Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport

Innovaatioyhteenliittymät

Innovaatioyhteenliittymillä pyritään vahvistamaan Euroopan innovointikykyä tehostamalla innovointia yhteistyöllä ja tiedonkululla korkeakoulutuksen, ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen sekä laajemman sosioekonomisen toimintaympäristön, myös tutkimuksen, keskuudessa.

Niillä pyritään myös tehostamaan uusien taitojen tarjontaa ja puuttumaan osaamisen kohtaanto-ongelmaan suunnittelemalla ja luomalla uusia korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia, joilla tuetaan aloitteellisuuden ja yrittäjähenkisyyden kehittämistä EU:ssa.

Toiminnon tavoitteet

Näillä kumppanuuksilla toteutetaan yhtenäinen ja kattava alakohtaisten tai monialaisten toimintojen kokonaisuus. Toimintojen olisi oltava mukautettavissa tietämyksen tulevaan kehitykseen kaikkialla EU:ssa.

Innovoinnin tehostamiseksi niissä keskitytään digiosaamiseen, koska sen merkitys kasvaa kaikissa työprofiileissa koko työmarkkinoilla. Myös kiertotalouteen siirtymistä ja talouden viherryttämistä on tuettava mukauttamalla pätevyysvaatimuksia ja kansallisia opetussuunnitelmia vihreän osaamisen ja kestävän kehityksen edellyttämien uusien ammattitaitotarpeiden mukaisiksi.

Innovaatioyhteenliittymien tavoitteet voidaan saavuttaa tekemällä hakemus toisen tai kummankin seuraavan kategorian mukaisesti (organisaatio voi olla hakijana useissa hanke-ehdotuksissa):

Kategoria 1: Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät

Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät ovat ohjelmamaiden välisiä, järjestelmällisiä ja tulosjohteisia hankkeita, joissa kumppaneilla on yhteiset tavoitteet ja ne tekevät yhteistyötä innovoinnin, uusien taitojen, aloitteellisuuden ja yrittäjähenkisyyden edistämiseksi.

Niillä pyritään edistämään innovointia korkeakoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, yrityksissä ja laajemmassa sosioekonomisessa toimintaympäristössä. Tähän sisältyy vastaaminen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestörakenteen muutokseen, digitalisaatioon, tekoälyyn ja työllisyyden nopeisiin muutoksiin sosiaalisten innovaatioiden ja yhteisöjen selviytymiskyvyn sekä työmarkkinoiden innovaatioiden avulla.

Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät kokoavat yhteen yrityksiä ja sekä korkeakoulutuksen että ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tekemään yhteistyötä kumppaneina. Ne toimivat yhdellä tai useilla talouden aloilla, niillä luodaan luotettavia ja kestäviä suhteita, ja ne osoittavat innovatiivisen ja ohjelmamaiden välisen luonteensa kaikilla osa-alueilla. Vaikka jokaisessa kumppanuudessa on oltava mukana vähintään yksi ammatillisen koulutuksen ja yksi korkeakoulutuksen organisaatio, kumppanuudet voivat koskea joko molempia tai vain toista näistä koulutuksen aloista.

Niillä on yksi tai useampia seuraavista tavoitteista:

  • Edistetään uusia ja innovatiivisia monitieteisiä lähestymistapoja opetukseen ja oppimiseen. Edistetään koulutuksen suunnittelua ja toteutusta, opetusmenetelmiä, arviointimenetelmiä, oppimisympäristöjä ja/tai uusien taitojen kehittämistä koskevaa innovointia.
  • Edistetään yritysten yhteiskuntavastuuta (esimerkiksi tasa-arvoa, osallisuutta, ilmastonmuutoksen torjuntaa, ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä).
  • Edistetään aloitteellisuutta ja yrittäjäasennetta, -henkisyyttä ja taitoja oppijoiden, opetushenkilöstön ja muiden työntekijöiden keskuudessa yrittäjyysosaamiskehyksen (EntreComp)1  mukaisesti.
  • Parannetaan koulutusjärjestelmillä kehitettyjen ja varmennettujen taitojen laatua ja merkityksellisyyttä (mukaan lukien uudet taidot ja taitojen kohtaanto-ongelman ratkaiseminen).
  • Helpotetaan tiedonkulkua ja tietämyksen yhteistä hankkimista korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen, tutkimuksen, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä.
  • Luodaan ja tuetaan tuloksellisia ja tehokkaita korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä, jotka ovat verkostoituneita ja osallistavia ja edistävät innovointia.

Kategoria 2: Alakohtaisen osaamisyhteistyön (suunnitelmaa toteuttavat) yhteenliittymät2

Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymien tarkoituksena on luoda uusia strategisia lähestymistapoja ja yhteistyötä konkreettisten ratkaisujen löytämiseksi ammattitaitojen kehittämiseksi – sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä – tietyillä talouden aloilla tai alueilla, jotka toteuttavat jotain kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi laaditun Euroopan osaamisohjelman eli osaamissopimuksen (Pact for Skills) merkittävää toimea. Osaamissopimuksen päätavoitteena on aktivoida ja kannustaa kaikkia asianomaisia sidosryhmiä toteuttamaan konkreettisia toimia työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutuksen järjestämiseksi yhdistämällä toimia ja perustamalla kumppanuuksia myös EU:n tasolla, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden tarpeisiin, tukea vihreää ja digitaalista siirtymää sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia osaamis- ja kasvustrategioita. Sen vuoksi alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymien tuotokset, kuten alakohtainen osaamista koskevan tiedon hankinta, osaamisstrategiat, ammattiprofiilit, koulutusohjelmat ja pitkän aikavälin suunnittelu, muodostavat tärkeän panoksen osaamissopimukseen liittyneiden alakohtaisten kumppanuuksien työhön.

Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymillä pyritään korjaamaan työmarkkinoiden osaamisvajeita, jotka haittaavat kasvua, innovointia ja kilpailukykyä tietyillä sektoreilla tai alueilla. Niillä pyritään saamaan aikaan sekä lyhyen aikavälin toimenpiteitä että pitkän aikavälin strategioita. Näitä yhteenliittymiä toteutetaan Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa3  määritellyissä 14:ssä teollisuuden ekosysteemissä (ks. kelpoisuusperusteet).

Osaamissopimus perustuu alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevaan suunnitelmaan, joka sisällytetään osaamissopimukseen. Näin ollen kategoriaan 2 kuuluvat yhteenliittymät tukevat osaamissopimuksen toteuttamista kehittämällä alakohtaisen osaamisstrategian. Tällä strategialla on vähennettävä järjestelmällisesti ja rakenteellisesti osaamisvajeita ja -puutteita sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan vastaamattomuutta ja varmistettava osaamisen asianmukainen laatu ja taso. Alakohtaisen osaamisstrategian täytyy sisältää selkeitä toimia, välitavoitteita ja hyvin määritettyjä tuotoksia, joiden tavoitteena on saada osaamisen kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan ja tukea yleistä alakohtaista kasvustrategiaa. Yhteenliittymien tavoitteena on luoda perusta osaamissopimukselle ja määritellä etenemisreitti, jota on tarkoitus jatkaa hankkeen päättymisen jälkeen.

Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymissä hyödynnetään osaamistarpeista saatavilla olevia tietoja ja tuetaan ohjelmamaiden välisen ammatillisen koulutuksen sisällön suunnittelua ja toteuttamista sekä opetus- ja koulutusmenetelmiä, jotta ne otetaan nopeasti käyttöön alue- ja paikallisella tasolla ja uusia kehittymässä olevia ammatteja varten.

Hanke-ehdotuksiin olisi sisällyttävä sellaisten ammatillisten täydennyskoulutusohjelmien suunnittelu, joilla vastataan työikäisten kiireellisiin osaamistarpeisiin. Hanke-ehdotuksiin olisi myös sisällyttävä uusien ammattiprofiilien kehittäminen ja niihin liittyvät tutkinnot, joiden olisi katettava ammattitutkintotasot (EQF-tasot 3–5) ja korkea-asteen tasot (EQF-tasot 6–8). Lisäksi hanke-ehdotuksiin olisi sisällyttävä niihin liittyvien opetussuunnitelmien ja kyseisiin tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien suunnittelu.

Kussakin hankkeessa on oltava mukana kumppaneina sekä ammatillisen koulutuksen alalla että korkeakoulutuksen alalla toimivia organisaatioita ja työmarkkinatoimijoita. Niissä olisi mieluiten oltava mukana myös toimintapolitiikasta vastaavia elimiä, sertifiointiviranomaisia sekä Euroopan tason alakohtaisia järjestöjä ja teollisuuden edustajia.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea innovaatiokumppanuutta?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta kategorian 1 oppilaitosten ja yritysten välisiä yhteenliittymiä koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Hakijana voi olla mikä tahansa johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan laillisesti sijoittautunut täysivaltainen kumppani. Hakijaorganisaatio jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Seuraavat organisaatiot voivat osallistua täysivaltaisina kumppaneina, sidosyhteisöinä tai liitännäiskumppaneina kategorian 1 oppilaitosten ja yritysten välisiin yhteenliittymiin. Osallistujaorganisaatioita voivat olla EU:n jäsenvaltioihin tai ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin taikka ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin laillisesti sijoittautuneet julkiset tai yksityiset organisaatiot (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa):

  • korkeakoulut
  • ammatillisen koulutuksen järjestäjät
  • ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostot
  • pienet ja keskisuuret sekä suuret yritykset (mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset)
  • tutkimuslaitokset
  • kansalaisjärjestöt
  • paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset julkisyhteisöt
  • koulutus- ja nuorisoaloilla toimivat organisaatiot
  • koulutus- tai nuorisoalan organisaatioita tai yrityksiä edustavat välittäjäorganisaatiot
  • akkreditointeja, sertifiointeja tai tutkintojen tunnustamisia tai tutkintoja myöntävät elimet
  • kauppa- ja teollisuuskamarit, käsiteollisuus- tai muut työntekijöitä edustavat järjestöt
  • Euroopan tason tai kansalliset työmarkkinaosapuolet
  • sairaalat tai muut hoitolaitokset, mukaan lukien pitkäaikaishoito
  • koulutuksesta tai työllisyydestä alueellisella tai kansallisella tasolla vastaavat viranomaiset
  • työvoimapalvelut
  • kansalliset tilastokeskukset
  • elinkeinoelämän kehittämisvirastot
  • alakohtaiset järjestöt tai ammattialajärjestöt
  • alakohtaiset osaamisneuvostot
  • ammatinvalinta- ja uraohjausta, ammatillista ohjausta, tietopalveluja ja työvoimapalveluja tarjoavat elimet.

EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE). Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuvilta korkeakouluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa.

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Oppilaitosten ja yritysten välisissä yhteenliittymissä on oltava mukana vähintään neljä EU:n jäsenvaltiota ja ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata ja niihin on osallistuttava vähintään kahdeksan täysivaltaista kumppania. Kumppanuudessa on oltava mukana vähintään kolme työmarkkinatoimijaa (yritystä tai yrityksiä edustavaa välittäjäorganisaatiota, esimerkiksi kauppa- tai teollisuuskamaria, ammattijärjestöä tai ammattialajärjestöä) ja vähintään kolme koulutuksen järjestäjää (ammatillista oppilaitosta ja korkeakoulua) täysivaltaisina kumppaneina. Jokaisessa hanke-ehdotuksessa olisi oltava mukana vähintään yksi korkeakoulu ja yksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä täysivaltaisina kumppaneina.

Hankkeen kesto

Kaksi tai kolme vuotta. Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteen ja niiden toimintojen tyypin perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Kategoriaa 1 koskevan ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2022-PI-ALL-INNO-EDU-ENTERP

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 15. syyskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Saadakseen Erasmus+ -avustusta kategorian 2 alakohtaisen osaamisyhteistyön (suunnitelmaa toteuttavia) yhteenliittymiä koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi jättää hakemuksen?

Hakijana voi olla mikä tahansa johonkin EU:n jäsenvaltioon tai ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan laillisesti sijoittautunut täysivaltainen kumppani. Hakijaorganisaatio jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Seuraavat organisaatiot voivat osallistua täysivaltaisina kumppaneina, sidosyhteisöinä tai liitännäiskumppaneina kategorian 2 alakohtaisen osaamisyhteistyön (suunnitelmaa toteuttaviin) yhteenliittymiin. Osallistujaorganisaatioita voivat olla EU:n jäsenvaltioihin tai ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin taikka ohjelmaan assosioitumattomiin kolmansiin maihin laillisesti sijoittautuneet julkiset tai yksityiset organisaatiot (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa):

  • korkeakoulut
  • ammatillisen koulutuksen järjestäjät
  • ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostot
  • pienet ja keskisuuret sekä suuret yritykset (mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset)
  • tutkimuslaitokset
  • kansalaisjärjestöt
  • paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset julkisyhteisöt
  • koulutus- ja nuorisoaloilla toimivat organisaatiot
  • koulutus- tai nuorisoalan organisaatioita tai yrityksiä edustavat välittäjäorganisaatiot
  • akkreditointeja, sertifiointeja tai tutkintojen tunnustamisia tai tutkintoja myöntävät elimet
  • kauppa- ja teollisuuskamarit, käsiteollisuus- tai muut työntekijöitä edustavat järjestöt
  • Euroopan tason tai kansalliset työmarkkinaosapuolet
  • sairaalat tai muut hoitolaitokset, mukaan lukien pitkäaikaishoito
  • koulutuksesta tai työllisyydestä alueellisella tai kansallisella tasolla vastaavat viranomaiset
  • työvoimapalvelut
  • kansalliset tilastokeskukset
  • elinkeinoelämän kehittämisvirastot
  • alakohtaiset järjestöt tai ammattialajärjestöt
  • alakohtaiset osaamisneuvostot
  • ammatinvalinta- ja uraohjausta, ammatillista ohjausta, tietopalveluja ja työvoimapalveluja tarjoavat elimet.

EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE). Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuvilta korkeakouluilta ei vaadita Erasmus-peruskirjaa.

