Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Üliõpilaste ja kõrgkoolide töötajate õpirände projekt

Tällä korkeakoulutuksen alan liikkuvuustoiminnolla tuetaan korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja monimuotoliikkuvuutta kaikilla opintoaloilla ja kaikkien opintotasojen osalta (niin kutsutut ”short cycle” -opinnot, kandidaatin-, maisterin- ja tohtorintutkinnon opinnot). Opiskelijat voivat joko opiskella ulkomailla kumppanikorkeakoulussa tai suorittaa harjoittelun jossain yrityksessä, tutkimuslaitoksessa, laboratoriossa, organisaatiossa tai muussa sopivassa työpaikassa ulkomailla. Opiskelijat voivat myös yhdistää ulkomailla suoritettavan opiskelujakson harjoitteluun ja lisätä näin oppimistuloksia ja laaja-alaisten taitojen kehittymistä. Vaikka pitkäkestoista fyysistä liikkuvuutta suositellaan voimakkaasti, tässä toiminnossa otetaan huomioon tarve tarjota kestoltaan joustavampaa fyysistä liikkuvuutta, jotta varmistetaan, että ohjelma on kaikenlaisista taustoista ja tilanteista tulevien ja kaikkia opintoaloja edustavien opiskelijoiden ulottuvilla.

Tällä toiminnolla tuetaan myös korkeakoulujen opetus- ja hallintohenkilöstön osallistumista ammattitaitoa kehittävään toimintaan ulkomailla sekä työelämän edustajien korkeakoulujen opiskelijoille tai henkilöstölle antamaa opetusta ja koulutusta. Nämä toiminnot voivat koostua opetus- ja koulutusjaksoista (kuten työn varjostamisesta (job shadowing), observointijaksoista ja kursseista).

Lisäksi tällä toiminnolla tuetaan monimuotoisia intensiivikursseja, joiden avulla korkeakoulujen ryhmät voivat yhdessä laatia monimuotoliikkuvuuden opetussuunnitelmia ja toimintaa sekä opiskelijoille että opetus- ja hallintohenkilöstölle.

Toiminnon tavoitteet

Tämän toiminnon tavoitteena on edistää maailmanlaajuisesti toimivan eurooppalaisen koulutusalueen perustamista ja vahvistaa koulutuksen ja tutkimuksen välistä yhteyttä.

Toiminnolla pyritään edistämään työllistettävyyttä, sosiaalista osallisuutta, kansalaistoimintaa ja ympäristökestävyyttä Euroopassa ja sen ulkopuolella tarjoamalla kaikkien opintoalojen ja tutkintovaiheiden opiskelijoille mahdollisuus opiskeluun tai harjoitteluun osana heidän opintojaan. Toiminnon tavoitteena on

  • tutustuttaa opiskelijat tutustua erilaisiin näkemyksiin, tietoihin, opetus- ja tutkimusmenetelmiin ja työkäytäntöihin opintoalallaan eurooppalaisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä
  • kehittää opiskelijoiden laaja-alaisia taitoja, kuten viestintätaitoja, kielitaitoa, kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja sekä monikulttuurisia taitoja ja tutkimustaitoja
  • kehittää opiskelijoiden tulevaisuuteen suuntautuvia taitoja, kuten digitaitoja, joiden avulla he voivat selviytyä nykyisistä ja tulevista haasteista
  • edistää henkilökohtaista kehitystä, kuten kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin ja itseluottamusta.

Tavoitteena on myös antaa kaikelle henkilöstölle, myös yritysten työntekijöille, mahdollisuus antaa opetusta tai koulutusta ulkomailla osana heidän ammatillista kehittymistään, jotta he voivat

  • jakaa asiantuntemustaan
  • kokea uusia opetusympäristöjä
  • hankkia uutta innovatiivista pedagogista ammattitaitoa ja osaamista opetussuunnitelmien laadinnassa sekä digitaitoja
  • olla yhteydessä vertaisiinsa ulkomailla ja kehittää yhteisiä toimintoja ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi
  • vaihtaa hyviä käytäntöjä ja lisätä yhteistyötä korkeakoulujen välillä
  • valmistaa opiskelijoita paremmin työelämään.

Lisäksi tavoitteena on edistää ohjelmamaiden välisten ja monitieteisten opetussuunnitelmien kehittämistä sekä innovatiivisia oppimis- ja opetusmenetelmiä, kuten verkkopohjaista yhteistyötä, tutkimusperusteista oppimista ja haastepohjaisia lähestymistapoja, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Miten korkeakoulutuksen alan Erasmus+ -liikkuvuusmahdollisuuksia voi käyttää?

Yksittäinen organisaation akkreditointi – korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja

Korkeakouluilla on oltava korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE)1  voidakseen hakea liikkuvuushanketta kansallisesta Erasmus+ -toimistostaan. Allekirjoittaessaan korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan korkeakoulut sitoutuvat tarjoamaan liikkuvuuteen osallistujille kaiken tarvittavan tuen, myös mahdollisuuden kielivalmennukseen. Niiden tukemiseksi tarjotaan kielivalmennusta verkossa kaikkiin liikkuvuustoimintoihin. Euroopan komissio tarjoaa sitä tukikelpoisille osallistujille heidän kielitaitonsa parantamiseksi ennen liikkuvuusjaksoa ja/tai sen aikana.

Korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan periaatteisiin kuuluu, että osallistuva korkeakoulu saa toteuttaa liikkuvuustoimintoja opiskelua ja opettamista varten vain korkeakoulujen välisten aiempien sopimusten puitteissa ja sen on valittava mahdolliset osallistujat ja myönnettävä apurahoja oikeudenmukaisella, avoimella, johdonmukaisella ja dokumentoidulla tavalla kansallisen toimiston kanssa tekemänsä avustussopimuksen määräysten mukaisesti. Sen olisi varmistettava oikeudenmukaiset ja avoimet menettelyt kaikissa liikkuvuuden vaiheissa ja osallistujien kyselyihin/valituksiin vastattaessa. Sen on varmistettava, että kun kyseessä on opintopisteitä kerryttävä liikkuvuus, liikkuvuustoiminnossa saapuvilta opiskelijoilta ei peritä maksua koulutuksesta, rekisteröinnistä, kokeista tai laboratorio- ja kirjastotiloihin pääsystä. Korkeakoulun on myös varmistettava, että se tunnustaa automaattisesti ja täysimääräisesti ulkomailla vietetyn oppimisjakson tulokset liikkuvuustoiminnon jälkeen.

Korkea-asteen koulutusta koskevaa Erasmus-peruskirjaa täydentää sitä koskeva opas2 . Se on asiakirja, joka tukee korkeakouluja korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan periaatteiden täytäntöönpanossa. Korkeakoulujen on noudatettava asianmukaisesti korkea-asteen koulutusta koskevaa Erasmus-peruskirjaa ja sitä koskevaa opasta toteuttaessaan kaikkia toimintoja, jotka edellyttävät tätä akkreditointia. Tätä varten on saatavilla korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan itsearviointiväline (ECHE Self Assessment)3 , jonka avulla korkeakoulut voivat arvioida Erasmus-peruskirjan periaatteiden toteuttamistaan ja sitä, mitä osa-alueita voitaisiin vahvistaa, sekä esittää parannusehdotuksia.

Vaikka ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluilla ei ole oikeutta allekirjoittaa korkea-asteen koulutusta koskevaa Erasmus-peruskirjaa, niiden on noudatettava sen periaatteita. Sen vuoksi korkeakoulujen välisessä kansainvälistä liikkuvuutta koskevassa sopimuksessa on sovittava selväsanaisesti yksityiskohdista, kuten osallistujien oikeudenmukaisesta ja avoimesta valinnasta, oppimistulosten tunnustamisesta ja kaikenlaisesta liikkuvuuteen osallistujille tarjottavasta tarpeellisesta tuesta.

Ryhmien akkreditointi – korkeakoulutuksen liikkuvuuskonsortioiden Erasmus+ -akkreditointi

Korkeakoulutuksen liikkuvuushankkeen rahoitusta voivat hakea yksittäisten korkeakoulujen lisäksi korkeakoulujen ryhmät. Tällaista ryhmää kutsutaan liikkuvuuskonsortioksi.

EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan organisaatiolta, joka jättää Erasmus+ -avustusta koskevan hakemuksen liikkuvuuskonsortion nimissä, vaaditaan voimassa oleva korkeakoulutuksen liikkuvuuskonsortion Erasmus+ -akkreditointi. Sen myöntää sama kansallinen toimisto, joka arvioi kyseistä korkeakoulutuksen liikkuvuustoimintoa koskevan hakemuksen. Akkreditointia ja avustusta liikkuvuushankkeille voi hakea samalla pyynnöllä. Liikkuvuushanketta koskevaa avustusta voidaan kuitenkin myöntää vain akkreditointiprosessin läpäisseille korkeakoulujen ryhmille ja organisaatioille. Konsortion akkreditointia koskevat seuraavat edellytykset:

Kelpoisuusperusteet

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot

Korkeakoulutuksen liikkuvuuskonsortio voi koostua seuraavista osallistujaorganisaatioista:

  • korkeakoulut, joilla on voimassa oleva Erasmus-peruskirja
  • julkinen tai yksityinen organisaatio, joka toimii työmarkkinoilla tai koulutus- ja nuorisoalalla.

Kaikkien osallistujaorganisaatioiden on sijaittava samassa EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa. Liikkuvuuskonsortioita ei voida perustaa ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin.

Kuka voi hakea?

Mikä hyvänsä tukikelpoinen osallistujaorganisaatio voi toimia koordinaattorina ja jättää hakemuksen kaikkien konsortiossa mukana olevien organisaatioiden nimissä.

Osallistujaorganisaatioiden määrä

Liikkuvuuskonsortioon on kuuluttava vähintään kolme tukikelpoista osallistujaorganisaatiota, joista kaksi on lähettäviä korkeakouluja.

Kaikki liikkuvuuskonsortion jäsenorganisaatiot on nimettävä silloin, kun konsortion akkreditointia haetaan.

Konsortion akkreditoinnin voimassaolo

Koko ohjelmakausi.

Mihin hakemus jätetään?

Hakemus jätetään sen maan kansalliseen toimistoon, johon hakijaorganisaatio on sijoittautunut.

Milloin hakemus jätetään?

Kesäkuun 1. päivänä samana vuonna tai myöhempinä vuosina alkavia hankkeita koskevat akkreditointihakemukset on jätettävä viimeistään 23. helmikuuta klo 12:00:00 (Brysselin aikaa).

Miten haetaan?

Oppaan C-osa sisältää yksityiskohtaiset hakuohjeet.

Arviointikriteerit

Akkreditointihakemusta arvioidaan seuraavin perustein:

Konsortion relevanssi (enintään 30 pistettä)

  • Hanke-ehdotuksen relevanssi seuraavien asioiden kannalta: 
    • toiminnon tavoitteet
    • konsortioon osallistuvien organisaatioiden ja henkilöosallistujien tarpeet ja tavoitteet
  • Missä määrin hanke-ehdotuksella on mahdollista 
    • saada aikaan osallistujien kannalta laadukkaita oppimistuloksia
    • parantaa konsortioon osallistuvien organisaatioiden valmiuksia ja lisätä niiden toiminnan kansainvälisyyttä
    • tuottaa eurooppalaista lisäarvoa tuloksilla, joita ei saataisi aikaan kunkin yksittäisen korkeakoulun toteuttamilla toiminnoilla.

Konsortion kokoonpanon ja yhteistyöjärjestelyjen laatu  (enintään 20 pistettä)

  • Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset: 
    • konsortio koostuu lähettävien korkeakoulujen tarkoituksenmukaisesta yhdistelmästä, jossa on tarvittaessa mukana niitä täydentäviä, muita sosioekonomisia aloja edustavia osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, kokemus ja asiantuntemus takaavat toiminnan kaikinpuolisen onnistumisen
    • konsortion koordinaattorilla on aiempaa kokemusta konsortion tai vastaavantyyppisen hankkeen hallinnoinnista
    • velvollisuuksien ja vastuiden sekä tehtävien ja resurssien jako on selkeä ja kertoo kaikkien osallistujaorganisaatioiden sitoutuneisuudesta toimintoihin ja aktiivisesta osallistumisesta niiden toteuttamiseen
    • tehtävät ja resurssit on yhdistetty ja jaettu
    • sopimus- ja taloushallintoasioiden vastuualat on määritetty selkeästi
    • konsortio tuo mukaan toimeen uusia ja vähemmän kokeneita organisaatioita.

