Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport

Euroopan nuorisoyhteistyö

Euroopan nuorisoyhteistyö on toimi, joka on kohdennettu ruohonjuuritason organisaatioille, jotka haluavat luoda kumppanuuksia yli rajojen ja pyrkivät näin lisäämään eurooppalaisen ulottuvuuden toimintaansa ja kytkemään nämä toiminnot EU:n nuorisopolitiikkoihin, etenkin EU:n nuorisostrategiaan 2019–2027. Tavoitteena on kannustaa organisaatioita, jotka eivät ole vakiintuneita Euroopan tasolla, jättämään hakemuksia. Tätä varten toimella tuetaan ensisijaisesti toimintoja, joilla pyritään yhdistämään EU:n tason nuorisojärjestöt ja paikallistasolla (maaseutu, kaupungit, alueet, maat) toimivat ruohonjuuritason kansalaisjärjestöt, jotka hyötyvät rajatylittävän toiminnan kehittämisestä.

Toimen yleisessä rakenteessa otetaan huomioon nuorisoalan kasvava koko, nuorten osallistumisen muutokset sekä kestävämmän ja vakaamman rahoitustuen tarve nuorisoalalla[1]. Siinä otetaan myös huomioon tarve kattaa paremmin nuorisojärjestöjen moninaisuus eri puolilla Eurooppaa ja vastata sekä ruohonjuuritason toiminnan että suurten yhteistyöhankkeiden tunnistettuihin tarpeisiin Euroopassa.

Ohjelmatoimen tavoitteet

Euroopan nuorisoyhteistyö ‑hankkeiden tavoitteena on luoda verkostoja, joilla edistetään rajatylittäviä kumppanuuksia, jotka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä nuorten kanssa useissa Euroopan maissa (Erasmus+ ‑ohjelmamaat). Nämä verkostot järjestävät vaihtoja, edistävät koulutusta (esimerkiksi nuorisojohtajille) ja antavat itse nuorille mahdollisuuden käynnistää yhteisiä hankkeita fyysisillä ja/tai verkossa toteutettavilla toiminnoilla.

EU:n nuorisotavoitteiden sekä EU:n nuorisostrategian 2019–2027[2] edistäminen ja tunnetuksi tekeminen ovat toimen tärkeitä temaattisia painopisteitä. Eurooppalaiset nuorisotavoitteet otetaan huomioon myös komission puheenjohtaja von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa[3]. Myös EU:n nuorisodialogin meneillään oleva 18 kuukauden työskentelyjakso[4] ja sen painopisteet muodostavat Euroopan nuorisoyhteistyö -toimen perustan.

Covid-19-pandemian valossa tarvitaan myös toimintoja, joilla lievennetään pandemian sosioekonomisia vaikutuksia nuoriin, kuten kapasiteetin vahvistamista ja erityisiä toimenpiteitä, joilla käsitellään elpymistä covid-19-kriisistä nuorisoalalla. Tässä yhteydessä nuorisoalan verkostojen olisi pohdittava keinoja luoda yhteisvastuuta ja osallistavuutta, jotka osuvat yksiin digitaalisiin taitoihin ja vihreään elämäntapaan liittyvien haasteiden kanssa.

