Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2023 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä.

Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2023 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

Yhteistyöhankkeet

Mitä yhteistyöhankkeet ovat?

Osallistujaorganisaatiot voivat tämän toiminnon ansiosta hankkia kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja parantaa valmiuksiaan ja tuottaa samalla laadukkaita ja innovatiivisia tuloksia. Yhteistyöhankkeiden koko ja laajuus voi vaihdella muun muassa hankkeen tavoitteiden, osallistujaorganisaatioiden, odotettujen vaikutuksien ja muiden tekijöiden mukaan, ja ne voivat mukauttaa toimintaansa näiden mukaisesti. Näiden hankkeiden laadullisessa arvioinnissa otetaan huomioon yhteistyön tavoitteet ja mukana olevien organisaatioiden luonne. 

Tämän logiikan mukaisesti organisaatioille tarjotaan kahdentyyppisiä kumppanuuksia, joiden avulla ne voivat työskennellä, oppia ja kasvaa yhdessä:

  • Kumppanuushankkeet
  • Pienimuotoiset kumppanuushankkeet.

Nämä kaksi kumppanuushankkeiden tyyppiä esitellään tarkemmin seuraavilla sivuilla. Näissä kahdessa jaksossa annettavat tiedot auttavat valitsemaan organisaation profiiliin ja rakenteeseen sekä hankkeen ideoihin parhaiten sopivan kumppanuustyypin.

Mitä toimintaa yhteistyöhankkeissa tavallisesti toteutetaan?

Hankkeen elinkaaren aikana organisaatiot toteuttavat yleensä monenlaista toimintaa. Ne vaihtelevat perinteisestä luovempaan ja innovatiivisempaan toimintaan, ja organisaatiot voivat valita niistä yhdistelmän, joka edistää parhaiten hankkeen tavoitteiden saavuttamista suhteessa sen soveltamisalaan ja kumppaniverkoston valmiuksiin. Esimerkkejä toiminnoista:

  • Hankehallinto: Toiminta, joilla varmistetaan asianmukainen hankkeiden suunnittelu, toteutus ja jatkotoimet, mukaan lukien sujuva ja tehokas yhteistyö hankekumppanien välillä. Tämän vaiheen toiminta sisältää tavallisesti muun muassa organisatorisia ja hallinnollisia tehtäviä, kumppanien virtuaalisia kokouksia, viestintämateriaalin laadintaa ja toiminnassa mukana olevien osallistujien valmentamista ja seurantaa.  
  • Hankkeen toteuttaminen: Tähän toimintaan voi sisältyä verkostoitumistapahtumia, kokouksia ja työistuntoja käytäntöjen vaihtamiseksi ja tulosten kehittämiseksi. Siihen voi liittyä myös henkilöstön ja oppijoiden osallistumista (mikäli näiden osallistuminen edistää hankkeen tavoitteiden saavuttamista).
  • Tulosten jakaminen ja tunnetuksi tekeminen: konferenssit, tilaisuudet ja tapahtumat, joiden tarkoituksena on jakaa, selittää ja tehdä tunnetuksi hankkeen tuloksia, jotka voivat olla konkreettisia tuloksia, päätelmiä, hyviä käytäntöjä tai muunlaisia tuloksia. 

Tämän toiminnon panos poliittisten painopisteiden saavuttamiseen

Euroopan komissio asettaa vuosittain yhteiset painopisteet ja tavoitteet, joihin koulutuksen, nuorisotoiminnan ja liikunnan ja urheilun eri aloilla pyritään Erasmus+ -ohjelman tasolla. Tästä syystä yhteistyöhankkeilla pyritään – hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden valmiuksien kehittämisen ohella – edistämään painopisteiden saavuttamista kumppanuuksien tulosten avulla.

Hankkeissa tehtävä työ on tästä syystä rajattava suhteessa yhteen tai useampaan näistä painopisteistä, jotka on valittava hakuvaiheessa. Hanke-ehdotuksia laadittaessa on myös suositeltavaa tutustua samanlaisten painopisteiden perusteella rahoitettujen aiempien hankkeiden tuloksiin, jotta varmistetaan johdonmukaisuus ja vältetään päällekkäisyyksiä, sekä hyödyntää asteittain jo saatuja tuloksia ja edistää eri alojen yhteistä kehitystä. Hyödyllisiä tietoja rahoitetuista hankkeista on saatavilla Erasmus+ -hanketietokannassa: https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/projects_fi.

Jotta EU-tason painopisteet voidaan yhdistää paremmin kansallisen tason erityistarpeisiin, Erasmus+ -ohjelman kansallisilla toimistoilla on lisäksi mahdollisuus määrittää yksi tai useampi EU-tason painopisteistä erityisen merkittäviksi niiden kansallisessa toimintaympäristössä, jotta organisaatioita kannustetaan keskittymään toimissaan näihin valikoituihin aloihin tiettynä vuonna.

