Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2022 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä. Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2022 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

Kumppanuushankkeet

Kumppanuushankkeiden ensisijaisena tavoitteena on antaa organisaatioille mahdollisuus parantaa toimintojensa laatua ja tarkoituksenmukaisuutta, kehittää ja vahvistaa kumppaniverkostojaan, lisätä valmiuksiaan toimia yhdessä ohjelmamaiden välisellä tasolla, vahvistaa toimintojensa kansainvälistymistä, vaihtaa ja kehittää uusia käytäntöjä ja menetelmiä sekä jakaa ja vertailla ideoita. Kumppanuushankkeilla on tarkoitus tukea innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä, siirtämistä ja/tai toteutusta sekä sellaisten yhteisten aloitteiden toteutusta, joilla edistetään yhteistyötä, vertaisoppimista ja kokemusten vaihtoa Euroopan tasolla. Tulosten olisi oltava toistettavissa, siirrettävissä ja laajennettavissa, ja niissä olisi mahdollisuuksien mukaan oltava vahva monitieteinen ulottuvuus. Valittujen hankkeiden edellytetään jakavan toimintojensa tulokset paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja ohjelmamaiden välisellä tasolla.

Kumppanuushankkeet ovat sidoksissa kunkin Erasmus+ -sektorin painopisteisiin ja poliittisiin kehyksiin sekä EU:n että kansallisella tasolla, mutta niillä pyritään tuottamaan kannustimia alojen väliselle ja monialaiselle yhteistyölle aihealueilla.

Ohjelmatoimen tavoitteet

Kumppanuushankkeilla pyritään

  • parantamaan osallistuvien organisaatioiden ja korkeakoulujen työn, toimintojen ja käytäntöjen laatua ja avaamaan mahdollisuuksia uusille toimijoille, jotka eivät luontaisesti kuulu yhdelle alalle
  • Kehitetään organisaatioiden valmiuksia tehdä ohjelmamaiden välistä ja eri alojen välistä yhteistyötä.
  • käsittelemään yhteisiä tarpeita ja painopisteitä koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla
  • mahdollistamaan muutoksia (yksilöiden, organisaatioiden tai alojen tasolla), jotka johtavat oikeasuhteisiin parannuksiin ja uusiin lähestymistapoihin kunkin organisaation toimintaympäristöön nähden.

 

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea kumppanuushanketta?

Jotta kumppanuushankkeita koskevat ehdotukset voivat saada Erasmus+ ‑avustusta, niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Kelpoisuusperusteet

Kuka voi hakea?

Hakijana voi olla mikä tahansa jonkin ohjelmamaan osallistujaorganisaatio. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Kaikki ohjelmamaissa tai maailman kumppanimaissa sijaitsevat julkiset tai yksityiset organisaatiot (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa) voivat osallistua kumppanuushankkeisiin[1]. Ohjelmamaissa sijaitsevat organisaatiot voivat osallistua joko hankkeen koordinaattorina tai kumppaniorganisaationa. Kumppanimaissa sijaitsevat organisaatiot eivät voi osallistua hankkeen koordinaattorina.

Riippumatta siitä, mihin alaan hanke vaikuttaa, kumppanuushankkeisiin voivat osallistua kaikki organisaatiot, jotka toimivat jollakin koulutus-, nuoriso- tai urheilualan sektorilla tai muulla sosioekonomisella sektorilla, sekä organisaatiot, jotka toteuttavat eri aloille yhteisiä toimintoja (esimerkiksi paikallis- ja alueviranomaiset sekä kansalliset viranomaiset, osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaavat keskukset, kauppakamarit, toimialajärjestöt, neuvontakeskukset ja kulttuuri- sekä liikunta- ja urheilujärjestöt).

Kumppanuushankkeissa tulee olla mukana hankkeen painopisteen ja tavoitteiden kannalta sopivimmat kumppanit, jotka edustavat monenlaisia aloja. Näin hankkeissa voidaan tuottaa merkityksellisiä ja laadukkaita tuloksia kumppaneiden erilaisia kokemuksia, profiileja ja alakohtaista asiantuntemusta hyödyntäen.

Assosioituneiden kumppaniorganisaatioiden osallistuminen

Hankkeeseen virallisesti osallistuvien organisaatioiden (koordinaattori ja kumppaniorganisaatiot) lisäksi kumppanuushankkeissa voi olla mukana myös julkisella tai yksityisellä sektorilla toimivia muita kumppaneita, jotka osallistuvat hankkeeseen toteuttamalla tiettyjä tehtäviä/toimintoja hankkeessa tai tukemalla sen tunnetuksi tekemistä tai jatkuvuustoimia.

Erasmus+ ‑hankkeissa tällaisia kumppaneita kutsutaan assosioituneiksi kumppaneiksi. Tukikelpoisuuteen ja sopimuksen hallinnointiin liittyvissä asioissa niitä ei pidetä hankekumppaneina, eivätkä ne saa rahoitusta ohjelmasta osana hanketta. Jotta voidaan ymmärtää niiden rooli kumppanuudessa ja saada kattava kuva ehdotuksesta, niiden osallistuminen hankkeeseen ja sen eri toimintoihin on kuitenkin kuvattava selkeästi hanke-ehdotuksessa.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Kumppanuushanke on ohjelmamaiden välinen hanke, ja siihen kuuluu vähintään kolme organisaatiota kolmesta eri ohjelmamaasta.

Yhden kumppanuuden osallistujaorganisaatioille ei ole asetettu enimmäismäärää. Erasmus+ -ohjelman kansallisten toimistojen hajautetusti hallinnoimien koulutus- ja nuorisoalan kumppanuushanke-ehdotusten osalta, jotka perustuvat yksikkökustannusmalliin, hankkeiden hallinnointi- ja toteutusbudjetilla on kuitenkin yläraja (se vastaa kymmentä osallistujaorganisaatiota).

