Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2022 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä. Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2022 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä koskevassa aloitteessa määritellään alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa huippuosaamiseen. Siinä ammatilliset oppilaitokset pystyvät nopeasti sovittamaan tarjontaansa muuttuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Sillä pyritään edistämään ohjelmamaiden välisiä yhteistyöalustoja, joita yksittäisten jäsenvaltioiden olisi vaikea perustaa EU:n kannusteiden, teknisen tuen ja keskinäisten oppimismahdollisuuksien puuttuessa.

Ehdotetulle ammatillisen huippuosaamisen käsitteelle on tunnusomaista oppijakeskeinen kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa ammatillinen koulutus

  • on kiinteä osa osaamisen ekosysteemejä ja edistää alueellista kehitystä, innovointia, osallisuutta ja älykkään erikoistumisen strategioita
  • on osa osaamiskolmioita ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden koulutussektorien, tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän kanssa
  • antaa oppijoille mahdollisuuden hankkia ammatillisia ja avaintaitoja laadukkaalla tarjonnalla, jota tuetaan laadunvarmistuksella, luo innovatiivisia kumppanuusmuotoja työelämän kanssa ja perustuu opettajien ja kouluttajien täydennyskoulutukseen, innovatiivisiin ja osallistaviin opetusmenetelmiin, liikkuvuuteen ja kansainvälistymisstrategioihin.

OHJELMATOIMEN TAVOITTEET

Tällä toimella tuetaan ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden eurooppalaisten foorumien perustamista ja kehittämistä, joilla edistetään alueellista kehitystä, innovointia ja älykkään erikoistumisen strategioita sekä globaaleja yhteistyöalustoja.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt toimivat kahdella tasolla:

  1. kansallisella tasolla kussakin paikallisessa toimintaympäristössä liittämällä ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt tiiviisti paikallisiin innovaatioekosysteemeihin ja yhdistämällä ne Euroopan tasolla
  2. ohjelmamaiden välisellä tasolla ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden foorumien avulla luodaan maailmanluokan vertailupisteitä kokoamalla yhteen huippuyksiköitä, jotka
  • ovat suuntautuneet samoille erityisaloille (kuten ilmailu, sähköinen liikkuvuus, vihreä ja kiertotalousteknologia, tieto- ja viestintätekniikka, terveydenhuolto) tai
  • keskittyvät innovatiivisiin toimintatapoihin (kuten digitaaliset ratkaisut, tekoäly), joilla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin (esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja niukkuus, digitalisaatio, tekoäly, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen, matalan koulutustason henkilöiden osaamisen täydentäminen).

Foorumeilla pyritään ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen ”ylöspäin suuntautuvaan lähentymiseen”. Ne ovat avoimia maille, joiden ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden järjestelmä on pitkälle kehittynyt, sekä maille, jotka ovat kehittämässä vastaavia lähestymistapoja, ja niiden tavoitteena on hyödyntää täysimittaisesti ammatillisten oppilaitosten potentiaalia, jotta niillä voi olla liikkeellepaneva rooli kasvun ja innovoinnin tukena.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt on tarkoitettu organisaatioille, jotka tarjoavat ammatillista koulutusta EQF-tasoilla 3–8, mukaan lukien toisen asteen koulutus, toisen asteen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta, sekä korkea-asteen koulutus (esimerkiksi ammattikorkeakoulut).

Hakemuksiin ei voi kuitenkaan kuulua vain toimia, joiden kohteena on yksinomaan kolmannen asteen oppijoita. Hakemuksissa, joissa keskitytään kolmannen asteen ammatilliseen koulutukseen (EQF-tasot 6–8), on oltava vähintään yksi toinen ammatillisen koulutuksen tutkintotaso, joka on EQF-tasoilla 3–5, sekä vahva työssäoppimisen komponentti[1].

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjä koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Hakijana voi olla mikä tahansa johonkin ohjelmamaahan laillisesti sijoittautunut osallistujaorganisaatio. Se jättää hakemuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien osallistujaorganisaatioiden nimissä.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Kaikki ammatillisen koulutuksen alalla tai työelämässä toimivat ja jossakin ohjelmamaassa tai kumppanimaassa sijaitsevat julkiset tai yksityiset organisaatiot (ks. kohta ”Tukikelpoiset maat” oppaan A-osassa) voivat osallistua hankkeisiin täysivaltaisina kumppaneina, sidosyhteisöinä tai assosioituneina kumppaneina.