Vuonna 2023 yhteistyöhankkeissa on käsiteltävä yhtä tai useampaa seuraavista painopistealoista:

Kaikkiin Erasmus+ -ohjelman sektoreihin sovellettavat painopisteet

Osallisuus ja moninaisuus kaikilla koulutus-, nuoriso- ja liikunta- ja urheilualan sektoreilla: Ohjelmalla tuetaan hankkeita, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta ja pyritään parantamaan sellaisten henkilöiden tavoitettavuutta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa vammaiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt, maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuvat henkilöt, sukupuolten epätasa-arvosta kärsivät henkilöt, sosioekonomisissa vaikeuksissa olevat henkilöt sekä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä mahdollisesti kärsivät henkilöt. Näillä hankkeilla autetaan puuttumaan näiden ryhmien ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä kohtaamiin esteisiin ja luomaan osallistavia ympäristöjä, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja vastaavat laajemman yhteisön tarpeita. Tällä painopistealalla ohjelmasta tuetaan hankkeita, jotka edistävät koulutustoimintaa ja helpottavat Ukrainasta sotaa pakenevien ihmisten integroitumista uusiin oppimisympäristöihinsä.

Ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta: Ohjelman tavoitteena on tukea vihreään siirtymään, ympäristöhaasteisiin ja ilmastonmuutoksen haasteisiin liittyvän tietoisuuden lisäämistä kaikilla aloilla. Etusijalle asetetaan hankkeet, joilla pyritään kehittämään osaamista erilaisilla kestävyyden kannalta merkityksellisillä aloilla ja laatimaan vihreän sektorin osaamisstrategioita ja -menetelmiä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia opetussuunnitelmia, jotka vastaavat paremmin yksilöiden tarpeita. Ohjelmalla tuetaan myös innovatiivisten käytäntöjen kokeilemista, jotta oppijoista, henkilöstöstä ja nuorisotyöntekijöistä voi tulla todellisia muutoksen aikaansaajia (esimerkiksi resurssien säästäminen, energiankulutuksen ja jätteiden vähentäminen, hiilijalanjäljen kompensointi ja kestävien ruoka- ja liikkuvuusvaihtoehtojen valitseminen). Etusijalla ovat myös hankkeet, jotka mahdollistavat – koulutuksen, nuorisotoiminnan ja liikunta- ja urheilutoiminnan avulla – käyttäytymismuutokset, kun on kyse yksilöllisistä valinnoista, kulutustottumuksista ja elämäntavoista, uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen1 mukaisesti. Tähän kuuluvat myös hankkeet, joilla kehitetään kouluttajien ja koulutusalan johtajien kestävyysosaamista ja tuetaan osallistujaorganisaatioiden suunnittelemia lähestymistapoja ympäristökestävyyteen.

Vastaaminen digitaaliseen muutokseen kehittämällä digitaalisia valmiuksia, häiriönsietokykyä ja kapasiteettia: Ohjelmalla tuetaan alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen ja aikuiskoulutuksen oppilaitosten digitalisaatiosuunnitelmia. Etusijalle asetetaan hankkeet, joilla pyritään lisäämään oppilaitosten kapasiteettia ja valmiuksia hallita tehokasta siirtymistä kohti digitaalista koulutusta. Ohjelmalla tuetaan digiteknologian tarkoituksenmukaista käyttöä opetuksessa, koulutuksessa, nuorisotoiminnassa sekä liikunnassa ja urheilussa opetukseen, oppimiseen, arviointiin ja osallistamiseen. Tähän sisältyy digipedagogiikan ja opettajien digitaalisten työkalujen käyttöön liittyvän asiantuntemuksen kehittäminen, mukaan lukien esteettömät ja avustavat teknologiat sekä digitaalisen koulutussisällön luominen ja innovatiivinen käyttö. Siihen kuuluu myös koko väestön digitaitojen ja -osaamisen kehittäminen asianmukaisten ohjelmien ja aloitteiden avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja siihen, että puututaan digiteknologian saatavuuteen ja käyttöön liittyviin eroihin aliedustettujen ryhmien keskuudessa. Ohjelmalla tuetaan myös kouluttajien, kansalaisten ja organisaatioiden digiosaamista koskevien eurooppalaisten puitteiden käyttöä.

Yhteiset arvot, kansalaistoiminta ja osallistuminen: Ohjelmalla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita elinikäisessä oppimisessa, ja sillä edistetään sosiaalisten ja kulttuurienvälisten taitojen, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittämistä. Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka tarjoavat henkilöille mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen, sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan virallisen tai epävirallisen oppimisen kautta, kuten toimintaan, joilla lisätään tietoisuutta Euroopan parlamentin vuoden 2024 vaaleista ja edistetään niihin osallistumista. Painopiste on myös Euroopan unionin tilannetta koskevan tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämisessä etenkin EU:n yhteisten arvojen, yhtenäisyyden ja moninaisuuden periaatteiden sekä henkilöiden kulttuurisen identiteetin ja tietoisuuden sekä sosiaalisen ja historiallisen perinnön suhteen.

Edellä esitettyjen yleisten painopisteiden lisäksi eri sektoreilla pyritään seuraaviin erityistavoitteisiin.

Alakohtaiset painopisteet

Korkeakoulutuksessa:

Etusijalle asetetaan toiminnot, jotka ovat keskeisiä eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on tukea korkeakoulutusalaa yhteenliitettävyyden, innovatiivisuuden, osallisuuden ja digitaalisuuden lisäämisessä. Tätä varten ohjelmalla kannustetaan syvällisempää ja monialaisempaa yhteistyötä korkeakoulujen välillä ja niitä ympäröivien innovaatioekosysteemien kanssa sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisten yhteyksien vahvistamista. Painopiste on erityisesti osallisuuden, liikkuvuuden, digitalisaation, elinikäisen oppimisen, laadunvarmistuksen ja automaattisen tunnustamisen vahvistamisessa. Taustalla olevana tavoitteena on nopeuttaa korkeakoulutuksen muutosta kaikkialla Euroopassa, jotta tulevia sukupolvia voidaan kouluttaa luomaan yhdessä tietoa sietokykyisen, osallistavan ja kestävän yhteiskunnan luomiseksi.