Kaikki osallistujaorganisaatiot on nimettävä avustusta haettaessa.

Kumppanuushankkeissa on yleensä kyse ohjelmamaiden organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Myös kumppanimaiden organisaatiot voivat kuitenkin osallistua yhteistyökumppanuushankkeeseen kumppaneina (mutta eivät hakijoina), jos ne tuovat olennaista lisäarvoa hankkeeseen.

Painopisteet

Jotta kumppanuushanke voisi saada tukea, siinä on keskityttävä

  • vähintään yhteen laaja-alaiseen painopisteeseen

ja/tai

  • vähintään yhteen koulutus-, nuoriso- ja urheilualaan liittyvään erityiseen painopisteeseen, johon hankkeella on suurin vaikutus.

Kansallisten Erasmus+ -toimistojen hajautetusti hallinnoimien koulutuksen ja nuorisoalan hankkeiden osalta kansalliset toimistot voivat korostaa painopisteitä, joilla on erityistä merkitystä niiden kansallisessa kontekstissa (”EU:n painopisteet kansallisessa kontekstissa”). Kansallisten toimistojen on tiedotettava tästä mahdollisille hakijoille virallisilla verkkosivuillaan.

Toiminnon tapahtumapaikka

Kumppanuushankkeen kaikkien toimintojen on tapahduttava hankkeeseen joko täysimääräisinä tai assosioituneina kumppaneina osallistuvien organisaatioiden sijaintimaissa.

Jos se on hankkeen tavoitteiden tai toteutuksen kannalta perusteltua,

  • toimintoja voidaan toteuttaa myös jossain Euroopan unionin toimielinten toimipaikassa[2], vaikka hankkeessa ei ole osallistujaorganisaatioita toimielimen isäntämaasta
  • toiminnot, joihin liittyy tulosten jakamista ja tunnetuksi tekemistä, voidaan toteuttaa myös ohjelma- tai kumppanimaissa järjestettävissä ohjelmamaiden välisissä tapahtumissa/konferensseissa.

Hankkeen kesto

12–36 kuukautta.

Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteiden ja niiden toimintojen tyypin perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa.

Kumppanuushankkeen kestoa voidaan pidentää edunsaajan perustellusta pyynnöstä ja kansallisen toimiston tai toimeenpanoviraston suostumuksella, kunhan kokonaiskesto ei ole yli 36 kuukautta. Kokonaisavustuksen määrä ei tällöin muutu.

Mihin hakemus jätetään?

Koulutus- ja nuorisoalan kumppanuudet, joita hakee jokin näiden alojen organisaatio, eurooppalaiset kansalaisjärjestöt pois lukien:

  • Hakemus jätetään hakijaorganisaation kansalliseen toimistoon.

Liikunta- ja urheilualan kumppanuudet sekä eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen[3] hakemat koulutus- ja nuorisoalan kumppanuudet:

  • Hakemus jätetään Brysselissä sijaitsevaan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoon.
    • Liikunta ja urheilu – pyynnön tunniste: ERASMUS-SPORT-2021-SCP
    • Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt – pyynnön tunniste:
      • ERASMUS-EDU-2021-PCOOP-ENGO
      • ERASMUS-YOUTH-2021-PCOOP-ENGO

Molemmissa tapauksissa sama kumppaniryhmä voi jättää vain yhden hakemuksen yhteen kansalliseen toimistoon hakuaikaa kohden[4].

Milloin hakemus jätetään?

Koulutus- ja nuorisoalan kumppanuudet, joita hakee jokin näiden alojen organisaatio, eurooppalaiset kansalaisjärjestöt pois lukien:

  • Marraskuun 1. päivän ja seuraavan vuoden helmikuun 28. päivän välisenä aikana alkavia hankkeita koskevat avustushakemukset on jätettävä viimeistään saman vuoden 20. toukokuuta klo 12.00 (Brysselin aikaa).

Nuorisoalan kumppanuudet, joita hakee jokin tämän alan organisaatio, eurooppalaiset kansalaisjärjestöt pois lukien:

  • Mahdollinen ylimääräinen hakuaika:

Kansalliset toimistot voivat järjestää toisen hakukierroksen, johon myös sovelletaan tässä oppaassa esitettyjä sääntöjä. Kansalliset toimistot ilmoittavat tästä mahdollisuudesta verkkosivuillaan.

Jos toinen hakukierros järjestetään, hakijoiden täytyy toimittaa avustushakemuksensa viimeistään 3. marraskuuta klo 12.00 (Brysselin aikaa) seuraavan vuoden 1. maaliskuuta ja 31. toukokuuta välisenä aikana alkavia hankkeita varten.

Liikunta- ja urheilualan kumppanuudet sekä eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen hakemat koulutus- ja nuorisoalan kumppanuudet:

  • Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 20. toukokuuta klo 17.00 (Brysselin aikaa).

Tukikelpoiset oppimis-, opetus- ja koulutustoiminnot

Kumppanuushankkeissa voidaan järjestää henkilöstölle, nuorisotyöntekijöille, oppijoille ja nuorille tarkoitettuja oppimis-, opetus- ja koulutustoimintoja hankkeen toteutuksen ja sen tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi.

Oppimis-, opetus- ja koulutustoiminnot voidaan toteuttaa missä tahansa hankkeen kannalta asianmukaisessa muodossa, ja niihin voi osallistua usean tyyppisiä osallistujia yksittäin tai ryhmänä. Ehdotettujen toimintojen muoto, tarkoitus sekä osallistujien tyyppi ja määrä kuvataan ja perustellaan hankehakemuksessa.