Erityistavoitteet

Toimella pyritään tukemaan erityisesti

  • osallistujamaiden välisen jäsennellyn verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvan yhteistyön edistämistä ja kehittämistä eri nuorisojärjestöjen välillä, jotta voidaan rakentaa tai vahvistaa kumppanuuksia, joissa keskitytään solidaarisuuteen ja kaikkien osallistumiseen yhteiskunnalliseen toimintaan
  • EU:n kehysten ja aloitteiden, kuten eurooppalaisen ohjausjakson[5] tuloksena annettujen maakohtaisten suositusten, täytäntöönpanoa siltä osin, kuin ne liittyvät nuorisoalaan
  • aloitteita, joilla kannustetaan nuoria demokraattisen prosessiin ja yhteiskuntaan järjestämällä koulutusta, korostamalla nuorten eurooppalaisten yhteisiä piirteitä ja edistämällä keskustelua ja vuoropuhelua heidän suhteestaan EU:hun, sen arvoihin ja demokraattiseen perustaan muun muassa tarjoamalla nuorille mielekäs vaikutuskanava covid-19-elpymisprosessin puitteissa
  • aliedustettujen nuorisoryhmien (esimerkiksi haavoittuvassa ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien nuorten) osallistumista politiikkaan, nuorisojärjestöihin ja muihin kansalaisyhteiskunnan järjestöihin
  • uusia tapoja lisätä nuorisojärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia covid-19-pandemian ja sen seurausten käsittelyssä. Tähän voisi sisältyä esimerkiksi yhteistyön lisääminen nuorisoalan organisaatioiden välillä digitaalisessa toimintaympäristössä käyttämällä asiaankuuluvia epävirallisen oppimisen menetelmiä ja organisaatiomalleja, kuten vaihtoehtoisilla vaihtojen ja keskinäisen avun muotoja.

Toiminnot

Ehdotettujen toimintojen on liityttävä suoraan toimen yleisiin tavoitteisiin ja erityistavoitteisiin, ja ne on eriteltävä hankekuvauksessa, joka kattaa koko jakson, jolle avustusta haetaan, asianomaisten hankkeen perustamista ja vaikuttavuutta koskevien kohtien ohjeiden mukaisesti.

Toimintojen on oltava rajat ylittäviä, ja ne voidaan toteuttaa EU:n tasolla (Erasmus+ -ohjelmamaat), valtakunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti.

Esimerkkejä relevanteista toiminnoista:

  1. Toteutetaan toimintoja, joilla helpotetaan nuorten pääsyä ja osallistumista EU:n poliittiseen toimintaan, jota toteutetaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen, eurooppalainen) ja eri institutionaalisissa yhteyksissä (esimerkiksi viralliset instituutiot, epävirallinen yhteistyö ja oppiminen, epäviralliset vaihto-ohjelmat).
  2. Toteutetaan liikkuvuustoimintoja, mukaan lukien verkottumista ja/tai epävirallisen tai arkioppimisen hyödyntämistä varten toteutettavat vaihdot.
  3. EU:n toimintapoliittisia painopistealoja nuorisoalalla koskevat valistus-, tiedotus-, tulostenlevitys- ja edistämistoimet (muun muassa seminaarit, työpajat, kampanjat, kokoukset, julkiset keskustelut ja kuulemiset).
  4. Edistetään strategista yhteistyötä, ideoiden vaihtoa, yhteistyöhön perustuvaa työskentelyä ja tietämyksen hankintaa sekä tähän liittyviä epävirallisia menetelmiä, jotta voidaan muokata alhaalta ylöspäin suuntautuvia EU:n nuorisopoliittisia aloitteita, kumppanuuksia ja hankkeita ja keskustella niistä nuorten, nuorisojärjestöjen, poliittisten ja päätöksentekijöiden sekä tutkijoiden ja muiden asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä. Tähän sisältyvät aloitteet ja tapahtumat nuorisoalan eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen / EU:n laajuisten verkostojen kehittämiseksi.
  5. Tutkitaan poliitikkojen näkemyksiä nuorten demokraattisia järjestelmiä koskevista ehdotuksista, mukaan lukien toimiin osallistumattomien nuorten näkemykset ja toiveet, osallistumisen esteet ja mahdollistajat sellaisten nuorten keskuudessa, joilla ei ole kokemusta olemassa olevista osallistavista toimintamuodoista, ja luodaan uusia tiloja nuorten poliittiselle osallistumiselle ja toiminnalle kaikkialla Euroopassa.
  6. Tutkitaan uutta käsitystä aktiivisen kansalaisuuden merkityksestä ja hyödyistä EU:n nuorisolle, myös covid-19-pandemian jälkeisessä toimintaympäristössä ja elpymisen kannalta keskeisen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman valossa, sekä sukupolvien välisiä eroja nuorison edustuksessa ja nuorison edustuksen muuttuvia malleja EU:ssa.
  7. Tuetaan käyttäjäystävällisten ja standardoitujen menetelmien, välineiden ja innovatiivisten yhteistyömenetelmien kehittämistä nuorisoalan kansalaisjärjestöille, mukaan lukien uusien nuorten yhteisöihin perustuvien aloitteiden, taitojen ja taitotiedon kehittäminen nykyisten toimintojen seurantaa ja tuloslähtöistä arviointia varten, jotta osoitetaan nuorten kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen arvo.