Konsortion toimintosuunnitelman ja toimintojen toteutuksen laatu (enintään 20 pistettä)

  • Liikkuvuustoimintojen selkeys, kattavuus ja laatu kaikissa eri vaiheissa (valmistelu, toteutus ja jatkotoimet)
  • Käytännön järjestelyjen, hallinnoinnin ja tukimenettelyjen laatu (esimerkiksi vastaanottavien organisaatioiden etsintä, kontaktien luominen, tiedottaminen, kieli- ja kulttuurituki sekä seuranta)
  • Osallistujaorganisaatioiden keskinäisen sekä niiden ja muiden keskeisten sidosryhmien välisen yhteistyön, koordinoinnin ja viestinnän laatu
  • Tarvittaessa osallistujien oppimistulosten tunnistamista ja tunnustamista koskevien järjestelyjen laatu sekä avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden johdonmukainen hyödyntäminen
  • Tarvittaessa niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus, joilla osallistujat valitaan liikkuvuustoimintoihin ja niitä henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kannustetaan osallistumaan niihin.

Vaikuttavuus ja tulosten levittäminen (enintään 30 pistettä)

  • Niiden toimenpiteiden laatu, joilla konsortion johtamien toimintojen tuloksia arvioidaan
  • Hankkeen mahdolliset vaikutukset 
    • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
    • paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai kansainvälisellä tasolla, kun ei oteta huomioon toimintoihin suoraan osallistuvia organisaatioita ja henkilöitä
  • Niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa konsortion johtamien toimintojen tuloksista osallistujaorganisaatioissa ja kumppanimaissa sekä niiden ulkopuolella.

Voidakseen saada akkreditoinnin hanke-ehdotuksen on saatava kaikkiaan vähintään 60 pistettä. Lisäksi hanke-ehdotuksen on saatava vähintään puolet kunkin arviointikriteerin enimmäispistemäärästä.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Hakijaorganisaatio hakee avustusta liikkuvuushankkeelle, allekirjoittaa avustussopimuksen ja hallinnoi sitä sekä raportointia. Hakijaorganisaation on sijaittava jossain EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa, ja sillä on oltava voimassa oleva korkeakoulutuksen alan akkreditointi. Se voi hakea tukea joko yksittäisenä korkeakouluna, mikä edellyttää Erasmus-peruskirjaa, tai liikkuvuuskonsortion puolesta, mikä edellyttää konsortion akkreditointia.

Liikkuvuushankkeen osallistujaorganisaatioilla on seuraavat tehtävät ja velvollisuudet:

  • Lähettävä organisaatio vastaa osallistuvien opiskelijoiden ja henkilöstön jäsenten valinnasta ja heidän lähettämisestään ulkomaille. Tehtäviin kuuluvat myös avustusten maksu (EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevat lähettävät organisaatiot), liikkuvuusjakson valmistelut ja seuranta sekä opintosuoritusten automaattinen tunnustaminen.
  • Vastaanottava organisaatio vastaa ulkomailta saapuvien opiskelijoiden ja henkilöstön jäsenten vastaanottamisesta ja koulutus- tai harjoitteluohjelman tarjoamisesta tai hyötyy annetusta koulutuksesta. Tehtäviin kuuluvat myös avustusten maksu (ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tuleville osallistujille).
  • Välittäjäorganisaatio on EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa työmarkkina-alalla tai koulutus- ja nuorisoaloilla toimiva organisaatio. Se voi olla liikkuvuuskonsortion jäsen, mutta se ei ole lähettävä organisaatio. Sen tehtävänä voi olla osallistuminen lähettävien korkeakoulujen hallintomenettelyihin ja niiden helpottaminen, harjoittelujaksoa suunnittelevien opiskelijoiden profiilien ja yritysten tarpeiden yhteensovittaminen sekä osallistuminen osallistujien valmennukseen.

Lähettävien ja vastaanottavien organisaatioiden on täytynyt ennen liikkuvuusjakson alkamista sopia kyseisten opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa toiminnoista, joihin nämä osallistuvat: opiskelijoiden kanssa tehdään opintosopimus (Learning Agreement) ja henkilöstöön kuuluvien kanssa liikkuvuussopimus (Mobility Agreement). Näissä sopimuksissa määritellään ulkomailla vietettävän liikkuvuusjakson sisältö ja täsmennetään kunkin osapuolen muodollista tunnustamista koskevat määräykset. Oikeudet ja velvollisuudet vahvistetaan apurahasopimuksessa. Silloin, kun liikkuvuus on kahden korkeakoulun välistä (opiskeluun liittyvä liikkuvuus – monimuotoliikkuvuus mukaan luettuna – ja opettaminen ulkomailla), lähettävän ja vastaanottavan korkeakoulun välillä on oltava voimassa korkeakoulujen välinen sopimus (Interinstitutional Agreement) ennen kuin vaihdot voivat käynnistyä.

Liikkuvuushanketta suunniteltaessa on vahvistettava seuraavia horisontaalisia ulottuvuuksia:

Horisontaaliset ulottuvuudet

Osallisuus ja moninaisuus korkeakoulutuksen liikkuvuudessa

Jotta opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuustoimintojen käyttö olisi mahdollisimman helppoa korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan periaatteiden mukaisesti, korkeakoulujen on varmistettava tasa-arvoinen ja tasapuolinen saatavuus ja mahdollisuudet kaikista lähtökohdista tuleville nykyisille ja tuleville osallistujille. Tämä tarkoittaa esimerkiksi fyysisen, henkisen tai terveystilanteensa vuoksi heikommassa asemassa olevien osallistujien, kuten erityistarpeisten osallistujien, opiskelijoiden, joilla on lapsia, työssäkäyvien tai ammattilaisina urheilevien opiskelijoiden ja kaikkien liikkuvuustoiminnoissa aliedustettuina olevien opintoalojen opiskelijoiden, osallistamista. Tämän periaatteen noudattamiseksi on erittäin tärkeää määritellä sisäiset valintamenettelyt, joissa otetaan huomioon tasapuolisuus ja osallistaminen ja arvioidaan hakijoiden opintosuoritukset ja motivaatio kokonaisvaltaisesti. Lisäksi korkeakouluja kannustetaan perustamaan sisäänrakennettuja liikkuvuusmahdollisuuksia, kuten opetussuunnitelmiin sisältyviä liikkuvuusikkunoita, joilla helpotetaan kaikkien opintoalojen opiskelijoiden osallistumista. Tässä suhteessa monimuotoliikkuvuus voi auttaa tarjoamaan lisämahdollisuuksia, jotka saattavat sopia paremmin joillekin henkilöille tai opiskelijaryhmille. Tässä yhteydessä siitä, että korkeakouluissa on osallisuudesta vastaavia vastuuhenkilöitä, on apua osallisuuden ja moninaisuuden käsittelyssä. Osallisuudesta vastaavat vastuuhenkilöt voivat esimerkiksi lisätä tietoisuutta, laatia viestintä- ja yhteydenpitostrategioita, varmistaa riittävän tuen koko liikkuvuustoiminnon ajan yhteistyössä asianomaisten kollegojen kanssa ja helpottaa yhteistyötä niiden korkeakoulun työntekijöiden välillä, joilla on asiantuntemusta osallisuuden ja moninaisuuden alalla.

Ympäristökestävyys ja vihreät käytännöt korkeakoulutuksen liikkuvuudessa

Korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan periaatteiden mukaisesti korkeakoulujen on edistettävä ympäristöystävällisiä käytäntöjä kaikissa ohjelmaan liittyvissä toiminnoissa. Tämä merkitsee kestävien liikennemuotojen käytön edistämistä liikkuvuustoiminnoissa, aktiivisten toimien toteuttamista Erasmus+ -ohjelman liikkuvuuteen liittyvien tapahtumien, konferenssien ja kokousten järjestämisen yhteydessä sekä paperiin perustuvien hallintoprosessien korvaamista digitaalisilla prosesseilla (eurooppalainen opiskelijakorttialoitteen standardien ja aikataulun mukaisesti). Korkeakoulujen olisi myös lisättävä kaikkien osallistujien tietoisuutta erilaisista toimenpiteistä, joita nämä voivat ulkomailla ollessaan toteuttaa liikkuvuusjaksojensa hiili- ja ympäristöjalanjälkien pienentämiseksi, ja seurattava edistymistä opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuustoimintojen kestävyyden lisäämisessä.

Digitalisaatio sekä digitaalinen koulutus ja digitaaliset taidot korkeakoulutuksen liikkuvuudessa

Korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan periaatteiden mukaisesti korkeakoulujen olisi otettavan käyttöön opiskelijoiden liikkuvuuden digitaalinen hallinnointi eurooppalaisen opiskelijakorttialoitteen teknisten standardien mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että ohjelmaan osallistuvien korkeakoulujen on liityttävä paperiton Erasmus ‑verkostoon vaihtaakseen liikkuvuustietoja ja hallinnoidakseen verkossa tehtyjä opintosopimuksia ja digitaalisia korkeakoulujen välisiä sopimuksia heti, kun nämä toiminnat ovat käytettävissä4 . Korkeakoulut voivat käyttää organisointitukivarojaan digitaalisen liikkuvuuden hallinnoinnin toteuttamiseen. Korkeakoulujen olisi edistettävä toiminnassaan monimuotoliikkuvuutta eli fyysisen liikkuvuuden ja virtuaalisen komponentin yhdistelmää joustavampien liikkuvuusmuotojen tarjoamiseksi ja lisätäkseen entisestään oppimistuloksia ja fyysisen liikkuvuuden vaikuttavuutta. Korkeakoulujen on varmistettava monimuotoliikkuvuuden toimintojen laatu ja niihin osallistumisen virallinen tunnustaminen, virtuaalinen komponentti mukaan lukien. Korkeakoulujen olisi myös lisättävä opiskelijoidensa ja henkilöstönsä keskuudessa tietoisuutta ohjelmassa tarjottavista mahdollisuutta kehittää tarvittavia digitaalisia taitoja kaikilla opintoaloilla. Tähän sisältyvät opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden Digital Opportunity -harjoittelujaksot digitaalisten taitojen kehittämiseksi tai hankkimiseksi5 . Opetus- ja hallintohenkilöstö voivat myös hyötyä digitaalisten taitojen kursseista ja hyödyntää digitaaliteknologiaa kursseilla ja hallinnon digitalisoinnissa.

Toiminnan kuvaus

Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuus

Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuus voi liittyä mihin tahansa opintoalaan ja tutkintoon (niin kutsuttuun ”short cycle” ‑tutkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon tai jatkotutkintoon). Ollakseen laadukas ja opiskelijan kannalta mahdollisimman tehokas liikkuvuustoiminnon on vastattava opiskelijan tutkintokohtaisia oppimistavoitteita ja hänen henkilökohtaisia kehitystarpeitaan.

Opiskelijat voivat suorittaa seuraavassa kuvattavia toimintoja:

  • Opiskelujakso ulkomailla kumppanikorkeakoulussa. Ulkomaisen opiskelujakson on oltava osa opiskelijan koulutusohjelmaa jonkin tutkinnon suorittamiseksi. Ulkomaiseen opiskelujaksoon voi sisältyä myös harjoittelujakso. Näin luodaan synergiavaikutuksia ulkomailla hankittavan opiskelu- ja työkokemuksen välille.
  • Harjoittelujakso (työssäoppiminen) ulkomailla yrityksessä, tutkimuslaitoksessa, laboratoriossa, organisaatiossa tai muussa sopivassa työpaikassa. Tukea myönnetään ulkomailla tapahtuvaan työharjoitteluun opiskelijoille kaikkien tutkintojen opintojen aikana sekä vastavalmistuneille. Tämä koskee myös opettajaopiskelijoiden ”apulaisopettajapaikkoja” sekä opiskelijoiden ja väitöskirjatutkijoiden tutkimusassistentin paikkoja tutkimuslaitoksissa. Jotta lisätään entisestään ohjelman yhteisvaikutuksia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa, näitä liikkuvuustoimintoja voidaan myös toteuttaa siitä rahoitettujen tutkimushankkeiden yhteydessä noudattaen tiukasti periaatetta, jonka mukaan toiminnoille myönnettävää päällekkäisiä EU-avustuksia on vältettävä. Aina kun se on mahdollista, harjoittelujaksojen tulisi olla kiinteä osa opiskelijan koulutusohjelmaa.
  • Tohtorikoulutustason liikkuvuus

Jotta voidaan vastata paremmin väitöskirjatutkijoiden oppimis- ja koulutustarpeisiin ja varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet niiden kanssa, joilla on korkeakoulualan työntekijän asema, väitöskirjatutkijat ja vastavalmistuneet (tohtorintutkinnon suorittaneet)6  voivat suorittaa lyhyt- tai pitkäkestoisia opiskeluun tai harjoitteluun liittyviä fyysisiä liikkuvuusjaksoja ulkomailla. Virtuaalisen komponentin lisääminen fyysiseen liikkuvuuteen on suositeltavaa.

  • Monimuotoliikkuvuus

Opiskelujakso tai harjoittelu ulkomailla, tohtorikoulutustason liikkuvuus mukaan lukien, voidaan suorittaa monimuotoliikkuvuutena sen kestosta riippumatta. Monimuotoliikkuvuus on fyysisen liikkuvuuden ja virtuaalisen komponentin yhdistelmä, jolla edistetään yhteistoiminnallista verkossa tapahtuvaa oppimisvaihtoa ja ryhmätyötä. Virtuaalisen komponentin avulla eri maista tulevat ja eri opintoalojen oppijat voivat esimerkiksi kokoontua verkossa seuraamaan verkkokursseja tai tekemään yhdessä ja samanaikaisesti tehtäviä, jotka tunnustetaan osaksi heidän opintojaan.