Oppimis-, opetus- ja koulutustoimintojen tukikelpoiset osallistujia ovat muun muassa seuraavat:

  • osallistujaorganisaatioissa työskentelevä opetus- ja muu henkilöstö[5], kuten professorit, opettajat, kouluttajat ja muu henkilöstö
  • nuorisotyöntekijät
  • muista kuin osallistujaorganisaatioista kutsutut opettajat ja asiantuntijat
  • osallistujaorganisaatioista tulevat oppisopimusopiskelijat, ammattiin opiskelevat, korkeakouluopiskelijat[6] ja koulujen oppilaat
  • osallistujaorganisaatioiden sijaintimaista tulevat nuoret
  • urheilualan henkilöstö, kuten valmentajat, managerit tai kouluttajat; urheilijat; erotuomarit.

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

HANKKEEN PERUSTAMINEN

Kumppanuushanke koostuu neljästä vaiheesta, jotka alkavat jo ennen hanke-ehdotuksen rahoituksen hyväksymistä: suunnittelusta, valmistelusta, toteutuksesta ja jatkotoimista. Osallistujaorganisaatioilla ja toimintoihin osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli kaikissa näissä vaiheissa, sillä tämä tehostaa heidän oppimiskokemustaan:

  • suunnittelu (muun muassa tarpeiden, tavoitteiden, hanke- ja oppimistulosten sekä toimintojen muotojen määrittely, aikataulun laatiminen)
  • valmistelu (muun muassa toimintojen suunnittelu, työohjelman laatiminen, käytännön järjestelyt, suunniteltujen toimien kohderyhmän tai ‑ryhmien vahvistaminen ja sopimusjärjestelyt kumppaneiden kanssa)
  • toimintojen toteuttaminen
  • jatkotoimet (toimintojen ja niiden vaikutusten arviointi eri tasoilla, hanketulosten jakaminen ja hyödyntäminen).

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa:

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä kumppanuushankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa. Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon suunnitellessaan kumppanuushankkeita.

Ympäristökestävyys

Hankkeet olisi suunniteltava ympäristöystävällisesti ja niiden kaikkiin osiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä. Organisaatioiden ja osallistujien olisi hanketta suunnitellessaan sovellettava ympäristöystävällistä lähestymistapaa, jolla kaikkia hankkeessa mukana olevia kannustetaan keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista ja pohtimaan, mitä eri tasoilla on tehtävissä, sekä autetaan organisaatioita ja osallistujia keksimään vaihtoehtoisia vihreämpiä tapoja hanketoimintojen toteuttamiseksi.

Osallisuus ja moninaisuus

Erasmus+ ‑ohjelman kaikissa toimissa pyritään edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumismahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi on laadittu osallisuus- ja moninaisuusstrategia, jonka avulla pyritään saavuttamaan paremmin vaihtelevammista lähtökohdista tulevia ja erityisesti muita vähemmän mahdollisuuksia omaavia osallistujia, joilla on eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumista haittaavia esteitä. Organisaatioiden olisi suunniteltava helposti saavutettavia ja osallistavia hanketoimintoja ottaen huomioon muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien osallistujien näkemykset ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon koko prosessin ajan.

Digitaalinen ulottuvuus

Virtuaalinen yhteistyö ja kokeilut virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuuksilla ovat keskeisen tärkeitä seikkoja kumppanuushankkeiden onnistumisen kannalta. Erityisesti perusopetuksen ja aikuisopetuksen hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään eTwinning-, School Education Gateway- ja EPALE-portaaleja yhteistyöhön ennen hankkeen toimia, niiden aikana ja niiden jälkeen. Nuorisoalan hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään Euroopan nuorisoportaalia ja EU:n nuorisostrategia-alustaa yhteistyöhön ennen hankkeen toimia, niiden aikana ja niiden jälkeen.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi

(enintään 30 pistettä)

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Ehdotus on merkityksellinen toimen tavoitteiden ja painopisteiden kannalta. Lisäksi ehdotus katsotaan erityisen merkitykselliseksi, jos
    • siinä käsitellään painopistealuetta ”osallisuus ja moninaisuus”
    • jos kyse on Erasmus+ -ohjelman kansallisten toimistojen hajautetusti hallinnoimista hankkeista: siinä käsitellään yhtä tai useampaa kansallisen toimiston ilmoittamaa ”EU:n painopistettä kansallisessa kontekstissa”.
  • Osallistujaorganisaatioiden profiili, kokemus ja toiminnot ovat hakemuksen alan kannalta merkityksellisiä.
  • Se perustuu aitoon ja riittävään tarveanalyysiin.
  • Sen avulla voidaan luoda koulutus-, nuoriso- ja urheilualan eri sektorien välisiä synergioita tai sillä saattaa olla voimakas vaikutus yhdellä tai useammalla näistä sektoreista.
  • Ehdotus on innovatiivinen.
  • Ehdotus täydentää osallistujaorganisaatioiden aiemmin toteuttamia muita hankkeita.
  • Ehdotus tuottaa eurooppalaista lisäarvoa tuloksilla, joihin ei päästäisi vain yhdessä maassa toteutettavilla toiminnoilla.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu

(enintään 20 pistettä)