Tällaisia organisaatioita voivat olla esimerkiksi seuraavat (luettelo ei ole tyhjentävä):

  • ammatillisen koulutuksen järjestäjät
  • yritykset, alaa tai sektoria edustavat organisaatiot
  • kansalliset/alueelliset tutkinnoista vastaavat viranomaiset
  • tutkimuslaitokset
  • innovaatiokeskukset
  • aluekehitysviranomaiset.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Kumppanuuteen on kuuluttava vähintään kahdeksan täysivaltaista kumppania vähintään neljästä Erasmus+ -ohjelmamaasta (joista vähintään kaksi on Euroopan unionin jäsenvaltiota). Kustakin maasta on oltava

a) vähintään yksi yritys, ala tai sektoria edustava organisaatio ja

b) vähintään yksi ammatillisen koulutuksen järjestäjä (toisella ja/tai kolmannella asteella).

Kumppanuuden muun kokoonpanon pitäisi kuvastaa ehdotuksen erityistä luonnetta.

Hankkeen kesto

4 vuotta.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Pyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2021-PEX-COVE

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 7. syyskuuta klo 17.00 (Brysselin aikaa).

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Hankkeen perustaminen

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköissä käytetään tavallisesti järjestelmällistä lähestymistapaa. Niiden odotetaan tarjoavan paljon muutakin kuin pelkkä laadukas ammattitutkinto. Ohjelmamaiden välisille yhteistyöalustoille ominaisia piirteitä ovat muun muassa eri toimet, jotka jaetaan seuraaviin kolmeen klusteriin:

  1. Opetus ja oppiminen tähän sisältyy työmarkkinoilla tarvittavien taitojen tarjoaminen elinikäisen oppimisen jatkumossa, innovatiivisten oppijakeskeisten opetus- ja oppimismenetelmien, muun muassa etäoppimisresurssien, kehittäminen, modulaarisen ja oppijakeskeisen ohjelmamaiden välisen ammatillisen koulutuksen tarjonnan (opetussuunnitelmat ja/tai tutkinnot) kehittäminen, jolla helpotetaan oppijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta koskevien liikkuvuutta (myös virtuaaliliikkuvuutta), sekä tunnustaminen alueellisella ja/tai kansallisella tasolla.
  2. Yhteistyö ja kumppanuudet tähän sisältyy uuden tietämyksen luominen ja levittäminen yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa ja yritysten ja koulutussektorin välisten kumppanuuksien perustaminen muun muassa oppisopimuskoulutusta, harjoittelujaksoja, laitteiden – muun muassa etäoppimisresurssien – jakamista sekä yritysten ja ammattioppilaitosten välisiä henkilöstö- ja opettajavaihtoja varten.
  3. Hallinto ja rahoitus tähän sisältyy tehokkaan hallinnon varmistaminen kaikilla tasoilla, joihin osallistuu alan sidosryhmiä, ja EU:n rahoitusvälineiden ja varojen täysimittainen hyödyntäminen.

Hakulomakkeessa on ohjeellinen luettelo kuhunkin klusteriin kuuluvista toiminnoista.

Hankehakemuksissa ehdotettujen toimintojen olisi tuotettava lisäarvoa, ja niillä on oltava suora vaikutus hankkeen tulosten saavuttamiseen.

Hankkeeseen on kuuluttava merkityksellisiä tuotoksia, jotka ovat yhteydessä

  • vähintään kolmeen hakulomakkeessa mainittuun toimintoon, jotka liittyvät klusteriin 1 – opetus ja oppiminen
  • vähintään kolmeen hakulomakkeessa mainittuun toimintoon, jotka liittyvät klusteriin 2 – yhteistyö ja kumppanuus
  • vähintään kahteen hakulomakkeessa mainittuun toimintoon, jotka liittyvät klusteriin 3 – hallinto ja rahoitus.

