Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2022 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä. Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2022 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

A-osa: Yleistä tietoa Erasmus+ ‑ohjelmasta

Erasmus+ on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma kaudelle 2021–2027. Koulutus, nuorisotoiminta ja urheilu ovat keskeisiä aloja, jotka tukevat kansalaisia heidän henkilökohtaisessa ja ammatillisessa kehittymisessään. Laadukas ja osallistava koulutus sekä epävirallinen ja arkioppiminen antavat viime kädessä nuorille ja kaikenikäisille osallistujille pätevyyden ja taidot, joita mielekäs osallistuminen demokraattiseen yhteiskuntaan, kulttuurien välinen ymmärrys ja onnistunut siirtyminen työmarkkinoille edellyttävät. Kauden 2014–2020 ohjelman menestyksen pohjalta Erasmus+ ‑ohjelmassa pyritään lisäämään entistä useammille osallistujille ja organisaatioille tarjottavia mahdollisuuksia, keskittymään ohjelman laadulliseen vaikutukseen ja edistämään osallistavampien ja yhtenäisempien, vihreämpien ja digitaaliaikakauteen valmiiden yhteiskuntien luomista.

Euroopan kansalaisille on annettava nykyistä tehokkaammin tietoja, taitoja ja osaamista, joita tarvitaan yhä liikkuvammassa, monikulttuurisemmassa ja digitaalisemmassa dynaamisesti muuttuvassa yhteiskunnassa. Opiskelusta, oppimisesta ja työskentelystä jossain toisessa maassa olisi tultava tavanomainen käytäntö, ja normina olisi oltava kahden vieraan kielen hallitseminen äidinkielen lisäksi. Ohjelma on keskeinen osatekijä eurooppalaisen koulutusalueen, digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027, Euroopan nuorisostrategian ja Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman tavoitteiden tukemiseksi.

Covid-19-pandemia on osoittanut, että koulutuksen saatavuus on ripeän elpymisen varmistamisessa tärkeämpää kuin koskaan. Sillä myös edistetään kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Osana tätä elpymisprosessia Erasmus+ -ohjelma vie osallistavan ulottuvuutensa uudelle tasolle tukemalla mahdollisuuksia henkilökohtaiseen, sosiopedagogiseen ja ammatilliseen kehittymiseen Euroopassa ja sen ulkopuolella, jotta kukaan ei jäisi jälkeen.

Ohjelman toimien laadullisen vaikutuksen lisäämiseksi ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien varmistamiseksi ohjelmalla pyritään tavoittamaan laajemmin ja paremmin niin eri-ikäiset kuin erilaisista kulttuurisista, sosiaalisista ja taloudellisista lähtökohdista tulevat ihmiset. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on päästä lähemmäs niitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kuten vammaisia ja maahanmuuttajia sekä syrjäisillä alueilla asuvia tai sosioekonomisista vaikeuksista kärsiviä Euroopan unionin kansalaisia. Tällä tavoin ohjelmalla myös kannustetaan siihen osallistuvia, erityisesti nuoria, opettelemaan kansalaisyhteiskuntaan osallistumista ja lisätään tietoisuutta Euroopan unionin yhteisistä arvoista.

Lisäksi digitaalisten taitojen ja osaamisen sekä ilmastonmuutoksen torjunnan, puhtaan energian, tekoälyn, robotiikan ja massadata-analyysin kaltaisten tulevaisuuteen suuntautuvien alojen taitojen kehittäminen on oleellisen tärkeää Euroopan tulevan kestävän kasvun ja yhteenkuuluvuuden kannalta. Ohjelmalla on mahdollisuus olla merkittävä innovaatioiden edistäjä sekä Euroopan tietojen, taitojen ja osaamisen puutteiden paikkaaja. EU:n yritysten on parannettava kilpailukykyään hyödyntämällä lahjakkuutta ja innovointia. Tämä panostus tietoon, taitoihin ja osaamiseen hyödyttää henkilöitä, oppilaitoksia, organisaatioita ja koko yhteiskuntaa edistämällä kestävää kasvua ja lisäämällä tasa-arvoisuutta, vaurautta ja sosiaalista osallisuutta sekä Euroopassa että sen ulkopuolella.

Toinen haaste liittyy vähäiseen demokratiaan osallistumiseen sekä heikkoon Eurooppa-asioiden tuntemukseen, jotka ovat Euroopan laajuisia kehityssuuntauksia ja vaikuttavat kaikkien Euroopan kansalaisten elämään. Oman yhteisön toimintaan tai Euroopan unionin poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään vaikuttaminen ja osallistuminen on monille vaikeaa tai vastenmielistä. Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen ja nuorten osallistuminen demokraattisiin prosesseihin ovat Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä asioita. Asiaan voidaan vaikuttaa myös sellaisen epävirallisen oppimisen kautta, jonka tavoitteena on nuorten taitojen ja osaamisen parantaminen sekä heidän aktiivisen kansalaisuutensa edistäminen.

Talouden muuttaminen kestäväpohjaiseksi on yksi Euroopan unionin painopisteistä, ja sen mukaisesti hankkeet olisi suunniteltava ympäristöystävällisesti ja niiden kaikkiin osiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä. Organisaatioiden ja osallistujien olisi hankkeita suunnitellessaan sovellettava ympäristöystävällistä lähestymistapaa, jolla niitä kannustetaan keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista ja pohtimaan, mitä niiden tasolla on tehtävissä, sekä autetaan löytämään vaihtoehtoisia vihreämpiä tapoja toimiensa toteuttamiseksi.

Ohjelmamaiden välisen ja kansainvälisen yhteistyön tukeminen ja helpottaminen organisaatioiden välillä koulutuksen, nuorisotoiminnan ja urheilun aloilla on keskeisen tärkeää, jotta voidaan parantaa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä heidän avaintaitojaan, vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja tunnistaa virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen avulla hankitut pätevyydet. Yhteistyöllä saadaan ideat liikkeelle, levitetään parhaita käytäntöjä ja asiantuntemusta ja kehitetään digitaalisia valmiuksia, mikä osaltaan parantaa koulutuksen laatua ja vahvistaa samalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Erasmus+ -ohjelma on yksi Euroopan unionin näkyvimmistä menestystarinoista. Se perustuu yli 30 vuoden aikana saatuihin tuloksiin koulutus-, nuoriso- ja urheilualan eurooppalaisista ohjelmista, jotka ovat käsittäneet sekä Euroopan sisäisiä että kansainvälisiä kumppanuuksia.

Koska Erasmus+ ‑ohjelmaopas on laadittu Euroopan komission hyväksymän Erasmus+ -ohjelmaa koskevan vuotuisen toimintaohjelman mukaisesti, sitä saatetaan tulevina vuosina tarkistaa, jotta se vastaisi uusien toimintaohjelmien painopisteitä ja toimintalinjoja. Oppaan täytäntöönpano edellyttää myös, että talousarvioesityksen mukaiset määrärahat ovat käytettävissä joko EU:n budjettivallan käyttäjän hyväksyttyä kyseisen vuoden talousarvion tai väliaikaisten kahdestoistaosien mukaisesti.