Poikkeus: Valko-Venäjän (alue 2) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Suunnitelmaa toteuttavien alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymien on katettava vähintään kahdeksan EU:n jäsenvaltiota ja ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata ja niissä on oltava mukana vähintään 12 täysivaltaista kumppania. Kumppanuudessa on oltava mukana vähintään viisi työmarkkinatoimijaa (yritystä tai yrityksiä edustavaa välittäjäorganisaatiota, esimerkiksi kauppa- tai teollisuuskamaria, ammattijärjestöä tai ammattialajärjestöä) ja vähintään viisi koulutuksen järjestäjää (ammatillista oppilaitosta ja/tai korkeakoulua) täysivaltaisina kumppaneina. Jokaisessa hanke-ehdotuksessa olisi oltava mukana vähintään yksi korkeakoulu ja yksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä täysivaltaisina kumppaneina.

Alat tai alueet

Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa4  yksilöidyt 14 teollisuuden ekosysteemiä:

  1. Matkailu:

Matkustajaliikenne ja matkustaminen; hotellit ja lyhytaikainen majoitus; ravintolat ja ateriapalvelut; tapahtumat ja teemapuistot jne.

  1. Liikkuvuus, liikenne, autonvalmistus:

Moottoriajoneuvojen, laivojen ja junien sekä lisävarusteiden tuotanto; niiden korjaus ja huolto; rahtiliikenne jne.

  1. Avaruus ja puolustus:

Ilma-alusten tuotanto; avaruusalan valmistusteollisuus ja palvelut; puolustukseen liittyvät tuotteet ja teknologia jne.

  1. Rakentaminen:

Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen; teiden ja rautateiden rakentaminen; yleishyödyllisten laitosten rakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen; liitännäistoimet jne.

  1. Elintarviketeollisuus:

Kasvi- ja eläintuotanto; elintarvikkeiden jalostus; eläinlääkintäpalvelut jne.

  1. Vähähiiliset energiaintensiiviset teollisuudenalat:

Fossiilisten polttoaineiden tuotanto; jalostus; ympäristövaikutuksiltaan merkittävien tuotteiden valmistus: muovit, kemikaalit, lannoitteet, rauta ja teräs, metsäpohjaiset tuotteet, sementti, kumi, muut kuin rautametallit jne.

  1. Tekstiilit:

Tekstiilien, vaatteiden, jalkineiden, nahkatuotteiden ja korujen yms. valmistus

  1. Luova ja kulttuuriala:

Sanoma- ja aikakauslehdet ja kirjat, elokuvat, videot ja televisio; radiotoiminta ja musiikkiala jne.

  1. Digiala:

Tietoliikenne; ohjelmistot ja ohjelmointi; verkkoportaalit; tietokoneiden ja lisälaitteiden valmistus jne.

  1. Uusiutuva energia:

Sähkömoottorit, moottorit ja turbiinit; sähkövoiman tuottaminen; kaasun valmistus ja jakelu jne.

  1. Elektroniikka:

Elektroniikkatuotteiden tuotanto jne.

  1. Vähittäiskauppa:

Vähittäiskauppa; kuluttajiin liittyvä tukkukauppa jne.

  1. Lähi- ja yhteisötalous:

Yhteiskunnalliset yritykset, yhdistykset ja osuuskunnat, joiden tavoitteena on saada aikaan yhteiskunnallisia vaikutuksia, jne.

14.  Terveys:

Farmaseuttiset tuotteet ja laitteet; sairaalat, hoitokodit, laitoshoito jne.

Yhteenliittymien on valittava hanke-ehdotukseensa yksi teollisuuden ekosysteemi, jota niiden hankkeessa käsitellään5 . Rahoitettavaksi voidaan valita vain yksi hanke-ehdotus teollisuuden ekosysteemiä kohden. Hanke-ehdotus voi koskea ekosysteemiä, joka ei kuulu alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevaan suunnitelmaan sisältyvän käynnissä olevan hankkeen piiriin, tai ekosysteemiä, jolla on jo alakohtaista osaamisyhteistyötä koskeva suunnitelma. Jälkimmäisessä tapauksessa hanke-ehdotuksessa on käsiteltävä sektoreita ja aloja, jotka eroavat selvästi käynnissä olevista suunnitelmien hankkeista6 .

Hankkeen kesto

4 vuotta.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Kategoriaa 2 koskevan ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2022-PI-ALL-INNO-BLUEPRINT

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 15. syyskuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Kukin alakohtainen osaamisyhteenliittymä toteuttaa kattavan valikoiman johdonmukaisia ja vaihtelevia toisiinsa liittyviä toimintoja, joilla lisätään innovointia korkea-asteen koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja yrityksissä (mukaan lukien suuret sekä pienet ja keskisuuret yritykset ja yhteiskunnalliset yritykset) ja laajemmassa sosioekonomisessa toimintaympäristössä.

Kategoria 1: Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät

Kuhunkin oppilaitosten ja yritysten väliseen yhteenliittymään on sisällyttävä vähintään yksi seuraavista toiminnoista (luettelo ei ole tyhjentävä):

Innovoinnin edistäminen

  • Kehitetään ja toteutetaan yhdessä uusia oppimis- ja opetusmenetelmiä (esimerkiksi uusia monitieteisiä opetussuunnitelmia tai oppijakeskeistä ja todellisiin ongelmiin perustuvaa opetusta ja oppimista, joissa hyödynnetään laajemmin pieniä osaamiskokonaisuuksia).
  • Kehitetään ja testataan täydennyskoulutusohjelmia ja -toimintoja yrityksissä ja yhdessä niiden kanssa.
  • Kehitetään ja testataan haavoittuvassa asemassa oleville yhteiskuntaryhmille suunnattuja ratkaisuja kiireellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joita markkinat eivät täytä. Vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin tai haasteisiin, jotka liittyvät asenteiden ja arvojen, strategioiden ja toimintapolitiikkojen, organisaatiorakenteiden ja -prosessien sekä toteutusjärjestelmien ja -palvelujen muutoksiin.
  • Kehitetään ratkaisuja vaativiin ongelmiin sekä tuote- ja prosessi- innovaatioita (opiskelijat, professorit ja käytännön toimijat yhteistyössä).

Aloitteellisuuden sekä yrittäjähengen ja yrittäjyysosaamisen ja -taitojen kehittäminen

  • Kehitetään uusia opetusmenetelmiä ja oppimisvälineitä, joilla sisällytetään laaja-alaisten taitojen oppiminen ja soveltaminen yhdessä yritysten kanssa laadittuihin korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjelmiin ja joiden tarkoituksena on edistää työllistyvyyttä, luovuutta ja uusia ammattiväyliä.
  • Sisällytetään tarvittaessa eri tieteenalojen, opetussuunnitelmien tai kurssien opiskeluun aloitteellisuutta yrittäjyyskasvatusta, joka tarjoaa opiskelijoille, tutkijoille, henkilöstölle ja kouluttajille tietoja ja taitoja sekä motivaatiota kehittää aloitteellisuutta ja yrittäjähenkeä, joiden avulla he voivat vastata erilaisiin haasteisiin koulutuksessa sekä ammatti- ja yksityiselämässään.
  • Luodaan uusia oppimistilaisuuksia käytännön kokemusten sekä aloitteellisuuden ja yrittäjyystaitojen käytännön soveltamisen kautta; tämä voi tarkoittaa uusien palvelujen, tuotteiden tai prototyyppien kaupallistamista tai startup- tai spin-off-yritysten perustamista taikka johtaa niihin.
  • Otetaan käyttöön enemmän ”opiskelijakeskeisiä toimintatapoja”, joissa opiskelijat räätälöivät omat koulutuspolkunsa.

