Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport

Search the guide

Erasmus+ -Ohjelman olennaiset piirteet

Seuraavat ohjelman piirteet ovat erityisen tärkeitä:

EU:N arvojen kunnioittaminen

Erasmus+ -ohjelman toimeenpanon ja siten myös ohjelman edunsaajien ja ohjelman puitteissa toteutettavan toiminnan on noudatettava EU:n arvoja, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet, täysin EU:n perussopimuksissa ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja arvojen mukaisesti.

Avustussopimusten mukaisesti edunsaajan avustus voidaan lakkauttaa tai sitä voidaan vähentää, jos näitä määräyksiä ei noudateta.

Osallistujien suojelu, terveys ja turvallisuus

Erasmus+ -hankkeiden osallistujien suojelu, terveys ja turvallisuus ovat ohjelman keskeisiä periaatteita. Kaikkien osallistujien pitäisi pystyä hyödyntämään täysipainoisesti Erasmus+ -ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen ja oppimiseen. Tämä voidaan taata ainoastaan turvallisessa toimintaympäristössä, jossa kaikkien oikeuksia, ruumiillista ja henkistä koskemattomuutta sekä henkistä terveyttä ja hyvinvointia kunnioitetaan ja suojellaan.

Jokaisella ohjelmaan osallistuvalla organisaatiolla täytyy olla käytössä tehokkaat menettelyt ja järjestelyt niiden omissa toiminnoissa mukana olevien henkilöiden turvallisuuden, suojelun ja syrjimättömyyden parantamiseksi ja takaamiseksi. Tarvittaessa alaikäisten osallistujien (koulujen oppilaat, ammattiin opiskelevat, nuoret) mukana liikkuvuustoiminnassa olisi oltava aikuinen tukihenkilö. Aikuisten tukihenkilöiden olisi varmistettava liikkuvuuden oppimiskomponentin riittävä laatu sekä alaikäisten osallistujien suojelu ja turvallisuus.

Lisäksi kaikilla koulujen oppilailla, opiskelijoilla, harjoittelijoilla, oppisopimusopiskelijoilla, aikuisopiskelijoilla, nuorilla ja henkilöstön jäsenillä, jotka osallistuvat minkä tahansa Erasmus+ -ohjelman avaintoimen liikkuvuustoimintaan, on oltava vakuutus heidän osallistumiseensa liittyvien riskien varalta. Hankkeen organisoijien tehtäväksi jää sopivimman vakuutuksen valinta toteutettavan hanketyypin ja kyseisessä maassa tarjolla olevien vakuutusmuotojen perusteella. Hankekohtaisen vakuutuksen ottaminen ei ole tarpeen, jos osallistujat jo kuuluvat hankkeen organisoijien voimassa olevien vakuutusten piiriin.

Vakuutussuojan on joka tapauksessa käsitettävä seuraavat asiat:

  • tarvittaessa matkavakuutus (joka kattaa myös matkatavaroiden vahingoittumisen tai katoamisen)
  • vahingonkorvausvastuu (joka käsittää tarvittaessa ammattivastuuvakuutuksen tai vastuuvakuutuksen)
  • tapaturmat ja vakava sairaus (myös pysyvä tai tilapäinen haitta)
  • kuolema (myös kotiinkuljetus, jos hanke toteutetaan ulkomailla).

Transnationaalisiin toimintoihin osallistuvien on erittäin suositeltavaa hankkia eurooppalainen sairaanhoitokortti, jos se on mahdollista. Kortti on maksuton, ja sillä saa lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa julkisessa terveydenhoitojärjestelmässä tilapäisen oleskelun aikana 27 EU-maassa sekä Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa samoin edellytyksin ja samoin kustannuksin kuin kyseisen maan vakuutetut (joissain maissa hoito on ilmaista). Lisätietoja sairaanhoitokortista ja sen hankkimisesta löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=559&langId=fi.

Jos hankkeeseen osallistuu alle 18-vuotiaita, osallistujaorganisaatioiden on saatava heidän vanhemmiltaan tai huoltajiltaan ennakkolupa osallistumiseen.

Monikielisyys

Monikielisyys on Euroopan yhdentymiskehityksen kulmakiviä, ja se symboloi vahvasti EU:n pyrkimystä olla moninaisuudessaan yhtenäinen. Kielitaito on tärkeimpiä niistä taidoista, jotka antavat ihmisille paremmat valmiudet osallistua työmarkkinoille ja hyödyntää tehokkaasti tarjolla olevia tilaisuuksia. EU pyrkii siihen, että jokaisella kansalaisella olisi jo varhaisessa iässä tilaisuus oppia vähintään kahta vierasta kieltä.