Korkeakoulujärjestelmien keskinäisten yhteyksien edistäminen: Ohjelmalla pyritään vahvistamaan korkeakoulujen strategista ja jäsenneltyä yhteistyötä a) tukemalla erityyppisten yhteistyömallien kehittämistä ja testaamista, mukaan lukien virtuaalinen ja monimuotoinen yhteistyö sekä erilaisten digitaalisten välineiden ja verkkoalustojen käyttö, b) parantamalla liikkuvuutta toteuttamalla tutkintojen ja oppimistulosten automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen ja sisällyttämällä liikkuvuus opetussuunnitelmiin, c) tukemalla korkeakouluja Bolognan periaatteiden toimeenpanossa muun muassa edistämällä akateemisia perusarvoja ja laadunvarmistuksen standardeja ja ohjeita sekä välineitä, jotta liikkuvuutta voidaan lisätä kaikille, d) tukemalla korkeakouluja innovatiivisen yhteistyön ja toiminnan pilotoinnissa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden edustajien kanssa ja e) tukemalla paperiton Erasmus -verkoston toteuttamista ottamalla käyttöön eurooppalainen opiskelijatunniste ja eurooppalainen opiskelijakortti.

Innovatiivisten oppimis- ja opetuskäytäntöjen edistäminen: Vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja edistetään innovointia ja yrittäjyyttä a) tukemalla oppimistuloksiin perustuvien ja opiskelijalähtöisten opetussuunnitelmien kehittämistä siten, että ne vastaavat paremmin opiskelijoiden oppimistarpeita ja vähentävät osaamisen kohtaanto-ongelmia sekä edistävät yrittäjyyttä, mutta ovat samalla merkityksellisiä myös työmarkkinoiden ja laajemman yhteiskunnan kannalta; tätä varten voidaan esimerkiksi kutsua yritysten henkilöstöä ja työelämän edustajia vierailuille tai suunnitella opetussuunnitelmia yhdessä elinkeinoelämän kanssa, pk-yritykset mukaan lukien, b) kehittämällä, testaamalla ja toteuttamalla joustavia oppimisväyliä ja moduuleihin perustuvaa kurssien suunnittelua (osa-aikaiset, verkkopohjaiset tai monimuotoiset kurssit) sekä asianmukaisia arviointimuotoja, mukaan lukien sähköisen arvioinnin kehittäminen, c) edistämällä korkeakoulutuksen elinikäisen oppimisen ulottuvuutta muun muassa tarkastelemalla mahdollisuuksia ottaa käyttöön, tunnustaa ja validoida pieniin osaamiskokonaisuuksiin johtavia lyhyitä kursseja sekä d) ottamalla käyttöön monitieteisiä lähestymistapoja ja innovatiivisia pedagogisia menetelmiä, joita ovat esimerkiksi käänteinen oppiminen, kansainvälinen yhteistoiminnallinen verkko-oppiminen, tutkimusperusteinen oppiminen ja monimuotoiset intensiivikurssit ja jotka tukevat monialaisten, tulevaisuuteen suuntautuvien taitojen hankkimista ja yrittäjyyttä haasteisiin perustuvan lähestymistavan avulla.

STEM-/STEAM-alojen kehittäminen korkeakoulutuksessa ja erityisesti naisten osallistumisen lisääminen STEM-aloilla: Tämä painopiste tukee korkeakoulujen tarkoituksenmukaisten STEM-alojen opetussuunnitelmien kehittämistä ja toteuttamista STEAM-lähestymistavan mukaisesti. Kehitetään erityisesti naispuolisille opiskelijoille suunnattuja ohjaus- ja mentorointiohjelmia, jotta nämä hakeutuisivat STEM-alojen ja tieto- ja viestintätekniikan alojen opintoihin ja ammatteihin, edistetään sukupuolisensitiivisiä koulutuskäytäntöjä STEM-alojen koulutuksessa ja poistetaan STEM-alojen sukupuolistereotypiat.

Huippuosaamisen palkitseminen oppimisen, opetuksen ja taitojen kehittämisen alalla a) kehittämällä ja toteuttamalla strategioita ja laatukulttuuria, joilla palkitaan ja kannustetaan huippuosaamista opetuksessa, verkko-opetus mukaan lukien, oppimiskokemusten parempaa laatua ja oppijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, opetusta ja opiskelijakeskeistä oppimista ja opetusta korkeakoulutuksessa sekä tukemalla akateemisten työurien joustavuutta ja houkuttelevuutta, ja arvostamalla opetusta, tutkimusta, yrittäjyyttä, hallinnointia ja johtamista, b) antamalla akateemiselle henkilöstölle koulutusta uusista ja innovatiivisista opetusmenetelmistä, mukaan lukien verkkoympäristössä tai monimuotoisena annettava opetus, poikkitieteellisistä lähestymistavoista ja uusista opetussuunnitelmien suunnittelu-, toteutus- ja arviointimenetelmistä, joissa koulutus yhdistetään tarvittaessa tutkimukseen ja innovointiin, sekä c) kehittämällä koulutustutkimukseen ja luovuuteen perustuvia uusia koulutussuunnittelun käytäntöjä.