Tiedonkulun ja -vaihdon edistäminen korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, yritysten ja tutkimuksen välillä

  • Luodaan osallistavia ja yhteenliitettyjä korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä yritysten järjestelmiä, jotka perustuvat keskinäiseen luottamukseen, rajat ylittävään tunnustamiseen ja todistusten myöntämiseen, joustaviin polkuihin ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välillä sekä oppijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuden edistämiseen.
  • Toteutetaan oppisopimuskoulutusta sekä opetussuunnitelmaan täysin integroituja, tunnustettuja ja opintopisteitä kerryttäviä opiskelualaan liittyviä toimintoja yrityksissä, järjestelyjä innovatiivisten toimenpiteiden kokeilemiseksi ja testaamiseksi sekä määräaikaisia opiskelija-, tutkija-, opettaja- ja yrityshenkilöstövaihtoja. Lisäksi luodaan kannustimia yrityshenkilöstön osallistumiselle opettamiseen ja tutkimustyöhön sekä analysoidaan tutkimusaineistoja.

Selviytymis- ja palautumiskykyyn liittyvien markkinatarpeiden ja uusien ammattien tunnistaminen

  • Tunnistetaan markkinatarpeet ja uudet ammatit (kysyntäpuoli) ja edistetään sitä, että järjestelmissä vastataan kaikilla tasoilla työmarkkinoiden tarpeisiin (tarjontapuoli). Mukautetaan korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tarjonta osaamistarpeisiin suunnittelemalla ja toteuttamalla ohjelmamaiden välisiä koko alan kattavia opetussuunnitelmia, joihin yhdistetään työssä tapahtuvaa oppimista.
  • Tunnistetaan taidot, joita tarvitaan julkisella sektorilla yhteiskunnallisten haasteiden (esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja terveydenhuollon) ratkaisemiseksi ja kannustetaan selviytymis- ja palautumiskykyä yhteiskunnan ja yhteisöjen tasolla muun muassa korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien alue- ja paikallisviranomaisten sekä yksityissektorin kanssa tekemällä yhteistyöllä, jolla edistetään älykkään erikoistumisen strategioiden suunnittelua ja toteuttamista alueilla.
  • Annetaan tukea osaamisen kohtaanto-ongelman poistamiseksi sekä selviytymis- ja palautumiskyvyn että markkinatarpeiden osalta.

Kategoria 2: Alakohtaisen osaamisyhteistyön (suunnitelmaa toteuttavat) yhteenliittymät

Seuraavat toiminnot on toteutettava:

Alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan strategisen lähestymistavan kehittäminen

  • Käynnistetään osaamisen kehittämistä koskeva kestävä yhteistyö tärkeimpien teollisuuden sidosryhmien, myös työmarkkinaosapuolien, koulutuksen järjestäjien ja julkisten viranomaisten kanssa (kansallisella ja alueellisella tasolla). Hankkeen tavoitteena on myös saada aikaan suuryritysten sekä mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) välistä yhteistyötä koko arvoketjussa tietyssä teollisuuden ekosysteemissä.
  • Osaamista koskevien tietojen jatkuva kerääminen: Toimitetaan kaikki asiaankuuluvat EU-, maa- ja/tai aluetason laadulliset ja määrälliset tiedot liitteenä olevassa avoimessa tietomuodossa; laaditaan yhteinen menetelmä tulevien osaamistarpeiden ennakoimiseksi sekä seurataan (vuosittain) osaamisen kysynnän ja tarjonnan edistymistä ja kehittymistä uskottavien ennakoivien skenaarioiden avulla hyödyntäen EU:n osaamispanoraamaa ja tarvittaessa OECD:n, Maailman talousfoorumin ja olemassa olevien alakohtaisten osaamisyhteenliittymien työtä.
  • Kartoitetaan sektorilla/ekosysteemissä tarjolla olevan (teollisuuden ja julkisten ja yksityisten sidosryhmien tarjoaman) täydennys- ja uudelleenkoulutuksen nykyinen tuki ja määritetään, mitä näistä toimista voitaisiin laajentaa tukemaan yrityksiä arvoketjuissa.
  • Kehitetään osaamista koskevan tiedon hankinnan pohjalta teollisuuden ekosysteemin osaamisstrategia, johon sisältyy painopisteitä toimenpiteille, joilla tuetaan teollisuuden ekosysteemin työvoiman sekä siihen mahdollisesti liittyvien (esimerkiksi työvoimaan kuulumattomien) henkilöiden uudelleen- ja täydennyskoulutusta koskevia tavoitteita. Strategiassa pitäisi esittää yksityiskohtaisesti, miten merkittävät kehityssuuntaukset, kuten maailmanlaajuinen, yhteiskunnallinen ja teollisuuden ekosysteemin teknologinen kehitys, todennäköisesti vaikuttavat työpaikkoihin ja osaamistarpeisiin. Siinä olisi kuvattava ennakoitu aikajänne ja kiinnitettävä erityistä huomiota digiteknologian ja kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden vaikutukseen. Siinä olisi yksilöitävä ja määriteltävä alalla todennäköisesti syntyvät (eli täysin uudet) ammatit ja niihin liittyvät taidot. Siinä olisi myös yksilöitävä keskeiset teollisuuden toimijat ja sidosryhmät, joiden olisi osallistuttava strategian toteuttamiseen. Strategia on hankkeen ensimmäinen keskeinen tuotos, ja siinä ehdotetaan selkeitä toimia, välitavoitteita ja hyvin määritettyjä tuloksia sekä konkreettisia ensisijaisia toimenpiteitä, joiden avulla näihin uusiin ammatteihin liittyvän osaamisen kysyntä ja tarjonta saadaan vastaamaan toisiaan. Strategiaa olisi käytettävä perustana osaamissopimuksen mukaisen kumppanuuden luomiselle.
  • Varmistetaan tarvittaessa, että hankkeen tulokset ovat saatavilla avoimena datana, jotta niitä voidaan käyttää EU:n osaamispanoraamassa ja eurooppalaisessa taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokituksessa (ESCO).
  • Toimitetaan kaikki asiaankuuluvat EU-, maa- ja/tai aluetason laadulliset ja määrälliset tiedot liitteenä olevassa avoimessa tietomuodossa.

