys saattaa aiheuttaa ongelmia, kun palvelujen olisi ”liikuttava” osallistujien mukana näiden lähtiessä asuinpaikkansa ulkopuolelle tai varsinkin ulkomaille.
• Syrjintään liittyvät tekijät: Sukupuoleen, ikään, etniseen alkuperään, uskontoon, vakaumukseen, sukupuoliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen tai intersektionaalisiin tekijöihin (kahden tai useamman edellä mainitun syrjintäperusteen yhdistelmä) liittyvä syrjintä voi aiheuttaa esteitä.
• Maantieteelliset esteet:Maantieteellisen esteen saattaa muodostaa esimerkiksi asuminen syrjäseudulla tai maaseudulla, pienillä saarilla tai reuna- tai syrjäisimmillä alueilla⁴ , lähiöissä, palvelujen katvealueilla (vähän julkista liikennettä ja heikot palvelut) sekä vähemmän kehittyneillä alueilla kolmansissa maissa.

Euroopassa tarvitaan digiaikaan soveltuvat koulutus- ja nuorisotyöjärjestelmät, jotta voidaan tukea digitaalisen muutoksen onnistumista ja käsitellä paremmin yhteiskunnallisia haasteita, kuten tekoälyä ja disinformaatiota. Erasmus+ -ohjelmalla autetaan merkittävällä tavalla kaiken ikäisiä ihmisiä hankkimaan digitaalisia taitoja ja osaamista, joita he tarvitsevat arkielämässään ja voidakseen opiskella, tehdä työtä, toteuttaa oikeuksiaan, saada tietoa, asioida verkossa, viestiä, kuluttaa vastuullisesti sekä luoda ja levittää digitaalista koulutussisältöä. Ohjelma on linjassa digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman (2021–2027)⁵ strategisten painopisteiden kanssa, ja se auttaa saavuttamaan tavoitteet, joita on asetettu kahdessa marraskuussa 2023 annetussa neuvoston suosituksessa⁶ . Ne koskevat a) onnistuneen digitaalisen koulutuksen keskeisiä mahdollistavia tekijöitä ja b) digitaalisten taitojen koulutustarjonnan parantamista koulutusalalla. 

Ohjelmalla tuetaan toimintasuunnitelman ensimmäistä strategista painopistettä eli tehokkaan digitaalisen koulutusekosysteemin kehittämistä luomalla valmiuksia ja kriittistä ymmärrystä siitä, miten digiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää opetuksessa ja oppimisessa kaiken tyyppisissä oppilaitoksissa kaikilla tasoilla ja kaikilla aloilla ja miten voidaan kehittää ja panna toimeen oppilaitosten digitaalista muutosta koskevia suunnitelmia.

Ohjelmalla tuetaan myös toimintasuunnitelman toista strategista painopistettä tukemalla toimia, joilla pyritään parantamaan digitaitojen ja -osaamisen kehittämistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja kaikille (mukaan lukien nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, opiskelijat, työnhakijat ja työntekijät). Tavoitteena on edistää sekä perustason että edistyneen tason digitaitoja samoin kuin digitaalista lukutaitoa, josta on tullut olennainen arkielämän taito ja jonka avulla ihmiset voivat toimia täysipainoisesti kansalaisyhteiskunnassa ja demokratiassa. 

Näiden toimintasuunnitelman strategisten painopisteiden mukaisesti on perustettu eurooppalainen digitaalisen koulutuksen keskus⁷ tehostamaan digitaalista koulutusta koskevaa yhteistyötä EU:n tasolla ja edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa, yhteiskehittämistä ja tutkimuskokeiluja. Keskuksen tavoitteena on tukea jäsenvaltioita aiempaa tiiviimmässä monialaisessa yhteistyössä, jossa käsitellään digitaalista koulutusta elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Keskus yhdistää kansalliset viranomaiset, yksityisen sektorin, asiantuntijat, tutkijat, koulutuksen järjestäjät ja kansalaisyhteiskunnan digitaalista koulutusta koskevan toimintapolitiikan ja käytäntöjen ketterämmän kehittämisen avulla.

Jotta tämä politiikkakehys voidaan panna toimeen Erasmus+ -ohjelmassa, on laadittu kaikki ohjelman alat kattava  <strong>digitaalistrategia</strong>⁸ . Sen tavoitteena on auttaa ohjelman edunsaajia ja sitä toteuttavia toimijoita kehittämään rahoitettavien hankkeiden digitaalista ulottuvuutta. 

Ohjelman pitäisi tavoittaa laajempi kohderyhmä sekä unionissa että sen ulkopuolella. Tässä voidaan hyödyntää nykyistä enemmän tieto- ja viestintäteknologian välineitä, fyysisen liikkuvuuden ja virtuaalioppimisen yhdistelmää sekä virtuaalista yhteistyötä.