Kaikki opiskelijat voivat myös toteuttaa monimuotoliikkuvuuden toimintoja osallistumalla monimuotoiseen intensiivikurssiin tässä oppaassa esitettyjen monimuotoisia intensiivikursseja koskevien erityisten kelpoisuusperusteiden mukaisesti.

Lisäksi ”short cycle”-, kandidaatti- ja maisteritason opiskelijat, jotka eivät pysty osallistumaan pitkäkestoisiin opiskeluun tai harjoitteluun liittyviin fyysisiin liikkuvuusjaksoihin opintoalansa vuoksi tai koska heillä on muita vähemmän osallistumismahdollisuuksia, voivat suorittaa lyhytkestoisen fyysisen liikkuvuusjakson yhdistämällä siihen pakollisen virtuaalisen komponentin.

  • Henkilöstön liikkuvuus

Henkilöstön liikkuvuutta voivat toteuttaa mikä tahansa korkeakouluhenkilöstö tai kutsuttu korkeakoulujen ulkopuolinen henkilöstö. Ollakseen laadukas ja mahdollisimman tehokas liikkuvuustoiminnon on liityttävä henkilöstön ammatilliseen kehittymiseen ja vastattava sen oppimista ja henkilökohtaista kehittymistä koskevia tarpeitaan.

Henkilöstö voi suorittaa seuraavassa kuvattavia toimintoja:

  • Opetusjakso ulkomailla kumppanikorkeakoulussa. Ulkomaisen opetusjakson avulla korkeakoulujen opetushenkilöstö tai yritysten henkilöstö saa mahdollisuuden opettaa kumppanikorkeakoulussa ulkomailla. Opettaminen ulkomailla voi koskea mitä hyvänsä opintoalaa.
  • Kouluttautumisjakso ulkomailla kumppanikorkeakoulussa, yrityksessä tai muussa sopivassa työpaikassa. Ulkomailla suoritettavan kouluttautumisjakson avulla korkeakoulun henkilöstö voi osallistua ulkomailla koulutukseen, joka on merkityksellinen heidän korkeakoulussa tekemänsä päivittäisen työn kannalta. Se voidaan toteuttaa koulutustapahtumien (konferensseja lukuun ottamatta) tai työn varjostamisen (job shadowing) ja observointijaksojen muodossa.

Henkilöstön liikkuvuusjaksoon ulkomailla voi sisältyä sekä opetus- että kouluttautumistoimintoja. Kaikki opetus- tai kouluttautumisjaksot ulkomailla voidaan suorittaa monimuotoliikkuvuutena.

Monimuotoiset intensiivikurssit

Nämä ovat lyhyitä ja intensiivisiä kursseja, joissa käytetään innovatiivisia oppimis- ja opetusmenetelmiä, kuten verkossa tapahtuvaa yhteistyötä. Kursseihin voi sisältyä haastelähtöistä oppimista, jossa ohjelmamaiden väliset ja eri tieteenalojen edustajista koostuvat ryhmät tekevät yhteistyötä esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien haasteiden tai muiden alueiden, kaupunkien tai yritysten määrittelemien haasteiden ratkaisemiseksi. Intensiivikurssien olisi tuotettava lisäarvoa osallistuvien korkeakoulujen tarjoamiin nykyisiin kursseihin tai koulutukseen verrattuna, ja ne voivat olla monivuotisia. Mahdollistamalla uusia ja joustavampia liikkuvuuden muotoja, joissa fyysiseen liikkuvuuteen yhdistyy virtuaalinen osa, monimuotoisilla intensiivikursseilla pyritään tavoittamaan kaikenlaisista taustoista tulevat, kaikkia opintoaloja edustavat ja kaikkien tutkintovaiheiden opiskelijat.

Korkeakoulujen ryhmillä on mahdollisuus järjestää lyhyitä monimuotoisia intensiivikursseja opiskelijoille ja henkilöstölle oppimista, opetusta ja kouluttautumista varten. Näiden monimuotoisten intensiivikurssien aikana opiskelija- tai henkilöstöryhmät suorittavat oppijoina ulkomailla lyhytkestoisen fyysisen liikkuvuusjakson, johon liittyy yhteistoiminnallista verkossa tapahtuvaa oppimisvaihtoa ja ryhmätyötä edistävä pakollinen virtuaalinen komponentti. Virtuaalisen komponentin on koottava oppijat yhteen verkossa tekemään yhdessä ja samanaikaisesti tiettyjä tehtäviä, jotka sisältyvät monimuotoiseen intensiivikurssiin ja otetaan huomioon yleisissä oppimistuloksissa.

Lisäksi monimuotoiset intensiivikurssit voivat olla avoimia kumppanuuden ulkopuolisten korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle. Monimuotoisilla intensiivikursseilla luodaan valmiuksia kehittää ja toteuttaa innovatiivisia opetus- ja oppimiskäytäntöjä osallistuvissa korkeakouluissa.

Kansainvälinen liikkuvuus ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa

Korkea-asteen koulutuksen liikkuvuustoiminnon ensisijaisena tavoitteena on tukea EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden välistä liikkuvuutta eli eurooppalaista ulottuvuutta. Lisäksi toiminnolla tuetaan kansainvälistä ulottuvuutta kahdella liikkuvuustoimintojen osa-alueella, joihin osallistuvat ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat koko maailmassa. Yhdellä osa-alueella tuetaan liikkuvuutta kaikkiin ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin (alueet 1–147 ), ja se rahoitetaan EU:n sisäpolitiikan varoista8 . Toisella osa-alueella tuetaan ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin ja niistä EU:hun suuntautuvaa liikkuvuutta (alueita 13 ja 14 lukuun ottamatta), ja se rahoitetaan EU:n ulkoisen toiminnan välineillä (ks. tämän oppaan A osan jakso ”tukikelpoiset maat”).

Näillä kansainvälisen liikkuvuuden kahdella osa-alueella on erilaisia mutta toisiaan täydentäviä tavoitteita, jotka heijastavat kunkin rahoituslähteen poliittisia painopisteitä:

Sisäpolitiikan varoista tuettava lähtevä kansainvälinen liikkuvuus:

 Painopiste on EU:n jäsenvaltioissa ja ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilöstön tulevaisuuteen suuntautuvien ja muiden merkityksellisten taitojen kehittämisessä. Kansainväliset liikkuvuustoiminnot muihin kuin assosioituneisiin maihin rahoitetaan liikkuvuushankkeille myönnetyillä avustuksilla. Avustuksen saajat voivat käyttää enintään 20 prosenttia viimeksi myönnetystä avustuksesta assosioitumattomiin maihin kaikkialla maailmassa (alueet 1–14) suuntautuvaan liikkuvuuteen. Näiden mahdollisuuksien tarkoituksena on kannustaa EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan organisaatiota kehittämään lähteviä liikkuvuustoimintoja useiden ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa, ja niiden odotetaan kattavan mahdollisimman laajan maantieteellisen alan.

Ulkoisen politiikan varoista tuettava lähtevä ja saapuva kansainvälinen liikkuvuus:

Tämä toimi noudattaa EU:n ulkoisen politiikan painopisteitä, ja näin ollen kahdentoista tukikelpoisen alueen (1–12) kanssa tehtävälle yhteistyölle asetetaan useita tavoitteita ja sääntöjä, jotka esitetään tarkemmin jäljempänä kohdassa ”Lisätietoja ulkoisen politiikan varoista tuettavista liikkuvuushankkeista”.

Tässä toimessa kuvattuja kansainvälisiä liikkuvuustoimintoja voidaan soveltaa molemmilla osa-alueilla, jollei toisin mainita.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea liikkuvuushanketta ja toteuttaa sen?

Liikkuvuushankkeiden yleiset kelpoisuusperusteet

Korkeakoulutuksen liikkuvuushankkeen on täytettävä seuraavat muodolliset kriteerit voidakseen saada Erasmus+ -avustusta: Yleiset kelpoisuusperusteet koskevat hanketason yleisiä vaatimuksia, kun taas seuraavissa kohdissa luettelut erityiset perusteet koskevat yksittäisten toimintojen toteuttamista. 

Tukikelpoinen toiminta

Korkeakoulut voivat toteuttaa yhden tai useamman seuraavista toiminnoista:

  • opiskelu ulkomailla 
  • harjoittelu ulkomailla
  • opettaminen ulkomailla
  • henkilöstön kouluttautuminen ulkomailla
  • monimuotoiset intensiivikurssit (ei ulkoisen politiikan varoista tuettavissa liikkuvuushankkeissa).

Tukikelpoiset liikkuvuustoimintovirrat:

  • Sisäpolitiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet: EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista mihin tahansa maailman maahan (EU:n jäsenvaltioihin ja ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin sekä alueiden 1–14 ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin) suuntautuvat hankkeet.
  • Ulkoisen politiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet: EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ja ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden (lukuun ottamatta alueita 13 ja 14) välillä toteutettavat hankkeet.

Kuka voi hakea?

Avustusta voivat hakea organisaatiot, joilla on seuraava akkreditointi:

  • Yksittäisen korkeakoulun hakemuksen voivat jättää EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakoulut, joille on myönnetty korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja.
  • Liikkuvuuskonsortion hakemuksen voivat jättää sellaiset jossakin EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitsevat koordinoivat organisaatiot, joiden koordinoimalle konsortiolle on myönnetty korkeakoulutuksen liikkuvuuskonsortion Erasmus+ -akkreditointi. Organisaatiot, joilla ei ole voimassa olevaa konsortion akkreditointia, voivat hakea tätä akkreditointia liikkuvuuskonsortion nimissä samalla pyynnöllä, jolla haetaan avustusta liikkuvuushankkeisiin, tai aiemmalla pyynnöllä. Kaikilla EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevilla osallistuvilla korkeakouluilla on oltava korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja. Ne voivat saada tukea liikkuvuuteen ainoastaan, jos niiden liikkuvuuskonsortion akkreditointia koskeva hakemus hyväksytään.

Korkeakouluopiskelijat ja henkilöstö eivät voi hakea tukea suoraan, vaan liikkuvuustoimintoihin ja monimuotoisiin intensiivikursseihin osallistumista koskevat valintaperusteet määrittelee korkeakoulu, jossa he opiskelevat tai työskentelevät.

Tukikelpoiset maat

Toimintaan voi osallistua

  • mikä tahansa EU:n jäsenvaltio tai ohjelmaan assosioitunut kolmas maa
  • mikä tahansa ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa (ulkoisen politiikan varoista tuettavien liikkuvuushankkeiden mahdollisista ehdoista ks. tämän toiminnon kohta ”Lisätietoja ulkoisen politiikan varoista tuettavista liikkuvuushankkeista” ja A-osan kohta ”Tukikelpoiset maat”).

Osallistujaorganisaatioiden määrä

Organisaatioiden määrä hakulomakkeessa on yksi (eli hakija). Hakija on EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitseva korkeakoulu tai liikkuvuuskonsortion koordinaattori.

Liikkuvuustoimintojen toteutusaikana mukana on oltava vähintään kaksi organisaatiota (vähintään yksi lähettävä ja yksi vastaanottava organisaatio). Ulkoisen politiikan varoista tuettaviin liikkuvuushankkeisiin on osallistuttava vähintään yksi organisaatio jostakin ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta.

Ulkoisen politiikan varoista tuettaviin liikkuvuushankkeisiin sisältyvien monimuotoisten intensiivikurssien järjestämiseen on osallistuttava hakijan (hakijakorkeakoulu tai hakijana toimivaan liikkuvuuskonsortioon kuuluva korkeakoulu) lisäksi vähintään kaksi korkeakoulua kahdesta muusta EU:n jäsenvaltiosta ja ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta toteuttamisen aikana. 

Hankkeen kesto

Sisäpolitiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet: 26 kuukautta

Ulkoisen politiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet: 24 tai 36 kuukautta

Mihin hakemus jätetään?

Hakemus jätetään sen maan kansalliseen toimistoon, johon hakijaorganisaatio on sijoittautunut.

Milloin hakemus jätetään?

Sekä saman vuoden kesäkuun 1. päivänä alkavia sisäpolitiikan varoista rahoitettavia hankkeita että saman vuoden elokuun 1. päivänä alkavia ulkoisen politiikan varoista rahoitettavia hankkeita koskevat avustushakemukset on jätettävä viimeistään 23. helmikuuta klo 12:00:00 (Brysselin aikaa).

Miten haetaan?

Oppaan C-osa sisältää yksityiskohtaiset hakuohjeet.

Muut vaadittavat kriteerit

Korkeakoulu voi hakea avustusta kansalliselta toimistoltaan kahdella tavalla:

  • suoraan yksittäisenä korkeakouluna
  • liikkuvuuskonsortion kautta, jonka koordinaattori/jäsen se on.