Kieltenopiskelun ja kielellisen moninaisuuden edistäminen on yksi ohjelman nimenomaisista tavoitteista. Puutteellinen kielitaito on eurooppalaisiin koulutus- ja nuorisoalan ohjelmiin osallistumisen suurimpia esteitä. Ohjelmassa annetaan mahdollisuus tarjota kielivalmennustukea, millä pyritään lisäämään liikkuvuuden tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä parantamaan oppimistuloksia ja siten edistämään ohjelman kyseisen tavoitteen saavuttamista.

Ohjelmassa tarjotaan kielivalmennustukea liikkuvuustoimintaan osallistujille. Kielivalmennustukea annetaan ensisijaisesti Erasmus+ -kielivalmennusalustalla (Online Language Support, OLS), koska verkko tarjoaa helpon ja joustavan tavan kieltenopiskeluun. Verkossa olevan Erasmus+ -kielivalmennuksen avulla osallistujat voivat arvioida, harjoittaa ja parantaa kielitaitoaan. Verkossa olevan kielivalmennuksen lisäksi erityisten kohderyhmien kieltenopiskelun tukemiseksi voidaan tarjota muita, esimerkiksi viittomakielen tai pistekirjoituksen käyttöä koskevia kielivalmennustuen muotoja, jotka voidaan rahoittaa niitä koskevasta osallisuustuen kululuokasta.

Myös yhteistyöhankkeiden yhteydessä kannustetaan kieltenopetukseen ja -opiskeluun. Kielitaidon parantamiseen tähtäävät innovaatiot ja hyvät käytännöt voivat käsittää esimerkiksi opetus- ja arviointimenetelmiä, opetusaineistojen laatimista, tutkimustyötä, tietokoneavusteista kielen oppimista sekä yrittäjyyshankkeita, joissa käytetään vieraita kieliä.

Euroopan komissio on perustanut kielihankkeiden eurooppalaisen laatuleiman (European Language Label), jolla annetaan tunnustusta laadulle, tuetaan monikielisyyden alalla toteutettujen erinomaisten hankkeiden tulosten jakamista ja lisätään yleistä kiinnostusta kieltenopiskeluun. Kansalliset toimistot myöntävät laatuleiman vuosittain tai joka toinen vuosi koulutusorganisaatioille, jotka ovat toteuttaneet erinomaisin tuloksin kansallisen toimiston myöntämän Erasmus+ -hankkeen kieltenoppimisen ja -opetuksen alalla. Erasmus+ -hankkeiden lisäksi kansallinen toimisto voi myöntää kielihankkeiden eurooppalaisen laatuleiman muille aloitteille, joissa sovelletaan kokonaisvaltaista, osallistavaa tai innovatiivista lähestymistapaa kieltenopetukseen ja -oppimiseen.

Kansainvälinen ulottuvuus

Erasmus+ -ohjelmaan sisältyy vahva kansainvälinen ulottuvuus (eli yhteistyö ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa) liikkuvuus- ja yhteistyötoiminnassa ja toimintapoliittisia linjauksia koskevassa vuoropuhelussa. Se auttaa eurooppalaisia organisaatioita vastaamaan globalisaation, ilmastonmuutoksen ja digitalisaation aiheuttamiin maailmanlaajuisiin haasteisiin muun muassa tehostamalla kansainvälistä liikkuvuutta ja kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja vahvistaa Euroopan unionin roolia globaalina toimijana. Se lisää yhteiskunnallisia yhteyksiä liikkuvuuden, vaihdon ja valmiuksien kehittämisen avulla, edistää sosiaalista selviytymiskykyä, inhimillistä kehitystä, työllistettävyyttä sekä aktiivista osallistumista ja tarjoaa säännölliset kanavat ihmisten väliselle yhteistyölle edistämällä yhteisiä painopisteitä koskevia arvoja, periaatteita ja etuja. Toiminta tarjoaa vastauksen laatuun, nykyaikaistamiseen ja työllistettävyyteen liittyviin haasteisiin lisäämällä koulutuksen merkityksellisyyttä ja reagointikykyä vihreän ja kestävän sosioekonomisen elpymisen, kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseksi ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa. Sillä myös edistetään inhimillistä ja institutionaalista kehitystä, digitaalisuutta, kasvua ja työpaikkoja, hyvää hallintotapaa sekä rauhaa ja turvallisuutta. Nuorten toiminta ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa on avaintekijä mukautumiskykyisempien ja kulttuurien väliseen luottamukseen ja ymmärrykseen perustuvien yhteiskuntien luomisessa.