Eurooppalaisten sektorinlaajuisten sovittujen ”keskeisten” opetussuunnitelmien ja koulutusohjelmien suunnittelu

Ensimmäisen toimintavuoden aikana (reaktiiviset toimet)

Edellä mainittujen toimien rinnalla kaikissa hankkeissa olisi puututtava nopeasti teollisuuden ekosysteemin ammattien kiireellisiin osaamistarpeisiin, jotka johtuvat covid-19-pandemiasta sekä digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä (tätä koskeva näyttö on esitettävä hanke-ehdotuksessa):

  • Hyödynnetään soveltuvin osin ESCOn ammattiprofiileita ja nykyisiä taitokehyksiä7 .
  • Suunnitellaan ammatillisia täydennyskoulutusohjelmiatyövoiman täydennys- ja uudelleenkouluttamiseksi innovatiivisen oppimisen, monimuoto-oppimisen ja työssäoppimisen avulla.
  • Varmistetaan uusien koulutusohjelmien sisällön ja tarjonnan hyvä laatu soveltamalla laadunvarmistusmenetelmiä EQAVET-kehyksen ja eurooppalaisten korkeakoulutuksen laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden (ESG) mukaisesti.
  • Varmistetaan koulutusohjelmien nopea käyttöönotto ja käyttö tavoittamalla arvoketjujen tärkeimmät toimijat teollisuuden ekosysteemissä, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt8 , älykkään erikoistumisen strategioita toteuttavat alueet9 , eurooppalaiset klusterikumppanuudet10 ​​​​​​​ ja samassa teollisuuden ekosysteemissä toimivat Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT)11  osaamis- ja innovaatioyhteisöt.

Koko hankkeen ajan (ennakoivat toimet)

Sen jälkeen hankkeissa olisi kehitettävä koulutussisältöä uusia ammattiprofiileja varten:

  • Suunnitellaan teollisuuden ekosysteemien uusien ammattiprofiilien yksilöityjen osaamistarpeiden perusteella uusia modulaarisia ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia ja niihin liittyviä peruskoulutuksen tutkintoja (täysimittaiset opetussuunnitelmat kansallisiin koulutusjärjestelmiin sisällyttämistä varten) ja ammatillisia täydennyskoulutuksen ohjelmia työikäisten täydennys- tai uudelleenkoulutusta varten (moduulit, joilla vastataan uusiin osaamistarpeisiin).
  • Nämä opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat koostuvat oppimistulosyksiköistä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) / kansallisten tutkintojen viitekehysten (NQF) mukaisesti ja ESCO-luokituksen mukaisesti. Opetussuunnitelmissa olisi annettava työtehtäväkohtaisia taitoja ja avaintaitoja12 , joihin kuuluvat erityisesti laaja-alaiset taidot ja STEAM-alat13 ​​​​​​​.
  • Yhdistetään työssä tapahtuvan oppimisen jaksoja uuteen koulutussisältöön, muun muassa mahdollisuuksia soveltaa tietämystä käytännön ”tosielämän” tilanteissa työpaikalla, ja otetaan ohjelmamaiden välinen oppimiskokemus mukaan aina, kun se on mahdollista.
  • Varmistetaan uuden koulutussisällön laatu joko soveltamalla EQAVET-kehyksen ja ESG-ohjeiden laadunvarmistusperiaatteita tai käyttämällä olemassa olevia laadunvarmistusjärjestelmiä, joiden on kuitenkin oltava EQAVET-kehyksen ja ESG-ohjeiden mukaisia.
  • Edistetään alakohtaisia tutkintoja, mukaan lukien ohjelmamaiden väliset yhteiset ohjelmat, joilla on useampi kuin yksi koulutuksen järjestäjä, ja helpotetaan näin rajat ylittävää sertifiointia ja rakennetaan keskinäistä luottamusta alan oppijoiden ja työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi.

Keskeisten opetussuunnitelmien ja koulutusohjelmien toteuttaminen

  • Kehitetään opetussuunnitelmille ja koulutusohjelmille eri kohderyhmille mukautettuja toteutusmenetelmiä, joissa käytetään innovatiivisia opetus- ja oppimistapoja, kuten työssäoppimista ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöä (esimerkiksi monimuoto-oppiminen, simulaattorit, laajennettu todellisuus), oppijoiden ja henkilökunnan virtuaali- tai monimuotoliikkuvuusratkaisuja sekä avoimia oppimisresursseja (esimerkiksi tekoälyavusteista oppimista tai MOOC-kursseja14 ).
  • Kehitetään toimintoja, joilla helpotetaan ammatillisen tietämyksen siirtämistä sukupolvelta toiselle.
  • Kuvaillaan tapoja, joilla arviointimenetelmissä ja -menettelyissä voidaan ottaa huomioon kaikki oppimismuodot, esimerkiksi työssäoppiminen, ja niillä voidaan helpottaa ennen koulutusta hankittujen taitojen ja osaamisen validointia.
  • Hyödynnetään vakiintuneita kontakteja ja uusia kontakteja, joita on luotu taitojen kysyntäpuoleen osaamista koskevan tiedon hankintavaiheessa, ja pidetään yhteyttä työllistymismahdollisuuksien tarjoajiin, kuten yksityisiin ja julkisiin työnantajiin ja työvoimapalveluihin, jotta kysyntä voidaan mahdollisesti sovittaa yhteen koulutuksen suorittaneiden taitojen kanssa.
  • Määritetään toimenpiteitä, joilla oppijoita voidaan seurata koulutuksen päättymisen jälkeen, palautejärjestelmän muodostamista varten15 . Nämä seuranta- ja palautejärjestelmät voivat perustua yrityksiltä, oppijoilta/ työntekijöiltä sekä julkisista tietolähteistä ja työmarkkinoiden sidosryhmiltä saataviin tietoihin;
  • Ehdotetaan toimenpiteitä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen uusien tai mukautettujen opetussuunnitelmien ja tutkintojen virallista tunnustamista varten kumppanien sijaintimaissa ja kyseessä olevassa teollisuuden ekosysteemissä.

Pitkän aikavälin toimintasuunnitelma hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen

  • Suunnitelman on perustuttava koulutuksen järjestäjien ja teollisuuden keskeisten sidosryhmien ja (alueellisten tai kansallisten) viranomaisten kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella tasolla, jotta helpotetaan/vahvistetaan osaamissopimuksen mukaisia useiden sidosryhmien välisiä kumppanuuksia työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutusta varten. Siinä olisi nimettävä asianmukaiset hallintorakenteet, ja sen olisi sisällettävä suunnitelmat laajentamista ja taloudellista kestävyyttä varten.
  • Suunnitelmalla on varmistettava tulosten asianmukainen näkyvyys ja laaja levitys myös EU:n ja kansallisella poliittisella tasolla ja niiden olisi sisällettävä tietoja siitä, miten käyttöönotto toteutetaan kansallisella ja/tai alueellisella tasolla asianomaisten viranomaisten kanssa.
  • Suunnitelmassa on esitettävä, miten hankkeen tuotokset, erityisesti osaamista koskevan tiedon hankinta, strategia ja koulutusohjelmat, päivitetään hankkeen nelivuotisen keston jälkeen, ja ennakoitava myös sen tulevia rahoituslähteitä.
  • Suunnitelmasta on käytävä ilmi, miten EU:n rahoitusmahdollisuudet (esimerkiksi elpymis- ja palautumistukiväline, EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021–2027, rakennerahastot mukaan lukien, InvestEU ja Erasmus+) sekä yksityiset investoinnit ja kansallinen/alueellinen rahoitus voivat tukea osaamisstrategioita. Tässä olisi otettava huomioon älykkään erikoistumisen strategiat, eurooppalaiset klusterikumppanuudet, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden foorumit ja EIT:n innovaatioyhteisöt.

