Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2022 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä. Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2022 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

Yhteistyöhankkeet

Mitä yhteistyöhankkeet ovat?

Osallistujaorganisaatiot voivat tämän toimen ansiosta hankkia kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja parantaa valmiuksiaan ja tuottaa samalla laadukkaita ja innovatiivisia tuloksia. Yhteistyöhankkeiden koko ja laajuus voi vaihdella muun muassa hankkeen tavoitteiden, osallistujaorganisaatioiden, odotettujen vaikutuksien ja muiden tekijöiden mukaan, ja ne voivat mukauttaa toimintonsa näiden mukaisesti. Näiden hankkeiden laadullisessa arvioinnissa otetaan huomioon yhteistyön tavoitteet ja mukana olevien organisaatioiden luonne.

Tämän logiikan mukaisesti organisaatioille tarjotaan kahdentyyppisiä kumppanuuksia, joiden avulla ne voivat työskennellä, oppia ja kasvaa yhdessä:

  • kumppanuushankkeet
  • pienimuotoiset kumppanuushankkeet.

Nämä kaksi kumppanuushankkeiden tyyppiä esitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. Näissä kahdessa luvussa annettavat tiedot auttavat valitsemaan organisaation profiiliin ja rakenteeseen sekä hankkeen ideoihin parhaiten sopivan kumppanuustyypin.

Mitä toimintoja yhteistyöhankkeissa tavallisesti toteutetaan?

Hankkeen elinkaaren aikana organisaatiot toteuttavat yleensä monenlaisia toimintoja. Ne vaihtelevat perinteisistä luovempiin ja innovatiivisempiin toimintoihin, ja organisaatiot voivat valita niistä yhdistelmän, joka edistää parhaiten hankkeen tavoitteiden saavuttamista suhteessa sen soveltamisalaan ja kumppanuuden valmiuksiin. Esimerkkejä toiminnoista:

  • Hankehallinto: toiminnot, joilla varmistetaan asianmukainen hankkeiden suunnittelu, toteutus ja jatkotoimet, mukaan lukien sujuva ja tehokas yhteistyö hankekumppanien välillä. Tässä vaiheessa toiminnot sisältävät tavallisesti muun muassa organisatorisia ja hallinnollisia tehtäviä, kumppanien virtuaalisia kokouksia, viestintämateriaalin laadintaa ja toiminnoissa mukana olevien osallistujien valmentamista ja seurantaa.
  • Toteutukseen liittyvät toiminnot: Nämä toiminnot voivat olla verkostoitumistapahtumia, kokouksia ja työistuntoja käytäntöjen vaihtamiseksi ja tulosten kehittämiseksi. Niihin voi liittyä myös henkilöstön ja oppijoiden osallistumista (mikäli näiden osallistuminen edistää hankkeen tavoitteiden saavuttamista).
  • Tulosten jakamiseen ja tunnetuksi tekemiseen liittyvät toiminnot: konferenssit, istunnot ja tapahtumat, joiden tarkoituksena on jakaa, selittää ja tehdä tunnetuksi hankkeen tuloksia, jotka voivat olla konkreettisia tuloksia, päätelmiä, hyviä käytäntöjä tai muunlaisia tuloksia.

Tämän toimen panos poliittisten painopisteiden saavuttamiseen

Euroopan komissio asettaa vuosittain yhteiset painopisteet ja tavoitteet, joihin koulutuksen, nuorisotoiminnan ja urheilun eri aloilla pyritään Erasmus+ -ohjelman tasolla. Tästä syystä yhteistyöhankkeilla pyritään – hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden valmiuksien kehittämisen ohella – edistämään painopisteiden saavuttamista kumppanuuksien tulosten avulla.

Hankkeissa tehtävä työ on tästä syystä rajattava suhteessa yhteen tai useampaan näistä painopisteistä, jotka on valittava hakuvaiheessa. Hanke-ehdotuksia laadittaessa on myös suositeltavaa tutustua samanlaisten painopisteiden perusteella rahoitettujen aiempien hankkeiden tuloksiin, jotta varmistetaan johdonmukaisuus ja vältetään päällekkäisyyksiä, sekä hyödyntää asteittain jo saatuja tuloksia ja edistää eri alojen yhteistä kehitystä. Hyödyllisiä tietoja rahoitetuista hankkeista on saatavilla Erasmus+ ‑hanketietokannassa: https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/projects_fi.

Jotta EU:n tason painopisteet voidaan yhdistää paremmin kansallisen tason erityistarpeisiin, Erasmus+ ‑ohjelman kansallisilla toimistoilla on lisäksi mahdollisuus määrittää yksi tai useampi EU:n tason painopisteistä erityisen merkittäviksi niiden kansallisessa toimintaympäristössä, jotta organisaatioita kannustetaan keskittymään toimissaan näihin valikoituihin aloihin tiettynä vuonna.

