Koulutus- ja nuorisoalan organisaatiot saavat Erasmus+ -ohjelmasta tukea toteuttaakseen hankkeita, joilla edistetään erityyppistä liikkuvuutta. Liikkuvuushanke koostuu seuraavista vaiheista:

• suunnittelu (muun muassa oppimistulosten ja toimintamuotojen määrittely, työohjelman ja toiminta-aikataulun laatiminen)
• valmistelu (käytännön järjestelyt, osallistujien valinta, sopimusjärjestelyt kumppaneiden ja osallistujien kanssa sekä osallistujien kielellinen, kulttuurinen ja oppimis- ja tehtäväkohtainen lähtövalmennus)
• liikkuvuustoiminnan toteuttaminen
• jatkotoimet (liikkuvuustoiminnan arviointi, osallistujille niiden aikana mahdollisesti kertyneiden oppimistulosten validointi ja virallinen tunnustaminen sekä hanketulosten levittäminen ja hyödyntäminen).

Erasmus+ -ohjelmassa vahvistetaan tukea, jota tarjotaan liikkuvuustoimintaan osallistuville vieraan kielen opiskeluun ennen ulkomailla oleskelua ja sen aikana, mukaan lukien ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen pitkäkestoiseen liikkuvuustoimintaan osallistujille tarjottava vahvistettu kielivalmennusavustus. Verkossa olevan Erasmus+ -kielivalmennuspalvelun (Online Language Support, OLS) avulla liikkuvuustoimintaan osallistuvat voivat arvioida eri kielten osaamistaan ja kehittää kielitaitoaan palvelussa tarjottavilla kielikursseilla.

Lisäksi Erasmus+ tarjoaa tilaisuuksia kehittää liikkuvuustoimintaa, jossa on mukana erilaisia taustoja edustavia ja erityyppisillä aloilla tai erilaisilla sosioekonomisilla sektoreilla toimivia kumppaniorganisaatioita (esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden tai ammattiin opiskelevien harjoittelujaksot yrityksissä, kansalaisjärjestöissä ja julkisyhteisöissä, opettajien ammatillinen täydennyskoulutus yrityksissä tai kurssikeskuksissa sekä yritysasiantuntijoiden luennot ja kurssit korkeakouluissa).

Liikkuvuustoiminnan uudistamisesta ja laadusta kertoo sekin, että Erasmus+ ‑osallistujaorganisaatioilla on nyt mahdollisuus järjestää liikkuvuustoimintaa laajemmissa strategisissa puitteissa ja keskipitkällä aikavälillä. Koordinaattorin tarvitsee jättää liikkuvuushankkeesta vain yksi avustushakemus, jonka perusteella koordinaattori voi järjestää useita liikkuvuusjaksoja, joiden ansiosta tilaisuuksia lähteä ulkomaanjaksolle eri maihin voidaan tarjota useille henkilöille. Näin hakijat voivat Erasmus+ -ohjelmaan osallistuessaan suunnitella hankkeensa osallistujien tarpeiden mukaan ja ottaa samalla huomioon kansainvälistymistä, kapasiteetin vahvistamista ja nykyaikaistamista koskevat omat suunnitelmansa.Akkreditoinnilla on merkittävä rooli avaintoimen 1 vaikuttavuuden varmistamisessa. Korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan, korkeakoulutuksen liikkuvuuskonsortioiden Erasmus+ -akkreditoinnin sekä ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja nuorisotoiminnan aloilla myönnettävien Erasmus+ -akkreditointien avulla organisaatiot voivat hyötyä avaintoimesta 1 jatkuvasti ja keskittyä pidemmän aikavälin tavoitteisiin ja organisaatiotasoon kohdistuviin vaikutuksiin.

Erasmus+ -ohjelman avaintoimi 1 tukee osallistujaprofiilin mukaan seuraavanlaisia liikkuvuushankkeita:

Koulutuksen alalla:

• korkeakouluopiskelijoiden ja -henkilöstön liikkuvuushankkeet
• ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuushankkeet
• yleissivistävän koulutuksen oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuushankkeet
• aikuiskoulutuksen opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuushankkeet.

Nuorisoalalla:

• nuorten liikkuvuushankkeet – ”nuorisovaihdot”
• nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeet
• nuorten osallistumishankkeet.
• DiscoverEU-osallisuustoimi

Liikunta- ja urheilualalla:

• Henkilöstön liikkuvuus liikunta- ja urheilualalla

Seuraavissa luvuissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot kuhunkin liikkuvuushanketyyppiin sovellettavista perusteista ja ehdoista.