Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Mikä on liikkuvuushanke?

Koulutus- ja nuorisoalan organisaatiot saavat Erasmus+ -ohjelmasta tukea toteuttaakseen hankkeita, joilla edistetään erityyppistä liikkuvuutta. Liikkuvuushanke koostuu seuraavista vaiheista:

  • suunnittelu (muun muassa oppimistulosten ja toimintojen muotojen määrittely, työohjelman ja toimintojen aikataulun laatiminen)
  • valmistelu (käytännön järjestelyt, osallistujien valinta, sopimusjärjestelyt kumppaneiden ja osallistujien kanssa sekä osallistujien kielellinen, kulttuurinen ja oppimis- ja tehtäväkohtainen lähtövalmennus)
  • liikkuvuustoimintojen toteuttaminen
  • jatkotoimet (liikkuvuustoimintojen arviointi, osallistujille niiden aikana mahdollisesti kertyneiden oppimistulosten tunnustaminen ja virallinen tunnistaminen sekä hanketulosten levittäminen ja hyödyntäminen).

Erasmus+ -ohjelmassa tuetaan voimakkaammin liikkuvuustoimintoihin osallistuvien kieltenopiskelua ennen ulkomailla oleskelua ja sen aikana muun muassa ylimääräisellä kielivalmennustuella ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen alojen pitkäkestoisiin liikkuvuustoimintoihin osallistujille. Erasmus+ -ohjelman verkossa tapahtuvan kielivalmennuksen (OLS, Online Language Support) avulla liikkuvuustoimintoihin osallistuvat voivat arvioida taitoaan kahdessa kielessä ja osallistua verkkokielikursseille kielitaitonsa kehittämiseksi.

Lisäksi Erasmus+ tarjoaa tilaisuuksia kehittää liikkuvuustoimintoja, joissa on mukana erilaisia taustoja edustavia ja erityyppisillä aloilla tai erilaisilla sosioekonomisilla sektoreilla toimivia kumppaniorganisaatioita (esimerkiksi yliopisto- tai ammattiin opiskelevien harjoittelujaksot yrityksissä, kansalaisjärjestöissä ja julkisyhteisöissä, opettajien ammatillinen täydennyskoulutus yrityksissä tai kurssikeskuksissa sekä yritysasiantuntijoiden luennot ja kurssit korkeakouluissa).

Liikkuvuustoimintojen uudistamisesta ja laadusta kertoo sekin, että Erasmus+ ‑osallistujaorganisaatioilla on nyt mahdollisuus järjestää niitä laajemmissa strategisissa puitteissa ja keskipitkällä aikavälillä. Koordinaattorin tarvitsee jättää liikkuvuushankkeesta vain yksi avustushakemus, jonka perusteella koordinaattori voi järjestää useita liikkuvuustoimintoja, joiden ansiosta useat henkilöt saavat tilaisuuden lähteä eri maihin. Näin hakijaorganisaatiot voivat Erasmus+ -ohjelmaan osallistuessaan suunnitella hankkeensa osallistujien tarpeiden mukaan ja ottaa samalla huomioon kansainvälistymistä, kapasiteetin vahvistamista ja nykyaikaistamista koskevat omat suunnitelmansa.

Akkreditoinnilla on merkittävä rooli avaintoimen 1 vaikuttavuuden varmistamisessa. Korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan, korkeakoulutuksen liikkuvuuskonsortioiden Erasmus+ -akkreditoinnin sekä ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja nuorisotoiminnan aloilla myönnettävien Erasmus+ -akkreditointien avulla organisaatiot voivat hyötyä avaintoimesta 1 jatkuvasti ja keskittyä pidemmän aikavälin tavoitteisiin ja oppilaitoksiin kohdistuviin vaikutuksiin.

Erasmus+ -ohjelman avaintoimella 1 tuetaan osallistujaprofiilin mukaan seuraavanlaisia liikkuvuushankkeita:

Koulutuksen alalla:

  • korkeakouluopiskelijoiden ja -henkilöstön liikkuvuushankkeet
  • ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuushankkeet
  • yleissivistävän koulutuksen oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuushankkeet
  • aikuiskoulutuksen opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuushankkeet.

Nuorisoalalla:

  • nuorten liikkuvuushankkeet – ”nuorisovaihdot”
  • nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeet
  • nuorten osallistumishankkeet
  • DiscoverEU-osallisuustoimi.

Seuraavissa luvuissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot kuhunkin liikkuvuushanketyyppiin sovellettavista perusteista ja ehdoista.