Vuonna 2021 yhteistyöhankkeissa on käsiteltävä yhtä tai useampaa seuraavista painopistealoista:

Kaikkiin Erasmus+ -ohjelman sektoreihin sovellettavat painopisteet

  • Osallisuus ja moninaisuus kaikilla koulutus-, nuoriso- ja urheilualan sektoreilla: Ohjelmalla tuetaan hankkeita, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta ja pyritään parantamaan muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien henkilöiden tavoitettavuutta. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa vammaiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt, maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuvat henkilöt, sosioekonomisissa vaikeuksissa olevat henkilöt sekä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä mahdollisesti kärsivät henkilöt. Näillä hankkeilla autetaan puuttumaan näiden ryhmien ohjelman tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä kohtaamiin esteisiin ja luomaan osallistavia ympäristöjä, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja vastaavat laajemman yhteisön tarpeita.
  • Ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta: Ohjelman tavoitteena on tukea ympäristön ja ilmastonmuutoksen haasteisiin liittyvän tietoisuuden lisäämistä kaikilla aloilla. Etusijalle asetetaan hankkeet, joilla pyritään kehittämään osaamista erilaisilla kestävyyden kannalta merkityksellisillä aloilla ja laatimaan vihreän sektorin osaamisstrategioita ja -menetelmiä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia opetussuunnitelmia, jotka vastaavat paremmin yksilöiden tarpeita. Ohjelmalla tuetaan myös innovatiivisten käytäntöjen kokeilemista, jotta oppijoista, henkilöstöstä ja nuorisotyöntekijöistä voi tulla todellisia muutoksen aikaansaajia (esimerkiksi resurssien säästäminen, energiankulutuksen ja jätteiden vähentäminen, hiilijalanjäljen kompensointi ja kestävien ruoka- ja liikkuvuusvaihtoehtojen valitseminen). Etusijalla ovat myös hankkeet, jotka mahdollistavat – koulutuksen sekä nuoriso- ja liikunta- ja urheilutoiminnan kautta – käyttäytymismuutokset yksilöllisten mieltymysten, kulutustottumusten ja elämäntapojen mukaan ja joilla kehitetään kouluttajien ja koulutusalan johtajien kestävyyttä koskevia valmiuksia ja tuetaan osallistujaorganisaatioiden suunnittelemia lähestymistapoja ympäristökestävyyteen.
  • Vastaaminen digitaaliseen muutokseen kehittämällä digitaalisia valmiuksia, häiriönsietokykyä ja kapasiteettia: Ohjelmalla tuetaan alemman perusasteen, ylemmän perusasteen ja keskiasteen, ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen oppilaitosten digitaalisuutta koskevia suunnitelmia. Etusijalle asetetaan hankkeet, joilla pyritään lisäämään oppilaitosten kapasiteettia ja valmiuksia hallita tehokasta siirtymistä kohti digitaalista koulutusta. Ohjelmalla tuetaan digitaaliteknologian tarkoituksenmukaista käyttöä opetuksessa, koulutuksessa, nuorisotoiminnassa sekä liikunnassa ja urheilussa opetukseen, oppimiseen, arviointiin ja osallistamiseen. Tähän sisältyy digipedagogiikan ja opettajien digitaalisten työkalujen käyttöön liittyvän asiantuntemuksen kehittäminen, mukaan lukien esteettömät ja avustavat teknologiat sekä digitaalisen koulutussisällön luominen ja innovatiivinen käyttö. Siihen kuuluu myös koko väestön digitaalisten taitojen ja osaamisen kehittäminen asianmukaisten ohjelmien ja aloitteiden avulla. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja siihen, että puututaan digitaaliteknologian saatavuuteen ja käyttöön liittyviin eroihin aliedustettujen ryhmien keskuudessa. Ohjelmalla tuetaan myös kouluttajien, kansalaisten ja organisaatioiden digitaalista osaamista koskevien eurooppalaisten puitteiden käyttöä.
  • Yhteiset arvot, kansalaistoiminta ja osallistuminen: Ohjelmalla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita elinikäisessä oppimisessa; sillä edistetään sosiaalisten ja kulttuurienvälisten taitojen, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittämistä. Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka tarjoavat henkilöille mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen, sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan virallisen tai epävirallisen oppimisen kautta. Painopiste on myös Euroopan unionin tilannetta koskevan tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämisessä etenkin EU:n yhteisten arvojen, yhtenäisyyden ja moninaisuuden periaatteiden sekä henkilöiden kulttuurisen identiteetin ja tietoisuuden sekä sosiaalisen ja historiallisen perinnön suhteen.

Edellä esitettyjen yleisten painopisteiden lisäksi eri sektoreilla pyritään seuraaviin erityistavoitteisiin.