Molemmat kategoriat (kategoria 1: Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät ja kategoria 2: Alakohtaisen osaamisyhteistyön (suunnitelmaa toteuttavat) yhteenliittymät

Innovaatioyhteenliittymien on tarvittaessa käytettävä EU:n laajuisia välineitä, kuten eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF), eurooppalaista taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokittelua (ESCO), Europass-järjestelmää, EQAVET-kehystä ja eurooppalaisia korkeakoulutuksen laadunvarmistusstandardeja ja -ohjeita (ESG).

Uusien opetussuunnitelmien tai uusien opetus- ja oppimismenetelmien kokeilemiseksi ja testaamiseksi innovaatioyhteenliittymät voivat järjestää opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja henkilöstön oppimiseen liittyviä liikkuvuustoimintoja, mikäli niillä tuetaan tai täydennetään kumppaniverkoston toimintaa ja luodaan lisäarvoa hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.

Odotettu vaikutus

Innovaatioyhteenliittymät ankkuroidaan Euroopan innovointikyvyn vahvistamiseksi yhdessä työskentelevien ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yritysten strategiseen ja kestävään yhteistyöhön. Niillä vahvistetaan huomattavasti molempien koulutusalojen synergiavaikutuksia, joilla edistetään innovointia, uusia taitoja, aloitteellisuutta ja yrittäjähenkisyyttä. Näiden korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä yritysten yhteenliittymien odotetaan edistävän alueellisten ekosysteemien kehittymistä ja antavan välittömän ja arvokkaan panoksen talouteen, koska niihin sisältyy työssäoppimista. Yliopistoilla on tutkimusosaamista ja dataa, joiden avulla niistä voi olla välitöntä hyötyä pienille ja keskisuurille yrityksille paikallisen talouden tehostamiseksi, kun taas ammatillisen koulutuksen järjestäjät toimittavat yritysten tarvitsemia taitoja ja voivat edistää paikallisen talouden kasvua.

Laajemmassa mittakaavassa innovaatioyhteenliittymien odotetaan kohdentuvan yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin sekä koulutuksessa että työllisyydessä ja ottavan huomioon keskeiset alat, kuten innovaatiohaasteet, taitojen tarjoamisen, ilmastonmuutoksen, vihreän talouden, väestörakenteen, digitalisaation ja tekoälyn. Myös suurten yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä voidaan saada hyötyjä. Innovaatioyhteenliittymissä keskitytään kansalaisten tarpeisiin ja niillä vauhditetaan korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamista.

Osaamissopimuksella luodaan puitteet päivitetyn osaamisohjelman muiden toimintojen toteuttamiselle sekä innovaatioyhteenliittymien hanketulosten levittämiselle ja hyödyntämiselle. Erityisesti alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymien tuloksia käytetään osaamissopimuksen alakohtaisten laajan mittakaavan kumppanuuksien perustana.

Lisäksi yhteenliittymillä autetaan panemaan toimeen komission tiedonanto EU:n uudesta korkeakoulutussuunnitelmasta16 ​​​​​​​ ja edistetään eurooppalaisen koulutusalueen luomista17 . Niillä edistetään myös EU:n teollisuutta ja pk-yrityksiä koskevien strategioiden (2021) toteuttamista.

Innovaatioyhteenliittymissä otetaan toiminnon yleisinä muuttujina huomioon myös Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteet18 ​​​​​​​ ja ilmastonmuutosta koskeva Pariisin sopimus19 ​​​​​​​ ja autetaan näin Euroopan komissiota toteuttamaan sen uusi vihreän kehityksen ohjelma20 ​​​​​​​ ja Euroopan elpymissuunnitelma21 ​​​​​​​. Yhteenliittymät antavat myös ideoita uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen22 , jonka tavoitteena on suunnitella uusia kestäviä tapoja asua vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Innovaatioyhteenliittymät pyrkivät vaikuttamaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä mukana oleviin eri alojen sidosryhmiin ja niihin kuuluviin henkilöihin, organisaatioihin ja järjestelmiin. Näiden vaikutusten odotetaan ulottuvan hankkeen elinkaarta pidemmälle ja kumppanuuksiin osallistuvia organisaatioita laajemmalle. Kumppanuushankkeiden ja toimintojen odotetaan tuottavan kestäviä tuloksia. Tästä syystä tulokset tai tuotokset eivät ole välttämättä irrallisia, vaan ne voivat liittyä jo olemassa oleviin hankkeisiin, järjestelyihin, projekteihin, alustoihin tai toimiin tai olla osa niitä.

Arviointikriteerit

Kategorian 1 oppilaitosten ja yritysten välisiin yhteenliittymiin sovelletaan seuraavia arviointikriteereitä:

Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä)

  • Yhteys EU:n politiikkaan ja aloitteisiin: Hanke-ehdotuksessa otetaan huomioon korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevat EU:n tavoitteet, ja sillä edistetään niitä. Hanke-ehdotuksessa otetaan huomioon osaamisen kehittämistä koskevat EU:n välineet ja aloitteet, ja sillä edistetään niiden näkyvyyttä.
  • Tarkoitus: Hanke-ehdotus on merkityksellinen toiminnon tavoitteiden ja toimintojen kannalta.
  • Johdonmukaisuus: Tavoitteet perustuvat luotettavaan tarveanalyysiin. Ne on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja toiminnon kannalta merkityksellisiin asioihin.
  • Innovointi: Hanke-ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdotus johtaa hankekohtaisiin innovatiivisiin tuloksiin ja ratkaisuihin.
  • Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksesta käy selvästi ilmi ohjelmamaiden välisyyden ja potentiaalisen siirrettävyyden tuoma lisäarvo.
  • Koulutusalan edustus: Yhteenliittymässä on kumppaneita, jotka edustavat riittävästi koulutuksen järjestäjiä.
  • Digitaidot: Missä määrin hanke-ehdotuksessa integroidaan digitaalisia taitoja yhden tai useamman toisiinsa liittyvän ammattiprofiilin koulutussisältöön.
  • Vihreät taidot: Missä määrin hanke-ehdotuksessa integroidaan kiertotalouteen siirtymiseen ja talouden viherryttämiseen liittyviä taitoja yhden tai useamman toisiinsa liittyvän ammattiprofiilin koulutussisältöön.
  • Selviytymis- ja palautumiskykyyn liittyvät taidot: Missä määrin hanke-ehdotukseen sisältyy taitoja, jotka liittyvät kykyyn sopeutua, hallita muutoksia ja huolehtia muista yhteisönä.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

  • Johdonmukaisuus: Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavoitteet, menetelmät ja toiminnot ovat ehdotetun budjetin mukaisia. Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintoja, joilla täytetään nimetyt tarpeet ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin.
  • Rakenne: Työohjelma on selkeä ja ymmärrettävä, ja se kattaa kaikki vaiheet (valmistelu, toteutus, hyödyntäminen, seuranta, arviointi ja tulosten levitys).
  • Menetelmä: Hanke-ehdotuksessa hyödynnetään esimerkiksi seuraavia osaamiseen ja ammatteihin liittyviä EU:n välineitä: EQF, ESCO, Europass, EQAVET ja ESG.
  • Hallinto: Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeät hallintojärjestelyt. Aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hanke-ehdotuksessa osoitetaan asianmukaiset resurssit kullekin toiminnolle.
  • Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
  • Tutkintojen tunnistamis- ja tunnustamisjärjestelyjen laatu: Järjestelyt ovat avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden ja periaatteiden mukaiset, myös pienten osaamiskokonaisuuksien osalta.
  • Budjetti: Budjetti sisältää onnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, joita ei ole yli- eikä aliarvioitu.
  • Varainhoidon valvonta ja laadunvarmistus: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit on yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen on varauduttu asianmukaisin toimin. Hankkeeseen on sisällytetty asiantuntijoiden suorittamia arviointiprosesseja. Yhteenliittymän työohjelmaan kuuluu riippumaton ulkoinen laadunarviointi hankkeen puolivälissä ja sen päättyessä.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 25 pistettä)