Korkeakoulualan digitaalisten ja vihreiden valmiuksien tukeminen tukemalla a) korkeakoulujen digitaalista muutosta (myös yhteentoimivuutta) ja eurooppalaista opiskelijakorttia koskevaan aloitteeseen liittyvää opiskelijaliikkuvuuden digitalisaatiota, b) kehittämällä opiskelijoiden ja henkilöstön digitaitoja ja c) kehittämällä tietokantoja tutkinnon suorittaneiden seurantaan. Vihreän siirtymän edistämiseksi ohjelmalla tuetaan a) kokonaisvaltaisia institutionaalisia lähestymistapoja, b) monitieteisiä lähestymistapoja, joita tukevat vahva tieteellinen tausta ja elinikäinen oppiminen muun muassa pienten osaamiskokonaisuuksien avulla, c) opetussuunnitelmien kehittämistä linjassa vaadittujen vihreiden taitojen kanssa, d) ilmastohaasteita käsittelevien transnationaalisten kumppanuuksien edistämistä opiskelijoiden, akateemisen henkilöstön, yliopistojen, työnantajien, kuntien ja muiden sidosryhmien välillä, jotta korkeakoulualalle saadaan todellisia ilmastotoimijoiden edelläkävijöitä.

Osallistavien korkeakoulujärjestelmien luominen: Ohjelmalla edistetään osallistavia lähestymistapoja liikkuvuus- ja yhteistyötoimintaan. Niitä ovat esimerkiksi a) tuki pakolaisopiskelijoiden ja -henkilöstön koulutukseen sekä siitä huolehtivien vastaanottajamaiden laitoksille ja henkilöstölle, b) henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, – mukaan lukien aliedustetut ryhmät – korkeakoulutukseen pääsyn, osallistumisen ja valmistumisasteen parantaminen, myös asettamalla vapaaehtoisia määrällisiä tavoitteita, c) aktiivinen tuki saapuville liikkuvuuteen osallistujille koko majoituksen etsimisen ajan muun muassa tekemällä yhteistyötä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa asianmukaisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamiseksi, d) opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön mielenterveyden tukeminen, e) sukupuolten välisen tasapainon edistäminen korkeakouluissa eri opintoaloilla ja johtotehtävissä sekä f) kansalaistoiminnan tukeminen edistämällä arkioppimista ja opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa sekä vapaaehtoistoiminnan ja yleishyödyllisen työn tunnustamista opiskelijoiden akateemisissa tuloksissa.

Opiskelijoiden innovoinnin ja yrittäjätaitojen tukeminen: Ohjelmalla tuetaan innovointia ja yrittäjyyttä korkeakoulutuksessa muun muassa a) tukemalla elävien laboratorioiden ja yrityshautomoiden perustamista ja toimintaa korkeakouluissa tiiviissä yhteistyössä yritysmaailman ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa, jotta voidaan tukea innovatiivista oppimista ja opetusta ja auttaa opiskelijayrittäjiä jalostamaan ideansa liiketoiminnaksi, ja b) tukemalla kaupallisten ja ei-kaupallisten yksityisten organisaatioiden kanssa toteutettavia oppimis- ja opetuskumppanuuksia, joiden avulla opiskelijat saavat kokemusta innovoinnista ja yrittäjyydestä.

Yleissivistävässä koulutuksessa:

Puuttuminen oppimisvaikeuksiin, koulunkäynnin keskeyttämiseen ja perustaitojen heikkoon hallintaan: Tämän painopisteen tavoitteena on mahdollistaa kaikkien mutta erityisesti sellaisten oppijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, onnistuminen opinnoissa. Siihen sisältyy seuranta, riskioppilaiden varhainen tunnistaminen, ennaltaehkäisevät ja varhaisessa vaiheessa toteutettavat toimet vaikeuksissa olevien oppijoiden auttamiseksi, oppijakeskeisempien lähestymistapojen edistäminen, oppijoiden ja opettajien hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen sekä koulukiusaamisen torjunta. Koulujen tasolla tällä painopisteellä tuetaan kokonaisvaltaisia lähestymistapoja opetukseen ja oppimiseen sekä koulujen kaikkien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä perheiden ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa. Strategisella tasolla keskitytään myös helpottamaan siirtymistä eri koulutusasteilta toiselle, parantamaan arviointia ja kehittämään vahvoja laadunvarmistusjärjestelmiä.

Opettajien, koulunjohtajien ja muiden opetusalan ammattien tukeminen: Tällä painopisteellä tuetaan opetusalan ammattien harjoittajia (myös opettajankouluttajia) näiden uran kaikissa vaiheissa. Tähän painopisteeseen kuuluvissa hankkeissa voidaan keskittyä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen parantamiseen erityisesti kehittämällä opettajien liikkuvuuden poliittista kehystä ja konkreettisia mahdollisuuksia. Toisena painopistealana on opetusurien houkuttelevuuden ja monimuotoisuuden lisääminen sekä opetusammatteja varten suoritettavan valinnan, rekrytoinnin ja arvioinnin vahvistaminen. Hankkeilla voidaan myös tukea suoraan koulujen vahvempaa johtamista ja innovatiivisten opetus- ja arviointimenetelmien kehittämistä.