Alakohtaiset painopisteet

Korkeakoulutuksen alalla:

Etusijalle asetetaan toimet, jotka ovat keskeisiä eurooppalaisen koulutusalueen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on tukea korkeakoulutusalaa yhteenliitettävyyden, innovatiivisuuden, osallisuuden ja digitaalisuuden lisäämisessä. Tätä varten ohjelmalla kannustetaan syvällisempää ja monialaisempaa yhteistyötä korkeakoulujen välillä ja niitä ympäröivien innovaatioekosysteemien kanssa sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisten yhteyksien vahvistamista. Painopiste on erityisesti osallisuuden, liikkuvuuden, digitalisaation, elinikäisen oppimisen, laadunvarmistuksen ja automaattisen tunnustamisen vahvistamisessa. Taustalla olevana tavoitteena on nopeuttaa korkea-asteen koulutuksen muutosta kaikkialla Euroopassa, jotta tulevia sukupolvia voidaan kouluttaa luomaan yhdessä tietoa sietokykyisen, osallistavan ja kestävän yhteiskunnan luomiseksi.

  • Yhteenliitettyjen korkeakoulujärjestelmien edistäminen: Ohjelmalla pyritään vahvistamaan korkeakoulujen strategista ja jäsenneltyä yhteistyötä a) tukemalla erityyppisten yhteistyömallien kehittämistä ja testaamista, mukaan lukien virtuaalinen ja monimuotoinen yhteistyö sekä erilaisten digitaalisten välineiden ja verkkoalustojen käyttö b) parantamalla liikkuvuutta toteuttamalla tutkintojen ja oppimistulosten automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen ja sisällyttämällä liikkuvuus opetussuunnitelmiin c) tukemalla korkeakouluja Bolognan periaatteiden ja välineiden täytäntöönpanossa, jotta liikkuvuutta lisätään kaikille.
  • Innovatiivisten oppimis- ja opetuskäytäntöjen edistäminen: Vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin tukemalla a) oppimistulosten ja opiskelijalähtöisten opetussuunnitelmien kehittämistä siten, että ne vastaavat paremmin opiskelijoiden oppimistarpeita ja vähentävät osaamisen kohtaanto-ongelmia, mutta ovat samalla merkityksellisiä myös työmarkkinoiden ja laajemman yhteiskunnan kannalta; b) kehittämällä, testaamalla ja toteuttamalla joustavia oppimisväyliä ja moduuleihin perustuvaa kurssien suunnittelua (osa-aikaiset, verkkopohjaiset tai monimuotoiset kurssit) sekä asianmukaisia arviointimuotoja, mukaan lukien sähköisen arvioinnin kehittäminen; c) edistämällä korkea-asteen koulutuksen elinikäisen oppimisen ulottuvuutta muun muassa helpottamalla pieniin osaamiskokonaisuuksiin johtavien lyhyiden kurssien käyttöönottoa, tunnistamista ja tunnustamista; d) ottamalla käyttöön monitieteisiä lähestymistapoja ja innovatiivisia pedagogisia menetelmiä, kuten käänteinen oppiminen, kansainvälinen yhteistoiminnallinen verkko-oppiminen ja tutkimusperusteinen oppiminen; e) valtavirtaistamalla kestävä kehitys kaikkien oppiaineiden ja tasojen opiskelijoiden opetussuunnitelmissa.