Liikkuvuustoimintojen sisällyttäminen tähän toimeen on valinnaista. Nuorten liikkuvuustoimintojen on tuettava hankkeen päätavoitteita ja tarjottava hankkeelle ja sen kohteena oleville nuorille merkittävää lisäarvoa.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea ruohonhuuritason euroopan nuorisoyhteistyö ‑hankkeita?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta Euroopan nuorisoyhteistyötä koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Seuraavat organisaatiot voivat olla mukana koordinaattorina:

  • nuorisoalalla toimivat kansalaisjärjestöt (mukaan lukien eurooppalaiset nuorisoalan kansalaisjärjestöt ja kansalliset nuorisoneuvostot)
  • paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset viranomaiset.

Organisaatio tekee hakemuksen kaikkien hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden puolesta, ja sen on oltava laillisesti sijoittautunut johonkin Erasmus+ ‑ohjelmamaahan ja sijaittava siinä.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Erasmus+ -ohjelman ohjelmamaahan sijoittautuneet julkiset tai yksityiset organisaatiot sidosyhteisöineen, jotka työskentelevät nuorten parissa tai nuorten hyväksi virallisten yhteyksien ulkopuolella.

Tällaisia organisaatioita voivat olla esimerkiksi seuraavat:

  • voittoa tavoittelematon organisaatio, yhdistys tai kansalaisjärjestö (myös eurooppalainen nuorisoalan kansalaisjärjestö)
  • kansallinen nuorisoneuvosto
  • paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset viranomaiset
  • oppilaitokset tai tutkimuslaitokset
  • säätiöt.

Niihin voivat kuulua myös julkiset tai yksityiset yritykset (pienet, keskisuuret tai suuret yritykset, myös yhteiskunnalliset yritykset). Vaikka tämä toimi kohdistuu ensisijaisesti voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin, voittoa tavoittelevat organisaatiot voivat osallistua toimintaan, jos hankkeen osoitetaan tuottavan selvää lisäarvoa.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Vähintään neljä kumppania vähintään neljästä Erasmus+ -ohjelmamaasta.

Vaatimuksena on, että vähintään puolet konsortion organisaatioista ei ole saanut EU:n varoja Erasmus+ -ohjelmasta avaintoimen 3 Euroopan nuorisoyhteistyöhankkeisiin kahden edellisen vuoden aikana.

Tapahtumapaikka

Toiminnot on toteutettava Erasmus+ -ohjelmamaissa.

Hankkeen kesto

2 vuotta.

Mihin hakemus jätetään?

Brysselissä toimivaan Euroopan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Sama organisaatio voi jättää määräaikaan mennessä vain yhden tätä toimea koskevan hakemuksen.

Pyynnön tunniste: ERASMUS-YOUTH-2021-YOUTH-TOG

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 22. maaliskuuta klo 17.00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen perustaminen

Ruohonjuuritason Euroopan nuorisoyhteistyö -hanke koostuu neljästä vaiheesta, jotka alkavat jo ennen kuin hanke-ehdotus on valittu rahoitettavaksi. Nämä vaiheet ovat 1) hankkeen yksilöinti ja käynnistäminen, 2) hankkeen valmistelu ja suunnittelu, 3) hankkeen toteutus ja toimintojen seuranta ja 4) hankkeen tarkastelu ja vaikutusten arviointi. Osallistujaorganisaatioilla ja toimintoihin osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli kaikissa näissä vaiheissa, sillä tämä tehostaa heidän oppimiskokemustaan.