  • Rakenne: Kumppanuuden kokoonpano vastaa toimen ja hankkeen tavoitteita. Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä asianomaisia organisaatioita, kuten ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen organisaatioita ja yrityksiä, joiden profiili, taidot, kokemus ja asiantuntemus ja hallinnollinen tuki takaavat hankkeen onnistuneen toteutuksen. Yhteenliittymässä on kumppaneita, jotka edustavat riittävästi asianomaista alaa tai kyseistä monialaista lähestymistapaa.
  • Sitoutuneisuus: Kumppanien panokset ovat merkittäviä, välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä. Vastuun- ja tehtävänjako on selkeä ja asianmukainen ja kertoo kaikkien osallistujaorganisaatioiden sitoutuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta osallistumisesta sen toteuttamiseen oman asiantuntemuksensa ja omien valmiuksiensa mukaisesti.
  • Tehtävät: Koordinaattorin osoitetaan kykenevän moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan osallistujamaiden välisiä verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisessa ympäristössä. Yksittäiset tehtävät on jaettu kunkin kumppanin taitotiedon mukaisesti.
  • Yhteistyö- ja ryhmähenki: Hanke-ehdotus sisältää tehokkaan mekanismin, joka takaa, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden mahdollisten sidosryhmien välinen koordinointi, konfliktienratkaisu, päätöksenteko ja viestintä on tehokasta.
  • Hyöty: Yhteenliittymä tuo selkeää lisäarvoa ja hyötyä kaikille kumppaniorganisaatioille.
  • Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuminen: Yhteenliittymään mahdollisesti osallistuvat ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot tuovat siihen olennaista lisäarvoa.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

  • Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidosryhmät hyödyntävät yhteenliittymän tuloksia. Se sisältää keinot hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen.
  • Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän tulostenlevityssuunnitelman sekä toiminnot ja niiden aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti jaettua sidosryhmille ja hankkeen ulkopuolisille tahoille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen.
  • Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi hankkeen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus ja ulottuvuus. Sillä varmistetaan paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla syntyvä vaikutus kohderyhmiin asianomaisiin sidosryhmiin, joilla on merkittävä asema asianomaisella alalla ja koulutuksessa. Siihen sisältyy toimenpiteitä sekä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä).
  • Avoin julkaiseminen: Hanke-ehdotuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla, eikä se sisällä suhteettomia rajoituksia.
  • Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selostetaan, miten kansallista ja alueellista käyttöönottoa koskevaa toimintasuunnitelmaa kehitetään. Hanke-ehdotuksessa esitetään toimenpiteet sekä (eurooppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahoituslähteet, joiden avulla varmistetaan, että yhteenliittymän tuottamat tulokset ja hyödyt jatkuvat hankkeen päätyttyä.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 70 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet: vähintään 13 pistettä kriteeristä ”hankkeen relevanssi”, 16 pistettä kriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu”, 13 pistettä kriteeristä ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja 11 pistettä kriteeristä ”vaikuttavuus”.

Mikäli useampi samaa aihetta koskeva hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Kategorian 2 alakohtaisen osaamisyhteistyön (suunnitelmaa toteutettaviin) yhteenliittymiin sovelletaan seuraavia myöntöperusteita:

Hankkeen relevanssi (enintään 25 pistettä)

  • Yhteys EU:n politiikkaan ja aloitteisiin: Hanke-ehdotuksessa otetaan huomioon korkeakoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevat EU:n tavoitteet sekä valitun teollisuuden ekosysteemin kannalta merkitykselliset EU:n alakohtaiset toimintapolitiikat, ja sillä edistetään niitä. Lisäksi sillä edistetään osaamissopimusta ja Euroopan osaamisohjelmaa ja siinä otetaan huomioon EU:n välineet. Jos hanke-ehdotus koskee teollisuuden ekosysteemiä, jossa on jo käynnissä suunnitelman mukainen yhteenliittymä, sen on oltava selvästi täydentävä eli sen on katettava selvästi eri ala, ja siinä on täsmennettävä, mihin meneillään olevien suunnitelmaan sisältyvien hankkeiden tuloksiin se perustuu. Soveltamisala, tuotokset ja toiminnot eivät saa olla päällekkäisiä. Jos hanke-ehdotukset ovat laadultaan samanveroisia, hanke-ehdotus, joka kattaa sellaisen ekosysteemin tai ekosysteemin osan, joka ei kuulu käynnissä olevan alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymän piiriin, on merkityksellisempi kuin käynnissä olevan alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymän piiriin kuuluvaa osaa koskeva hanke-ehdotus.
  • Tarkoitus: Hanke-ehdotus on merkityksellinen toiminnon tavoitteiden ja toimintojen kannalta. Hanke-ehdotukseen sisältyy erityisesti erittäin relevanttien uusien ammattiprofiilien kehittämistä ja siinä suunnitellaan niihin liittyvät tutkinnot, jotka on järjestetty oppimistulosyksikköinä sekä EQF-tasoilla 3–5 että EQF-tasoilla 6–8. Hanke-ehdotukseen sisältyy asiaan liittyvien koulutusohjelmien suunnittelu, testaus ja alustava tarjonta, jotka on suunniteltu ja toteutettu modulaarisina, joustavina ja esteettöminä oppimismahdollisuuksina ottaen huomioon aiemmin hankittujen taitojen tunnistaminen.
  • Johdonmukaisuus: Tavoitteet perustuvat luotettavaan tarveanalyysiin. Ne on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja toiminnon kannalta merkityksellisiin asioihin.
  • Innovointi: Hanke-ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja hanke-ehdotus johtaa innovatiivisiin tuloksiin ja ratkaisuihin.
  • Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksesta käy selvästi ilmi kansainvälisyyden tuoma lisäarvo.
  • Koulutusalan edustus: Yhteenliittymässä on kumppaneita, jotka edustavat riittävästi koulutuksen järjestäjiä.
  • Alan/alueen edustus: Yhteenliittymässä on kumppaneita, jotka edustavat riittävästi asianomaista teollisuuden ekosysteemiä.
  • Digitaidot ja keskeiset mahdollistavat teknologiat, mukaan lukien tekoälyyn liittyvät taidot: Missä määrin hanke-ehdotuksessa käsitellään näitä taitoja yhden tai useamman toisiinsa liittyviä ammattiprofiileja koskevissa hankesuunnitelmissa.
  • Vihreät taidot: Missä määrin hanke-ehdotuksessa integroidaan kiertotalouteen siirtymiseen ja talouden viherryttämiseen liittyviä taitoja yhden tai useamman toisiinsa liittyvän ammattiprofiilin koulutussisältöön.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä)