Hakijat voivat lisätä toimintoja, joita ei ole lueteltu edellä mainituissa klustereissa. Niiden on osoitettava soveltuvan erityisen hyvin ehdotuspyynnön tavoitteiden ja määritettyjen tarpeiden täyttämiseen, ja niitä on käsiteltävä ja ne on esitettävä johdonmukaisen toimintoryhmän osana.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen tarkoituksena ei ole rakentaa uusia ammatillisia oppilaitoksia ja infrastruktuureja alusta lähtien (mutta ne voivat toimia niinkin), vaan sen sijaan koota yhteen paikallisia tai alueellisia kumppaneita, kuten ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen järjestäjiä, korkea-asteen oppilaitoksia, myös ammattikorkeakouluja, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, kauppakamareita, työmarkkinaosapuolia, kansallisia ja alueellisia viranomaisia ja kehitysvirastoja ja julkisia työvoimapalveluja.

Hankkeissa on tarvittaessa käytettävä EU:n laajuisia välineitä[2].

Hankkeeseen on sisällyttävä pitkän aikavälin toimintasuunnitelma hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen. Suunnitelman on perustuttava koulutuksen järjestäjien ja teollisuuden keskeisten sidosryhmien kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella tasolla. Siinä pitäisi nimetä asianmukaiset hallintorakenteet, ja sen pitäisi sisältää suunnitelmat laajentamista ja taloudellista kestävyyttä varten. Siinä pitäisi myös varmistaa alustojen työn asianmukainen näkyvyys ja tulosten laaja levitys, myös EU:n ja kansallisella poliittisella tasolla, ja sen pitäisi sisältää tietoja siitä, miten käyttöönotto toteutetaan EU:n tasolla sekä kansallisella ja/tai alueellisella tasolla alan kumppanien kanssa. Toimintasuunnitelmassa on myös esitettävä, miten EU:n rahoitusmahdollisuuksilla (esimerkiksi EU:n rakennerahastot, Euroopan strategisten investointien rahasto, Erasmus+, COSME, alakohtaiset ohjelmat) ja kansallisella ja alueellisella rahoituksella (sekä yksityisellä rahoituksella) voidaan tukea hankkeen käyttöönottoa. Tässä olisi otettava huomioon kansalliset ja alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat.

Odotettu vaikutus

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden eurooppalaisten foorumien asteittaisen perustamisen ja kehittämisen odotetaan lisäävän ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja varmistavan, että se on eturintamassa tarjoamassa ratkaisuja nopeasti muuttuvien taitotarpeiden asettamiin haasteisiin.

Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt muodostavat oleellisen osan ”osaamiskolmiosta”, jolla tarkoitetaan yritysten, koulutusalan ja tutkimusalan tiivistä yhteistyötä, ja niillä on keskeinen rooli innovointia ja älykästä erikoistumista tukevien taitojen tarjoamisessa. Tästä syystä niiden odotetaan varmistavan laadukkaat taidot ja valmiudet, jotka johtavat laadukkaisiin työpaikkoihin ja koko uran mittaisiin mahdollisuuksiin ja vastaavat innovatiivisen, osallistavan ja kestävän talouden tarpeita. Tämän lähestymistavan odotetaan mahdollistavan sen, että ammattikoulutus voi toimia kattavamman ja osallistavamman taitojen tarjoamisen käsitteen puitteissa, joka sisältää innovoinnin, pedagogiikan, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, elinikäisen oppimisen, monialaiset taidot, organisaatiotaidot sekä jatkuva ammatillinen oppiminen ja yhteisöjen tarpeet.

Koska ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt on ankkuroitu lujasti alueellisiin tai paikallisiin toimintaympäristöihin mutta ne toimivat samalla ohjelmamaiden välisellä tasolla, ne muodostavat lujia ja kestäviä kumppanuuksia ammatillisen koulutuksen yhteisön ja työelämän välillä kansallisella tasolla ja yli rajojen. Tällä tavoin niillä varmistetaan taitojen tarjonnan jatkuva merkitys ja saadaan aikaan tuloksia, joita olisi vaikeaa saada ilman tietämyksen jakoa ja jatkuvaa yhteistyötä.

Levittämällä hankkeiden tuotoksia laajalti ohjelmamaiden välisellä, kansallisella ja/tai alueellisella tasolla sekä laatimalla hankkeen tuotosten asteittaista käyttöönottoa koskeva pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon kansalliset ja alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat, yksittäisten hankkeiden odotetaan sitouttavan alan sidosryhmiä osallistujaorganisaatioissa ja niiden ulkopuolella ja varmistavan kestävän vaikutuksen hankkeen elinkaaren jälkeen.