Taitojen ja tutkintojen tunnustaminen ja validointi

Erasmus+ -ohjelmalla tuetaan osaamisen, taitojen ja tutkintojen avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden käyttöä – niitä ovat erityisesti Europass (myös eurooppalaiset digitaaliset osaamistodistukset), Youthpass, eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF), eurooppalainen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitus (ESCO), eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS), ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET), Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri (EQAR) ja eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistys (ENQA) – samoin kuin näitä välineitä tukevia unionin laajuisia koulutusalan verkostoja, etenkin tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisia tiedotuskeskuksia (NARIC) sekä Euroguidance-verkostoja, kansallisia Europassi-keskuksia ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kansallisia koordinointipisteitä. Kaikilla näillä välineillä pyritään helpottamaan osaamisen, taitojen ja tutkintojen tunnustamista ja ymmärtämistä osallistujamaissa ja niiden välillä niin kaikissa koulutusjärjestelmien osajärjestelmissä kuin eri alojen työmarkkinoilla riippumatta siitä, onko osaaminen, taidot ja tutkinnot hankittu virallisen koulutuksen vai muiden oppimiskokemusten (esimerkiksi työkokemuksen, vapaaehtoispalvelun tai verkko-oppimisen avulla).

Jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa, käytettävissä olevien välineiden on mukauduttava uusiin ilmiöihin, kuten koulutuksen kansainvälistymiseen ja digitaalisen oppimisen ja digitaalisten osaamistodistusten myöntämisen yleistymiseen, sekä tuettava joustavien oppimisväylien luomista opiskelijoiden tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Välineiden olisi myös parannettava taitojen, osaamisen ja tutkintojen vertailukelpoisuutta ja siirrettävyyttä maiden välillä, jotta oppijat ja työntekijät voivat liikkua vapaasti työskentelyä tai jatko-opintoja varten.

Näiden välineiden toteuttamista ja jatkokehittämistä ohjaavat useat pitkän aikavälin toimintapoliittiset asiakirjat, kuten 22. toukokuuta 2017 annettu neuvoston suositus eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi, 18. huhtikuuta 2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2018/646 yhteisistä puitteista parempien palvelujen tarjoamiseksi taitojen ja tutkintojen alalla (Europass) sekä 20. joulukuuta 2012 annettu neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista. Nuorisoalan kehittämiseen tarjoavat tukea näiden horisontaalisten asiakirjojen lisäksi teemakohtaiset strategiat1 , kuten Youthpass ja eurooppalainen koulutusstrategia.

Hankkeista ja niiden tuloksista tiedottaminen vaikuttavuuden maksimoimiseksi

Tiedottaminen hankkeista ja niiden tuloksista on keskeisen tärkeää, jotta varmistetaan vaikuttavuus eri tasoilla. Erasmus+ -ohjelmasta myönnettävän rahoituksen hakijoiden on toiminnosta riippuen suunniteltava viestintätoimenpiteensä, joilla ne jakavat tietoa hankkeestaan ja sen tuloksista hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen. Hankehakemukset arvioidaan relevanttien kriteerien perusteella sen varmistamiseksi, että nämä näkökohdat otetaan huomioon. Viestintää ja tulosten levittämistä koskevien toimenpiteiden taso ja intensiteetti on suhteutettava Erasmus+ -ohjelman eri toimintojen tavoitteisiin, laajuuteen ja kohteisiin. Erasmus+ -rahoituksen saajien on myös noudatettava Euroopan komission laatimia yhteisiä viestintäohjeita hankkeiden edunsaajille ja seurattava ja arvioitava viestintätoimenpiteidensä onnistumista sekä laadullisesti että määrällisesti.

Edunsaajien on yhteisten viestintäohjeiden mukaisesti ilmoitettava selvästi Euroopan unionin tuki kaikissa viestintää ja tulosten levittämistä koskevissa toimenpiteissä ja tuotteissa, kuten tapahtumissa, verkkosivustoilla, visuaalisessa materiaalissa ja julkaisuissa. Niiden on erityisesti varmistettava, että kaikessa viestintämateriaalissa käytetään Euroopan unionin logoa, joka on avustussopimuksessa tai avustuspäätöksessä vahvistettujen määräysten mukainen2 . Edunsaajan avustusta voidaan vähentää, jos näitä määräyksiä ei noudateta.

