Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2022 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä. Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2022 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

Jean Monnet -verkostot muilla koulutussektoreilla

Koulujen ja/tai ammatillisten oppilaitosten (ISCED-tasot 1–4) ja/tai opettajankoulutusta järjestävien korkeakoulujen verkostojen tarkoituksena olisi tuoda uuteen Jean Monnet -osioon kansainvälinen näkökulma ja mahdollistaa hyvien käytäntöjen vaihto sekä yhteisopetuskokemukset tietyssä maaryhmässä.

Toimintojen avulla erilaisissa toimintaympäristöissä työskentelevät käytännön toimijat, jotka kohtaavat erilaisia kansallisesta lainsäädännöstä ja opetussuunnitelmien rakenteesta johtuvia haasteita ja rajoitteita, voivat luoda helpommin yhteisen käsityksen Euroopan unionia koskevien aiheiden oppimismenetelmistä.

Toiminnon tavoitteet

Jean Monnet -verkostojen tavoitteena on tukea kouluja ja ammatillisia oppilaitoksia (ISCED-tasot 1–4) ja/tai opettajien koulutukseen osallistuvia korkeakouluja EU-aiheiden opetusta koskevan tietämyksen lisäämiseksi. Lisäksi ne antavat oppimiskokemukselle kansainvälisen silauksen.

Opettajien tietämyksen vaihto (tiettyjä aineita ja menetelmiä koskeva yhteistyöhön perustuva työskentely, yhteisopetuskokemukset, yhteiset toiminnot) muodostaa verkostojen toimintojen perustan. Esimerkkejä toiminnoista:

  • Vaihdetaan tietoja sisällöstä ja tehdään tunnetuksi sovellettujen menetelmien tuloksia.
  • Lisätään eri koulujen / ammatillisten oppilaitosten (ISCED-tasot 1–4) ja opettajankoulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä antamalla niille kansainvälistä kokemusta ja eurooppalainen asema.
  • Vaihdetaan tietämystä ja järjestetään liikkuvuustoimintoja yhteisopetusta varten.
  • Edistetään yhteistyötä ja luodaan vankka ja kestävä koulujen ja ammatillisten oppilaitosten (ISCED-tasot 1–4) ja/tai opettajien koulutukseen osallistuvien korkeakoulujen osaamisalusta.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea Jean Monnet -verkostoja muilla koulutussektoreilla?

Kelpoisuusperusteet

Kuka voi hakea?

Hakemuksen voi jättää yksi EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitseva koulu, ammatillinen oppilaitos tai perus- ja/tai täydennyskoulutusta koulujen ja/tai ammatillisen oppilaitoksen opettajille (ISCED-tasot 1–4) tarjoava korkeakoulu ehdotetun verkoston kumppaneiden puolesta.

Osallistujaorganisaatiot

Yleissivistävän koulutuksen oppilaitokset ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät (ISCED-tasot 1–4)

EU:n jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa sijaitseva perus- ja/tai täydennyskoulutusta koulujen ja/tai ammatillisen oppilaitoksen opettajille (ISCED-tasot 1–4) tarjoava korkeakoulu

Niiden olisi varmistettava, että mahdollisimman monet oppijat hyötyvät niiden toiminnoista.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Vähintään kuusi oppilaitosta, jotka sijaitsevat vähintään kolmessa eri EU:n jäsenvaltiossa ja ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa.

Vähintään neljä koulua ja/tai ammatillisen koulutuksen järjestäjää (ISCED-tasot 1–4) ja enintään kaksi perus- ja/tai täydennyskoulutusta koulujen ja/tai ammatillisen oppilaitoksen opettajille (ISCED-tasot 1–4) tarjoavaa korkeakoulua.

Hankkeen kesto

3 vuotta.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-JMO-2022-NETWORKS-SCHOOLS

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 1. maaliskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Jean Monnet -verkostojen on täytettävä vähintään yksi seuraavista edellytyksistä:

  • Niissä kerätään opetusmenetelmiä opetussuunnitelmiin sisältyviä ja niiden ulkopuolisia toimintoja varten ja keskustellaan niistä. 
  • Niissä kerätään hyviä käytäntöjä, jotka koskevat oppimista Euroopan unioniin liittyvistä aiheista.
  • Niissä järjestetään yhteisopetukseen tai yhteistoiminnalliseen oppimiseen perustuvia opetuskokemuksia liikkuvuuden avulla tai verkossa.

Edellä mainitut seikat voidaan toteuttaa seuraavasti:

  • Tuotetaan asiakirjoja ja ohjeita hyvien käytäntöjen levittämiseksi.
  • Järjestetään fyysisiä ja verkkokokouksia.
  • Järjestetään yhteisopetusta ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen perustuvaa opetusta.