Arviointikriteerit

Tässä yhteydessä sovelletaan seuraavia arviointikriteereitä:

Hankkeen relevanssi

(enintään 35 pistettä)

  • Yhteys toimintapolitiikkaan: Ehdotuksella perustetaan ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden ohjelmamaiden välinen yhteistyöalusta, jolla pyritään edistämään ammatillisen koulutuksen huippuosaamista. Siinä selitetään, miten se edistää kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta annetun neuvoston suosituksessa[3] sekä Osnabrückin julistuksessa[4] esitettyjen poliittisten painopisteiden tavoitteiden saavuttamista.
  • Johdonmukaisuus: Missä määrin ehdotus perustuu riittävään tarveanalyysiin; missä määrin tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti ja missä määrin ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja toimen kannalta merkityksellisiin asioihin.
  • Innovointi: Ehdotuksessa mainitut menetelmät ja tekniikat edustavat alansa huippua, ja ehdotus johtaa innovatiivisiin tuloksiin ja ratkaisuihin sen alalla yleensä tai siinä maantieteellisessä toimintaympäristössä, jossa hanke toteutetaan (esimerkiksi sisältö, tuotokset, sovelletut työskentelymenetelmät, mukana tai kohteena olevat organisaatiot ja henkilöt).
  • Alueellinen ulottuvuus: Ehdotuksesta käy ilmi, että se liittyy alueelliseen kehitykseen, innovointiin ja älykkään erikoistumisen strategioihin, jotka perustuvat paikallisten/alueellisten tarpeiden ja haasteiden tunnistamiseen.
  • Yhteistyö ja kumppanuudet: Missä määrin hankkeella on mahdollista luoda sekä paikallisella että ohjelmamaiden välisellä tasolla ammatillisen koulutuksen yhteisön ja yritysten (joita voivat edustaa elinkeinoelämän järjestöt tai yhdistykset) välille vahvat ja kestävät suhteet, joissa vuorovaikutus on molemminpuolista ja hyödyttää kaikkia osapuolia.
  • Eurooppalainen lisäarvo: Ehdotuksesta käy selkeästi ilmi tulosten avulla yksilöiden (oppijoiden ja/tai henkilöstön), oppilaitosten ja järjestelmän tasolla tuotettava lisäarvo, jota kumppanien olisi vaikea saada aikaan ilman eurooppalaista yhteistyötä.
  • Kansainvälistyminen: Ehdotuksesta käy ilmi sen panos ammatillisen koulutuksen huippuosaamisen kansainväliseen ulottuvuuteen, mukaan lukien ammatillisen koulutuksen ohjelmamaiden välistä liikkuvuutta ja kestäviä kumppanuuksia edistävien strategioiden laatiminen.
  • Digitaaliset taidot: Missä määrin ehdotus sisältää digitaalisten taitojen kehittämiseen liittyviä toimintoja (kuten osaamistarpeiden ennakointia, innovatiivisia opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä ja ohjausta).
  • Vihreät taidot: Missä määrin ehdotus sisältää kierto- ja vihreään talouteen siirtymiseen liittyviä toimintoja (kuten osaamistarpeiden ennakointia, innovatiivisia opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä ja ohjausta).
  • Sosiaalinen ulottuvuus: Ehdotuksen sisältyy laaja-alainen pyrkimys käsitellä eri toimissa monimuotoisuutta ja edistää yhteisiä arvoja, tasa-arvoa, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, ja syrjimättömyyttä sekä sosiaalista osallisuutta myös erityistarpeisten tai muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien henkilöiden osalta.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu

(enintään 25 pistettä)