Avaintaitojen kehittäminen: Tähän painopisteeseen kuuluvissa hankkeissa keskitytään edistämään opetussuunnitelmien rajat ylittävää yhteistyötä, hyödyntämään innovatiivisia lähestymistapoja oppimiseen, kehittämään luovuutta, tukemaan opettajia osaamisperustaisen opetuksen tuottamisessa sekä kehittämään avaintaitojen arviointia ja validointia.

Kieltenopetuksen ja -oppimisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan edistäminen: Tähän painopisteeseen kuuluvat hankkeet, joilla tuetaan kielellisen ulottuvuuden sisällyttämistä opetussuunnitelmiin ja varmistetaan, että oppijat saavuttavat riittävän kielitaidon oppivelvollisuuden päättymiseen mennessä. Uuden teknologian käytön valtavirtaistaminen kieltenoppimisessa on myös osa tämän painopisteen toimia. Lisäksi painopisteessä tuetaan hankkeita, jotka voivat auttaa luomaan kielitietoisia kouluja ja joissa hyödynnetään koulujen lisääntyvää kielellistä monimuotoisuutta esimerkiksi kannustamalla varhaista kieltenoppimista ja kielitietoisuutta sekä kehittämällä kaksikielisiä opetusvaihtoehtoja (erityisesti raja-alueilla ja alueilla, joiden asukkaat käyttävät useampaa kuin yhtä kieltä).

Kiinnostuksen ja huippuosaamisen edistäminen luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla (STEM-alat) ja STEAM-lähestymistapa: Tällä painopisteellä tuetaan hankkeita, joilla edistetään STEM-lähestymistapaa koulutukseen monialaisen opetuksen avulla kulttuuri-, ympäristö-, talous-, suunnittelu- ja muissa yhteyksissä sekä erityisesti tyttöjen kiinnostusta STEM-aloihin. Painopisteeseen sisältyy tehokkaiden ja innovatiivisten pedagogisten ja arviointimenetelmien kehittäminen ja edistäminen. Koulujen, yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja laajemman yhteiskunnan välisten kumppanuuksien kehittäminen on tässä yhteydessä erityisen arvokasta. Strategisella tasolla painopisteellä edistetään kansallisten STEM-strategioiden kehittämistä.

Laadukkaiden varhaiskasvatusjärjestelmien kehittäminen: Tässä painopisteessä keskitytään edistämään laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä vuonna 2019 annetun neuvoston suosituksen liitteenä olevien EU:n varhaiskasvatuksen laatupuitteiden2 toimeenpanoa. Se sisältää hankkeita, joilla tuetaan varhaiskasvatuksen järjestämiseen, johtamiseen ja tarjoamiseen osallistuvan henkilöstön ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi painopisteellä tuetaan strategioiden ja käytäntöjen luomista, testaamista ja toteuttamista kaikkien lasten, mukaan lukien lapset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, varhaiskasvatukseen osallistumisen edistämiseksi.

Oppimiseen liittyvään rajatylittävään liikkuvuuteen osallistuvien henkilöiden oppimistulosten tunnustaminen: Tämän painopisteen tarkoituksena on auttaa toimeenpanemaan neuvoston suositus automaattisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta. Sillä tuetaan rajatylittävien oppilasvaihtojen sisällyttämistä kouluohjelmiin, koulujen kapasiteetin vahvistamista, jotta ne voivat järjestää oppimisjaksoja ulkomailla oppilailleen, ja pitkän aikavälin kumppanuuksien luomista eri maiden koulujen välille. Strategisella tasolla tällä painopisteellä pyritään lisäämään kouluviranomaisten osallistumista kaikilla tasoilla tunnustamisen varmistamiseen ja tuetaan välineiden ja käytäntöjen kehittämistä ja jakamista ulkomailla tapahtuvien oppimisjaksojen valmistelua, seurantaa ja tunnustamista varten.

Uudistavan ja kokeilevan oppimisen edistäminen kouluissa: Eurooppalaista yliopistostrategiaa3 koskevan komission tiedonannon mukaisesti tämän painopisteen tavoitteena on saada start-up-yritysten johtohahmoja mukaan yrittäjämäisen toimintatavan lähettiläiksi ja mentoreiksi inspiroimaan nuoria sekä kehittämään uusia ideoita ja ratkaisuja.

Ammatillisessa koulutuksessa (sekä perus- että täydennyskoulutuksessa):

Ammatillisen koulutuksen mukauttaminen työmarkkinoiden tarpeisiin: Tähän sisältyy sellaisten ammatillisen koulutuksen ohjelmien kehittämisen tukeminen, jotka tarjoavat tasapainoisen ammattitaitojen yhdistelmän ja luovat työssäoppimismahdollisuuksia, jotka on sovitettu hyvin kaikkiin suhdanteisiin, työpaikkojen ja työmenetelmien kehitykseen sekä avaintaitoihin. Tällä painopisteellä edistetään myös ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien, tarjottavien ohjelmien ja säännöllisesti päivitettävien tutkintojen kehittämistä osaamista koskevan tiedon hankinnan pohjalta. Hankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä koulutustarjonnan mukauttamisessa muuttuviin osaamistarpeisiin, vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja suhdanteisiin.

Ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksien joustavuuden lisääminen: Tässä painopisteessä tuetaan aloitteita, joilla kehitetään joustavia ja oppijakeskeisiä ammatillisen koulutuksen ohjelmia ja autetaan korjaamaan työikäisten aikuisten koulutukseen pääsyn puutteita, jotta työmarkkinasiirtymiä voidaan hallita menestyksekkäästi. Tähän painopisteeseen kuuluvilla hankkeilla autetaan myös laatimaan sellaisia ammatillista täydennyskoulutusta koskevia ohjelmia, joiden on olla tarkoitus olla työmarkkinoihin mukautettavia, sekä ohjelmia, joilla helpotetaan kansallisiin tutkintoihin johtavien oppimistulosten siirtämistä, tunnustamista ja kertymistä.

Innovoinnin edistäminen ammatillisessa koulutuksessa: Tässä painopisteessä tuetaan hankkeita, joiden keskeisenä tavoitteena on muuttaa merkittävästi ammatillisen koulutuksen toteuttamistapaa ja tehdä siitä merkityksellisempää talouden ja yhteiskunnan nykyisten ja tulevien tarpeiden kannalta. Muutokset voivat olla organisatorisia (suunnittelu, rahoitus, henkilöstöhallinto, seuranta ja viestintä). Niillä voidaan myös puuttua opetus- ja oppimisprosesseihin kehittämällä ja toteuttamalla uusia ja relevantimpia lähestymistapoja opetukseen ja oppimiseen. Nämä muutokset voivat liittyä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ekosysteemiin ja siihen, miten ne toimivat kumppaneiden kanssa, esimerkiksi teknologian levittämisen ja soveltavan tutkimuksen, edunvalvonnan, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen kautta. Ne voivat myös kohdistua ammatillisen koulutuksen tuotteiden ja palvelujen (esimerkiksi ammattitaitojen kehittämisen, soveltavan tutkimuksen ja konsultoinnin) kehittämiseen ja tarjontaan ulkopuolisille toimijoille, kuten opiskelijoille, yrityksille ja julkishallinnoille.

Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisääminen: Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka edistävät ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta eri tasoilla. Näitä voivat olla esimerkiksi hankkeet, joilla lisätään siirtymistä eri koulutustasojen välillä, edistetään avoimia ja osallistavia oppimisympäristöjä, tuetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien ammatillista kehitystä tai helpotetaan oppimistulosten tunnustamista sekä Europassin ja muiden digitaalisten palvelujen käyttöä. Tässä painopisteessä tuetaan myös hankkeita, joissa kehitetään pitkäaikaisia kumppanuuksia kansainvälisten, kansallisten, alueellisten ja alakohtaisten ammattitaitokilpailujen perustamiseksi tai vahvistamiseksi. Tällaisen toiminnan vaikutus voidaan optimoida tekemällä tiivistä yhteistyötä yritysten, ammatillisen koulutuksen järjestäjien, kauppakamarien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa hankkeen eri vaiheissa.

Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen parantaminen: Tässä painopisteessä keskitytään ammatillisen koulutuksen laadun mittaamiseen ja parantamiseen kehittämällä kansallisia laadunvarmistusjärjestelmiä sekä ammatillisen perus- että jatkokoulutuksen osalta kaikissa oppimisympäristöissä ja kaikissa oppimismuodoissa, joita sekä julkiset että yksityiset koulutuksen järjestäjät tarjoavat. Tähän sisältyy erityisesti tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelyjen perustaminen ja testaaminen tutkinnon suorittaneiden seurannasta annetun neuvoston suosituksen ja ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisesta viitekehyksestä (EQAVET) annetun suosituksen4 mukaisesti sekä keskeisten eurooppalaisten ammatillisen koulutuksen ydinprofiilien ja mikrotutkintojen tarjoamien mahdollisuuksien tutkiminen.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kansainvälistymisstrategioiden laatiminen ja toteuttaminen: Tämän painopisteen tavoitteena on ottaa käyttöön tukimekanismeja ja sopimuskehyksiä ammatillisen koulutuksen henkilöstön ja oppijoiden laadukkaan liikkuvuuden edistämiseksi. Erityisen tärkeitä seikkoja ovat tutkintojen ja oppimistulosten automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen sekä oppijaliikkuvuuden tukipalvelujen kehittäminen. Tällaisiin palveluihin voi kuulua tiedottaminen, motivointi, valmentaminen ja ammattiin opiskelevien sosiaalisen integroitumisen helpottaminen vastaanottavassa maassa sekä heidän muiden kulttuurien tuntemuksensa ja aktiivisen kansalaisuutensa lisääminen.

Aikuiskoulutuksessa:

Aikuiskoulutukseen osallistumisen ja sen osallistavuuden ja saavutettavuuden parantaminen: Etusijalla ovat hankkeet, jotka antavat aikuisille tukea ja mahdollisuuksia koulutukseen osallistumiseen, jotta voidaan pienentää osaamispuutteita ja työmarkkinavajeita sekä edistää ja helpottaa aikuisten osallistumista oppimiseen. Erityisesti tuetaan hankkeita, jotka perustuvat henkilökohtaisiin oppimistileihin ja mahdollistaviin kehyksiin (mukaan lukien validointi ja ohjausmahdollisuudet sekä tehokkaat motivointistrategiat).

Laadukkaiden, joustavien ja tunnustettujen aikuisopiskelumahdollisuuksien saatavuuden parantaminen: Tässä painopisteessä tuetaan aikuisten oppimistarpeisiin mukautetun joustavan koulutustarjonnan luomista ja kehittämistä esimerkiksi kehittämällä digitaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuuksia. Etusijalle asetetaan lisäksi hankkeet, jotka koskevat pienten osaamiskokonaisuuksien avulla todistettujen tai epävirallisen ja arkioppimisen avulla hankittujen taitojen validointia.