Odotettu vaikutus

Määrälliset vaikutukset

  • Edunsaajien määrä EU:n jäsenvaltiota tai ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata / aluetta kohden

Laadulliset vaikutukset

Jean Monnet -verkostojen odotetaan tuottavan myönteisiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen (ISCED-tasot 1–4) ja antavan osallistujille tietoa onnistuneista käytännöistä, joilla oppilaille ja opiskelijoille välitetään Euroopan unionia koskevia tosiseikkoja ja tietoja.

Verkostoilla lisätään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen oppilaitosten mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa sisällyttämällä siihen Euroopan unionia käsittelevää sisältöä.

Jean Monnet -verkostoista tuetuilla toiminnoilla pyritään myös tuottamaan osallistujaorganisaatioille seuraavia tuloksia:

  • organisaatioiden paremmat valmiudet sisällyttää toimintaansa EU-aiheita
  • lisääntynyt kansainvälisyys.

Arviointikriteerit

Hanke-ehdotukset arvioidaan seuraavin perustein:

Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä)

  • Missä määrin hanke-ehdotus vastaa Jean Monnet -toiminnon tavoitteita: 
    • Se koskee (johdantokappaleessa kuvattuja) Eurooppa-opintoja.
    • Se antaa koulujen opettajille mahdollisuuden kehittää uusia taitoja.
    • Se auttaa vaihtamaan tietoja ja käytäntöjä siitä, miten oppilaitokset lisäävät oppijoidensa tietämystä EU:sta ja mitä seikkoja tämä koskee.
    • Sillä helpotetaan opettajien liikkuvuuskokemuksia, jotta he voivat antaa yhteisopetusta / yhteisesti annettavaa pienryhmäohjausta kumppaneidensa kanssa.
    • Se parantaa ymmärrystä EU:sta ja sen toiminnasta.
    • Se antaa opettajille mahdollisuuden sisällyttää EU:ta koskevaa sisältöä työhönsä.
  • Missä määrin hanke-ehdotus saavuttaa ensisijaiset kohderyhmät:
    • koulut ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät (ISCED-tasot 1–4)
    • opettajat
    • opiskelijat.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 25 pistettä)

  • Menetelmä: ehdotettujen toimintojen laatu, uutuus ja toteutettavuus.
  • Missä määrin 
    • työohjelma on selkeä, kattava ja johdonmukainen ja siinä esitetään asianmukaisesti tarvittavat valmistelu-, toteutus-, arviointi-, seuranta- ja tulostenlevitysvaiheet
    • työohjelma on johdonmukainen hankkeen tavoitteiden ja toimintojen kanssa.
  • Missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
  • Seuranta- ja arviointistrategia.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 25 pistettä)

  • Kumppaniverkoston sisäinen organisaatio:
    • Ehdotettuihin toimintoihin osallistujilla on tarkoituksenmukainen ja toisiaan täydentävä profiili ja asiantuntemus (johdantokappaleessa kuvailtujen) Eurooppa-opintojen sekä hanke-ehdotuksessa käsiteltävän erityisen aiheen osalta.
  • Yhteistyöjärjestelyt ja roolien, vastuiden ja tehtävien jako.

Vaikuttavuus (enintään 25 pistettä)

  • Verkostojen odotettavissa olevat pitkäkestoiset vaikutukset 
    • kouluihin ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiin:
      • paremmat valmiudet opettaa EU-aiheita
      •  innovatiivinen sisältö EU:n oppiaineiden uusien näkökulmien kehittämiseksi kouluissa
      • tiiviimpi yhteistyö kumppanien kanssa ja kyky luoda yhteyksiä niihin
      • enemmän taloudellisia resursseja EU-aiheiden opetukseen oppilaitoksen sisällä 
    •  verkostoihin suoraan ja välillisesti osallistuviin opettajiin:
      • opettajien EU-asioita koskevan osaamisen vahvistaminen ja EU:ta koskevan sisällön lisääminen heidän työssään.
  • Tulosten levittäminen ja viestintä:
    • Niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa toiminnan tuloksista verkostoihin osallistuvassa laitoksessa ja sen ulkopuolella: 
      • tietoisuuden lisääminen toiminnoista ja tuloksista, osallistujien ja organisaatioiden näkyvyyden parantaminen
      • koulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien ulkopuolisten ryhmien tavoittaminen.
    • Missä määrin suunniteltu tulostenlevitys saavuttaa kohderyhmän seuraavilla menetelmillä:
    • tiedotusvälineet (mukaan lukien sosiaalinen media, julkaisut jne.)
    • tapahtumat.
  • Kestävyys ja jatkuvuus: Hanke-ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä ja resursseja, joilla varmistetaan, että hankkeen tulokset ja hyödyt kestävät hanketta kauemmin.

Hanke-ehdotuksen on saatava kaikkiaan vähintään 70 pistettä ja kunkin arviointikriteerin osalta vähintään 15 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Mikäli useampi samaa aihetta koskeva hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnon arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU-avustus on enintään 300 000 euroa hanketta kohden.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

  • Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
  • Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminnot.
  • Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
  • Kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä arvioidusta budjetista.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tuotosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).