  • Johdonmukaisuus: Hankkeen yleisrakenne takaa, että hankkeen tavoitteet ja toiminnot ovat ehdotetun budjetin mukaisia. Hakemus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintoja ja palveluja, joilla nimetyt tarpeet täytetään ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin. Hanke sisältää asianmukaiset vaiheet valmistelua, toteutusta, seurantaa, hyödyntämistä, arviointia ja tulosten levittämistä varten.
  • Menetelmä: Ehdotetun menetelmän laatu ja käyttökelpoisuus ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten tuottamiseksi.
  • Hallinto: Ehdotuksessa esitetään selkeät hallintojärjestelyt. Aikataulut, hankeorganisaatio, tehtävät ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia. Hakemuksessa osoitetaan asianmukaiset resurssit kullekin toiminnolle. Ehdotuksessa määritellään selkeät keskeiset suorituskykyindikaattorit ja niiden arvioinnin ja saavuttamisen aikataulu.
  • Budjetti: Budjetti sisältää onnistumisen edellyttämät asianmukaiset resurssit, joita ei ole yli- eikä aliarvioitu.
  • Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
  • Varainhoidon valvonta ja laadunvarmistus: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Hankkeen haasteet ja riskit on yksilöity selkeästi, ja niiden lieventämiseen on varauduttu asianmukaisin toimin. Hankkeeseen on sisällytetty asiantuntijoiden suorittamia arviointiprosesseja. Näihin prosesseihin sisältyy riippumaton ulkoinen arviointi hankkeen puolivälissä ja sen päättyessä.
  • Jos hankkeeseen sisältyy liikkuvuustoimintoja (oppijoille ja/tai henkilöstölle),
  • kuinka laadukkaita ovat näiden toimintojen käytännön järjestelyt sekä hallinto- ja tukijärjestelyt
  • edistävätkö nämä toiminnot hankkeen tavoitteita, ja onko niissä asianmukainen määrä osallistujia
  • kuinka laadukkaat ovat järjestelyt, joilla tunnistetaan ja tunnustetaan osallistujien oppimistulokset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden ja periaatteiden mukaisesti.

Kumppanuuden ja yhteistyöjärjestelyjen laatu

(enintään 20 pistettä)

  • Rakenne: Hankkeessa on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, osaaminen, kokemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpuolisen onnistumisen.
  • Ylöspäin suuntautuva lähentyminen: Missä määrin kumppanuus kokoaa yhteen ammatillisen koulutuksen tai työelämän alalla toimivia organisaatioita, joiden ammatillista koulutusta koskevat lähestymistavat ovat eri kehitysvaiheissa, ja mahdollistaa sujuvan ja tehokkaan asiantuntemuksen ja tietämyksen vaihdon näiden kumppanien välillä.
  • Maantieteellinen ulottuvuus: Missä määrin kumppanuuteen kuuluu asianmukaisia kumppaneita eri maantieteellisiltä alueilta ja missä määrin hakija on perustellut kumppanuuden maantieteellisen kokoonpanon ja osoittanut, että se on merkittävä ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, sekä missä määrin kumppanuuteen kuuluu useita paikallisen ja alueellisen tason asianmukaisia kumppaneita.
  • Kumppanimaiden osallistuminen: Hankkeeseen mahdollisesti osallistuvat kumppanimaiden organisaatiot tuovat siihen olennaista lisäarvoa.
  • Sitoutuneisuus: Koordinaattorin osoitetaan kykenevän moitteettomasti hallinnoimaan ja koordinoimaan ohjelmamaiden välisiä verkostoja ja johtamaan niitä monimutkaisessa ympäristössä. Vastuun- ja tehtävänjako on selkeä ja asianmukainen ja kertoo kaikkien osallistujaorganisaatioiden sitoutuneisuudesta hankkeeseen ja aktiivisesta osallistumisesta sen toteuttamiseen oman asiantuntemuksensa ja omien valmiuksiensa mukaisesti.
  • Yhteistyö: Ehdotus sisältää tehokkaan mekanismin, joka takaa, että osallistujaorganisaatioiden, osallistujien ja muiden mahdollisten sidosryhmien välinen koordinointi, päätöksenteko ja viestintä ovat korkealaatuisia.