Korkeakoulu voi jättää kullakin valintakierroksella vain yhden liikkuvuushanketta koskevan hakemuksen yksittäisenä korkeakouluna ja/tai konsortion koordinoivana korkeakouluna. Korkeakoulu voi kuitenkin kuulua useaan hakemuksensa samaan aikaan jättävään liikkuvuuskonsortioon tai koordinoida sellaisia.

Kumpaakin hakutapaa voi käyttää yhtä aikaa, eli hakemuksen voi jättää yksittäisenä korkeakouluna ja konsortion jäsenenä. Korkeakoululla on kuitenkin velvollisuus varmistaa, ettei kukaan opiskelija saa päällekkäistä rahoitusta, jos kumpikin tapa on käytössä saman lukuvuoden aikana.

Liikkuvuushankkeessa olisi toteutettava eurooppalaista opiskelijakorttialoitetta liikkuvuusjakson sähköisen hallinnoinnin ja muiden ympäristöystävällisten ja osallistavien toimintatapojen helpottamiseksi korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan ja sen oppaan mukaisesti.

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuutta koskevat erityiset kelpoisuusperusteet

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot

Opiskelu ulkomailla:

Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden osallistujaorganisaatioiden (sekä lähettävät että vastaanottavat) on oltava korkeakouluja, joille on myönnetty Erasmus-peruskirja. Kaikkien ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatioiden (sekä lähettävät että vastaanottavat) täytyy olla toimivaltaisten viranomaisten tunnustamia maissaan, ja niillä täytyy olla allekirjoitettu korkeakoulujen välinen sopimus EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Harjoittelu ulkomailla:

Lähettävän organisaation on oltava EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Ulkomailla suoritettavan harjoittelun yhteydessä vastaanottava organisaatio voi olla9

  • julkinen tai yksityinen organisaatio, joka toimii työmarkkinoilla tai koulutus- ja nuoriso-, tutkimus- ja innovointialalla. Esimerkkejä tällaisista organisaatioista: 
    • julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys)
    • paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö
    • lähettävän EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan suurlähetystö tai konsulaatti
    • työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsiteollisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys
    • tutkimuslaitos
    • säätiö
    • koulu/oppilaitos/koulutuskeskus (kaikki asteet esiasteesta toiseen asteeseen sekä ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus)
  • voittoa tavoittelematon organisaatio, yhdistys tai kansalaisjärjestö
  • ammatinvalinta- ja uraohjausta, ammatillista ohjausta ja tietopalveluja tarjoava elin
  • EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Toiminnan kesto

Opiskelu ulkomailla: Kahdesta kuukaudesta (tai yhdestä lukukaudesta tai kolmesta kuukaudesta) 12 kuukauteen fyysisen liikkuvuuden osalta. Tähän voi sisältyä täydentävä harjoittelujakso, jos se kuuluu suunnitelmaan. Yhdistelmäjakso voidaan järjestää eri tavoin tilanteen mukaan: joko kahtena peräkkäisenä toimintona tai samanaikaisina toimintoina. Yhdistelmäjakson osalta noudatetaan opiskelijaliikkuvuuden rahoitussääntöjä ja vähimmäiskestoa.

Harjoittelu ulkomailla: 2–12 kuukautta fyysisen liikkuvuuden osalta.

Kaikki opiskelijat, erityisesti ne, jotka eivät pysty osallistumaan pitkäkestoiseen fyysiseen opiskelu- tai harjoittelujaksoon ulkomailla, voivat yhdistää lyhyemmän fyysisen liikkuvuusjakson ja virtuaalisen komponentin (lyhytkestoinen monimuotoliikkuvuus). Lisäksi opiskelijat voivat osallistua monimuotoisille intensiivikursseille. Näissä tapauksissa fyysisen liikkuvuusjakson on kestettävä 5–30 päivää, ja siihen on liityttävä pakollinen virtuaalinen komponentti, jolla edistetään yhteistoiminnallista verkossa tapahtuvaa oppimisvaihtoa ja ryhmätyötä. Monimuotoisista opiskelujaksoista on saatava vähintään 3 ECTS-opintopistettä.

Väitöskirjatutkijoiden opiskelu- ja/tai harjoittelujaksot: 5–30 päivää tai 2–12 kuukautta fyysisen liikkuvuuden osalta (opiskelujaksoon voi sisältyä täydentävä harjoittelujakso, jos se kuuluu suunnitelmaan).

Tukikelpoinen kokonaiskesto tutkintovaihetta kohden:

Sama opiskelija voi liikkuvuustoimintojen määrästä ja tyypistä riippumatta osallistua fyysisiin liikkuvuusjaksoihin, joiden pituus on yhteensä enintään 12 kuukautta10 kutakin tutkintovaihetta kohden11 :

  • alemman korkeakoulututkinnon suoritusaikana (kandidaatti tai vastaava), mukaan lukien niin kutsutut ”short cycle” -tutkinnot (EQF-tasot 5 ja 6)
  • ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusaikana (maisteri tai vastaava; EQF-taso 7)
  • jatko-opintojen suoritusaikana (lisensiaatti- ja tohtoritaso eli EQF-taso 8).

Vastavalmistuneiden harjoittelujakson kesto lasketaan mukaan sen tutkintovaiheen enimmäiskestoon (12 kuukautta), jonka aikana he hakevat harjoitteluun.

Toiminnon tapahtumapaikka tai –paikat

Opiskelijoiden on suoritettava fyysinen liikkuvuusjaksonsa EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa, joka ei ole lähettävän organisaation sijaintimaa tai heidän asuinmaansa opiskelujen aikana12 .

Tukikelpoiset osallistujat

Korkeakouluun kirjoittautuneet opiskelijat, jotka suorittavat johonkin tunnustettuun tutkintoon johtavia opintoja (aina tohtoriopintoihin asti). Kun kyseessä on tohtorikoulutustason liikkuvuus, osallistujan on oltava EQF-tasolla 8.

Korkeakoulututkinnon vasta suorittaneet voivat suorittaa harjoittelujaksoja. Edunsaajaorganisaatio voi jättäytyä vastavalmistuneiden harjoittelujaksojen ulkopuolelle. Vastavalmistuneet valitsee heidän oma korkeakoulunsa viimeisenä opiskeluvuonna, ja heidän on suoritettava ja saatettava ulkomainen harjoittelunsa päätökseen vuoden kuluessa valmistumisestaan13 .

Muut vaadittavat kriteerit

Opiskelijoiden liikkuvuustoiminnot voivat koskea mitä hyvänsä opintoalaa. Opiskelijoiden liikkuvuusjakso voi olla opiskelujakso, johon liittyy lyhyt (alle kahden kuukauden mittainen) harjoittelu, mutta jakso kokonaisuudessaan katsotaan opiskelujaksoksi. Opiskelijan sekä lähettävän ja vastaanottavan organisaation on allekirjoitettava opintosopimus.

Ulkomaisen opiskelujakson on oltava osa opiskelijan koulutusohjelmaa jonkin tutkinnon suorittamiseksi. Aina kun se on mahdollista, harjoittelujaksojen tulisi olla kiinteä osa opiskelijan koulutusohjelmaa.

Korkeakoulukurssille osallistumista ei pidetä harjoitteluna.

Kun kyse on opiskelijoiden monimuotoliikkuvuudesta, toimintoihin voi sisältyä osallistuminen monimuoto-oppimisen muodossa järjestettäviin kursseihin kumppanikorkeakoulussa, verkkokoulutus ja työtehtävät tai osallistuminen monimuotoisiin intensiivikursseihin.

Kansainvälisen liikkuvuuden osalta ks. ”Kansainvälinen liikkuvuus ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa”.

Henkilöstön liikkuvuutta koskevat erityiset kelpoisuusperusteet

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot

Opettaminen ulkomailla:

Lähettävän organisaation täytyy olla

  • EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitseva korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai
  • ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitseva korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa
  • jos kyse on korkeakouluun kutsutusta opetushenkilöstöstä, EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitseva julkinen tai yksityinen organisaatio, jolle ei ole myönnetty Erasmus-peruskirjaa ja joka toimii työmarkkina-alalla tai koulutus-, nuoriso-, tutkimus- ja innovointialalla. Esimerkkejä tällaisista organisaatioista:
    • julkinen tai yksityinen pieni, keskisuuri tai suuri yritys (myös yhteiskunnallinen yritys)
    • paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen julkisyhteisö
    • työmarkkinajärjestö tai muu työelämän edustaja, myös kauppakamari, käsiteollisuus- tai muu ammatillinen yhdistys tai ammattiyhdistys
    • tutkimuslaitos
    • säätiö
    • koulu/oppilaitos/koulutuskeskus (kaikki asteet esiasteesta toiseen asteeseen sekä ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus)
    • voittoa tavoittelematon organisaatio, yhdistys tai kansalaisjärjestö
    • ammatinvalinta- ja uraohjausta, ammatillista ohjausta ja tietopalveluja tarjoava elin.

Vastaanottavan organisaation on oltava EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevan kumppanin kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Henkilöstön kouluttautuminen ulkomailla:

Lähettävän organisaation täytyy EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Vastaanottavan organisaation täytyy olla

  • EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista
  • EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa (tai, jos liikkuvuushanke rahoitetaan sisäpolitiikan varoista, ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa) sijaitseva julkinen tai yksityinen organisaatio, joka toimii työmarkkina-alalla tai koulutus-, nuoriso-, tutkimus- ja innovointialalla.

Toiminnan kesto

Opettaminen ja kouluttautuminen ulkomailla:

Kahdesta päivästä kahteen kuukauteen fyysisen liikkuvuuden osalta, matkustusaika pois lukien. Jos liikkuvuuteen osallistuu ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita, jaksojen on kestettävä viidestä päivästä kahteen kuukauteen. Molemmissa tapauksissa päivien on oltava peräkkäisiä.

Kutsutun yritysten henkilöstön kohdalla vähimmäiskesto on yksi päivä fyysistä liikkuvuutta.

Opetusjakson on käsitettävä vähintään kahdeksan opetustuntia viikkoa (tai sitä lyhyempää oleskelujaksoa) kohden. Jos liikkuvuusjakso kestää kauemmin kuin yhden viikon, opetusvelvollisuuden vähimmäismäärä vajaalta viikolta suhteutetaan vajaan viikon pituuteen. Seuraavia poikkeuksia sovelletaan:

  • Opetusvelvollisuuden vähimmäismäärä ei koske kutsuttua yritysten henkilöstöä.
  • Jos opetustoiminta yhdistetään koulutustoimintaan yhden ulkomaanjakson aikana, opetustuntien vähimmäismäärä viikolta (tai muulta lyhyemmältä oleskelujaksolta) alennetaan neljään tuntiin.

Toiminnon tapahtumapaikka tai –paikat

Henkilöstön on suoritettava fyysinen liikkuvuusjaksonsa EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa, joka ei ole lähettävän organisaation sijaintimaa tai henkilöstön asuinmaa.

Tukikelpoiset osallistujat

Opettaminen ulkomailla:

  • EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan taikka ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulussa työskentelevä henkilöstö
  • mistä tahansa maasta tulevat yritysten työntekijät, jotka on kutsuttu opettamaan missä tahansa korkeakoulussa ja jotka työskentelevät julkisessa tai yksityisessä organisaatiossa, jolle ei ole myönnetty Erasmus-peruskirjaa ja joka toimii työmarkkinoilla tai koulutus-, nuoriso-, tutkimus- tai innovointialalla (töissä olevat väitöskirjatutkijat mukaan lukien). 

Kouluttautuminen ulkomailla: EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan taikka ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulussa työskentelevä henkilöstö.

Muut vaadittavat kriteerit

Henkilöstön liikkuvuusjakso voi muodostua opetusjaksosta, johon yhdistyy kouluttautumisjakso, mutta se katsotaan kokonaisuudessaan opetusjaksoksi. Opetus- tai kouluttautumisjakso voidaan suorittaa useammassa kuin yhdessä vastaanottavassa organisaatiossa samassa maassa, mutta se katsotaan yhdeksi opetus- tai kouluttautumisjaksoksi, johon sovelletaan liikkuvuusjakson vähimmäiskestoa.

Opetusjaksot voivat koskea mitä hyvänsä opintoalaa.

Opetusjaksoon voi sisältyä koulutuksen antamista kumppanikorkeakoulun kehittämiseksi.

Henkilöstön jäsenen sekä lähettävän ja vastaanottavan organisaation on allekirjoitettava liikkuvuussopimus.

Kansainvälisen liikkuvuuden osalta ks. ”Kansainvälinen liikkuvuus ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa”.

Monimuotoisten intensiivikurssien erityiset kelpoisuusperusteet

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot

Monimuotoisen intensiivikurssin laatijoina ja toteuttajina on oltava vähintään kolme korkeakoulua, jotka sijaitsevat vähintään kolmessa EU:n jäsenvaltiossa ja ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa.