Paikallisten oppimiskeskusten ja innovatiivisten oppimistilojen edistäminen: Tämän painopisteen tavoitteena on tukea paikallisia oppimisympäristöjä, edistää sosiaalista osallisuutta, kansalaistoimintaa ja demokratiaa sekä houkutella ja tarjota kaikille yhteisön jäsenille elinikäisiä ja koko elämän kattavia oppimismahdollisuuksia myös digiteknologian avulla sekä toimenpiteillä oppijoiden saavuttamiseksi ja sitouttamiseksi. Hankkeilla voitaisiin esimerkiksi kannustaa paikallisia oppimiskeskuksia, kirjastoja, museoita, vankiloita, kansalaisyhteiskuntaa ja laajempaa yhteisöä (kuten kansalaisjärjestöjä, paikallisviranomaisia sekä terveydenhuolto- ja kulttuurialaa) tekemään yhteistyötä, jotta kaikenikäiset aikuiset voisivat oppia elämänhallintataitoja ja avaintaitoja, joita kyky kestää muutoksia ja epävarmuutta ja sopeutua niihin edellyttävät.

Taitojen parantamisreittien luominen: Tämän painopisteen tavoitteena on edistää uusia aikuiskoulutusmahdollisuuksia erityisesti aikuisille, joiden taidot, tiedot ja osaaminen ovat heikkotasoisia. Luomalla uusia taitojen parantamisreittejä pyritään mahdollistamaan se, että aikuisopiskelijat voivat parantaa avaintaitojaan ja edetä kohti korkeatasoisempia tutkintoja. Tämän painopisteen täydentävään työhön kuuluu ohjauksen kehittäminen palveluna, jolla varmistetaan, että aikuisilla on mahdollisuus saada relevanttia koulutusta koko elämän ajan, taitojen tunnistamisen ja seulonnan parantaminen, räätälöidyn opetustarjonnan suunnittelu sekä tehokkaiden tiedotus-, ohjaus- ja motivointistrategioiden laatiminen.

Kouluttajien ja muun aikuisille opetusta ja opastusta antavan henkilöstön osaamisen parantaminen: Etusijalle asetetaan erityisesti hankkeet, joissa kehitetään henkilöstön osaamista, joka johtaa aikuiskoulutuksen tarjonnan yleiseen paranemiseen linjassa digitaalisen ja vihreän siirtymän kanssa. Etusijalla ovat erityisesti hankkeet, joilla tuetaan opettajia, myös johtoryhmiä, opettamaan ja toimimaan kestävyyden edistämiseksi ja kehittämään opettajien digitaitoja esimerkiksi Digital Opportunity -harjoittelujaksojen avulla ja jotka parantavat opetusmenetelmiä ja -välineitä innovatiivisten ratkaisujen ja digiteknologian käytön myötä. Etusijan saavat hankkeet, joiden tavoitteena on kehittää taitoja tunnistaa yksilöllisiä oppimistarpeita ja vastata niihin esimerkiksi laatimalla räätälöityjä oppimispolkuja tai -suunnitelmia, jotka mukautetaan oppijoiden taustaan ja olosuhteisiin, arvioimalla aikuisoppijoiden aiempia tietoja ja taitoja, käyttämällä parempia ja innovatiivisempia opetusmenetelmiä sekä vahvistamalla aikuiskoulutushenkilöstön tukijan roolia oppijoiden motivoinnissa, ohjaamisessa ja neuvomisessa haastavissa oppimistilanteissa.

Oppimismahdollisuuksien luominen ja edistäminen kaikkien kansalaisten ja sukupolvien keskuudessa: Etusijalle asetetaan hankkeet, joilla luodaan ja edistetään ylisukupolvista oppimista, kaikkien ikäryhmien – myös ikääntyneiden henkilöiden – oppimismahdollisuudet ja kokemustenvaihto mukaan lukien, jotta voidaan lisätä tietoisuutta Euroopan unionista ja sen arvoista ja vahvistaa eurooppalaista identiteettiä.

Aikuisopiskelumahdollisuuksien laadunvarmistuksen parantaminen: Tässä painopisteessä tuetaan parempien laadunvarmistusmekanismien kehittämistä aikuiskoulutusta koskevia toimintapolitiikkoja ja sen tarjontaa varten. Tähän sisältyy erityisesti seurantamenetelmien kehittäminen ja siirtäminen aikuiskoulutuksen tuloksellisuuden mittaamiseksi ja aikuisopiskelijoiden edistymisen seuraamiseksi.

Nuorisoalalla:

Etusijalle asetetaan toiminnot, joilla edistetään EU:n nuorisostrategian 2019–2027 keskeisiä aloja: nuorten osallistamista, yhdistämistä ja vaikutusmahdollisuuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään monialaisen yhteistyön vahvistamiseen, jotta voidaan lisätä synergiaa nuorten kannalta tärkeiden toiminta-alojen välillä, edistää nuorten osallistumista eri laajuudessa ja eri muodoissa ja tukea nuorten, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, aktiivista kansalaisuutta. Nuorisoalan erityisiä painopisteitä ovat muun muassa seuraavat:

Aktiivisen kansalaisuuden sekä nuorten aloitteellisuuden ja yrittäjähengen, myös yhteiskunnallisen yrittäjyyden, edistäminen: Tässä painopisteessä pyritään edistämään nuorten aktiivista kansalaisuutta erityisesti vapaaehtoistoiminnan ja solidaaristen toimien avulla ja siten vahvistamaan nuorten aloitteellisuutta etenkin sosiaalialalla ja tukemaan heidän yhteisöjään. Tähän painopisteeseen kuuluvilla hankkeilla voitaisiin myös edistää yrittäjähenkeä, luovaa oppimista ja sosiaalista yrittäjyyttä nuorten keskuudessa. Kulttuurien välinen vuoropuhelu, moninaisuuden tuntemus ja tunnustaminen sekä suvaitsevaisuuden edistäminen ovat avainasemassa tässä painopisteessä.