Ympäristö- ja ilmastotoimet ovat EU:n keskeisiä painopisteitä nyt ja tulevaisuudessa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskeva <strong>tiedonanto</strong>⁹ on eurooppalainen uusi kasvustrategia, jossa tunnustetaan koulujen, oppilaitosten ja yliopistojen keskeinen rooli oppilaiden, vanhempien ja laajemman yhteisön saamiseksi mukaan muutoksiin, joita tarvitaan, jotta siirtyminen ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä onnistuu. Myös neuvoston suosituksessa vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta <strong>oppimisesta</strong>¹⁰ korostetaan tarvetta antaa kaikenikäisille oppijoille tilaisuuksia hankkia tietoa ilmastokriisistä ja kestävyydestä niin virallisen kuin epävirallisen koulutuksen kautta. Lisäksi painotetaan, että vihreää siirtymää edistävän oppimisen on oltava ensisijainen tavoite koulutuspolitiikassa ja -ohjelmissa. Kestävyys olisi nivottava osaksi koulutusta kokonaisvaltaisesti, kuten opetussuunnitelmiin, kouluttajien ammatilliseen kehittymiseen sekä rakennuksiin, infrastruktuureihin ja toimintoihin. 

Erasmus+ -ohjelman avulla pystytään ratkaisevalla tavalla kehittämään ilmastonmuutokseen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita ja tukemaan kestävää kehitystä niin Euroopan unionissa kuin sen ulkopuolella. 

Jotta tämä politiikkakehys voidaan panna toimeen Erasmus+ -ohjelmassa, on laadittu kaikki ohjelman alat kattava vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen <strong>strategia</strong>¹¹ . Sen tavoitteena on auttaa ohjelman edunsaajia ja sitä toteuttavia toimijoita kehittämään rahoitettavien hankkeiden vihreää ulottuvuutta. 

Ohjelmalla lisätään liikkuvuusmahdollisuuksia vihreillä tulevaisuuteen suuntautuvilla aloilla, mikä edistää osaamisen kehittämistä, parantaa uranäkymiä ja sitouttaa osallistujia kestävän kasvun kannalta strategisiin osa-alueisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään maaseudun kehittämiseen (kestävä maatalous, luonnonvarojen hoito, maaperän suojelu, biomaatalous). Koska Erasmus+ -ohjelmassa keskeistä on liikkuvuus, siinä olisi myös pyrittävä hiilineutraaliuteen edistämällä kestäviä liikennemuotoja ja ympäristön kannalta vastuullisempaa käyttäytymistä.

Ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat horisontaalisina painopisteinä hankkeita valittaessa. Etusijalle asetetaan hankkeet, joilla pyritään kehittämään osaamista erilaisilla vihreillä toimialoilla – mukaan lukien hankkeet, jotka koskevat koulutuksen ja kulttuurin panosta kestävän kehityksen tavoitteisiin – ja laatimaan vihreän sektorin osaamisstrategioita ja -menetelmiä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia opetussuunnitelmia. Etusija on myös aloitteilla, joilla tuetaan osallistuvissa organisaatioissa suunniteltuja ympäristökestävyyteen liittyviä toimintatapoja. 

Ohjelmalla tuetaan innovatiivisten käytäntöjen hyödyntämistä, jotta oppijoista, henkilöstöstä ja nuorisotyöntekijöistä voidaan tehdä todellisia muutosta edistäviä toimijoita (esimerkiksi luonnonvarojen säästäminen, energiankulutuksen ja jätteiden vähentäminen, hiilijalanjäljen pienentäminen ja kestävien ruoka- ja liikkuvuusvaihtoehtojen valitseminen). Etusijalla ovat myös hankkeet, jotka mahdollistavat – koulutuksen, nuorisotoiminnan ja liikunta- ja urheilutoiminnan avulla – käyttäytymismuutokset, kun on kyse yksilöllisistä valinnoista, kulttuurisista arvoista ja tiedostamisesta, ja jotka tukevat yleisemmin aktiivista toimintaa kestävän kehityksen puolesta.

Tästä syystä organisaatioiden ja osallistujien olisi pyrittävä sisällyttämään vihreät käytännöt kaikkiin hankkeisiin toimintaa suunnitellessaan. Tämä kannustaa keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista, pohtimaan paikallisia toimia ja löytämään vihreämpiä tapoja toteuttaa toimintaa.

Erilaiset alustat, kuten European School Education Platform (mukaan lukien eTwinning) ja EPALE, tuottavat edelleen tukimateriaalia ja helpottavat ympäristökestävyyttä koskevien tehokkaiden opetuskäytäntöjen ja toimintatapojen vaihtoa. Erasmus+ -ohjelman avulla voidaan myös tehokkaasti tavoittaa erilaisia yhteiskunnan toimijoita (kuten kouluja, yliopistoja, ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, nuoriso- sekä liikunta- ja urheilujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä, paikallis- ja alueviranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita) ja tehdä niiden kanssa yhteistyötä; niistä voi tulla aktiivisia toimijoita ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä.

Erasmus+ -ohjelmalla pyritään puuttumaan kansalaisten vähäiseen osallistumiseen demokraattisiin prosesseihin ja heidän puutteelliseen tietämykseensä Euroopan unionista. Sen avulla yritetään auttaa ihmisiä ratkaisemaan ongelmat, jotka vaikeuttavat heidän aktiivista osallistumistaan yhteisöihin tai unionin poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään. Euroopan unionia koskevan tietämyksen vahvistaminen varhaisesta iästä lähtien on ratkaisevan tärkeää unionin tulevaisuuden kannalta. Virallisen koulutuksen lisäksi epävirallinen oppiminen voi lisätä ymmärrystä Euroopan unionista ja tunnetta siihen kuulumisesta.

Ohjelmalla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita elinikäisessä oppimisessa, ja sillä edistetään sosiaalisten ja kulttuurienvälisten taitojen, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittämistä. Etusijalla ovat hankkeet, jotka tarjoavat henkilöille mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen sekä sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan virallisen tai epävirallisen oppimisen kautta. Painopiste on Euroopan unionin tilannetta koskevan tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämisessä etenkin EU:n yhteisten arvojen, yhtenäisyyden ja moninaisuuden periaatteiden sekä niiden sosiaalisen, kulttuurisen ja historiallisen perinnön suhteen.

Nuorisoalalla on laadittu nuorten osallistumisstrategia¹² , jolla tarjotaan yhteiset puitteet ja tuetaan ohjelman hyödyntämistä nuorten yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen edistämiseksi. Strategian tavoitteena on parantaa laadullisesti nuorten osallistumista ohjelmaan, ja se täydentää keskeisiä EU:n nuorisopoliittisia asiakirjoja, kuten EU:n nuorisostrategiaa ja eurooppalaisia nuorisotavoitteita¹³ . Strategiaan liittyy nuorten osallistumista koskeva välineistö¹⁴ , jonka tavoitteena on käytännössä lisätä nuorten osallistumista ohjelman kaikkiin toimintoihin jakamalla taitotietoa, suosituksia, välineitä ja käytännön ohjeita. Välineistö tarjoaa ohjeita tämän horisontaalisen painopistetavoitteen edistämiseen Erasmus+ -hankkeissa.

Footnote

1. Komission täytäntöönpanopäätös – Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman (2021–2027) osallisuutta edistävien toimenpiteiden kehys:  https://erasmus-plus.ec.europa.eu/document/commission-decision-framework-inclusion-2021-27 ↩ back
2. Täytäntöönpanon suuntaviivoja – Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallisuus- ja moninaisuusstrategia:  https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/implementation-guidelines-erasmus-and-european-solidarity-corps-inclusion-and-diversity_fi ↩ back
3. Lisätietoja tästä aiheesta on saatavissa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa: https://www.un.org/development/desa/disabilities/convention-on-the-rights-of-persons-with-disabilities.html ↩ back
4. Syrjäisimpiä alueita on Euroopan unionissa yhdeksän: Ranskan Guayana, Guadeloupe, Martinique, Mayotte, Réunion ja Saint-Martin (Ranska), Azorit ja Madeira (Portugali) sekä Kanariansaaret (Espanja). ↩ back
5. Eurooppalainen koulutusalue – Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma (2021-2027):  https://ec.europa.eu/education/education-in-the-eu/digital-education-action-plan_fi ↩ back
6. Neuvoston suositus digitaalisen koulutuksen onnistumisen keskeisistä mahdollistavista tekijöistä: https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-15741-2023-INIT/fi/pdf ; Neuvoston suositus digitaitojen ja -osaamisen tarjonnan parantamisesta koulutusalalla:  https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-15740-2023-INIT/fi/pdf ↩ back
7. https://education.ec.europa.eu/focus-topics/digital-education/action-plan/european-digital-education-hub ↩ back
8. Täytäntöönpanon suuntaviivoja – Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen digitaalistrategia:  https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/implementation-guidelines-erasmus-and-european-solidarity-corps-digital_en ↩ back
9. Euroopan komissio – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma :   https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi ↩ back
10. Neuvoston suositus vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta:  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32022H0627(01) ↩ back
11. Implementation guidelines – Erasmus+ and European Solidarity Corps Green Strategy:  https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/implementation-guidelines-erasmus-and-european-solidarity-corps-green_en ↩ back
12. Nuorten osallistumisstrategia:  https://participationpool.eu/resource-category/youth-participation/youth-participation-strategy/ ↩ back
13. Eurooppalaiset nuorisotavoitteet:  https://youth.europa.eu/strategy/european-youth-goals_fi ↩ back
14. Nuorten osallistumista koskeva välineistö:  https://participationpool.eu/toolkit/ ↩ back