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Hankkeen tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti, ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden tarpeisiin ja tavoitteisiin ja niiden kohderyhmien tarpeisiin.
  • Ehdotettu menetelmä on selkeä, asianmukainen ja toteuttamiskelpoinen:
  • Hankkeen työohjelma on selkeä, täydellinen ja tehokas ja se sisältää asianmukaiset vaiheet valmistelua, toteutusta ja hankkeen tulosten jakamista varten.
  • Hanke on kustannustehokas, ja kullekin toiminnolle on osoitettu asianmukaiset resurssit.
  • Hankkeessa ehdotetaan soveltuvia laadunvalvonta-, seuranta- ja arviointitoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hanke toteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia noudattaen.
  • Toiminnot on suunniteltu helposti saavutettaviksi ja osallistaviksi, ja ne ovat avoimia henkilöille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.
  • Hankkeeseen sisältyy digitaalisia välineitä ja oppimismenetelmiä, joilla täydennetään fyysisiä toimintoja ja parannetaan yhteistyötä kumppaniorganisaatioiden välillä.
    • Jos Erasmus+ -ohjelman verkkoalustoja on käytettävissä osallistujaorganisaatioiden sektorilla tai sektoreilla, missä määrin hankkeessa hyödynnetään Erasmus-verkkoalustoja (eTwinning, EPALE, School Education Gateway, Euroopan nuorisoportaali, EU:n nuorisostrategia-alusta) hanketoimintojen valmistelun, toteutuksen ja jatkotoimien välineinä.
  • Hanke on suunniteltu ympäristöystävällisesti ja sen eri vaiheisiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä.

Jos hankesuunnitelmaan sisältyy oppimis-, opetus- tai koulutustoimintoja,

  • edistävätkö nämä toiminnot hankkeen tavoitteita ja onko toimintojen osallistujien profiili ja määrä asianmukainen
  • kuinka laadukkaita näiden toimintojen käytännön järjestelyt sekä hallinto- ja tukijärjestelyt ovat
  • kuinka laadukkaat ovat järjestelyt, joilla tunnistetaan ja tunnustetaan osallistujien oppimistulokset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden ja periaatteiden mukaisesti.

Kumppanuuden ja yhteistyöjärjestelyjen laatu

(enintään 20 pistettä)

 

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Hankkeessa on mukana sopiva osallistujaorganisaatioiden yhdistelmä, joiden profiili, aiempi kokemus ohjelmasta ja asiantuntemus mahdollistaa kaikkien hankkeen tavoitteiden saavuttamisen.
  • Hankkeella saadaan mukaan toimeen uusia toimijoita ja vähemmän kokeneita organisaatioita.
  • Ehdotettu tehtävänjako osoittaa, että kaikki osallistujaorganisaatiot ovat sitoutuneita hankkeeseen ja osallistuvat sen toteuttamiseen aktiivisesti.
  • Ehdotukseen sisältyy tehokkaita järjestelyjä osallistujaorganisaatioiden keskinäistä sekä niiden ja muiden sidosryhmien välistä koordinaatiota ja viestintää varten.
  • Hankkeeseen mahdollisesti osallistuva kumppanimaan organisaatio tuo siihen olennaista lisäarvoa (jos tämä edellytys ei täyty, kumppanimaan osallistujaorganisaatio suljetaan pois hanke-ehdotuksesta arviointivaiheessa).

Vaikuttavuus

(enintään 30 pistettä)

Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Hanke-ehdotus sisältää konkreettisia ja loogisia toimia, joilla hanketulokset sisällytetään osallistujaorganisaatioiden tavanomaiseen työhön.
  • Hankkeella voi olla myönteisiä vaikutuksia sen osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin sekä niiden laajempiin yhteisöihin.
  • Odotettavissa olevia hanketuloksia on mahdollista käyttää hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ulkopuolella hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen sekä paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella tai Euroopan tasolla.
  • Hanke-ehdotus sisältää konkreettisia ja tehokkaita toimia, joilla hanketulokset tehdään tunnetuiksi osallistujaorganisaatioissa, jaetaan tulokset muiden organisaatioiden ja suuren yleisön kanssa ja ilmoitetaan Euroopan unionin rahoituksesta.
    • Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettomia rajoituksia.
  • Hanke-ehdotus sisältää konkreettisia ja tehokkaita toimia, joilla varmistetaan hankkeen jatkuvuus sekä sen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulosten tuottamista EU:n avustuksen päättymisen jälkeen.

Hakemuksen on saatava vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava kunkin edellä mainitun arviointikriteeriluokan enimmäispisteistä vähintään puolet (toisin sanoen vähintään 15 pistettä luokissa ”hankkeen relevanssi” ja ”vaikuttavuus” sekä 10 pistettä luokissa ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” ja ”kumppanuuden ja yhteistyöjärjestelyjen laatu”).

Mikäli useampi toimeenpanoviraston hallinnoima kumppanuushanke saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Rahoitussäännöt

Ehdotuksissa noudatetaan eri rahoitusmalleja kumppanuushankkeen tyypin ja hakemuksen jättöpaikan (Erasmus+ ‑ohjelman kansalliset toimistot vai Brysselissä toimiva Euroopan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)) mukaan. Nämä mallit selitetään seuraavassa:

  1. Erasmus+ -ohjelman kansallisten toimistojen hallinnoimia koulutus- ja nuorisoalan kumppanuushankkeita[7] koskevat ehdotukset:

Ehdotettu rahoitusmalli koostuu joukosta kululuokkia, joista hakijat valitsevat suunnittelemiinsa toimintoihin ja tavoittelemiinsa tuloksiin sopivat luokat. Kaikentyyppiset kumppanuushankkeet voivat sisällyttää hakemukseensa ensimmäisen kululuokan (”hankkeen hallinta ja toteutus”), koska kaikissa hankkeissa aiheutuu tällaisia kustannuksia. Kumppanuushankkeet voivat myös hakea erityistukea ”maidenvälisten hankekokousten” järjestämistä varten. Muut kululuokat on tarkoitettu vain sellaisia hankkeita varten, joissa tavoitellaan vaativampia tuloksia: hankkeen tuloksia, tulosten levittämistä tai integroituja oppimis-, opetus- tai koulutustoimintoja. Jos se on hankkeeseen sisältyvien toimintojen tai sen tulosten kannalta perusteltua, tukea voidaan lisäksi hakea poikkeuksellisiin kustannuksiin ja muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien henkilöiden osallistumisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Hankeavustuksen kokonaismäärä vaihtelee, ja se on vähintään 100 000 euroa ja enintään 400 000 euroa hankkeille, joiden vähimmäiskesto on 12 kuukautta ja enimmäiskesto 36 kuukautta.