  • Yksilöinti ja käynnistäminen: Yksilöidään ehdotuspyynnön yhteydessä ongelma, tarve tai mahdollisuus, johon hankeidealla voidaan vastata. Yksilöidään keskeiset toimet ja tärkeimmät tuotokset, joita hankkeesta voidaan odottaa. Kartoitetaan asiaankuuluvat sidosryhmät ja mahdolliset kumppanit. Laaditaan hankkeen tavoite tai tavoitteet. varmistetaan hankkeen yhdenmukaisuus osallistujaorganisaatioiden strategisten tavoitteiden kanssa; Suoritetaan alustavaa suunnittelua, jotta hanke saa hyvän alun, ja kootaan tiedot, joita tarvitaan seuraavaan vaiheeseen jatkamiseksi jne.
  • Valmistelu ja suunnittelu: Täsmennetään hankkeen laajuus ja asianmukainen lähestymistapa, päätetään hankkeeseen liittyvien tehtävien aikataulusta. Arvioidaan tarvittavat resurssit ja suunnitellaan hanketta yksityiskohtaisemmin esimerkiksi tarvearvioinnin avulla. Määritellään järkevät tavoitteet ja vaikutusindikaattorit (joiden olisi oltava tarkasti määriteltyjä, mitattavissa ja toteutettavissa olevia, relevantteja ja ajallisesti määrättyjä). Yksilöidään hankkeen tulokset ja oppimistulokset. Laaditaan työohjelma ja arvioitu kokonaistalousarvio ja määritellään toimintojen muodot ja odotetut vaikutukset. Laaditaan hankkeen toteutussuunnitelma, joka sisältää hankkeiden hallinnointiin, seurantaan, laadunvalvontaan, raportointiin ja tulosten levittämiseen liittyvät strategiset näkökohdat. Määritellään käytännön järjestelyt ja vahvistetaan suunniteltujen toimintojen kohderyhmä tai kohderyhmät. Tehdään sopimukset kumppaneiden kanssa, laaditaan ehdotus jne.
  • Toteutus ja toimintojen seuranta: Toteutetaan hanke suunnitelmien mukaisesti ja täytetään raportointi- ja viestintävaatimukset. Seurataan käynnissä olevia toimintoja ja arvioidaan hankkeiden tuloksellisuutta hankesuunnitelmiin verrattuna. Yksilöidään ja toteutetaan korjaavia toimia, joilla puututaan poikkeamiin suunnitelmista sekä ongelmiin ja riskeihin. Tunnistetaan poikkeamat asetetuista laatustandardeista ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä jne.
  • Tarkastelu ja vaikutusten arviointi: Arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta suhteessa sen tavoitteisiin ja toteutussuunnitelmiin. Arvioidaan toimintoja ja niiden vaikutuksia eri tasoilla, jaetaan ja hyödynnetään hanketuloksia jne.

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa:

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä Euroopan nuorisoyhteistyö ‑hankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa. Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon hankkeita suunnitellessaan.

Ympäristökestävyys

Hankkeet olisi suunniteltava ympäristöystävällisesti ja niiden kaikkiin osiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä. Organisaatioiden ja osallistujien olisi hanketta suunnitellessaan sovellettava ympäristöystävällistä lähestymistapaa, jolla kaikkia hankkeessa mukana olevia kannustetaan keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista ja pohtimaan, mitä eri tasoilla on tehtävissä, sekä autetaan organisaatioita ja osallistujia keksimään vaihtoehtoisia vihreämpiä tapoja hanketoimintojen toteuttamiseksi.

Osallisuus ja moninaisuus

Erasmus+ ‑ohjelman kaikissa toimissa pyritään edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumismahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi on laadittu osallisuus- ja moninaisuusstrategia, jonka avulla pyritään saavuttamaan paremmin vaihtelevammista lähtökohdista tulevia ja erityisesti muita vähemmän mahdollisuuksia omaavia osallistujia, joilla on eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumista haittaavia esteitä. Organisaatioiden olisi suunniteltava helposti saavutettavia ja osallistavia hanketoimintoja ottaen huomioon muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien osallistujien näkemykset ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon koko prosessin ajan.