  • Johdonmukaisuus: Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia, tarkoituksenmukaisia, konkreettisia ja toimivia toimintoja, joilla täytetään nimetyt tarpeet ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin.
  • Rakenne: Työohjelma on selkeä ja ymmärrettävä, ja se kattaa kaikki vaiheet (valmistelu, toteutus, hyödyntäminen, seuranta, arviointi ja tulosten levitys).
  • Menetelmä: Hanke-ehdotuksessa hyödynnetään esimerkiksi seuraavia osaamiseen ja ammatteihin liittyviä EU:n välineitä: EQF, ESCO, Europass, EQAVET ja ESG.
  • Hallinto: Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeät hallintojärjestelyt. Aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hanke-ehdotuksessa osoitetaan asianmukaiset resurssit kullekin toiminnolle.
  • Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
  • Tutkintojen tunnistamis- ja tunnustamisjärjestelyjen laatu: Järjestelyt ovat avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden ja periaatteiden mukaiset.
  • Budjetti: Budjetti sisältää onnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, joita ei ole yli- eikä aliarvioitu, ja on oikeasuhteinen hanke-ehdotuksen laajuuteen nähden. Sellaista teollisuuden ekosysteemiä koskevassa ehdotuksessa, jossa on jo käynnissä suunnitelmaa toteuttava yhteenliittymä, odotetaan esitettävän budjetti, josta käy selvästi ilmi, että päällekkäinen rahoitus estetään, koska se täydentää käynnissä olevan suunnitelmaa toteuttavan yhteenliittymän jo tekemää työtä ja perustuu siihen.
  • Varainhoidon valvonta ja laadunvarmistus: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit on yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen on varauduttu asianmukaisin toimin. Hankkeeseen on sisällytetty asiantuntijoiden suorittamia arviointiprosesseja. Yhteenliittymän työohjelmaan kuuluu riippumaton ulkoinen laadunarviointi hankkeen puolivälissä ja sen päättyessä.

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 25 pistettä)

  • Rakenne: Kumppanuuden kokoonpano vastaa toimen ja hankkeen tavoitteita. Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä asianomaisia organisaatioita, kuten ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen ja teollisuuden organisaatioita, mukaan lukien pk-yritykset, joiden profiili, taidot, kokemus ja asiantuntemus ja hallinnollinen tuki takaavat hankkeen onnistuneen toteutuksen. Teollisuuden ekosysteemi on yhteenliittymässä riittävästi edustettuna: kumppaneiden edustavuus ja asiantuntemus kyseisessä teollisuuden ekosysteemissä sekä kansallisella ja Euroopan tasolla osoitetaan vakuuttavasti. Hakemuksia, joissa on mukana eurooppalaisia ja/tai yhteenliittymän kattamien maiden kansallisia työmarkkinaosapuolia, pidetään erityisen relevantteina. Kumppaneiden olisi jakauduttava yhteenliittymässä mukana oleviin EU:n jäsenvaltioihin ja ohjelmaan assosioituneisiin kolmansiin maihin ja alueisiin niin, että yhteenliittymällä on hyvät mahdollisuudet toteuttaa hanke sen kattamissa maissa ja alueilla (mukana on esimerkiksi Euroopan laajuinen toimialajärjestö tai Euroopan tason työmarkkinaosapuolia).
  • Sitoutuneisuus: Kumppanien panokset ovat merkittäviä, välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä. Vastuun- ja tehtävänjako on selkeä ja asianmukainen ja kertoo kaikkien osallistujaorganisaatioiden sitoutuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta osallistumisesta sen toteuttamiseen oman asiantuntemuksensa ja omien valmiuksiensa mukaisesti.
  • Tehtävät: Koordinaattorin osoitetaan kykenevän moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan osallistujamaiden välisiä verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisessa ympäristössä. Yksittäiset tehtävät on jaettu kunkin kumppanin taitotiedon mukaisesti.
  • Yhteistyö- ja ryhmähenki: Hanke-ehdotus sisältää tehokkaan mekanismin, joka takaa, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden mahdollisten sidosryhmien välinen koordinointi, päätöksenteko ja viestintä ovat korkealaatuisia.
  • Hyöty: Yhteenliittymä tuo selkeää lisäarvoa ja hyötyä kaikille kumppaniorganisaatioille.
  • Ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuminen: Yhteenliittymään mahdollisesti osallistuvat ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden organisaatiot tuovat siihen olennaista lisäarvoa.

Vaikuttavuus (enintään 20 pistettä)

  • Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten yhteenliittymän tulokset otetaan käyttöön osallistuvissa maissa osaamissopimuksen tavoitteiden mukaisesti.
  • Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän tulostenlevityssuunnitelman sekä asianmukaiset toiminnot ajoituksineen, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti jaettua sidosryhmille.
  • Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi hankkeen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus ja ulottuvuus. Sillä varmistetaan paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla syntyvä vaikutus kohderyhmiin ja asianomaisiin sidosryhmiin, joilla on merkittävä asema asianomaisella alalla ja koulutuksessa, esimerkiksi niihin, jotka ovat liittyneet osaamissopimukseen. Siihen sisältyy toimenpiteitä sekä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä).
  • Avoin julkaiseminen: Hanke-ehdotuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien ja toisiinsa yhdistettyjen avoimien tietoaineistojen avulla, eikä se sisällä suhteettomia rajoituksia.
  • Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selostetaan, miten kansallista ja alueellista käyttöönottoa koskevaa toimintasuunnitelmaa kehitetään. Hanke-ehdotuksessa esitetään toimenpiteet sekä (eurooppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahoituslähteet, joiden avulla varmistetaan, että yhteenliittymän tuottamat tulokset ja hyödyt jatkuvat hankkeen päätyttyä.

Kategoriassa 2 voidaan rahoittaa ainoastaan yksi hanke-ehdotus ekosysteemiä kohti.

Hanke-ehdotuksen on saatava vähintään 70 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet: vähintään 13 pistettä kriteeristä ”hankkeen relevanssi”, 16 pistettä kriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu”, 13 pistettä kriteeristä ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja 11 pistettä kriteeristä ”vaikuttavuus”.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnon arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU-avustuksen enimmäismäärät hanketta kohden ovat seuraavat:

  • Kategoria 1 – Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät:
    • 1 miljoona euroa (kaksi vuotta kestävä hanke)
    • 1,5 miljoonaa euroa (kolme vuotta kestävä hanke)
  • Kategoria 2 – Alakohtaisen osaamisyhteistyön (suunnitelmaa toteuttavat) yhteenliittymät:
    • 4 miljoonaa euroa (neljä vuotta kestävä hanke) – rahoitettavaksi voidaan valita vain yksi hanke-ehdotus teollisuuden ekosysteemiä kohden. Jos hanke-ehdotukset ovat laadultaan samanveroisia, hanke-ehdotus, joka kattaa sellaisen ekosysteemin, joka ei kuulu käynnissä olevan alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymän piiriin, arvioidaan relevantimmaksi kuin käynnissä olevan alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymän piiriin kuuluvaa osaa koskeva hanke-ehdotus.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

  1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
  2. Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminnot.
  3. Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
  4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (kuten tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä arvioidusta budjetista.

Hanke-ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tuotosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).