Lisäksi mikä tahansa muu EU:n jäsenvaltiossa ja ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitseva korkeakoulu tai organisaatio voi osallistua monimuotoiseen intensiivikurssiin ja lähettää osallistujia.

Opiskelijoita ja henkilöstöä oppijoiksi monimuotoisille intensiivikursseille lähettävän korkeakoulun täytyy EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulu, jolle on myönnetty Erasmus-peruskirja, tai ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulu, joka on toimivaltaisten viranomaisten tunnustama ja joka on allekirjoittanut korkeakoulujen välisen sopimuksen EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien kumppanien kanssa ennen liikkuvuuden alkamista.

Ohjelman toteutukseen osallistuvan opetus- ja koulutushenkilöstön osalta se voi olla mikä tahansa EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan taikka ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan organisaatio (ks. tukikelpoiset osallistujat).

Osallistujat voidaan lähettää Erasmus+ -avustuksen avulla tai he voivat osallistua omalla kustannuksellaan. Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulut voivat lähettää osallistujia Erasmus+ -avustuksen avulla, jos vastaanottavalla korkeakoululla on samanaikaisesti liikkuvuushanke, joka rahoitetaan ulkoisen politiikan varoilla, joista rahoitetaan myös näistä maista tulevia opiskelijoita ja henkilöstöä. Näitä ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevia osallistujia ei lasketa mukaan vähimmäisvaatimuksiin.

Vastaanottavalla korkeakoululla on oltava Erasmus-peruskirja. Vastaanottavan korkeakoulun ei tarvitse, mutta se voi olla koordinoiva korkeakoulu. Myös muut organisaatiot voivat osallistua osallistujien vastaanottamiseen vastaanottavassa maassa osana fyysistä liikkuvuustoimintoa.

Myös koordinoivalla korkeakoululla on oltava Erasmus-peruskirja Koordinoiva/vastaanottava korkeakoulu on joko sisäpolitiikan varoin rahoitettavan liikkuvuushankkeen hakijakorkeakoulu tai korkeakoulu, joka on hakijana toimivan liikkuvuuskonsortion jäsen.

Toiminnan kesto

Fyysisen liikkuvuuden keston on oltava 5–30 päivää ohjelman aikana. Virtuaalisen komponentin kestolle ei ole asetettu kelpoisuusperusteita, mutta virtuaalisesta ja fyysisestä liikkuvuudesta on kerryttävä opiskelijoille yhteensä vähintään kolme ECTS-opintopistettä.

Toiminnon tapahtumapaikka tai -paikat

Fyysinen toiminto voidaan toteuttaa vastaanottavassa korkeakoulussa tai muussa tapahtumapaikassa vastaanottavan korkeakoulun sijaintimaassa.

Tukikelpoiset osallistujat

Opiskelijat:

EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa taikka ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa sijaitsevaan korkeakouluun kirjoittautuneet opiskelijat, jotka suorittavat johonkin tunnustettuun tutkintoon johtavia opintoja (aina tohtoriopintoihin asti).

Henkilöstö: EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan taikka ohjelmaan assosioitumattoman kolmannen maan korkeakoulussa työskentelevä henkilöstö

Ohjelman toteutukseen osallistuva opetus- ja koulutushenkilöstö:

  • EU:n jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan korkeakoulussa työskentelevä henkilöstö
  • työntekijät, jotka on kutsuttu opettamaan jonkin EU:n jäsenvaltion korkeakoulussa ja jotka tulevat julkisesta tai yksityisestä yrityksestä/organisaatiosta (lukuun ottamatta korkeakouluja, joille on myönnetty Erasmus-peruskirja); yrityksen/organisaation olisi tultava EU:n jäsenvaltiosta tai ohjelmaan assosioituneesta kolmannesta maasta ja toimittava työmarkkinoilla tai koulutus-, nuoriso-, tutkimus- ja innovointialoilla; myös töissä olevat väitöskirjatutkijat voivat osallistua tähän toimintoon.

Muut vaadittavat kriteerit

Opiskelijoiden ja henkilöstön monimuotoisiin intensiivikursseihin on sisällyttävä lyhytkestoinen fyysinen liikkuvuusjakso ulkomailla, johon liittyy yhteistoiminnallista verkossa tapahtuvaa oppimisvaihtoa ja ryhmätyötä edistävä pakollinen virtuaalinen komponentti. Virtuaalisen komponentin on koottava oppijat yhteen verkossa tekemään yhdessä ja samanaikaisesti tiettyjä tehtäviä, jotka sisältyvät monimuotoiseen intensiivikurssiin ja otetaan huomioon yleisissä oppimistuloksissa.

Monimuotoisista intensiivikursseista on kerryttävä opiskelijoille vähintään kolme ECTS-opintopistettä.

Monimuotoisen intensiivikurssin Erasmus+ -avustusta saavien liikkuvuushankkeiden osallistujien vähimmäismäärä on 15 (tähän ei lasketa ohjelman toteuttamiseen osallistuvaa opetus-/koulutushenkilöstöä), jotta ohjelma on tukikelpoinen.

Yksilötukea ja soveltuvin osin fyysisen toiminnon osallistujien matkatukea antaa lähettävä organisaatio (ja kutsutun yritysten henkilöstön sekä ulkoisen toiminnan välineillä rahoitettavien, ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien osallistujien osalta vastaanottava korkeakoulu).

Lisätietoja ulkoisen politiikan varoista tuettavista liikkuvuushankkeista

Ulkoisen politiikan varoista tuettaviin liikkuvuushankkeisiin käytettävissä olevat varat jaetaan maailman eri alueiden kesken 12 määrärahakokonaisuudeksi, ja kunkin määrärahakokonaisuuden suuruus vaihtelee EU:n ulkopoliittisten painopisteiden mukaan. Lisätietoja kussakin määrärahakokonaisuudessa käytettävissä olevista määristä julkaistaan kansallisten toimistojen verkkosivustoilla.

Yleisesti ottaen varojen käytössä on sovellettava maantieteellistä tasapainoa. EU on asettanut useita ohjeellisia tavoitteita, jotka koskevat maantieteellistä tasapainoa, ja painopisteitä, jotka on saavutettava EU:n tasolla ohjelman koko keston aikana (2021–2027), mukaan lukien yhteistyö vähiten kehittyneiden maiden kanssa. Yksittäisten korkeakoulujen ei tarvitse saavuttaa näitä ohjeellisia tavoitteita ja painopisteitä, mutta kansalliset toimistot ottavat ne huomioon jakaessaan käytettävissä olevia määrärahoja. Ulkoisen politiikan varoista tuettaville liikkuvuushankkeille asetetut kokonaistavoitteet EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden maiden tasolla vuoteen 2027 asti ovat seuraavat:

  • Aasia:  
    • Vähintään 25 prosenttia määrärahoista olisi käytettävä liikkuvuuteen alueen vähiten kehittyneiden maiden kanssa.
    • Liikkuvuuteen alueen korkean tulotason maiden kanssa saa käyttää enintään 25 prosenttia määrärahoista.
    • Liikkuvuuteen Kiinan kanssa saa käyttää enintään 15 prosenttia määrärahoista.
    • Liikkuvuuteen Intian kanssa saa käyttää enintään 10 prosenttia määrärahoista.
  • Tyynimeri: 
    • Liikkuvuuteen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa saa käyttää yhteensä enintään 86,5 prosenttia määrärahoista.
  • Saharan eteläpuolinen Afrikka: 
    • Vähintään 35 prosenttia määrärahoista olisi käytettävä liikkuvuuteen alueen vähiten kehittyneiden maiden kanssa painottaen erityisesti muuttoliikkeen kannalta ensisijaisia maita.
    • Liikkuvuuteen minkään yksittäisen maan kanssa saa käyttää enintään 8 prosenttia määrärahoista.
  • Latinalainen Amerikka:
    • Liikkuvuuteen Brasilian ja Meksikon kanssa saa käyttää yhteensä enintään 30 prosenttia määrärahoista.
  • Itäinen kumppanuus:
    • Vähintään 40 prosenttia määrärahoista olisi kohdennettava opiskelijoille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.
  • Eteläinen naapurialue:
    • Liikkuvuuteen minkään yksittäisen maan kanssa saa käyttää enintään 15 prosenttia määrärahoista.
    • Vähintään 65 prosenttia määrärahoista olisi kohdennettava opiskelijoille, joista 50 prosentin olisi oltava sellaisia, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.
  • Länsi-Balkan: Olisi painotettava opiskelijoiden liikkuvuutta.

Koska vaatimuksena on edistää kehitysapua, julkisen kehitysavun (ODA) tukikelpoisuuskriteerit täyttävien alueiden 2–11 maiden14  kanssa toteutettavat niin kutsuttujen ”short cycle” -tutkintojen ja alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opiskelijoiden liikkuvuustoiminnot rajoittuvat ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevaan liikkuvuuteen. Näille alueille suuntautuva lähtevä liikkuvuus on vain tohtorintutkintoa suorittavien opiskelijoiden ja henkilöstön käytettävissä.

Jos hakijakorkeakoululla on sisäpolitiikan varoin rahoitettu liikkuvuushanke, edellä mainitut tukikelvottomat lähtevän kansainvälisen liikkuvuuden virrat näille alueille voidaan rahoittaa täydentävästi sisäpolitiikan varoilla rahoitetusta liikkuvuushankkeesta.

Korkeakoulut voivat lisäksi hakea vapaasti 100 prosentin rahoitusta henkilöstön liikkuvuustoiminnolle tai 100 prosentin rahoitusta opiskelijoiden liikkuvuustoiminnolle tai mitä tahansa näiden yhdistelmää edellyttäen, että se täyttää kaikki kansallisen toimiston asettamat toissijaiset kriteerit (ks. jäljempänä oleva jakso).

Kansallisten toimistojen asettamat toissijaiset kriteerit ulkoisen politiikan varoista tuettaville liikkuvuushankkeille

Jos tietyn kumppanialueen tai -maan määrärahat ovat rajalliset, kansallinen toimisto voi lisätä yhden tai useamman toissijaisen kriteerin seuraavasta luettelosta:

  • tutkintotasoa koskeva rajoitus (esimerkiksi hakemusten rajoittaminen yhteen tai kahteen tutkintovaiheeseen – kandidaatti, maisteri tai tohtorintutkinto)
  • liikkuvuusjaksojen keston rajoittaminen (esimerkiksi opiskelijoiden liikkuvuuden rajoittaminen kuuteen kuukauteen tai henkilöstön liikkuvuuden rajoittaminen kymmeneen päivään).

Jos kansallinen toimisto päättää käyttää toissijaisia kriteerejä, päätöksestä ilmoitetaan ennen hakemusten määräaikaa erityisesti kansallisen toimiston verkkosivustolla.

Arviointikriteerit

Sisäpolitiikan varoista tuettavien liikkuvuushankkeiden arviointikriteerit

Arviointikriteereitä ei ole, sillä laadullista arviointia ei tehdä (laatu on arvioitu jo Erasmus-peruskirjan hakuvaiheessa tai liikkuvuuskonsortion akkreditointia haettaessa).

Rahoitusta saavat kaikki tukikelpoiset avustushakemukset, jotka läpäisevät tukikelpoisuustarkastuksen.

Myönnettävän avustuksen enimmäismäärään vaikuttavat seuraavat tekijät:

  • haettujen liikkuvuusjaksojen määrä
  • hakijan aiempi suoriutuminen, jota arvioidaan liikkuvuusjaksojen määrän, liikkuvuustoimintojen toteuttamisen laadun ja moitteettoman varainhoidon kannalta, mikäli hakija on saanut samankaltaista avustusta aiempina vuosina
  • haettujen monimuotoisten intensiivikurssien määrä
  • liikkuvuustoimeen osoitetut kansalliset kokonaismäärärahat sisäpolitiikan varoista tuettavien liikkuvuushankkeiden osalta.

Ulkoisen politiikan varoista tuettavien liikkuvuushankkeiden arviointikriteerit

Tukikelpoiset avustushakemukset (jotka ovat läpäisseet tukikelpoisuustarkastuksen) arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:

Hankesuunnitelman ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 40 pistettä) Hanketason arviointikriteeri

  • Hakijaorganisaatio kuvaa selkeästi kumppaneiden väliset vastuualueet, roolit ja tehtävät.
  • Osallistujien valintamenettelyjen täydellisyys ja laatu, heille annettava tuki ja heidän liikkuvuusjaksonsa tunnustaminen (erityisesti ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa).

Strategian merkitys (enintään 40 pistettä) Aluetason arviointikriteeri

  • Missä määrin suunniteltu liikkuvuushanke on merkityksellinen asianomaisten korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian kannalta.
  • Perusteet henkilöstön ja/tai opiskelijoiden liikkuvuuden valinnalle ja aiemmat kokemukset vastaavista hankkeista kumppanialueen korkeakoulujen/organisaatioiden kanssa.