Yleisperiaatteena on, että osallistujaorganisaatioiden olisi noudatettava strategioita, joiden avulla erilaisista taustoista tulevia nuoria yhdistetään ruohonjuuritasolla. Tämä kattaa myös muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien nuorten osallistumisen, syrjäisillä tai maaseutualueilla asuvat ja/tai maahanmuuttajataustaiset nuoret mukaan lukien. Näin ollen kaikkien toimintojen olisi edistettävä sekä nuorten tavoittamista että heidän aktiivista osallistumistaan, jotta erilaisia näkemyksiä saadaan koottua yhteen.

Digitaalinen ulottuvuus

Virtuaalinen yhteistyö ja kokeilut virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuuksilla ovat keskeisen tärkeitä seikkoja hankkeiden onnistumisen kannalta. Hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään etenkin Euroopan nuorisoportaalia ja EU:n nuorisostrategia-alustaa yhteistyöhön ennen hankkeen toimintoja, niiden aikana ja niiden jälkeen.

Yhteiset arvot, kansalaistoiminta ja osallistuminen

Hankkeilla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita ja edistetään sosiaalisten ja kulttuurienvälisten taitojen, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä Euroopan unionin tilanteesta.

 

Odotettu vaikutus

Avustusta saavissa hankkeissa on osoitettava, mikä vaikutus niillä odotetaan olevan EU:n nuorisopolitiikkaan

  • auttamalla parantamaan ruohonjuuritason nuorisoalan valmiuksia laajentaa toimintojaan ja työskennellä osallistujamaiden välisesti osallisuuden, yhteisvastuun ja kestävyyden luomiseksi muun muassa edistämällä osallistujamaiden välistä oppimista sekä yhteistyötä nuorten ja päätöksentekijöiden välillä
  • perustamalla toimet EU:n nuorisostrategian 2019–2027 tavoitteisiin ja erityisesti osoittamalla, miten niillä edistetään strategian avainalueita ”Sitouttaminen. Yhdistäminen. Vaikutusmahdollisuudet”
  • perustamalla toimet eurooppalaisten nuorisotavoitteiden ja muiden Euroopan tulevaisuutta koskevien keskusteluhankkeiden ja kyselyjen tuloksiin ja yhdistämällä ne toimintapolitiikan kehitykseen paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti tai EU:n tasolla
  • perustamalla toimet eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin siltä osin, kuin ne liittyvät nuorisoalaan
  • parantamalla nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan aktiivisen kansalaisuuden ja päätöksentekijöiden kanssa toimimisen osalta (esimerkiksi mahdollisuuksien lisääminen, uudet taidot ja nuorten osallistuminen hankkeiden suunnitteluun)
  • kehittämällä jo olemassa olevia parhaita käytäntöjä ja toimimalla paikallistason (maaseutu, kaupungit, alueet, maat) ja vakiintuneiden verkostojen ulkopuolella muun muassa hyödyntämällä digitaalisia keinoja, joiden avulla voidaan pitää yhteyttä myös syrjäisillä ja eristyneillä alueilla
  • jakamalla hankkeiden tuloksia tehokkaasti ja houkuttelevasti nuorisojärjestöissä toimivien nuorten keskuudessa järjestelmällisempien kumppanuuksien kehittämiseksi sekä niiden nuorten keskuudessa, jotka eivät ole mukana nuorisorakenteissa tai joiden tausta on epäsuotuisa.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi

(enintään 30 pistettä)