  • STEM-/STEAM-alojen kehittäminen korkea-asteen koulutuksessa ja erityisesti naisten osallistumisen lisääminen STEM-aloilla: Tämä painopiste tukee korkeakoulujen tarkoituksenmukaisten STEM-alojen opetussuunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa STEAM-lähestymistavan mukaisesti. Siinä edistetään naisten osallistumista STEM-aloilla ja erityisesti insinööritieteissä, tieto- ja viestintätekniikassa ja kehittyneiden digitaalisten taitojen alalla, kehitetään erityisesti naispuolisille opiskelijoille suunnattuja ohjaus- ja mentorointiohjelmia, jotta nämä hakeutuisivat STEM-alojen ja tieto- ja viestintätekniikan alojen opintoihin ja ammatteihin, edistetään sukupuolisensitiivisiä koulutuskäytäntöjä STEM-alojen koulutuksessa ja poistetaan STEM-alojen sukupuolistereotypiat.
  • Huippuosaamisen palkitseminen oppimisen, opetuksen ja taitojen kehittämisen alalla: a) kehittämällä ja toteuttamalla strategioita ja laatukulttuuria, joilla palkitaan ja kannustetaan huippuosaamista opetuksessa, myös verkko-opetuksessa, ja muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien oppijoiden opetuksessa; b) antamalla akateemisille tutkijoille koulutusta innovatiivisissa ja/tai verkkopohjaisissa opetusmenetelmissä, kuten poikkitieteellisissä lähestymistavoissa ja uusissa opetussuunnitelmien suunnittelu-, toteutus- ja arviointimenetelmissä, joissa koulutus yhdistetään tarvittaessa tutkimukseen ja innovointiin, c) luomalla yrittäjähenkinen, avoin ja innovatiivinen korkeakoulusektori edistämällä oppimis- ja opetuskumppanuuksia yksityisen sektorin kaupallisten ja ei-kaupallisten organisaatioiden kanssa; d) kehittämällä koulutustutkimukseen ja luovuuteen perustuvia uusia koulutussuunnittelun käytäntöjä.
  • Osallistavien korkeakoulujärjestelmien luominen: Ohjelmalla edistetään osallistavia lähestymistapoja liikkuvuus- ja yhteistyötoimintoihin. Niitä ovat esimerkiksi a) muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien kohderyhmien korkeakoulutukseen pääsyn, osallistumisen ja valmistumisasteen parantaminen; b) aktiivinen tuki saapuville liikkuvuustoimintojen osallistujille koko majoituksen etsimisen ajan muun muassa tekemällä yhteistyötä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa asianmukaisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamiseksi; c) koulutuksen ja tutkimuksen välisten joustavien urapolkujen kehittämisen tukeminen; d) sukupuolten välisen tasapainon edistäminen korkeakouluissa eri opintoaloilla ja johtotehtävissä; e) kansalaistoiminnan tukeminen edistämällä arkioppimista ja opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa sekä vapaaehtoistoiminnan ja yleishyödyllisen työn tunnustamista opiskelijoiden akateemisissa tuloksissa.
  • Korkeakoulualan digitaalisten valmiuksien tukeminen: Tämä toteutetaan a) toimilla, jotka mahdollistavat eurooppalaisen opiskelijakorttialoitteen täytäntöönpanon opiskelijoiden tietojen suojatuilla sähköisillä siirroilla korkeakoulujen välillä noudattaen kaikilta osin henkilötietojen suojaa ja yhdistämällä ne mahdollisuuksien mukaan uuteen Europass-todistukseen; b) kehittämällä opiskelijoiden ja henkilöstön digitaalisia taitoja ja osaamista.