Vaikuttavuus ja tulosten levittäminen (enintään 20 pistettä) Aluetason arviointikriteeri

  • Hankkeen mahdolliset vaikutukset osallistujiin, edunsaajiin ja kumppaniorganisaatioihin alueellisella ja kansallisella tasolla.
  • Niiden toimenpiteiden laatu, joilla levitetään liikkuvuushankkeen tuloksia tiedekuntien ja korkeakoulujen tasolla ja soveltuvin osin niiden ulkopuolella kaikissa asianomaisissa maissa.

Hakija selittää, miten hanke täyttää nämä kolme kriteeriä oman korkeakoulunsa (tai

korkeakoulujen, jos hakemuksen on tehnyt konsortio) ja ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kumppanikorkeakoulujen näkökulmasta.

Hakemuksen on saatava kunkin hankkeeseen kuuluvan alueen osalta vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä, ja saatava vähintään 50 prosenttia kunkin taulukossa esitetyn arviointikriteerin pisteistä.

Korkeakoululle myönnettävän tuen määrään vaikuttavat useat tekijät:

  • hakemuksessa esitettyjen liikkuvuusjaksojen, -kuukausien ja -päivien määrä
  • maa- tai aluekohtaiset myönnetyt määrärahat
  • maantieteellinen tasapaino kyseisellä alueella.

Riippumatta siitä, kuinka paljon kunkin alueen pistemäärä ylittää ilmoitetun kynnysarvon, kansallinen toimisto voi asettaa tiettyjen maiden kanssa toteutettavat liikkuvuustoiminnot etusijalle maantieteellisen tasapainon varmistamiseksi kyseisellä alueella edellä mainittujen maantieteellisten tavoitteiden mukaisesti.

Kansallinen toimisto ei ole velvollinen rahoittamaan kaikkia tietylle ohjelmaan assosioitumattomalle kolmannelle maalle haettuja liikkuvuustoimintoja, jos pyyntö katsotaan liialliseksi suhteessa käytettävissä oleviin määrärahoihin.

A) Kaikkia korkeakoulutuksen liikkuvuustoimintoja koskevat rahoitussäännöt

Organisointituki

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Liikkuvuustoimintojen toteuttamiseen suoraan liittyvät kustannukset (osallistujien oleskelu- ja matkakustannuksia lukuun ottamatta).

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Myöntöperuste: Perusteena liikkuvuustoimintoon osallistuvien määrä.

Määrä

Sisäpolitiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet:

Sadanteen osallistujaan asti 400 euroa osallistujalta ja sadannen osallistujan jälkeen 230 euroa lisäosallistujalta

Ulkoisen politiikan varoista tuettavat liikkuvuushankkeet:

500 euroa osallistujalta

Osallisuustuki

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Heikommassa asemassa oleville osallistujille tarkoitettujen liikkuvuustoimien järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, jotka edellyttävät todellisiin kustannuksiin perustuvaa lisätukea.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Myöntöperuste: Perusteena niiden osallistujien määrä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka saavat todellisiin kustannuksiin perustuvaa lisätukea osallisuustuen kululuokasta.

Määrä

100 euroa osallistujalta

Heikommassa asemassa oleviin osallistujiin suorasti liittyvät lisäkustannukset, joita ei voida kattaa sellaisille osallistujille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, myönnettävällä korotetulla yksilötuella. Näiden kustannusten tarkoituksena on erityisesti kattaa ylimääräinen rahoitustuki, jota osallistujat fyysisen, henkisen tai terveystilanteensa vuoksi saattavat tarvita osallistuakseen liikkuvuustoimeen sekä valmisteleviin vierailuihin, sekä tukihenkilöihin liittyvät lisäkustannukset (muun muassa matka- ja oleskelukustannukset, edellyttäen, että ne perustellaan eikä niitä kateta näiden osallistujien osalta matkatukea ja yksilötukea koskevista kululuokista).

Rahoitustapa: Todelliset kustannukset.

Myöntöperuste: Hakijan on perusteltava hakemuksessa tuen tarve; kansallinen toimisto päättää, hyväksytäänkö se.

Määrä

100 % tukikelpoisista kustannuksista

Poikkeukselliset kulut

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Vakuudesta aiheutuvat kustannukset, jos kansallinen toimisto vaatii vakuuden.

Kun kyseessä on sisäpolitiikan varoin rahoitettava liikkuvuushanke: matkatukeen oikeutettujen osallistujien korkeat matkakulut.

Rahoitustapa: Todelliset kustannukset.

Myöntöperuste: Hakijan on perusteltava hakemuksessa tuen tarve; kansallinen toimisto päättää, hyväksytäänkö se.

Määrä

Vakuudesta aiheutuvat kustannukset: 80 % tukikelpoisista kustannuksista

Korkeat matkakulut: 80 % tukikelpoisista matkakuluista

Organisointituki edunsaajalle (korkeakouluille tai konsortioille):

Organisointitukiavustus myönnetään korkeakouluille kustannuksiin, jotka liittyvät opiskelijoiden ja henkilöstön saapuvaa ja lähtevää liikkuvuutta tukeviin toimintoihin ja joita niille aiheutuu korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan (EU:n jäsenvaltioissa ja ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa) tai korkeakoulujen väliseen sopimukseen kirjattujen Erasmus-peruskirjan periaatteiden (ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa) noudattamisesta. Esimerkkejä toiminnoista:

  • organisatoriset järjestelyt kumppanikorkeakoulujen kanssa – myös vierailut mahdollisten kumppaneiden luona – liikkuvuuteen osallistuvien valintaa, valmennusta, vastaanottamista ja sopeuttamista koskevista korkeakoulujen välisten sopimusten ehdoista sopimiseksi ja sopimusten pitämiseksi ajan tasalla
  • ajantasaisten opinto-oppaiden laatiminen kansainvälisille opiskelijoille
  • tiedotus ja tukipalvelut opiskelijoille ja henkilöstölle
  • opiskelijoiden ja henkilöstön valinta
  • opintosopimusten (learning agreement) laatiminen opiskelijoiden osasuoritusten täysimääräiseksi tunnustamiseksi; henkilöstön liikkuvuussopimusten valmistelu ja tunnustaminen
  • Erasmus+ -kielivalmennuspalvelun lisäksi tarjottu kieli- ja kulttuurivalmennus saapuville ja lähteville opiskelijoille ja henkilöstölle
  • saapuvien osallistujien sopeutumisen edistäminen vastaanottavassa korkeakoulussa
  • liikkuvuuteen osallistuvien tehokkaista mentorointi- ja ohjausjärjestelyistä vastaaminen
  • erityisjärjestelyt opiskelijoiden harjoittelujen laadukkuuden varmistamiseksi vastaanottavissa yrityksissä/organisaatioissa
  • opiskelijoiden opintosuoritusten ja niitä vastaavien opintopisteiden tunnustamisen varmistaminen sekä opintorekisteriotteiden ja tutkintotodistusten liitteiden antaminen
  • osallistujien uudelleensopeutumisen tukeminen ja heidän hankkimansa uuden osaamisen hyödyntäminen korkeakoulun ja vertaisryhmän eduksi
  • eurooppalaisen opiskelijakorttialoitteen toteuttaminen (liikkuvuuden hallinnan digitalisointi)
  • ympäristöystävällisten liikkumistapojen edistäminen ja hallinnollisten menettelyjen viherryttäminen
  • niiden osallistujien, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisen edistäminen ja hallinnointi
  • kansalaistoimintaan liittyvien toimintojen yksilöiminen ja edistäminen ja niihin osallistumisen seuranta
  • monimuotoliikkuvuuden ja/tai kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen ja hallinnointi.

Korkeakoulut sitoutuvat noudattamaan kaikkia Erasmus-peruskirjan periaatteita laadukkaan liikkuvuuden varmistamiseksi. Niiden on esimerkiksi varmistettava, että ulkomaille lähtevät osallistujat ovat valmentautuneet huolella muun muassa ulkomailla toteutettaviin toimintoihin, kuten monimuotoliikkuvuuteen, hankkimalla riittävän kielitaidon ja kehittämällä monikulttuurista osaamistaan, ja tarjottava saapuville opiskelijoille asianmukaista kielivalmennustukea. Siinä voidaan hyödyntää korkeakouluissa jo tarjolla olevia kielenopetusjärjestelyjä. Ne korkeakoulut, jotka pystyvät tarjoamaan opiskelijoille ja henkilöstölle kielivalmennustukea sisältävää laadukasta liikkuvuutta pienemmin kustannuksin (tai rahoitusta on tarjolla muista kuin EU-lähteistä), voivat siirtää osan organisointitukea koskevasta avustuksesta vielä muiden liikkuvuustoimintojen rahoitukseen. Tämä joustovara täsmennetään avustussopimuksessa.

Edunsaajilla on aina sopimusperusteinen velvollisuus tarjota laadukkaita palveluja. Kansalliset toimistot seuraavat ja valvovat niiden suoriutumista ja ottavat huomioon opiskelijoilta ja henkilöstöltä saadut ja suoraan kansallisten toimistojen ja komission käytettävissä olevat osallistujaraportit.

Organisointituki lasketaan kaikkien tukea saavien liikkuvuushankkeen osallistujien määrän perusteella (mukaan lukien koko liikkuvuusjakson aikana EU:n Erasmus+ -avustuksesta nolla-apurahaa saavat osallistujat – ks. jäljempänä– ja korkeakoulussa opettava yrityshenkilöstö). Koko liikkuvuusjakson aikana EU:n Erasmus+ -avustuksesta nolla-apurahaa saavat osallistujat lasketaan tukea saaviksi osallistujiksi, sillä he hyödyntävät liikkuvuustoiminnon puitteita ja organisatorisia toimintoja. Siksi organisointitukea maksetaan myös näistä osallistujista. Tähän eivät sisälly osallistujien tukihenkilöt liikkuvuusjakson aikana ulkomailla. Ulkoisen politiikan varoista tuettavissa liikkuvuushankkeissa laskelmassa ei oteta huomioon ylimääräisiä liikkuvuustoimintoja, jotka voidaan järjestää siirtämällä varoja kululuokkien välillä.

Liikkuvuuskonsortiolle myönnetty avustus voidaan jakaa sen kaikkien jäsenten kesken niiden yhdessä sopimien sääntöjen mukaisesti.

Ulkoisen politiikan varoista tuettaviin liikkuvuushankkeisiin myönnetty organisointituki jaetaan kumppanien kesken osallistuvien korkeakoulujen sopimalla, kaikkia tyydyttävällä tavalla.

EU:n Erasmus+ -avustuksesta nolla-apurahaa saavat liikkuvuushankkeiden osallistujat

Niin sanotut nolla-avustusopiskelijat ja -henkilöstö ovat osallistujia, jotka eivät saa EU:n Erasmus+ -avustusta matka- ja oleskelukustannuksiin, vaikka he muutoin täyttävät kaikki opiskelija- tai henkilöstöliikkuvuuden kriteerit ja heillä on oikeus kaikkiin Erasmus+ -opiskelijoille ja -henkilöstölle kuuluviin etuihin. He voivat saada liikkuvuudesta aiheutuviin kustannuksiin EU:n muista kuin Erasmus+ -varoista (esimerkiksi ESR:stä) myönnettävää tai alueellista, kansallista tai muun tyyppistä avustusta. EU:n Erasmus+ -varoista nolla-avustusta koko liikkuvuusjakson aikana saavien osallistujien määrä otetaan tilastoissa huomioon tulosindikaattorissa, jonka perusteella EU:n talousarviosta myönnettävä tuki jaetaan osallistujamaiden kesken.

Osallisuustuki

Henkilöllä, jolla on muita vähemmän mahdollisuuksia, tarkoitetaan mahdollista osallistujaa, joka henkilökohtaisen, fyysisen, henkisen tai terveystilanteensa vuoksi ei voisi osallistua hankkeeseen tai liikkuvuustoimeen ilman taloudellista tai muuta lisäavustusta. Opiskelijoita, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja/tai henkilöstöä mukaan valinneet korkeakoulut voivat hakea maansa kansalliselta toimistolta ylimääräistä avustusta lisäkustannuksiin, joita aiheutuu erityistarpeisten henkilöiden osallistumisesta liikkuvuustoimintoihin. Erityisesti henkilökohtaisen, fyysisen, henkisen tai terveystilanteensa vuoksi heikommassa asemassa oleville henkilöille myönnettävä avustus voi siksi olla suurempi kuin jäljempänä vahvistetut yksilötuen enimmäismäärät. Korkeakoulut kertovat verkkosivuillaan, miten opiskelijat, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja henkilöstö voivat pyytää lisäavustusta ja perustella pyyntönsä.

Opiskelijoille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja henkilöstölle voidaan tarjota lisäavustusta myös muista, esimerkiksi paikallisista, alueellisista ja/tai kansallisista lähteistä.

Heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden ja henkilöstön tukihenkilöt ovat oikeutettuja saamaan todellisiin kuluihin perustuvaa avustusta.

Kaikki korkeakoulut sitoutuvat korkea-asteen koulutusta koskevan Erasmus-peruskirjan allekirjoittaessaan takaamaan kaikille osallistujille yhtäläiset mahdollisuudet ja tilaisuudet taustasta riippumatta. Opiskelijat ja henkilöstö, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, voivat siksi hyödyntää vastaanottavan korkeakoulun omille opiskelijoilleen ja henkilöstölleen tarjoamia tukipalveluja.

Poikkeuksellisen korkeat matkakustannukset

Poikkeuksellisen korkeat matkakustannukset korvataan vain osallistujille, jotka ovat oikeutettuja matkatukeen ja osallistuvat sisäpolitiikan varoista tuettavaan liikkuvuustoimintoon.

Liikkuvuushankkeiden edunsaajat voivat hakea lisätukea osallistujien korkeisiin matkakuluihin kululuokassa ”poikkeukselliset kulut” (korkeintaan 80 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskuluista). Tukea myönnetään, jos edunsaaja pystyy perustelemaan, että rahoitussääntöjen mukaiset (matkan pituuden mukaisiin yksikkökustannuksiin perustuvat) korvaukset eivät kata vähintään 70 prosenttia osallistujien matkakuluista. Jos korvaukset kalliista matkoista aiheutuvista poikkeuksellisista kustannuksista myönnetään, ne korvaavat matkatuen.

Muut rahoituslähteet

Liikkuvuustoimintoon osallistuvat opiskelijat ja henkilöstö voivat saada EU:n Erasmus+ -avustuksen lisäksi tai – jos heille ei ole myönnetty EU:n avustusta – sen sijaan alueellista, kansallista tai muun tyyppistä tukea, jota hallinnoi jokin muu organisaatio kuin kansallinen toimisto (esimerkiksi ministeriö tai alueviranomainen). EU:n Erasmus+ -avustukset voidaan myös korvata muilla EU:n talousarviosta myönnettävillä varoilla (muun muassa ESR). Muista rahoituslähteistä kuin EU:n talousarviosta myönnettävää avustusta eivät koske tässä asiakirjassa vahvistetut summat tai vähimmäis- ja enimmäismäärät.

B) Opiskelijoiden liikkuvuustuki

Yksilötuki fyysistä liikkuvuutta varten – pitkäkestoisen liikkuvuuden perusmäärät

Opiskelijat voivat saada yksilötukea ulkomaiseen opiskelu- tai harjoittelujaksoon liittyviin ylimääräisiin matka- ja oleskelukustannuksiin.

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden välisen ja alueiden 13 ja 14 ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin suuntautuvan liikkuvuuden osalta kansalliset toimistot määrittelevät tukisummat kansallisten viranomaisten ja/tai osallistuvien korkeakoulujen kanssa sovitulla tavalla jäljempänä kuvattujen puolueettomien ja selkeiden kriteerien perusteella. Tarkat summat julkaistaan kansallisten toimistojen ja korkeakoulujen verkkosivuilla.

EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat sekä ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 13 ja 1415  on jaettu kolmeen ryhmään:

Ryhmä 1 Maat, joissa elinkustannukset ovat korkeat

Tanska, Suomi, Islanti, Irlanti, Liechtenstein, Luxemburg, Norja, Ruotsi

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueelta 14

Ryhmä 2 Maat, joissa elinkustannukset ovat keskitasoa

Itävalta, Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Kreikka, Espanja, Kypros, Alankomaat, Malta, Portugali

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueelta 13

Ryhmä 3 Maat, joissa elinkustannukset ovat alhaiset

Bulgaria, Kroatia, Tšekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari. Puola, Romania, Serbia, Slovakia, Slovenia, Pohjois-Makedonia, Turkki

Opiskelijalle myönnettävä EU:n Erasmus+ -avustus määräytyy sen mukaan, mitkä ovat opiskelijan lähettävä ja vastaanottava valtio:

  • Opiskelijan lähtiessä maahan, jossa elinkustannukset ovat samat kuin kotimaassa, hän saa keskitasoista EU:n tukea.
  • Opiskelijan lähtiessä maahan, jossa elinkustannukset ovat korkeammat kuin kotimaassa, hän saa korkeamman tasoista EU:n tukea.
  • Opiskelijan lähtiessä maahan, jossa elinkustannukset ovat alhaisemmat kuin kotimaassa, hän saa alemman tasoista EU:n tukea.

Kansallisten toimistojen vahvistamat summat noudattavat seuraavia vähimmäis- ja enimmäismääriä:

  • Keskitason EU-apuraha on 260–540 euroa kuukaudessa, ja sitä myönnetään liikkuvuustoimintoihin, jotka suuntautuvat saman tasoisten elinkustannusten maahan, eli a) ryhmän 1 maista ryhmän 1 maihin, b) ryhmän 2 maista ryhmän 2 maihin ja c) ryhmän 3 maista ryhmän 3 maihin.
  • Korkeamman tason EU-apuraha vastaa kansallisen toimiston soveltamaa keskitasoista tukea, johon lisätään vähintään 50 euroa, ja on yhteensä 310–600 euroa kuukaudessa. Sitä myönnetään liikkuvuustoimintoihin, jotka suuntautuvat korkeampien elinkustannusten maahan, eli a) ryhmän 2 maista ryhmän 1 maihin ja b) ryhmän 3 maista ryhmien 1 ja 2 maihin.
  • Alemman tason EU-apuraha vastaa kansallisen toimiston soveltamaa keskitasoista tukea, josta vähennetään vähintään 50 euroa, ja on yhteensä 200–490 euroa kuukaudessa. Sitä myönnetään liikkuvuustoimintoihin, jotka suuntautuvat alhaisempien elinkustannusten maahan, eli a) ryhmän 1 maista ryhmien 2 ja 3 maihin ja b) ryhmän 2 maista ryhmän 3 maihin.

Määritellessään summia, joita oman maan edunsaajien on tarkoitus soveltaa, kansalliset toimistot ottavat huomioon kaksi erityiskriteeriä:

  • onko muista lähteistä – paikallisilta, alueellisilta tai valtakunnallisilta yksityisiltä tai julkisilta yhteisöiltä – saatavissa EU-avustusta täydentävää yhteisrahoitusta ja kuinka paljon
  • kuinka paljon opiskelijoita on kaikkiaan lähdössä ulkomaille opiskelemaan tai harjoittelemaan.

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden välisissä ja ohjelmaan assosioitumattomiin alueiden 13 ja 14 kolmansiin maihin suuntautuvissa liikkuvuustoiminnoissa kansalliset toimistot voivat halutessaan jättää maansa korkeakouluille liikkumavaraa määrittämällä avustussummille kansallisella tasolla vaihteluvälejä kiinteiden summien sijaan. Liikkumavaraan täytyy olla asianmukaiset perusteet, ja sitä voidaan soveltaa esimerkiksi maissa, joissa yhteisrahoitusta on saatavilla alueellisella tai oppilaitostasolla.

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia – yksilötuen korotus

Opiskelijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja vastavalmistuneiden EU:n Erasmus+ -avustuksen yksilötukea korotetaan 250 eurolla kuukaudessa. Kansalliset toimistot määrittelevät kansallisella tasolla sovellettavat kriteerit yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

Harjoittelujaksoja suorittavat opiskelijat ja vastavalmistuneet – yksilötuen korotus

Harjoittelujaksoja suorittavien opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden EU:n Erasmus+ -avustuksen yksilötukea korotetaan lisäksi 150 eurolla kuukaudessa. Opiskelijoilla ja vastavalmistuneilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka osallistuvat harjoittelujaksoihin, on oikeus saada sekä tällaisille opiskelijoille ja vastavalmistuneille myönnettävä lisätuki että harjoittelujaksoista myönnettävä lisätuki.

Syrjäisimmiltä alueilta sekä merentakaisilta mailta ja alueilta pitkäkestoisiin liikkuvuustoimintoihin saapuvat opiskelijat ja vastavalmistuneet

Koska eräiden maiden ja alueiden suuri etäisyys muista EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista sekä niiden talouden taso aiheuttavat erityisiä rajoituksia, opiskelijoille ja vastavalmistuneille, jotka opiskelevat tai ovat opiskelleet EU:n syrjäisimmillä alueilla ja EU:n jäsenvaltioihin assosioituneissa merentakaisissa maissa ja alueilla sijaitsevissa korkeakouluissa, myönnetään korotettua yksilötukea seuraavasti:

Lähettävä maa tai alue

Vastaanottaja

Määrä

Syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja alueet

EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat ja ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 13 ja 14

700 euroa kuukaudessa

Tässä tapauksessa ei sovelleta lisätukea, jota myönnetään opiskelijoille ja vastavalmistuneille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Harjoittelujaksoja suorittaville opiskelijoille myönnetään lisätukea.

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka osallistuvat pitkäkestoisiin liikkuvuustoimintoihin, joissa on osallisina ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita 

Yksilötuen perusmäärä on seuraava: Lähettävä maa tai alue

Lähettävä maa tai alue

Vastaanottaja

Määrä

EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 1–12

700 euroa kuukaudessa

EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 13 ja 14

Edellä olevan jakson ”Opiskelijoiden liikkuvuustuki – Yksilötuki fyysistä liikkuvuutta varten” mukaisesti

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 1–12

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ryhmä 1

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ryhmä 2

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden ryhmä 3

900 euroa kuukaudessa

850 euroa kuukaudessa

800 euroa kuukaudessa

Tässä tapauksessa sovelletaan lisätukea, jota myönnetään opiskelijoille ja vastavalmistuneille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Harjoittelujaksoista myönnettävää lisätukea sovelletaan vain ohjelmaan assosioitumattomiin alueiden 13 ja 14 kolmansiin maihin suuntautuvassa liikkuvuudessa.

EU:n jäsenvaltioihin ja ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin sisältyvät syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja alueet.

Lyhytkestoisiin fyysisiin liikkuvuustoimintoihin osallistuvat opiskelijat ja vastavalmistuneet (monimuotoliikkuvuus ja väitöskirjatutkijoiden lyhytkestoinen liikkuvuus)

Yksilötuen perusmäärät ovat seuraavat:

Fyysisen toiminnon kesto

Määrä (kaikki EU:n jäsenvaltiot ja ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat tai ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat)

Toiminnon 14. päivään asti

70 euroa päivässä

Toiminnon 15.–30. päivä

50 euroa päivässä

Yksilötuki voi tarvittaessa kattaa myös yhden matkapäivän ennen toimintoa ja yhden matkapäivän toiminnon jälkeen.

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia – yksilötuen korotus lyhytkestoisen fyysisen liikkuvuuden yhteydessä

Opiskelijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, EU:n Erasmus+ -avustuksen yksilötukea korotetaan 100 eurolla heidän osallistuessaan fyysiseen liikkuvuustoimintoon, joka kestää 5–14 päivää, ja 150 eurolla, jos tällaisen toiminnon kesto on 15–30 päivää. Kansalliset toimistot määrittelevät kansallisella tasolla sovellettavat kriteerit yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

Harjoittelujaksoista myönnettävää lisätukea ei sovelleta tässä tapauksessa.

EU:n jäsenvaltioihin ja ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin sisältyvät syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja alueet.

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka eivät saa matkatukea – yksilötuen lisäksi maksettava vihreän matkustamisen lisätuki

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka eivät saa matkatukea, voivat valita vihreän matkustustavan. Tässä tapauksessa he saavat yhden 50 euron suuruisen summan lisätukena yksilötuen lisäksi ja tarvittaessa ylimääräistä yksilötukea enintään neljältä päivältä meno-paluumatkan matkapäivien kattamiseksi.

Matkatuki

Seuraavat osallistujat saavat matkakustannuksiensa kattamiseksi jäljempänä olevat matkatuen määrät (lukuun ottamatta niitä, joihin sovelletaan jäljempänä kuvattua poikkeusta):

  • opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka opiskelevat tai ovat opiskelleet EU:n jäsenvaltioiden syrjäisimmillä alueilla sijaitsevissa korkeakouluissa, Kyproksessa, Islannissa, Maltassa ja EU:n jäsenvaltioihin assosioituneissa merentakaisissa maissa ja alueilla ja jotka lähtevät EU:n jäsenvaltioihin ja ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin tai ohjelmaan assosioitumattomiin alueen 13 tai alueen 14 kolmansiin maihin
  • lyhytkestoisiin liikkuvuustoimintoihin osallistuvat opiskelijat ja vastavalmistuneet, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia 
  • lähtevät ja saapuvat opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka osallistuvat kansainvälisiin liikkuvuustoimintoihin, joihin osallistuu muita kuin ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita alueilta 13 ja 14.

Matkan pituus16

Tavanomainen matkustaminen

Vihreä matkustaminen

10–99 km

23 euroa osallistujalta

 

100–499 km

180 euroa osallistujalta

210 euroa osallistujalta

500–1 999 km

275 euroa osallistujalta

320 euroa osallistujalta

2 000–2 999 km

360 euroa osallistujalta

410 euroa osallistujalta

3 000–3 999 km

530 euroa osallistujalta

610 euroa osallistujalta

4 000–7 999 km

820 euroa osallistujalta

 

vähintään 8 000 km

1500 euroa osallistujalta

 

Opiskelijat ja vastavalmistuneet, jotka valitsevat vihreän matkustustavan, saavat tarvittaessa ylimääräistä yksilötukea enintään neljältä päivältä edestakaisen matkan matkapäivien kattamiseksi.

Sisäpolitiikan varoista tuetuissa liikkuvuushankkeissa edunsaajat voivat päättää olla myöntämättä matkatukea kaikille tukikelpoisille opiskelijoille ja vastavalmistuneille liikkuvuustoimiin, jotka suuntautuvat EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin. Tämä mahdollisuus ei koske opiskelijoita ja vastavalmistuneita, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, vaan heidän on aina saatava matkatukea.

C) Henkilöstön liikkuvuustuki

Henkilöstö saa EU:n avustusta ulkomaanjakson matka- ja oleskelukustannuksiin seuraavasti:

Matkatuki

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Osallistujien edestakaiset matkakustannukset asuinpaikkakunnalta tapahtumapaikalle.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Myöntöperuste: Perusteena osallistujakohtainen matkan pituus. Hakijan on ilmoitettava lähtöpaikan ja tapahtumapaikan välinen etäisyys17  käyttämällä Euroopan komission verkkosivuilla olevaa välimatkalaskuria18 .

Määrä

Matkan pituus

Tavanomainen matkustaminen

Vihreä matkustaminen

10–99 km

23 euroa

 

100–499 km

180 euroa

210 euroa

500–1 999 km

275 euroa

320 euroa

2 000–2 999 km

360 euroa

410 euroa

3 000–3 999 km

530 euroa

610 euroa

4 000–7 999 km

820 euroa

 

vähintään 8 000 km

1 500 euroa

 

Yksilötuki

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Osallistujien oleskeluun toiminnon aikana suoraan liittyvät kustannukset.

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Myöntöperuste: Perusteena osallistujakohtainen oleskelun kesto (mukaan lukien tarvittaessa yksi matkapäivä ennen toimintoa ja yksi matkapäivä sen jälkeen).

Henkilöstön jäsenet, jotka valitsevat vihreän matkustustavan, saavat tarvittaessa ylimääräistä yksilötukea enintään neljältä päivältä meno-paluumatkan matkapäivien kattamiseksi.

Määrä

Toiminnon 14. päivään asti: taulukko A1.1 EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista tulevaa osallistujaa kohden päivässä tai taulukko A1.2 ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevaa osallistujaa kohden päivässä

Toiminnon 15.–60. päivä: 70 prosenttia taulukosta A1.1 EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista tulevaa osallistujaa kohden päivässä tai 70 prosenttia taulukosta A1.2 ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevaa osallistujaa kohden päivässä

Taulukko A: Yksilötuki (euroina päivää kohden)

Tukisummat riippuvat vastaanottavasta maasta. Summat vahvistetaan seuraavassa taulukossa esitettyjen vähimmäis- ja enimmäismäärien mukaisesti. Määritellessään summia, joita oman maan edunsaajien on määrä soveltaa, kansalliset toimistot ottavat kansallisten viranomaisten kanssa sovitusti huomioon kaksi erityiskriteeriä:

  • onko muista lähteistä – paikallisilta, alueellisilta tai valtakunnallisilta yksityisiltä tai julkisilta yhteisöiltä – saatavissa EU-avustusta täydentävää yhteisrahoitusta ja kuinka paljon
  • kuinka suuri osa henkilöstöstä on kaikkiaan lähdössä ulkomaille opettamaan tai kouluttautumaan.

Kaikkiin kohdemaihin on sovellettava samaa prosenttilukua tietyn vaihteluvälin puitteissa. Samaa tukisummaa ei voida myöntää kaikkien kohdemaiden osalta.

Vastaanottava maa

 

EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista saapuva henkilöstö

Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista saapuva henkilöstö

 

Vähintään–enintään (päivää kohden)

 

Määrä (päivää kohden)

 

A1.1

A1.2

Norja, Tanska, Luxemburg, Islanti, Ruotsi, Irlanti, Suomi, Liechtenstein

80–180

180

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueelta 14

80–180

Ei tukikelpoinen

Alankomaat, Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Espanja, Kypros, Kreikka, Malta, Portugali

70–160

160

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueelta 13

70–160

Ei tukikelpoinen

Slovenia, Viro, Latvia, Kroatia, Slovakia, Tšekki, Liettua, Turkki, Unkari, Puola, Romania, Bulgaria, Pohjois-Makedonia, Serbia

60–140

140

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 1–12

180

Ei tukikelpoinen

EU:n jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden välisissä ja ohjelmaan assosioitumattomiin alueiden 13 ja 14 kolmansiin maihin suuntautuvissa liikkuvuustoiminnoissa kansalliset toimistot voivat halutessaan jättää maansa korkeakouluille liikkumavaraa määrittämällä avustussummille kansallisella tasolla vaihteluvälejä kiinteiden summien sijaan. Liikkumavaraan täytyy olla asianmukaiset perusteet, ja sitä voidaan soveltaa esimerkiksi maissa, joissa yhteisrahoitusta on saatavilla alueellisella tai oppilaitostasolla. Tarkat summat julkaistaan kansallisten toimistojen ja korkeakoulujen verkkosivuilla.

D) Korkeakoulujen ja liikkuvuuskonsortioiden määrittelemän opiskelijoille ja henkilöstölle myönnettävän rahoitustuen määrä

Korkeakoulujen ja liikkuvuuskonsortioiden edellytetään kaikissa tapauksissa noudattavan seuraavia periaatteita ja kriteerejä määritellessään ja/tai soveltaessaan EU:n liikkuvuustuen määriä:

  • Kun korkeakoulut/konsortiot ovat määritelleet apurahojen määrät, niitä on noudatettava koko liikkuvuushankkeen ajan. Tukimäärien suuruutta ei voida nostaa eikä laskea saman hankkeen aikana.
  • Liikkuvuustuen määrät on määriteltävä ja/tai niitä on sovellettava puolueettomasti ja avoimesti ottaen huomioon kaikki edellä kuvaillut periaatteet ja menettelyt (toisin sanoen mihin maahan opiskelija on lähdössä sekä erityinen lisätuki).
  • Saman suuruista apurahaa on myönnettävä kaikille opiskelijoille, jotka lähtevät saman ryhmän maihin harjoittamaan saman tyyppistä liikkuvuutta eli suorittamaan opinto- tai harjoittelujaksoa (lukuun ottamatta opiskelijoita ja vastavalmistuneita, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia tai jotka saapuvat syrjäisimmistä EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista, syrjäisimmiltä alueilta ja merentakaisista maista ja alueilta).

E) Monimuotoiset intensiivikurssit

Organisointituki

Tukikelpoiset kustannukset ja sovellettavat säännöt

Intensiivikurssien järjestämiseen suoraan liittyvät kustannukset (osallistujien oleskelu- ja matkakustannuksia lukuun ottamatta).

Rahoitustapa: Tuki yksikkökustannuksiin.

Myöntöperuste: Perusteena sisäpolitiikan varoista rahoitettavista liikkuvuushankkeista rahoitusta saavien korkeakoulutuksen liikkuvuustoimintoon osallistuvien (oppijoiden) määrä, jossa ei oteta huomioon ohjelman toteuttamiseen osallistuvia opettajia/kouluttajia.

Koordinoiva korkeakoulu hakee organisointitukea niiden korkeakoulujen puolesta, jotka järjestävät yhdessä monimuotoisen intensiivikurssin.

Määrä

400 euroa osallistujaa kohden, vähintään 15 osallistujaa ja enintään 20 tukea saavaa osallistujaa.

Monimuotoisten intensiivikurssien organisointitukiavustus myönnetään korkeakouluille kustannuksiin, jotka liittyvät monimuotoisten intensiivikurssien järjestämiseen, kuten kurssien valmistelusta, toteuttamisesta ja jatkotoimista aiheutuviin kustannuksiin. Tähän sisältyvät fyysisten ja virtuaalisten tai etätoimintojen toteutus sekä yleinen hallinnointi ja koordinointi.

Koordinoiva korkeakoulu vastaa monimuotoisten intensiivikurssien organisointituen jakamisesta siinä kumppanuudessa, jossa edellä mainitut kustannukset syntyvät.

  • 1 https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/documents/applicants/higher-education-charter_fi
  • 2 https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/documents/erasmus-charter-higher-education-2021-2027-guidelines_fi
  • 3 https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/eche/start_en
  • 4 Euroopan komissio laatii edelleen liikkuvuuden hallinnan digitalisoinnin aikataulua kansainvälisen liikkuvuuden osalta, ja siitä tiedotetaan myöhemmin.
  • 5 Kaikkia harjoittelujaksoja pidetään ”digitaalisten taitojen harjoitteluna”, mikäli harjoittelija harjoittelee vähintään yhtä seuraavista osa-alueista: digitaalinen markkinointi (esimerkiksi sosiaalisen median hallinnointi, verkkoanalytiikka), digitaalinen graafinen, mekaaninen tai arkkitehtuurinen suunnittelu, sovellusten, ohjelmistojen, skriptien tai verkkosivustojen kehittäminen, IT-järjestelmien ja -verkkojen asennus, huolto ja hallinnointi, kyberturvallisuus, tietojen analysointi, louhinta ja visualisointi, robottien ja tekoälysovellusten ohjelmointi ja koulutus. Yleinen asiakastuki, tilausten täytäntöönpano, tietojen syöttäminen tai toimistotehtävät eivät kuulu tähän kategoriaan.
  • 6 Tohtorintutkinnon suorittaneet voivat osallistua harjoitteluihin samoin edellytyksin kuin muut vastavalmistuneet 12 kuukauden ajan valmistumisestaan. Maissa, joissa valmistumista seuraa pakollinen ase- tai siviilipalvelus, vastavalmistuneiden kelpoisuusaikaa pidennetään palvelusajan pituudella.
  • 7 Alueet määritellään tämän oppaan A-osassa kohdassa ”Tukikelpoiset maat”.
  • 8 EU:n talousarvion otsake 2 – Koheesio, palautumiskyky ja arvot.
  • 9 Kun kyse on harjoittelusta ulkomailla, seuraavan tyyppiset organisaatiot eivät voi olla vastaanottavia organisaatioita:

    EU:n toimielimet ja muut EU:n erilliselimet, myös virastot (täydellinen luettelo niistä löytyy verkkosivulta https://europa.eu/european-union/about-eu/institutions-bodies_fi), ja EU:n ohjelmia hallinnoivat organisaatiot, esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman kansalliset toimistot (mahdollisten eturistiriitojen ja/tai päällekkäisrahoituksen välttämiseksi).

  • 10 Aiempi kokemus Erasmus+ -ohjelmasta ja/tai Erasmus Mundus -apurahan saajana lasketaan mukaan tutkintovaihekohtaiseen 12 kuukauden jaksoon.
  • 11 Yksijaksoisissa koulutusohjelmissa, kuten lääkärinkoulutuksessa, opiskelijan liikkuvuus saa kestää enintään 24 kuukautta.
  • 12 Jos kyseessä ovat sivukampukset, jotka ovat riippuvaisia emolaitoksesta ja kuuluvat samaan Erasmus-peruskirjaan, lähettäväksi maaksi katsotaan maa, jossa emolaitos sijaitsee. Sen vuoksi liikkuvuustoimintoja ei voida järjestää samaan Erasmus-peruskirjaan kuuluvien sivukampusten ja emolaitoksen välillä.
  • 13 Maissa, joissa valmistumista seuraa pakollinen ase- tai siviilipalvelus, vastavalmistuneiden kelpoisuusaikaa pidennetään palvelusajan pituudella.
  • 14 Luettelo maista, joihin tätä vaatimusta sovelletaan, on kehitysapukomitean (DAC) luettelossa julkista kehitysapua saavista maista: DAC-List-ODA-Recipients-for-reporting-2021-flows.pdf (oecd.org)
  • 15 Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat alueilta 13 ja 14 ovat vain vastaanottavia maita.
  • 16 Perusteena osallistujakohtainen matkan pituus. Etäisyydet on laskettava Euroopan komission verkkosivuilla olevalla välimatkalaskimella (https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/distance-calculator_fi). Edestakaista matkaa varten myönnettävä EU-avustus on laskettava yhdensuuntaisen matkan pituuden perusteella.
  • 17 Jos esimerkiksi Madridissa (Espanja) asuva henkilö osallistuu Roomassa (Italia) toteutettavaan toimintoon, hakija laskee Madridin ja Rooman välisen etäisyyden (1 365,28 km) ja valitsee tämän etäisyyden mukaisen välimatkakategorian (ts. 500–1 999 km).
  • 18 https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/resources/distance-calculator_fi
Tagged in:  Higher education