  • Tarkoitus ja eurooppalainen lisäarvo: Ehdotuksella perustetaan ja toteutetaan hanke, jolla tuetaan nuorison kannalta merkittävää politiikkaa EU:n tasolla, erityisesti EU:n nuorisostrategiaa 2019–2027. Ehdotuksesta käy selvästi ilmi osallistujamaiden välisyyden ja potentiaalisen siirrettävyyden järjestelmän tasolla tuoma EU:n tason lisäarvo.
  • Tavoitteet: Ehdotuksen tavoitteet ovat relevantteja toimen yleisten tavoitteiden ja ainakin yhden erityistavoitteen kannalta. Lisäksi ehdotuksen tavoitteet ovat täsmällisiä ja selkeästi määriteltyjä, toteutettavissa ja mitattavissa olevia, realistisia ja oikea-aikaisia. Niissä käsitellään osallistujaorganisaatioiden kannalta relevantteja ja selkeää lisäarvoa valituille kohderyhmille tuottavia kysymyksiä.
  • Tarpeet: Ehdotuksesta käy ilmi, että se perustuu perusteelliseen tarvearviointiin, joka on tehty mahdollisimman pitkälle todennettavien tosiseikkojen ja lukujen pohjalta, joiden tueksi esitetään kaikkia konsortion maita ja organisaatioita koskevia yleisiä ja erityisiä tietoja. Ehdotuksessa on esitettävä selkeä tarveanalyysi, joka liittyy hakijoiden, kumppaneiden ja kohderyhmien konkreettisiin tilanteisiin.
  • Nuorten osallistuminen: Ehdotuksessa osoitetaan, että kumppanuudella pystytään varmistamaan erilaisten nuorten, kuten syrjäisillä tai maaseutualueilla asuvien ja/tai maahanmuuttajataustaisten nuorten, aktiivinen osallistuminen jo nuorisoon liittyvien toimien suunnitteluvaiheesta lähtien.

 

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu

(enintään 30 pistettä)

  • Suunnittelu: Ehdotus on selkeä, täydellinen ja laadukas, ja se sisältää hankkeen valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin tarvittavat vaiheet, jotka perustuvat vankkoihin hankkeen hallinnoinnin menetelmiin.
  • Menetelmä: Täytäntöönpano perustuu soveltuviin menetelmiin; tavoitteet ovat johdonmukaisia toimien kanssa ja ne on rajattu selkeästi siten, että yksilöityjen ongelmien, tarpeiden ja ratkaisujen välillä on looginen yhteys; työohjelma on johdonmukainen ja konkreettinen; käytössä on asianmukaiset laadunvalvontatoimenpiteet ja -indikaattorit sen varmistamiseksi, että hanke toteutetaan asianmukaisesti vaaditun laatuisena ja laajuisena, ajoissa ja talousarvion puitteissa; on olemassa konkreettisia ja asianmukaisia riskinhallinta- ja valmiussuunnitelmia.
  • Kustannustehokkuus: Ehdotettu budjetti on johdonmukainen, riittävän yksityiskohtainen ja riittävä hankkeen toteuttamiseksi sekä suunniteltu siten, että varmistetaan paras vastine rahalle. Työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia. Budjetissa otetaan huomioon ruohonjuuritason organisaatioiden ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tarpeet, jotta heitä kannustetaan osallistumaan Erasmus+ -ohjelmaan.

 

Kumppanuuden ja yhteistyöjärjestelyjen laatu

(enintään 20 pistettä)

  • Rakenne: Kumppanuuteen kuuluu tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä organisaatioita, joilla on kumppanuuden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat profiilit, taidot, kokemus, asiantuntemus ja johdon tuki. Jos konsortioon osallistuu voittoa tavoittelevia organisaatioita, niiden lisäarvo osoitetaan selvästi.
  • Maantieteellinen koostumus: Ehdotuksessa osoitetaan, että kumppanuudella on valmiudet heijastaa Euroopan taloudellista, sosiaalista ja/tai kulttuurista monimuotoisuutta maantieteellisen koostumuksensa (Euroopan itäisten, läntisten, pohjoisten ja eteläisten alueiden kattavuuden) avulla, jotta voidaan varmistaa aidosti yleiseurooppalainen yhteistyö.
  • Paikallisten kansalaisjärjestöjen kehittäminen: Kumppanuudella on valmiudet kehittää sellaisten paikallisten kansalaisjärjestöjen valmiuksia ja tietämystä, jotka eivät vielä ole vakiintuneita Euroopan tasolla, jotta parannetaan kansalaisjärjestöjen välistä vertaisyhteistyötä kaikkialla Euroopassa.
  • Sitoutuminen ja tehtävät: Vastuut ja tehtävät jaetaan kumppanuudessa selkeästi ja asianmukaisesti. Koordinaattorin osoitetaan kykenevän moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan osallistujamaiden välisiä verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisissa ympäristöissä.
  • Yhteistyöjärjestelyt: Ehdotetuilla hallintomekanismeilla taataan, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välinen koordinointi, päätöksenteko, viestintä ja konfliktinratkaisu on tehokasta.
  • Nuorten osallistuminen: Nuoret osallistuvat asianmukaisesti hankkeen täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa, ja nuorten osallisuutta käsitellään hankkeen kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla tarjoamalla voimaannuttavia tehtäviä ja/tai konkreettisia strategioita, joilla varmistetaan nuorten monipuolinen osallistuminen.