Nuorisotyön laadun parantaminen sekä innovoinnin ja tunnustamisen lisääminen: Tällä painopisteellä pyritään edistämään nuorisotyön sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista kaikilla tasoilla sekä tukemaan nuorisotyön laadun kehittämistä ja innovointia eurooppalaisen nuorisotyöohjelmaan ja joulukuussa 2020 annettuun Bonnin julistukseen kirjattujen painopisteiden mukaisesti. Tähän sisältyy nuorisotyöntekijöiden valmiuksien kehittäminen heidän toimiessaan sekä verkossa että sen ulkopuolella ja tuki sellaisten menetelmien kehittämiselle ja jakamiselle, joilla voidaan tavoittaa syrjäytyneet nuoret, ehkäistä rasismia ja suvaitsemattomuutta nuorten keskuudessa ja käsitellä digitalisaation riskejä, mahdollisuuksia ja vaikutuksia.

Nuorten työllistyvyyden vahvistaminen: Tämän painopisteen tavoitteena on vahvistaa nuorten avaintaitoja ja perustaitoja. Nuorisoalalla on tärkeä rooli helpotettaessa nuorten siirtymistä nuorista aikuisiksi ja myös tuettaessa nuorten integroitumista työmarkkinoille. Toiminta, jossa keskitytään lisäämään sellaisten (myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien) nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallisuutta ja työllistettävyyttä kiinnittäen erityistä huomiota syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin sekä maahanmuuttotaustaisiin nuoriin, ovat keskeisessä asemassa tässä painopisteessä.

Nuorisopolitiikan, tutkimuksen ja käytännön välisten yhteyksien lujittaminen: Tässä painopisteessä käsitellään tarvetta vahvistaa nuorisoalan politiikan, tutkimuksen ja käytännön välisiä yhteyksiä, jotta voidaan hankkia parempaa näyttöä tarpeista ja helpottaa päätöksentekoa. Toiminta, jolla edistetään tietämyksen lisäämistä nuorten tilanteesta ja nuorisopolitiikasta Euroopassa ja sen ulkopuolella, ovat tärkeitä tämän painopisteen kannalta.

Liikunnan ja urheilun alalla:

Etusijalle asetetaan kumppanuushankkeet, joilla edistetään keskeisten poliittisten asiakirjojen, kuten EU:n urheilualan työsuunnitelman (2021–2024) tai terveyttä edistävää liikuntaa koskevan neuvoston suosituksen, toimeenpanoa. Erityisiä painopisteitä liikunnan ja urheilun alalla ovat muun muassa seuraavat:

Kaikkien kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin: Tämän painopisteen hankkeissa keskitytään pääasiassa a) HealthyLifestyle4All-aloitteen kolmen pilarin toimeenpanoon, b) terveyttä edistävää liikuntaa koskevan neuvoston suosituksen ja liikuntaa koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoon, c) Euroopan urheiluviikkojen täytäntöönpanon tukemiseen, d) urheilun ja liikunnan edistämiseen terveyden välineenä, e) kaikenlaisten urheilun ja liikunnan harrastamiseen kannustavan toiminnan edistämiseen ja f) perinteisten urheilulajien ja pelien edistämiseen.

Rehellisyyden ja arvojen edistäminen liikunnassa ja urheilussa: Tämän painopisteen hankkeissa keskitytään pääasiassa a) dopingin käytön torjuntaan b) sopupelien ja korruption torjuntaan urheilussa c) hyvän hallintotavan parantamiseen liikunnan ja urheilun alalla ja d) liikunnan ja urheilun myönteisten arvojen edistämiseen.

Koulutuksen edistäminen liikunnassa ja urheilussa sekä niiden avulla: Tämän painopisteen hankkeissa keskitytään pääasiassa a) osaamisen kehittämisen tukemiseen liikunnassa ja urheilussa, b) urheilijoiden kaksoisurien edistämiseen c) valmennuksen ja henkilöstön laadun parantamiseen d) liikkuvuuden hyödyntämiseen keinona parantaa pätevyyksiä ja e) työllistyvyyden edistämiseen liikunnan ja urheilun avulla.

Tasa-arvon ja eurooppalaisten arvojen edistäminen liikunnassa ja urheilussa sekä niiden avulla: Tämän painopisteen mukaisissa hankkeissa keskitytään pääasiassa edistämään a) tasa-arvoa, myös sukupuolten tasa-arvoa5 , liikunnassa ja urheilussa, b) eurooppalaisia arvoja, mukaan lukien liikunnan ja urheilun hyödyntäminen rauhan ja osallisuuden edistämisessä, ja c) mihin tahansa tekijään perustuvan syrjinnän torjuntaa, rasismintorjuntaa, avoimuutta ja suvaitsevaisuutta.