Vaikuttavuus

(enintään 20 pistettä)

  • Tulosten hyödyntäminen: Ehdotuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidosryhmät hyödyntävät hankkeen tuloksia. Se sisältää keinot hyödyntämisen mittaamiseksi hankkeen elinkaaren aikana ja sen jälkeen.
  • Tulosten levittäminen: Ehdotus sisältää selkeän tulostenlevityssuunnitelman sekä tavoitteet, toiminnot, aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti jaettua muun muassa sidosryhmille, päättäjille, ammatinvalinnanohjaajille, yrityksille ja nuorille oppijoille sekä hankkeen elinkaaren aikana että sen jälkeen. Ehdotuksesta käy myös ilmi, mitkä kumppanit vastaavat tulosten leivittämisestä.
  • Vaikuttavuus: Ehdotuksesta käyvät ilmi hankkeen mahdolliset vaikutukset
  • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
  • paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai Euroopan tasolla, kun ei oteta huomioon hankkeeseen suoraan osallistuvia organisaatioita ja henkilöitä.

Ehdotukseen sisältyy toimenpiteitä sekä selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä).

  • Jatkuvuus: Ehdotuksessa selostetaan, miten ammatillisen koulutuksen huippuyksikkö otetaan käyttöön ja miten sitä kehitetään edelleen. Ehdotus sisältää pitkän aikavälin toimintasuunnitelman hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen. Suunnitelman on perustuttava koulutuksen järjestäjien ja teollisuuden keskeisten sidosryhmien kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella tasolla. Siinä olisi esitettävä asianmukaiset hallintorakenteet sekä skaalattavuutta ja rahoituksen kestävyyttä koskevat suunnitelmat, mukaan lukien (eurooppalaiset, kansalliset ja yksityiset) rahoitusvarat, joiden avulla varmistetaan, että aikaan saadut tulokset ja hyödyt ovat kestäviä pitkällä aikavälillä.

Hakemuksen on saatava vähintään 70 pistettä (kaikkiaan 100 pisteestä), jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tässä otetaan huomioon myös kunkin neljän arviointikriteerin vaadittavat vähimmäispisteet: vähintään 18 pistettä kriteeristä ”hankkeen relevanssi”, 13 pistettä kriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” ja 11 pistettä sekä kriteeristä ”kumppanuuden ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” että kriteeristä ”vaikuttavuus”. Mikäli useampi hanke saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Rahoitussäännöt

Tässä toimessa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kertakorvauksen määrä määritetään kunkin avustuksen osalta hakijan ehdottaman toimen arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU:n avustus on enintään 4 miljoonaa euroa hanketta kohden.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

  1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankkeen hallinta”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
  2. Ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminnot.
  3. Hakijoiden on esitettävä ehdotuksessaan kertakorvauksen eritelmä, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
  4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toimen odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä alustavasta budjetista.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tuotosten perusteella. Rahoitusjärjestelmän avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

  1. Cedefopin mukaan työssäoppimisella tarkoitetaan tietoja ja taitoja, jotka on hankittu suorittamalla tehtäviä – ja pohtimalla niitä – ammatillisessa kontekstissa joko työpaikalla tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on komission vuonna 2013 julkaiseman raportin (Work-based learning in Europe: Practices and Policy pointers) mukaan kolme työssäoppimisen muotoa: 1) oppisopimuskoulutusjärjestelmät, joissa yhdistellään harjoittelu- ja opiskelujaksoja, 2) työperäinen oppiminen koulussa tapahtuvana ammatillisena koulutuksena, johon sisältyy työharjoittelujaksoja yrityksissä, ja 3) työperäinen oppiminen, joka on integroitu koulumuotoisiin ohjelmiin koulussa järjestettävien laboratorioiden, työpajojen, keittiöiden, ravintoloiden, harjoitteluyritysten, simulaatioiden tai todellisten liike-elämän/teollisuuden projektitehtävien avulla.

    Ammatillisen koulutuksen termien, myös työssäoppimisen, osalta on suositeltavaa tutustua seuraavaan Cedefopin (englanninkieliseen) viralliseen julkaisuun: https://www.cedefop.europa.eu/en/publications-and-resources/publications/4117

  2. Esimerkiksi eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF), ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä (EQAVET), neuvoston suositusta laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista ja neuvoston suositusta avaintaidoista.

  3. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=uriserv:OJ.C_.2020.417.01.0001.01.ENG

  4. https://www.cedefop.europa.eu/files/osnabrueck_declaration_eu2020.pdf

.foot {font-size: 0.8em; margin-left: 2.5em; border-top: 1px solid black;} table, td, tr{border: 1px solid black; cellpadding="1"; cellspacing="1";} table{margin-bottom: 30px;}