Vaikuttavuus

(enintään 20 pistettä)

  • Vaikuttavuus: Hankkeen mahdollinen vaikutus osallistujiin ja kumppaniorganisaatioihin on suuri, erityisesti pyrittäessä laajentamaan ruohonjuuritason järjestöjen keskittymistä kansallisiin, alueellisiin tai paikallisiin toimiin, jotka eivät vielä ole rajat ylittäviä ja joissa toimintaa on laajennettu tai kehitetty EU:n tasolla hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen. Myös vaikutus koko nuorisoyhteisöön on voimakas. Odotetuista tuloksista käy ilmi hakijan ja kumppanien ymmärrys etenkin kansalaisuuteen liittyvistä Euroopan unionin arvoista ja kyky välittää niitä edelleen.
  • Tulosten levittäminen: Ehdotuksessa osoitetaan valmiudet toteuttaa etsivää nuorisotyötä ja kyky viestiä tehokkaasti osallistujien edustamien yhteisöjen ongelmista ja ratkaisuista laajemmalle maailmanlaajuiselle yleisölle. Ehdotus sisältää selkeän tulostenlevitys- ja viestintäsuunnitelman sekä tavoitteet, toiminnot, tehtävien jakautumisen kumppanien välillä, aikataulun sekä välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti jaettua päättäjille ja asetettua loppukäyttäjien saataville hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen.
  • Jatkuvuus: Ehdotuksessa esitetään selkeästi, miten hankkeen tuloksilla voitaisiin edistää nuorisoalan järjestelmätason muutoksia sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen ja että niillä voidaan mahdollistaa pitkäkestoinen yhteistyö EU:n tasolla ja/tai ne voivat innoittaa uusia EU:n nuorisoalan toimintapolitiikkoja ja aloitteita.

Hakemuksen on saatava vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon myös kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet (jotka ovat vähintään 15 pistettä kriteereistä ”hankkeen relevanssi” ja ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” sekä 10 pistettä kriteereistä ”kumppanuuden ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja ”vaikuttavuus”). Mikäli useampi hanke saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Rahoitussäännöt

Tässä toimessa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kertakorvauksen määrä määritetään kunkin avustuksen osalta hakijan ehdottaman toimen arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU:n avustus on enintään 150 000 euroa hanketta kohden.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat: 

  1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankkeen hallinta”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
  2. Ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminnot.
  3. Hakijoiden on esitettävä ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten eritelmä, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
  4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toimen odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tuotosten perusteella. Rahoitusjärjestelmän avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

  1. Nuorten edustusta koskeva tutkimus (Study on the landscape of youth representation in the EU) (EAC/47/2014).

  2. Joulukuussa 2018 julkaistu neuvoston päätöslauselma 2018/C 456/01: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:42018Y1218(01)&from=EN

  3. Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_19_5542

  4. Vuoden 2020 puolivälistä vuoden 2021 loppuun.

  5. https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-and-fiscal-policy-coordination/eu-economic-governance-monitoring-prevention-correction/european-semester_fi

.foot {font-size: 0.8em; margin-left: 2.5em; border-top: 1px solid black;} table, td, tr{border: 1px solid black; cellpadding="1"; cellspacing="1";} table{margin-bottom: 30px;}

Tagged in: