Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2023 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä.

Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2023 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

Erasmus+ -Ohjelman olennaiset piirteet

Seuraavat ohjelman piirteet ovat erityisen tärkeitä:

Osallistujien suojelu, terveys ja turvallisuus

Erasmus+ -hankkeiden osallistujien suojelu ja turvallisuus on ohjelmassa erittäin tärkeää. Kaikkien ohjelmaan osallistuvien henkilöiden täytyy pystyä hyödyntämään henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen ja oppimiseen tarjottuja mahdollisuuksia täysimääräisesti. Tämä voidaan taata ainoastaan turvallisessa toimintaympäristössä, jossa kaikkien oikeuksia, ruumiillista ja henkistä koskemattomuutta sekä henkistä terveyttä ja hyvinvointia kunnioitetaan ja suojellaan.

Jokaisella ohjelmaan osallistuvalla organisaatiolla täytyy olla käytössä tehokkaat menettelyt ja järjestelyt niiden omissa toiminnoissa mukana olevien henkilöiden turvallisuuden, suojelun ja syrjimättömyyden parantamiseksi ja takaamiseksi. Tarvittaessa alaikäisten osallistujien (koulujen oppilaat, ammattiin opiskelevat, nuoret) mukana liikkuvuustoiminnoissa olisi oltava aikuinen tukihenkilö. Aikuisten tukihenkilöiden olisi varmistettava liikkuvuuden oppimiskomponentin riittävä laatu sekä alaikäisten osallistujien suojelu ja turvallisuus.

Lisäksi kaikilla koulujen oppilailla, opiskelijoilla, harjoittelijoilla, oppisopimusopiskelijoilla, aikuisopiskelijoilla, nuorilla ja henkilöstön jäsenillä, jotka osallistuvat minkä tahansa Erasmus+ -ohjelman avaintoimen liikkuvuustoimintoon, on oltava vakuutus heidän osallistumiseensa liittyvien riskien varalta. Hankkeen organisoijien tehtäväksi jää sopivimman vakuutuksen valinta toteutettavan hanketyypin ja kyseisessä maassa tarjolla olevien vakuutusmuotojen perusteella. Hankekohtaisen vakuutuksen ottaminen ei ole tarpeen, jos osallistujat jo kuuluvat hankkeen organisoijien voimassa olevien vakuutusten piiriin.

Vakuutussuojan on joka tapauksessa käsitettävä seuraavat asiat:

  • tarvittaessa matkavakuutus (joka kattaa myös matkatavaroiden vahingoittumisen tai katoamisen)
  • vahingonkorvausvastuu (joka käsittää tarvittaessa ammattivastuuvakuutuksen tai vastuuvakuutuksen)
  • tapaturmat ja vakava sairaus (myös pysyvä tai tilapäinen haitta)
  • kuolema (myös kotiinkuljetus, jos hanke toteutetaan ulkomailla).

Transnationaalisiin toimintoihin osallistuvien on erittäin suositeltavaa hankkia eurooppalainen sairaanhoitokortti, jos se on mahdollista. Kortti on maksuton, ja sillä saa lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa julkisessa terveydenhoitojärjestelmässä tilapäisen oleskelun aikana 27 EU-maassa sekä Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa samoin edellytyksin ja samoin kustannuksin kuin kyseisen maan vakuutetut (joissain maissa hoito on ilmaista). Lisätietoja sairaanhoitokortista ja sen hankkimisesta löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=559&langId=fi.

Jos hankkeeseen osallistuu alle 18-vuotiaita, osallistujaorganisaatioiden on ensin pyydettävä heidän vanhemmiltaan tai huoltajiltaan lupa osallistumiseen.

Monikielisyys

Monikielisyys on Euroopan yhdentymiskehityksen kulmakiviä, ja se symboloi vahvasti EU:n pyrkimystä olla moninaisuudessaan yhtenäinen. Kielitaito on tärkeimpiä niistä taidoista, jotka antavat ihmisille paremmat valmiudet osallistua työmarkkinoille ja hyödyntää tehokkaasti tarjolla olevia tilaisuuksia. EU pyrkii siihen, että joka kansalaisella olisi jo varhaisessa iässä tilaisuus oppia vähintään kaksi vierasta kieltä.

Kieltenopiskelun ja kielellisen moninaisuuden edistäminen on yksi ohjelman nimenomaisista tavoitteista. Puutteellinen kielitaito on eurooppalaisiin koulutus- ja nuorisoalan ohjelmiin osallistumisen suurimpia esteitä. Ohjelmassa annetaan mahdollisuus tarjota kielivalmennustukea, millä pyritään lisäämään liikkuvuuden tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä parantamaan oppimistuloksia ja siten edistämään ohjelman kyseisen tavoitteen saavuttamista.

Ohjelmassa tarjotaan liikkuvuustoiminnon toteuttaville osallistujille kielivalmennustukea. Kielivalmennustukea annetaan ensisijaisesti Erasmus+ -kielivalmennuspalvelun (Erasmus+ Online Language Support, OLS) alustalla, koska verkko tarjoaa helpon ja joustavan tavan kieltenopiskeluun. Erasmus+ ‑ohjelman verkkokielivalmennustuen avulla osallistujat voivat arvioida, harjoittaa ja parantaa kielitaitoaan. Kielivalmennuspalvelun lisäksi erityisten kohderyhmien kieltenopiskelun tukemiseksi voidaan tarjota muita, esimerkiksi viittomakielen tai pistekirjoituksen käyttöä koskevia kielivalmennustuen muotoja, jotka voidaan rahoittaa niitä koskevasta osallisuustuen kululuokasta.

Myös yhteistyöhankkeiden yhteydessä kannustetaan kieltenopetukseen ja -opiskeluun. Kielitaidon parantamiseen tähtäävät innovaatiot ja hyvät käytännöt voivat käsittää esimerkiksi opetus- ja arviointimenetelmiä, opetusaineistojen laatimista, tutkimustyötä, tietokoneavusteista kielen oppimista sekä yrittäjyyshankkeita, joissa käytetään vieraita kieliä.

Euroopan komissio on perustanut kielihankkeiden eurooppalaisen laatuleiman, jolla annetaan tunnustusta laadulle, tuetaan monikielisyyden alalla toteutettujen erinomaisten hankkeiden tulosten jakamista ja lisätään yleistä kiinnostusta kieltenopiskeluun. Kansalliset toimistot myöntävät laatuleiman vuosittain tai joka toinen vuosi koulutusorganisaatioille, jotka ovat toteuttaneet hajautetun Erasmus+ -hankkeen erinomaisin tuloksin kieltenoppimisen ja -opetuksen alalla. Erasmus+ -hankkeiden lisäksi kansallinen toimisto voi myöntää kielihankkeiden eurooppalaisen laatuleiman muille aloitteille, joissa sovelletaan kokonaisvaltaista, osallistavaa tai innovatiivista lähestymistapaa kieltenopetukseen ja -oppimiseen.

Kansainvälinen ulottuvuus

Erasmus+ -ohjelmaan sisältyy vahva kansainvälinen ulottuvuus (eli yhteistyö ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa) erityisesti liikkuvuutta, yhteistyötä ja toimintapoliittisia linjauksia koskevaa vuoropuhelua koskevissa toiminnoissa. Se auttaa eurooppalaisia organisaatioita vastaamaan globalisaation, ilmastonmuutoksen ja digitalisaation aiheuttamiin maailmanlaajuisiin haasteisiin muun muassa tehostamalla kansainvälistä liikkuvuutta ja kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja vahvistaa Euroopan unionin roolia globaalina toimijana.  Se lisää yhteiskunnallisia yhteyksiä liikkuvuuden, vaihdon ja valmiuksien kehittämisen avulla, edistää sosiaalista selviytymiskykyä, inhimillistä kehitystä, työllistettävyyttä sekä aktiivista osallistumista ja tarjoaa säännölliset kanavat ihmisten väliselle yhteistyölle edistämällä yhteisiä painopisteitä koskevia arvoja, periaatteita ja etuja. Toiminnot tarjoavat vastauksen laatuun, nykyaikaistamiseen ja työllistettävyyteen liittyviin haasteisiin lisäämällä koulutuksen merkityksellisyyttä ja reagointikykyä vihreän ja kestävän sosioekonomisen elpymisen, kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa. Niillä myös edistetään inhimillistä ja institutionaalista kehitystä, digitaalisuutta, kasvua ja työpaikkoja, hyvää hallintotapaa sekä rauhaa ja turvallisuutta. Nuorten toiminta ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa on avaintekijä mukautumiskykyisempien ja kulttuurien väliseen luottamukseen ja ymmärrykseen perustuvien yhteiskuntien luomisessa.

Taitojen ja tutkintojen tunnistaminen ja tunnustaminen

Erasmus+ -ohjelmalla tuetaan erityisesti seuraavien osaamisen, taitojen ja tutkintojen avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden käyttöä: Europass, Youthpass, eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF), eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS), ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET), Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri (EQAR) ja eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistys (ENQA) sekä näitä välineitä tukevat unionin laajuiset koulutusalan verkostot, etenkin tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansalliset tiedotuskeskukset (NARIC) sekä Euroguidance-verkostot, kansalliset Europass-keskukset ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kansalliset koordinointipisteet. Kaikilla näillä välineillä pyritään helpottamaan osaamisen, taitojen ja tutkintojen tunnustamista ja ymmärtämistä osallistujamaissa ja ohjelmamaiden välillä niin kaikissa koulutusjärjestelmien osajärjestelmissä kuin työmarkkinoilla riippumatta siitä, onko osaaminen, taidot ja tutkinnot hankittu virallisen koulutuksen vai muiden oppimiskokemusten (esimerkiksi työkokemuksen, vapaaehtoispalvelun tai verkko-oppimisen avulla.

Niillä on voitava reagoida uusiin ilmiöihin, kuten koulutuksen globalisoitumiseen ja digitaalisen oppimisen yleistymiseen, sekä tukea joustavien oppimisväylien luomista opiskelijoiden tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Siksi alan välineitä täytyy luultavasti kehittää edelleen. Kehityksen pitäisi johtaa suurempaan yhdenmukaisuuteen ja välineiden kaikkinaiseen yksinkertaistumiseen sekä tukea sellaisen aidon taitojen ja tutkintojen eurooppalaisen alueen luomista, jolla oppijat ja työntekijät voivat liikkua vapaasti työskentelyä tai jatko-opintoja varten.

Nuorisoalan teemakohtaisilla strategioilla1 , kuten Youthpassilla ja eurooppalaisella koulutusstrategialla, pyritään tarjoamaan lisätukea näiden alojen kehitykselle.

Lisätietoja on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/education/policy/strategic-framework/skills-qualifications_fi.

Hankkeista ja niiden tuloksista tiedottaminen vaikuttavuuden maksimoimiseksi

Tiedottaminen hankkeista ja niiden tuloksista on keskeisen tärkeää, jotta varmistetaan vaikuttavuus eri tasoilla. Erasmus+ -ohjelmasta myönnettävän rahoituksen hakijoiden on toimesta riippuen suunniteltava viestintätoimensa, joilla jaetaan tietoa niiden hankkeesta ja sen tuloksista hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen. Hankehakemukset arvioidaan relevanttien kriteerien perusteella sen varmistamiseksi, että nämä näkökohdat otetaan huomioon. Erasmus+ -rahoituksen saajien on myös seurattava ja arvioitava viestintätoimiensa onnistumista sekä laadullisesti että määrällisesti. Viestintää ja tulosten levittämistä koskevien toimintojen taso ja intensiteetti on suhteutettava Erasmus+ -ohjelman eri toimintojen tavoitteisiin, laajuuteen ja kohteisiin.

Edunsaajien on ilmoitettava selvästi Euroopan unionin rahoitus kaikissa viestintää ja tulosten levittämistä koskevissa toiminnoissa ja tuotteissa, kuten tapahtumissa, verkkosivustoilla ja julkaisuissa. Niiden on erityisesti varmistettava, että kaikessa viestintämateriaalissa käytetään Euroopan unionin logoa, joka on avustussopimuksessa tai avustuspäätöksessä vahvistettujen määräysten mukainen2 . Edunsaajan avustusta voidaan vähentää, jos näitä määräyksiä ei noudateta.

Voidakseen laatia hyvän viestintä- ja tulostenlevityssuunnitelman hakijoiden on otettava huomioon seuraavat seikat:

  • Viestintätavoitteet: Viestintätavoitteilla määritellään, mitä viestintätoiminnalla halutaan saavuttaa, esimerkiksi lisätä tietoisuutta, edistää yhteiskunnallisia arvoja, luoda uusia kumppanuuksia tai vaikuttaa politiikkoihin ja käytäntöihin.
  • Yleisö tai kohderyhmä: Nämä ovat ne ihmiset, jotka halutaan tavoittaa ja jotka voisivat hyödyntää tuloksia.  Kohderyhmä kannattaa määritellä mahdollisimman tarkasti. Se voi olla esimerkiksi suuri yleisö, sidosryhmät, asiantuntijat ja muut asiasta kiinnostuneet, päättäjät tai media.
  • Kanavat ja toiminnot kohdeyleisön saavuttamiseksi: Hakijoiden on valittava ne kanavat ja toiminnot, jotka vastaavat tehokkaimmin ja parhaiten valittujen kohderyhmien tarpeita, kuten sosiaalinen media, tapahtumat tai julkaisut.
  • Hanketulokset (tuotokset ja tulokset): Näitä voivat olla muun muassa hyvien käytäntöjen oppaat, käytännön työvälineet ja tuotteet, tutkimusraportit sekä hankitut tiedot ja taidot. Tuloksia olisi levitettävä tai tehtävä tunnetuksi Erasmus+ ‑hanketietokannan avulla (https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/projects_fi).
  • Ajoitus: On suunniteltava huolellisesti, milloin eri toiminnot toteutetaan (ja kytkettävä ajoitus työohjelmaan/välitavoitteisiin), sovittava realistisesta tavoitteesta ja huolehdittava joustavuudesta sen mukaan, miten hanke edistyy, muuttuvatko kohdeyleisön tai -ryhmän tarpeet ja miten politiikka ja menettelyt kehittyvät.
  • Keskeiset tulosindikaattorit: Tulosindikaattorit ovat arvokas hallinnointiväline edistymisen seuraamiseksi (ja tarvittaessa mukautusten mahdollistamiseksi) viestintää ja tulosten levittämistä koskevien toimintojen toteuttamisen aikana sekä sen arvioimiseksi, missä määrin niiden tavoitteet on saavutettu.

Opetusaineistoja koskeva avoimen saatavuuden vaatimus Erasmus+ -ohjelmassa

Erasmus+ -ohjelmassa edellytetään, että oppimista, opettamista, koulutusta ja nuorisotyötä tukevat hankkeiden tuotokset julkaistaan avoimesti. Erasmus+ ‑edunsaajat sitoutuvat erityisesti siihen, että kaikki ohjelmasta rahoitetuissa hankkeissa tuotetut oppimisresurssit ja välineet – asiakirjat, tietovälineet, ohjelmistot tai muut materiaalit – asetetaan vapaasti yleisön saataville avoimella lisenssillä. Aineistojen on oltava helposti saatavilla ja ladattavissa maksutta ja rajoituksetta, ja avoimilla lisensseillä on myönnettävä yleisölle oikeus käyttää, uudelleenkäyttää, muokata ja jakaa resursseja. Tällaisia aineistoja kutsutaan avoimiksi oppimisresursseiksi. Tätä tarkoitusta varten resurssit on ladattava sopivalle vapaasti käytettävissä olevalle alustalle digitaalisessa muodossa, joka on muokattavissa. Erasmus+ edunsaajia kehotetaan käyttämään mahdollisimman avoimia lisenssejä3 , mutta myös joitakin rajoituksia sisältävien lisenssien käyttö on mahdollista, jos hankkeen luonne sitä edellyttää ja jos yleisölle kuitenkin annetaan oikeus käyttää, uudelleenkäyttää, muokata ja jakaa resursseja. Lisenssillä voidaan esimerkiksi kieltää muita käyttämästä resursseja kaupallisesti tai velvoittaa käyttämään jälkiperäisteoksissa samaa lisenssiä. Avoimen julkaisemisen vaatimus on pakollinen, eikä se rajoita edunsaajien teollis- ja tekijänoikeuksia.

Tutkimustuotosten ja tiedon avoin saatavuus Erasmus+ -ohjelmassa

Erasmus+ -edunsaajia kehotetaan julkaisemaan tutkimustuotoksensa avoimesti: maksutta ja ilman muita saatavuusrajoituksia. Tutkimustuotosten julkaisemisessa kehotetaan myös käyttämään avoimia lisenssejä. Hankkeissa kerätty tieto olisi mahdollisuuksien mukaan julkaistava avoimena datana – eli avoimella lisenssillä – sopivassa muodossa ja sopivalla avoimella tietoalustalla.

  • 1 Strategiat ovat saatavilla seuraavassa osoitteessa: https://www.salto-youth.net/
  • 2 Ohjeita Euroopan komission visuaalisen ilmeen ja muun muassa Euroopan unionin logon käytöstä on osoitteessa https://ec.europa.eu/info/resources-partners/european-commission-visual-identity_fi
  • 3 Tällaisia ovat esimerkiksi laajasti käytetyt Creative Commons Attribution- tai Creative Commons Attribution-Share Alike -lisenssit luoville teoksille, GNU Public License ja GNU Lesser Public License ohjelmistoille sekä Open Database License tietokannoille.