Yleissivistävässä koulutuksessa etusijalla ovat seuraavat toimet:

  • Puuttuminen oppimishaittoihin, koulunkäynnin keskeyttämiseen ja perustaitojen heikkoon hallintaan: Tämän painopisteen tavoitteena on mahdollistaa kaikkien oppijoiden, erityisesti muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien oppijoiden, onnistuminen opinnoissa. Siihen sisältyy seuranta, riskioppilaiden varhainen tunnistaminen, ennaltaehkäisevät ja varhaisessa vaiheessa toteutettavat toimet vaikeuksissa olevien oppijoiden auttamiseksi, oppijakeskeisempien lähestymistapojen edistäminen, oppijoiden ja opettajien hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen sekä koulukiusaamisen torjunta. Koulujen tasolla tällä painopisteellä tuetaan kokonaisvaltaisia lähestymistapoja opetukseen ja oppimiseen sekä koulujen kaikkien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä perheiden ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa. Strategisella tasolla keskitytään myös helpottamaan siirtymistä eri koulutusasteilta toiselle, parantamaan arviointia ja kehittämään vahvoja laadunvarmistusjärjestelmiä.
  • Opettajien, koulunjohtajien ja muiden opetusalan ammattien tukeminen: Tällä painopisteellä tuetaan opetusalan ammattien harjoittajia (myös opettajankouluttajia) näiden uran kaikissa vaiheissa. Tähän painopisteeseen kuuluvissa hankkeissa voidaan keskittyä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen parantamiseen erityisesti kehittämällä opettajien liikkuvuuden poliittista kehystä ja konkreettisia mahdollisuuksia. Toisena painopistealana on opetusurien houkuttelevuuden ja monimuotoisuuden lisääminen sekä opetusammatteja varten suoritettavan valinnan, rekrytoinnin ja arvioinnin vahvistaminen. Hankkeilla voidaan myös tukea suoraan koulujen vahvempaa johtamista ja innovatiivisten opetus- ja arviointimenetelmien kehittämistä.
  • Avaintaitojen kehittäminen: Tähän painopisteeseen kuuluvissa hankkeissa keskitytään edistämään opetussuunnitelmien rajat ylittävää yhteistyötä, hyödyntämään innovatiivisia lähestymistapoja oppimiseen, kehittämään luovuutta, tukemaan opettajia osaamisperustaisen opetuksen tuottamisessa sekä kehittämään avaintaitojen arviointia ja validointia.
  • Kieltenopetuksen ja -oppimisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan edistäminen: Tähän painopisteeseen kuuluvat hankkeet, joilla tuetaan kielellisen ulottuvuuden sisällyttämistä opetussuunnitelmiin ja varmistetaan, että oppijat saavuttavat riittävän kielitaidon oppivelvollisuuden päättymiseen mennessä. Uuden teknologian käytön valtavirtaistaminen kieltenoppimisessa on myös osa tämän painopisteen toimia. Lisäksi painopisteessä tuetaan hankkeita, jotka voivat auttaa luomaan kielitietoisia kouluja ja joissa hyödynnetään koulujen lisääntyvää kielellistä monimuotoisuutta esimerkiksi kannustamalla varhaista kieltenoppimista ja kielitietoisuutta sekä kehittämällä kaksikielisiä opetusvaihtoehtoja (erityisesti raja-alueilla ja alueilla, joiden asukkaat käyttävät useampaa kuin yhtä kieltä).
  • Kiinnostuksen ja huippuosaamisen edistäminen luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla (STEM-alat) ja STEAM-lähestymistapa: Tällä painopisteellä tuetaan hankkeita, joilla edistetään STEM-lähestymistapaa koulutukseen monialaisen opetuksen avulla kulttuuri-, ympäristö-, talous-, suunnittelu- ja muissa yhteyksissä. Painopisteeseen sisältyy tehokkaiden ja innovatiivisten pedagogisten ja arviointimenetelmien kehittäminen ja edistäminen. Koulujen, yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja laajemman yhteiskunnan välisten kumppanuuksien kehittäminen on tässä yhteydessä erityisen arvokasta. Strategisella tasolla painopisteellä edistetään kansallisten STEM-strategioiden kehittämistä.
  • Laadukkaiden varhaiskasvatusjärjestelmien kehittäminen: Tässä painopisteessä keskitytään edistämään EU:n varhaiskasvatuksen laatupuitteiden täytäntöönpanoa. Se sisältää hankkeita, joilla tuetaan varhaiskasvatuksen järjestämiseen, johtamiseen ja järjestämiseen osallistuvan henkilöstön ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta. Lisäksi painopisteellä tuetaan strategioiden ja käytäntöjen luomista, testaamista ja täytäntöönpanoa kaikkien lasten, myös muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien lasten, varhaiskasvatukseen osallistumisen edistämiseksi.
  • Oppimiseen liittyvään rajatylittävään liikkuvuuteen osallistuvien henkilöiden oppimistulosten tunnustaminen: Tämän painopisteen tarkoituksena on auttaa panemaan täytäntöön neuvoston suositus automaattisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta. Sillä tuetaan luokkien rajatylittävien vaihto-ohjelmien sisällyttämistä koulutusohjelmiin, koulujen kapasiteetin vahvistaminen, jotta ne voivat järjestää oppimisjaksoja ulkomailla oppilailleen, ja pitkän aikavälin kumppanuuksien luomista eri maiden koulujen välille. Strategisella tasolla tällä painopisteellä pyritään lisäämään kouluviranomaisten osallistumista kaikilla tasoilla tunnustamisen varmistamiseen ja tuetaan välineiden ja käytäntöjen kehittämistä ja jakamista ulkomailla tapahtuvien oppimisjaksojen valmistelua, seurantaa ja tunnustamista varten.

Ammatillisessa koulutuksessa (sekä perus- että täydennyskoulutuksessa) etusijalla ovat seuraavat toimet:

  • Ammatillisen koulutuksen mukauttaminen työmarkkinoiden tarpeisiin: Tähän sisältyy sellaisten ammatillisen koulutuksen ohjelmien kehittämisen tukeminen, jotka tarjoavat tasapainoisen ammattitaitojen yhdistelmän ja luovat työssäoppimismahdollisuuksia, jotka on sovitettu hyvin kaikkiin suhdanteisiin, työpaikkojen ja työmenetelmien kehitykseen sekä avaintaitoihin. Tällä painopisteellä edistetään myös ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien, tarjottavien ohjelmien ja säännöllisesti päivitettävien tutkintojen kehittämistä osaamista koskevan tiedon hankinnan pohjalta. Hankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä koulutustarjonnan mukauttamisessa muuttuviin osaamistarpeisiin, vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja suhdanteisiin.
  • Ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksien joustavuuden lisääminen: Tässä painopisteessä tuetaan aloitteita, joilla kehitetään joustavia ja oppijakeskeisiä ammatillisen koulutuksen ohjelmia ja autetaan korjaamaan työikäisten aikuisten koulutukseen pääsyn puutteita, jotta työmarkkinasiirtymiä voidaan hallita menestyksekkäästi. Tähän painopisteeseen kuuluvilla hankkeilla autetaan myös laatimaan sellaisia ammatillista täydennyskoulutusta koskevia ohjelmia, joiden on olla tarkoitus olla työmarkkinoihin mukautettavia, sekä ohjelmia, joilla helpotetaan kansallisiin tutkintoihin johtavien oppimistulosten siirtämistä, tunnustamista ja kertymistä.
  • Innovoinnin edistäminen ammatillisessa koulutuksessa: Tässä painopisteessä tuetaan hankkeita, joiden keskeisenä tavoitteena on muuttaa merkittävästi ammatillisen koulutuksen toteuttamistapaa ja tehdä siitä merkityksellisempää talouden ja yhteiskunnan nykyisten ja tulevien tarpeiden kannalta. Muutokset voivat olla organisatorisia (suunnittelu, rahoitus, henkilöstöhallinto, seuranta ja viestintä). Niillä voidaan myös puuttua opetus- ja oppimisprosesseihin kehittämällä ja toteuttamalla uusia ja relevantimpia lähestymistapoja opetukseen ja oppimiseen. Nämä muutokset voivat liittyä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ekosysteemiin ja siihen, miten ne toimivat kumppaneiden kanssa, esimerkiksi teknologian levittämisen ja soveltavan tutkimuksen, edunvalvonnan, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen kautta. Ne voivat myös kohdistua ammatillisen koulutuksen tuotteiden ja palvelujen (esimerkiksi ammattitaitojen kehittämisen, soveltavan tutkimuksen ja konsultoinnin) kehittämiseen ja tarjontaan ulkopuolisille toimijoille, kuten opiskelijoille, yrityksille ja julkishallinnoille.
  • Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisääminen: Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka edistävät ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta eri tasoilla. Näitä voivat olla esimerkiksi hankkeet, joilla lisätään siirtymistä eri koulutustasojen välillä, edistetään avoimia ja osallistavia oppimisympäristöjä, tuetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien ammatillista kehitystä tai helpotetaan oppimistulosten tunnustamista sekä Europassin ja muiden digitaalisten palvelujen käyttöä. Tässä painopisteessä tuetaan myös hankkeita, joissa kehitetään pitkäaikaisia kumppanuuksia kansainvälisten, kansallisten, alueellisten ja alakohtaisten ammattitaitokilpailujen perustamiseksi tai vahvistamiseksi. Näiden toimintojen vaikutus voidaan optimoida tekemällä tiivistä yhteistyötä yritysten, ammatillisen koulutuksen järjestäjien, kauppakamarien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa hankkeen eri vaiheissa.
  • Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen parantaminen: Tässä painopisteessä keskitytään ammatillisen koulutuksen laadun mittaamiseen ja parantamiseen kehittämällä kansallisia laadunvarmistusjärjestelmiä sekä ammatillisen perus- että jatkokoulutuksen osalta kaikissa oppimisympäristöissä ja kaikissa oppimismuodoissa, joita sekä julkiset että yksityiset koulutuksen järjestäjät tarjoavat. Tähän sisältyy erityisesti tutkinnon suorittaneiden seurantajärjestelyjen perustaminen ja testaaminen tutkinnon suorittaneiden seurannasta annetun neuvoston suosituksen ja ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisesta viitekehyksestä (EQAVET) annetun suosituksen[1] mukaisesti sekä keskeisten eurooppalaisten ammatillisen koulutuksen ydinprofiilien ja pienten osaamiskokonaisuuksien tarjoamien mahdollisuuksien tutkiminen.
  • Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kansainvälistymisstrategioiden laatiminen ja toteuttaminen: Tämän painopisteen tavoitteena on ottaa käyttöön tukimekanismeja ja sopimuskehyksiä ammatillisen koulutuksen henkilöstön ja oppijoiden laadukkaan liikkuvuuden edistämiseksi. Erityisen tärkeitä seikkoja ovat tutkintojen ja oppimistulosten automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen sekä oppijaliikkuvuuden tukipalvelujen kehittäminen. Tällaisiin palveluihin voi kuulua tiedottaminen, motivointi, valmentaminen ja ammattiin opiskelevien sosiaalisen integroitumisen helpottaminen vastaanottavassa maassa sekä heidän muiden kulttuurien tuntemuksensa ja aktiivisen kansalaisuutensa lisääminen.

Aikuiskoulutuksessa etusijalla ovat seuraavat toimet:

  • Laadukkaiden aikuisopiskelumahdollisuuksien saatavuuden parantaminen: Tässä painopisteessä tuetaan aikuisten oppimistarpeisiin mukautetun joustavan koulutustarjonnan luomista ja kehittämistä esimerkiksi kehittämällä digitaalisia ja monimuotoisia oppimismahdollisuuksia. Etusijalle asetetaan lisäksi hankkeet, jotka koskevat epävirallisen ja arkioppimisen avulla hankittujen taitojen tunnustamista.
  • Taitojen parantaminen, saavutettavuuden parantaminen ja aikuiskoulutuksen käytön lisääminen: Tämän painopisteen tavoitteena on edistää uusia aikuiskoulutusmahdollisuuksia erityisesti aikuisille, joiden taidot, tiedot ja osaaminen ovat heikkotasoisia. Luomalla uusia taitojen parantamisreittejä pyritään mahdollistamaan se, että aikuisopiskelijat voivat parantaa avaintaitojaan ja edetä kohti korkeatasoisempia tutkintoja. Tämän painopisteen täydentävään työhön kuuluu ohjauksen kehittäminen palveluna, jolla varmistetaan, että aikuisilla on mahdollisuus saada relevanttia koulutusta koko elämän ajan, taitojen tunnistamisen ja seulonnan parantaminen, räätälöidyn opetustarjonnan suunnittelu sekä tehokkaiden tiedotus-, ohjaus- ja motivointistrategioiden laatiminen.
  • Kouluttajien ja muun aikuiskoulutuksen henkilöstön osaamisen parantaminen: Etusijalle asetetaan erityisesti hankkeet, joissa kehitetään henkilöstön osaamista, joka johtaa aikuiskoulutuksen tarjonnan, kohdentamisen ja vaikuttavuuden yleiseen parantamiseen. Tähän sisältyy aikuisopiskelijoiden aiempien tietojen ja taitojen arviointi, paremmat ja innovatiivisemmat opetusmenetelmät sekä aikuiskoulutushenkilöstön tukiroolin vahvistaminen haastavissa oppimistilanteissa olevien oppijoiden motivoimisessa, ohjaamisessa ja neuvonnassa.
  • Aikuiskoulutuksen laadunvarmistuksen parantaminen: Tässä painopisteessä tuetaan parempien laadunvarmistusmekanismien kehittämistä aikuiskoulutusta koskevia toimintapolitiikkoja ja sen tarjontaa varten. Tähän sisältyy erityisesti seurantamenetelmien kehittäminen ja siirtäminen aikuiskoulutuksen tuloksellisuuden mittaamiseksi ja aikuisopiskelijoiden edistymisen seuraamiseksi.
  • Tulevaisuuteen suuntaavien oppimiskeskusten kehittäminen: Tämän painopisteen tavoitteena on tukea paikallisia oppimisympäristöjä, edistää sosiaalista osallisuutta, kansalaistoimintaa ja demokratiaa sekä houkutella ja tarjota kaikille yhteisön jäsenille elinikäisiä ja koko elämän kattavia oppimismahdollisuuksia myös digitaaliteknologian avulla. Hankkeilla voitaisiin esimerkiksi kannustaa paikallisia oppimiskeskuksia, kirjastoja, kansalaisyhteiskuntaa ja laajempaa yhteisöä (kuten kansalaisjärjestöjä, paikallisviranomaisia sekä terveydenhuolto- ja kulttuurialaa) tekemään yhteistyötä, jotta kaikenikäiset aikuiset voisivat oppia elämänhallintataitoja ja avaintaitoja, joita selviytymis- ja sopeutumiskyky muutoksiin ja epävarmuuteen edellyttävät.
  • Erasmus+ -ohjelman tekeminen tunnetuksi kaikkien kansalaisten ja sukupolvien keskuudessa: Etusijalle asetetaan hankkeet, joilla luodaan ja edistetään ikääntyneiden henkilöiden koulutusmahdollisuuksia ja kokemustenvaihtoa eurooppalaisen identiteetin luomiseksi ja vahvistamiseksi.

Nuorisoalalla:

Etusijalle asetetaan toimet, joilla edistetään EU:n nuorisostrategian 2019–2027 keskeisiä aloja: nuorten osallistamista, yhdistämistä ja vaikutusmahdollisuuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään monialaisen yhteistyön vahvistamiseen, jotta voidaan lisätä synergiaa nuorten kannalta tärkeiden toiminta-alojen välillä, edistää nuorten osallistumista eri laajuudessa ja eri muodoissa ja tukea nuorten, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, aktiivista kansalaisuutta. Nuorisoalan erityisiä painopisteitä ovat muun muassa seuraavat:

  • Aktiivisen kansalaisuuden sekä nuorten aloitteellisuuden ja yrittäjähengen, myös yhteiskunnallisen yrittäjyyden, edistäminen: Tässä painopisteessä pyritään edistämään nuorten aktiivista kansalaisuutta erityisesti vapaaehtoistoiminnan ja solidaaristen toimien avulla ja siten vahvistamaan nuorten aloitteellisuutta etenkin sosiaalialalla ja tukemaan heidän yhteisöjään. Tähän painopisteeseen kuuluvilla hankkeilla voitaisiin myös edistää yrittäjähenkeä, luovaa oppimista ja sosiaalista yrittäjyyttä nuorten keskuudessa. Kulttuurien välinen vuoropuhelu, moninaisuuden tuntemus ja tunnustaminen sekä suvaitsevaisuuden edistäminen ovat avainasemassa tässä painopisteessä.
  • Nuorisotyön laadun parantaminen sekä innovoinnin ja tunnustamisen lisääminen: Tällä painopisteellä pyritään edistämään nuorisotyön sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista kaikilla tasoilla sekä tukemaan nuorisotyön laadun kehittämistä ja innovointia. Tähän sisältyy nuorisotyöntekijöiden valmiuksien kehittäminen heidän toimiessaan sekä verkossa että sen ulkopuolella ja tuki sellaisten menetelmien kehittämiselle ja jakamiselle, joilla voidaan tavoittaa syrjäytyneet nuoret, ehkäistä rasismia ja suvaitsemattomuutta nuorten keskuudessa ja käsitellä digitalisaation riskejä, mahdollisuuksia ja vaikutuksia.
  • Nuorten työllistyvyyden vahvistaminen: Tämän painopisteen tavoitteena on vahvistaa nuorten avaintaitoja ja perustaitoja. Nuorisoalalla on tärkeä rooli helpotettaessa nuorten siirtymistä nuorista aikuisiksi ja myös tuettaessa nuorten integroitumista työmarkkinoille. Toiminnot, joissa keskitytään lisäämään muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien nuorten (myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten) osallisuutta ja työllistettävyyttä kiinnittäen erityistä huomiota syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin sekä maahanmuuttotaustaisiin nuoriin, ovat keskeisessä asemassa tässä painopisteessä.
  • Nuorisopolitiikan, tutkimuksen ja käytännön välisten yhteyksien lujittaminen: Tässä painopisteessä käsitellään tarvetta vahvistaa nuorisoalan politiikan, tutkimuksen ja käytännön välisiä yhteyksiä, jotta voidaan hankkia parempaa näyttöä tarpeista ja helpottaa päätöksentekoa. Toiminnot, joilla edistetään tietämyksen lisäämistä nuorten tilanteesta ja nuorisopolitiikasta Euroopassa ja sen ulkopuolella, ovat tärkeitä tämän painopisteen kannalta.

Liikunnan ja urheilun alalla:

Etusijalle asetetaan kumppanuushankkeet, joilla edistetään keskeisten poliittisten asiakirjojen, kuten EU:n urheilualan työsuunnitelman (2021–2024) tai terveyttä edistävää liikuntaa koskevan neuvoston suosituksen, täytäntöönpanoa. Erityisiä painopisteitä liikunnan ja urheilun alalla ovat muun muassa seuraavat:

  • Liikuntaan ja urheiluun osallistumisen kannustaminen: Tämän painopisteen hankkeissa keskitytään pääasiassa a) terveyttä edistävää liikuntaa koskevan neuvoston suosituksen, liikuntaa koskevien EU:n suuntaviivojen ja terveellisiä elämäntapoja koskevan Tarton etenemissuunnitelman täytäntöönpanoon b) Euroopan urheiluviikkojen täytäntöönpanon tukemiseen c) urheilun ja liikunnan edistämiseen terveyden välineenä d) kaikenlaisten urheilun ja liikunnan harrastamiseen kannustavien toimintojen edistämiseen, mukaan lukien perinteiset urheilulajit ja pelit sekä sukupolvien välinen urheilu.
  • Rehellisyyden ja arvojen edistäminen liikunnassa ja urheilussa: Tämän painopisteen hankkeissa keskitytään pääasiassa a) dopingin käytön torjuntaan b) sopupelien ja korruption torjuntaan urheilussa c) hyvän hallintotavan parantamiseen liikunnan ja urheilun alalla ja d) liikunnan ja urheilun myönteisten arvojen edistämiseen.
  • Koulutuksen edistäminen liikunnassa ja urheilussa sekä niiden avulla: Tämän painopisteen hankkeissa keskitytään pääasiassa a) osaamisen kehittämisen tukemiseen liikunnassa ja urheilussa, b) urheilijoiden kaksoisurien edistämiseen c) valmennuksen ja henkilöstön laadun parantamiseen d) liikkuvuuden käyttöön pätevyyden parantamisen välineenä e) työllistyvyyden edistämiseen liikunnan ja urheilun avulla.
  • Väkivallan torjuminen ja rasismin, syrjinnän ja suvaitsemattomuuden kitkeminen urheilusta sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen torjuminen: Tämän painopisteen mukaisissa hankkeissa keskitytään pääasiassa sellaisen käyttäytymisen torjumiseen, jolla voi olla kielteinen vaikutus liikunnan ja urheilun harrastamiseen ja yleisemmin yhteiskuntaan. Hankkeilla edistetään kaikenlaisen syrjinnän torjuntaa ja edistetään tasa-arvoa, myös sukupuolten tasa-arvoa, liikunnassa ja urheilussa.
  1. EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1–16.

.foot {font-size: 0.8em; margin-left: 2.5em; border-top: 1px solid black;} table, td, tr{border: 1px solid black; cellpadding="1"; cellspacing="1";} table{margin-bottom: 30px;}