Yksityiskohtaiset rahoitussääntötaulukot, jotka sisältävät tämäntyyppisten hankkeiden budjetin muodostavat sovellettavat määrät ja budjettikohdat, ovat jäljempänä kohdassa ”Erasmus+ ‑ohjelman kansallisten toimistojen hajautetusti hallinnoimia koulutus- ja nuorisoalan kumppanuushankkeita koskeviin ehdotuksiin[8] sovellettavat rahoitussäännöt”.

  1. Ehdotukset, jotka koskevat
  • liikunnan ja urheilun alan kumppanuushankkeita, tai
  • eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen tekemät ehdotukset koulutus- ja nuorisoalan kumppanuushankkeista,

joita hallinnoi Brysselissä toimiva koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto:

Ehdotettu rahoitusmalli koostuu kolmesta valittavasta kertakorvaussummasta, jotka yhteenlaskettuina muodostavat hankkeen kokonaisavustusmäärän: 120 000 euroa, 250 000 euroa ja 400 000 euroa. Hakijat valitsevat näiden kolmen ennalta määritellyn määrän välillä sen mukaan, mitä toimintoja ne haluavat toteuttaa ja mitä tuloksia ne haluavat saavuttaa.

Hankkeitaan suunnitellessaan hakijaorganisaatioiden on yhdessä hankekumppaneidensa kanssa valittava hankkeidensa kustannusten kattamiseen tarkoituksenmukaisempi kertakorvaus omien tarpeidensa ja tavoitteidensa perusteella. Jos hanke valitaan rahoitettavaksi, haettu kertakorvaus on avustuksen kokonaismäärä.

Ehdotuksissa on kuvattava toiminnot, joita hakijat sitoutuvat toteuttamaan pyydetyllä kertakorvauksella, ja niiden on täytettävä taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteet.

Kertakorvauksen mukaan määräytyvät vaatimukset

  1. Kun avustuksen määrä on 120 000 tai 250 000 euroa:

Ehdotuksiin on sisällyttävä tarveanalyysi ja niissä on ilmoitettava, miten tehtävät ja määrärahat jaetaan hankekumppaneiden kesken. Lisäksi on ilmoitettava hankkeen kunkin työpaketin sekä toimintojen toteuttamisaikataulu sekä hankkeen tuotosten tuottamisen määräaika.

Hankekuvauksessa on erotettava toisistaan hankkeen hallinnointi ja toteutettavat työpaketit. Hakijoiden on jaettava hankkeen toiminnot ”työpaketteihin”. Kunkin työpaketin on liityttävä erityisiin tavoitteisiin, välitavoitteisiin ja tuotoksiin. On suositeltavaa, että hakijat jakavat hankkeensa enintään viiteen työpakettiin, joista yksi koskee hankkeen hallinnointia.

  1. Kun avustuksen määrä on 400 000 euroa:

Hankekuvauksessa on esitettävä hankkeen menetelmiä koskeva yksityiskohtainen selostus, josta käy selkeästi ilmi tehtävien jakautuminen ja rahoitusjärjestelyt kumppaneiden kesken, yksityiskohtainen aikataulu, johon sisältyy välitavoitteet ja tärkeimmät tulokset, seuranta- ja valvontajärjestelmä sekä välineet, joilla varmistetaan hankkeen toimintojen oikea-aikainen toteutus.

Hakijoiden on jaettava hankkeen toiminnot ”työpaketteihin”. Kunkin työpaketin on liityttävä erityisiin tavoitteisiin, välitavoitteisiin ja tuotoksiin. On suositeltavaa, että hakijat jakavat hankkeensa enintään viiteen työpakettiin, joista yksi koskee hankkeen hallinnointia.

Ehdotuksissa on esitettävä laadunvarmistus- ja seurantamekanismeja ja arviointistrategia. Osana arviointistrategiaa hakijoiden on yksilöitävä joukko määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida näiden tavoitteiden saavuttamista.

Avustuksen maksaminen

Loppumaksu määräytyy järjestettyjen toimintojen ja päätökseen saatettujen työpakettien määrän mukaan avustussopimuksessa vahvistettua avustuksen enimmäismäärää noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta maksuehtoihin ja avustuksen vähentämiseen liittyvien artiklojen soveltamista.

Erasmus+ -ohjelman kansallisten toimistojen hallinnoimia koulutus- ja nuorisoalan kumppanuushankkeita[9] koskeviin ehdotuksiin sovellettavat rahoitussäännöt:

Hankkeen budjetti on laadittava seuraavien sääntöjen mukaisesti (euroina):

Myönnettävä enimmäisavustus:

Vaihteleva määrä, enintään 400 000 euroa

Edunsaajat voivat käyttää hanketta varten saamansa EU:n kokonaisavustuksen mahdollisimman joustavasti hankkeen elinkaaren aikana ja sen mukaan, miten toiminnot on työohjelman mukaan kronologisesti toteutettava.

Kululuokka

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Määrä

Hankkeen hallinta ja toteutus

Hankkeen hallinta (esimerkiksi suunnittelu, talous, kumppaneiden välinen koordinointi ja viestintä); pienimuotoiset oppimis-/opetus-/koulutus-materiaalit, välineet, menetelmät jne.; virtuaalinen yhteistyö ja paikalliset hanketoiminnot (esimerkiksi luokkahuoneessa tapahtuva hanketyö oppijoiden kanssa, nuorisotyöhön liittyvät toiminnot sekä integroitujen oppimis-/koulutustoimintojen organisointi ja ohjaus); tiedotus, julkisuus ja tulosten levittäminen (esimerkiksi esitteet, lehtiset ja verkkotiedotus).

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Perusteena kumppanuushankkeen kesto ja osallistujaorganisaatioiden määrä.

Koordinoivan organisaation toiminnot:

500 euroa kuukaudessa

Enintään 2 750 euroa kuukaudessa

Muiden osallistujaorganisaatioiden toiminnot:

250 euroa kuukaudessa organisaatiota kohden

Maidenväliset hankekokoukset

Osallistuminen hankekumppaneiden kokouksiin, joita isännöi jokin osallistujaorganisaatio ja joissa käsitellään hankkeen toteutusta ja koordinointia. Matka- ja oleskelukustannukset.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Perusteena matkan pituus ja henkilöiden määrä.

Hakijan on perusteltava hakemus, ja kansallisen toimiston on hyväksyttävä se. Hakijan on ilmoitettava lähtöpaikan ja tapahtumapaikan välinen etäisyys[10] käyttämällä Euroopan komission verkkosivuilla olevaa välimatkalaskuria[11].

Kun matkan pituus on 100–1 999 km:

575 euroa osallistujaa ja kokousta kohden

Kun matkan pituus on vähintään 2 000 km:

760 euroa osallistujaa ja kokousta kohden

Hankkeen tulokset

Hankkeen tulokset / konkreettiset tuotokset (kuten opetussuunnitelmat, opetus- ja nuorisotyöaineistot, avoimet oppimisresurssit, tietotekniset välineet, analyysit, selvitykset ja vertaisoppimismenetelmät).

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Johtajista ja hallintohenkilöstöstä aiheutuvat kustannukset oletetaan katetuiksi kululuokasta ”hankkeen hallinta ja toteutus”. Päällekkäisyyksien välttämiseksi hakijoiden on ilmoitettava, minkä tyyppisiin ja kuinka suuriin henkilöstökustannuksiin tukea haetaan ja eriteltävä nämä kustannukset tuotoksittain.

Tämäntyyppistä avustusta myönnetään vain, jos tuotokset ovat laadultaan ja määrältään huomattavia. On osoitettava, että tuotoksia voidaan käyttää ja hyödyntää laajemmin ja että niillä on vaikutusta.

Taulukko B1.1 organisaation johtajatason työntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää kohden

Taulukko B1.2 tutkijan/opettajan/kouluttajan/nuorisotyöntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää kohden

Taulukko B1.3 asiantuntijan hankkeeseen käyttämää työpäivää kohden

Taulukko B1.4 hallintotyöntekijän hankkeeseen käyttämää työpäivää kohden

Tulosten levitystilaisuudet

Kustannukset, jotka liittyvät kansallisiin tai kansainvälisiin konferensseihin, seminaareihin tai (fyysisiin tai virtuaalisiin) tapahtumiin, joissa jaetaan ja levitetään tietoa hankkeen tuloksista (pois lukien tapahtumassa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden edustajien matka- ja oleskelukustannukset).

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Tukea myönnetään vain tulosten levitystilaisuuksille, jotka liittyvät suoraan hankkeen tuloksiin. Hanke, jolle ei myönnetä hankkeen tuloksiin liittyvää avustusta, ei voi saada tukea tulosten levitystilaisuuden järjestämiseen.

100 euroa paikallista

eli järjestäjämaassa asuvaa osallistujaa kohden

Enintään 30 000 euroa hanketta kohti, josta enintään 5 000 euroa kunkin hankkeen virtuaalisiin tapahtumiin.

200 euroa ohjelmamaiden välistä, eli muusta maasta tulevaa osallistujaa kohden

15 euroa virtuaalisten tapahtumien osallistujaa kohden

Osallisuustuki

Muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien osallistujien osallistumiseen liittyvät kustannukset.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Perusteena on muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien osallistujien määrä.

100 euroa osallistujalta

Muita vähemmän mahdollisuuksia omaaviin osallistujiin ja heidän avustajiinsa suoraan liittyvät lisäkustannukset (mukaan lukien perustellut matka- ja oleskelukustannukset, jos tällaisia osallistujia varten ei haeta avustusta matkatukea ja yksilötukea koskevista kululuokista).

Rahoitustapa: Todelliset kustannukset.

Kohdentamiskäytäntö: Hakijan on perusteltava hakemus, ja kansallisen toimiston on hyväksyttävä se.

100 % tukikelpoisista kustannuksista

Poikkeukselliset kulut

Alihankinnasta tai tavaroiden ja palvelujen hankinnasta aiheutuvat todelliset kustannukset.

Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, jos kansallinen toimisto vaatii vakuuden.

Osallistujien korkeat matkakulut, mukaan lukien puhtaampien, vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien kuljetusvälineiden käyttö.

Rahoitustapa: Todelliset kustannukset.

Kohdentamiskäytäntö: Hakijan on perusteltava hakemus, ja kansallisen toimiston on hyväksyttävä se. Alihankinnan on liityttävä palveluihin, joita osallistujaorganisaatiot eivät perustelluista syistä voi itse tuottaa. Laitteet eivät voi olla tavanomaisia toimistolaitteita tai osallistujaorganisaatioiden yleensä käyttämiä laitteita.

80 % tukikelpoisista kustannuksista.

Enintään 50 000 euroa hanketta kohden (pois lukien vakuuden hankkimisesta aiheutuneet kustannukset)

Oppimis-, opetus- ja koulutustoimintojen lisärahoitus

Kululuokka

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Määrä

Matkatuki

Osallistujien ja heidän avustajiensa/tukihenkilöidensä edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Perusteena matkan pituus ja henkilöiden määrä.

Hakijan on ilmoitettava lähtöpaikan ja tapahtumapaikan välinen etäisyys[12] käyttämällä Euroopan komission verkkosivuilla olevaa välimatkalaskuria[13].

Matkan pituus

Tavanomainen matkustaminen

Vihreä matkustaminen

0–99 km

23 euroa

 

100–499 km

180 euroa

210 euroa

500–1 999 km

275 euroa

320 euroa

2 000–2 999 km

360 euroa

410 euroa

3 000–3 999 km

530 euroa

610 euroa

4 000–7 999 km

820 euroa

 

vähintään 8 000 km

1500 euroa

 

Yksilötuki

Oleskeluun toiminnon aikana liittyvät kustannukset.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Perusteena osallistujakohtainen oleskelun kesto, avustajat mukaan lukien (tarvittaessa), mukaan lukien yksi matkustuspäivä ennen toimintoa ja yksi matkustuspäivä sen jälkeen.

Yksilötukea voidaan myöntää enintään 365 päiväksi toiminnon keston ajalta. Kustannukset on perusteltava hakulomakkeessa.

Henkilöstön ja nuorisotyöntekijöiden perusmäärä: 106 euroa

Oppijien ja nuorten perusmäärä: 58 euroa

Perusmäärää maksetaan toiminnon 14. päivään asti. Maksettava määrä on 70 prosenttia perusmäärästä toiminnon 15. päivästä lähtien ja 50 prosenttia perusmäärästä toiminnon 60. päivästä lähtien. Maksettavat määrät pyöristetään lähimpään kokonaiseen euroon.

Kielivalmennustuki

Osallistujille opetus- tai työkielen taidon parantamiseksi tarjotusta tuesta aiheutuvat kustannukset.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Kohdentamiskäytäntö: Osallistujien määrän perusteella ja vain 2–12 kuukautta kestäviin toimintoihin.

Kustannukset on perusteltava hakulomakkeessa.

150 euroa kielivalmennustukea tarvitsevaa osallistujaa kohden

Taulukko A – Hankkeen tulokset (euroina päivää kohden)

Rahoitusta voidaan käyttää vain sellaisten organisaatioiden henkilöstökustannuksiin, jotka osallistuvat hankkeen tulosten tuottamiseen[14]. Määrät riippuvat seuraavista seikoista: a) hanketta toteuttavan henkilöstön profiili ja b) sen osallistujaorganisaation sijaintimaa, jonka henkilöstö toteuttaa hanketta.

 

Organisaation johtajatason työntekijä

Opettaja/kouluttaja/tutkija/

nuorisotyöntekijä

Asiantuntija

Hallintotyöntekijä/vapaaehtoistyöntekijä

 

B1.1

B1.2

B1.3

B1.4

Tanska, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Ruotsi, Liechtenstein, Norja

294

241

190

157

Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Suomi, Islanti

280

214

162

131

Tšekki, Kreikka, Espanja, Kypros, Malta, Portugali, Slovenia

164

137

102

78

Bulgaria, Viro, Kroatia, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania, Serbia, Slovakia, Pohjois-Makedonian tasavalta, Turkki

88

74

55

47

Taulukko B – Hankkeen tulokset (euroina päivää kohden)

Rahoitusta voidaan käyttää vain sellaisten organisaatioiden henkilöstökustannuksiin, jotka osallistuvat hankkeen tulosten tuottamiseen[15]. Määrät riippuvat seuraavista seikoista: a) hanketta toteuttavan henkilöstön profiili ja b) sen osallistujaorganisaation sijaintimaa, jonka henkilöstö toteuttaa hanketta.

 

Organisaation johtajatason työntekijä

Opettaja/kouluttaja/

tutkija/

Nuorisotyöntekijä

Asiantuntija

Hallintotyöntekijä

 

B1.1

B1.2

B1.3

B1.4

Australia, Kanada, Kuwait, Macao, Monaco, Qatar, San Marino, Sveitsi, Yhdysvallat

294

241

190

157

Andorra, Brunei, Japani, Singapore, Uusi-Seelanti, Vatikaanivaltio, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Yhdistynyt kuningaskunta