Edunsaajien on laadittava viestintästrategia ja -suunnitelma ottaen huomioon seuraavat seikat:

  • Viestintätavoitteet: Hakijoiden on määriteltävä, mitä kullakin viestintätoimenpiteellä halutaan saavuttaa, esimerkiksi lisätä tietoisuutta, edistää yhteiskunnallisia arvoja, luoda uusia kumppanuuksia tai vaikuttaa politiikkoihin ja käytäntöihin. 
  • Yleisö tai kohderyhmä: Hakijoiden on määriteltävä ihmiset, jotka halutaan tavoittaa ja jotka voisivat hyödyntää hanketuloksia.  Yleisö tai kohderyhmä on määriteltävä mahdollisimman täsmällisesti. Kyseessä voi olla esimerkiksi koko väestö, tietyt sidosryhmät, asiantuntijat ja muut asianomaiset, päättäjät tai media.
  • Kanavat ja toimenpiteet kohdeyleisön saavuttamiseksi: Hakijoiden on valittava tehokkaimmat ja valittujen kohderyhmien tarpeita parhaiten vastaavat kanavat ja toimenpiteet (esim. sosiaalinen media, tapahtumat tai julkaisut).
  • Hanketulokset (tuotokset ja tulokset): Näitä voivat olla muun muassa hyvien käytäntöjen oppaat, käytännön työvälineet ja tuotteet, tutkimusraportti sekä hankitut tiedot ja taidot. Tuloksia olisi levitettävä tai tehtävä tunnetuksi Erasmus+ -hanketietokannan avulla (https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/projects_fi).
  • Ajoitus: Hakijoiden on suunniteltava huolellisesti, milloin eri toimenpiteet toteutetaan (ja kytkettävä ajoitus työohjelmaan/välitavoitteisiin), sovittava realistisista tavoitteista ja huolehdittava joustavuudesta sen mukaan, miten hanke edistyy, muuttuvatko kohdeyleisön tai -ryhmän tarpeet ja miten politiikka ja menettelyt kehittyvät.
  • Keskeiset tulosindikaattorit: Tulosindikaattorit ovat arvokas hallinnointiväline viestintää ja tulosten levittämistä koskevien toimenpiteiden edistymisen seuraamiseksi (ja tarvittaessa mukautusten mahdollistamiseksi) niiden toteuttamisen aikana sekä sen arvioimiseksi, missä määrin toimenpiteiden tavoitteet on saavutettu. Keskeisten tulosindikaattorien on oltava yhteneviä komission viestintäverkostoindikaattorien3  kanssa.

Opetusaineistoja Koskeva Avoimen saatavuuden vaatimus Erasmus+ -Ohjelmassa

Erasmus+ -ohjelmassa edistetään hanketuotosten avointa saatavuutta oppimisen, opettamisen, harjoittelun ja nuorisotyön tueksi. Erasmus+ ‑edunsaajien on erityisesti asetettava kaikki ohjelmasta rahoitetuissa hankkeissa tuotetut oppimisresurssit ja välineet – asiakirjat, mediatallenteet, ohjelmistot tai muut materiaalit – vapaasti yleisön saataville avoimella lisenssillä. Aineistojen on oltava helposti saatavilla ja ladattavissa maksutta ja rajoituksetta, ja avoimilla lisensseillä on myönnettävä yleisölle oikeus käyttää, uudelleenkäyttää, muokata ja jakaa resursseja. Tällaisia aineistoja kutsutaan avoimiksi oppimisresursseiksi. Tätä tarkoitusta varten resurssit on ladattava sopivalle vapaasti käytettävissä olevalle alustalle digitaalisessa ja muokattavissa olevassa muodossa. Erasmus+ edunsaajia kehotetaan käyttämään mahdollisimman avoimia lisenssejä4 , mutta myös joitakin rajoituksia sisältävien lisenssien käyttö on mahdollista, jos hankkeen luonne tai asianomaisen materiaalin tyyppi sitä edellyttää ja jos yleisölle kuitenkin annetaan oikeus käyttää, uudelleenkäyttää, muokata ja jakaa resursseja. Lisenssillä voidaan esimerkiksi kieltää muita käyttämästä resursseja kaupallisesti tai velvoittaa käyttämään jälkiperäisteoksissa samaa lisenssiä. Avoimen julkaisemisen vaatimus on pakollinen, eikä se rajoita edunsaajien teollis- ja tekijänoikeuksia.

Tutkimustuotosten ja tiedon avoin Saatavuus Erasmus+ -Ohjelmassa

Erasmus+ -edunsaajia kehotetaan julkaisemaan tutkimustuotoksensa avoimesti eli maksutta ja ilman muita saatavuusrajoituksia käyttäjien kannalta. Tutkimustuotosten julkaisemisessa kehotetaan myös käyttämään avoimia lisenssejä. Hankkeissa kerätty tieto olisi mahdollisuuksien mukaan julkaistava avoimena datana – eli avoimella lisenssillä – sopivassa muodossa ja sopivalla avoimella tietoalustalla.