280

214

162

131

Bahama, Bahrain, Hongkong, Israel, Korean tasavalta, Oman, Saudi-Arabia, Taiwan

164

137

102

78

Afganistan, Albania, Algeria, Angola, Antigua ja Barbuda, Argentiina, Armenia, Azerbaidžan, Bangladesh, Barbados, Belize, Benin, Bhutan, Bolivia, Bosnia ja Hertsegovina, Botswana, Brasilia, Burkina Faso, Burundi, Chile, Cookinsaaret, Costa Rica, Djibouti, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, Egypti, El Salvador, Eritrea, Etelä-Afrikka, Etelä-Sudan, Etiopia, Fidži, Filippiinit, Gabon, Gambia, Georgia, Ghana, Grenada, Guatemala, Guinean tasavalta, Guinea-Bissau, Guyana, Haiti, Honduras, Indonesia, Intia, Iran, Irak, Itä-Timor, Jamaika, Jemen, Jordania, Kambodža, Kamerun, kansainvälisessä oikeudessa tunnustettu Ukrainan alue, kansainvälisessä oikeudessa tunnustettu Venäjän alue, Kap Verde, Kazakstan, Kenia, Keski-Afrikan tasavalta, Kiina, Kiribati, Kolumbia, Komorit, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Kosovo, Kirgisia, Kuuba, Laos, Lesotho, Libanon, Liberia, Libya, Madagaskar, Malawi, Malesia, Malediivit, Mali, Marokko, Marshallinsaaret, Mauritania, Mauritius, Meksiko, Mikronesia, Moldova, Mongolia, Montenegro, Mosambik, Myanmar, Namibia, Nauru, Nepal, Nicaragua, Niger, Nigeria, Niue, Norsunluurannikon tasavalta, Pakistan, Palau, Palestiina, Panama, Papua-Uusi-Guinea, Paraguay, Peru, Pohjois-Korea, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Salomoninsaaret, Sambia, Samoa, São Tomé ja Príncipe, Senegal, Seychellit, Sierra Leone, Somalia, Sri Lanka, Sudan, Suriname, Swazimaa, Syyria, Tadžikistan, Tansania, Thaimaa, Togo, Tonga, Trinidad ja Tobago, Tšad, Tunisia, Turkmenistan, Tuvalu, Uganda, Uruguay, Uzbekistan, Valko-Venäjä, Vanuatu, Venezuela, Vietnam, Zimbabwe

88

74

55

39

  1. Ohjelmamaiden korkeakouluilla, jotka haluavat osallistua kumppanuushankkeeseen, täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja. Kumppanimaiden osallistuvilta korkeakouluilta ei edellytetä Erasmus-peruskirjaa, mutta niiden on hyväksyttävä sen periaatteet. –

    Tässä toimessa epävirallisia nuorten ryhmiä ei katsota organisaatioiksi, ja tästä syystä ne eivät voi osallistua siihen (sen paremmin hakijoina kuin kumppaneina).

  2. EU:n toimielinten toimipaikkoja on Brysselissä, Frankfurtissa, Luxemburgissa, Strasbourgissa ja Haagissa.

  3. Määritelmä siitä, mikä Erasmus+ -ohjelmassa katsotaan eurooppalaiseksi kansalaisjärjestöksi, on tämän oppaan D-osassa ”Sanasto”.

  4. Tämä koskee sekä Erasmus+ -ohjelman kansallisia toimistoja että Brysselissä toimivaa koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa (EACEA).

  5. Yleissivistävän koulutuksen alalla tähän kuuluvat kouluissa toimivat henkilöt, kuten koulutarkastajat, opinto-ohjaajat, pedagogiset neuvonantajat ja psykologit.

  6. Korkea-asteen koulutuksen alalla opiskelijoiden täytyy olla kirjoittautuneita johonkin osallistuvaan korkeakouluun ja suorittaa johonkin tunnustettuun tutkintoon johtavia opintoja, aina tohtoriopintoihin asti.

  7. Lukuun ottamatta ehdotuksia, joissa hakija on jollakin näistä aloista toimiva eurooppalainen kansalaisjärjestö. Näiden hakijoiden on haettava rahoitusta keskitetysti Brysselissä toimivalta Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolta (EACEA). Määritelmä siitä, mikä Erasmus+ -ohjelmassa katsotaan eurooppalaiseksi kansalaisjärjestöksi, on tämän oppaan D-osassa ”Sanasto”.

  8. Lukuun ottamatta ehdotuksia, joissa hakija on jollakin näistä aloista toimiva eurooppalainen kansalaisjärjestö. Näiden hakijoiden on haettava rahoitusta keskitetysti Brysselissä toimivalta Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolta (EACEA). Määritelmä siitä, mikä Erasmus+ -ohjelmassa katsotaan eurooppalaiseksi kansalaisjärjestöksi, on tämän oppaan D-osassa ”Sanasto”.

  9. Lukuun ottamatta ehdotuksia, joissa hakija on jollakin näistä aloista toimiva eurooppalainen kansalaisjärjestö. Näiden hakijoiden on haettava rahoitusta keskitetysti Brysselissä toimivalta Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolta (EACEA). Määritelmä siitä, mikä Erasmus+ -ohjelmassa katsotaan eurooppalaiseksi kansalaisjärjestöksi, on tämän oppaan D-osassa ”Sanasto”.

  10. Jos esimerkiksi Madridissa (Espanja) asuva henkilö osallistuu Roomassa (Italia) toteutettavaan toimintoon, hakija laskee Madridin ja Rooman välisen etäisyyden (1 365,28 km) ja valitsee tämän etäisyyden mukaisen välimatkakategorian (ts. 500–1 999 km).    

  11. https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/distance-calculator_fi

  12. Jos esimerkiksi Madridissa (Espanja) asuva henkilö osallistuu Roomassa (Italia) toteutettavaan toimintoon, hakija laskee Madridin ja Rooman välisen etäisyyden (1 365,28 km) ja valitsee tämän etäisyyden mukaisen välimatkakategorian (ts. 500–1 999 km).    

  13. https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/distance-calculator_fi

  14. Korkeakoulujen tapauksessa Erasmus-peruskirjan omaavien edunsaajakorkeakoulujen tiedekuntien palveluksessa olevan henkilöstön kustannukset ovat tukikelpoisia kululuokassa ”hankkeen tulokset”.

  15. Korkeakoulujen tapauksessa Erasmus-peruskirjan omaavien edunsaajakorkeakoulujen tiedekuntien palveluksessa olevan henkilöstön kustannukset ovat tukikelpoisia kululuokassa ”hankkeen tulokset”.