Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2022 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä. Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2022 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

Vaihe 2: Varmista, että hanke on ohjelman perusteiden mukainen

Hanketta suunnitellessaan ja ennen EU:n tuen hakemista osallistujaorganisaatioiden on tarkistettava, että hanke täyttää käsiteltäväksi ottamisen edellytykset sekä tukikelpoisuus-, valinta- ja myöntämisperusteet eivätkä poissulkemisperusteet koske sitä.

Käsiteltäväksi ottamisen edellytykset

Hakemukset on lähetettävä ehdotuspyynnössä mainittuun määräaikaan mennessä.

  • Toimeenpanoviraston hallinnoimien toimien osalta hakemukset on toimitettava sähköisesti rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin sähköisen toimitusjärjestelmän kautta: https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home. Hakemukset (liitteet ja todistusasiakirjat mukaan luettuina) on jätettävä toimitusjärjestelmässä olevia lomakkeita käyttäen. Hakemusten pituus on rajattu 40 sivuun haettaessa arvoltaan vähäisiä avustuksia (enintään 60 000 euroa) ja 70 sivuun muiden ehdotuspyyntöjen osalta. Arvioijat eivät ota huomioon nämä rajat ylittäviä sivuja.
  • Erasmus+ -ohjelman kansallisten toimistojen hallinnoimien toimien osalta hakemukset on toimitettava sähköisesti Erasmus+ -verkkosivustolla ja Erasmus+ -ohjelman kansallisten toimistojen verkkosivustoilla olevilla lomakkeilla.

Hakemusten on oltava luettavissa ja helposti saatavilla.

Hakemusten on oltava täydellisiä ja sisällettävä kaikki osat ja pakolliset liitteet. Hakemuksen määräajan umpeuduttua vain kirjoitus- tai laskuvirheitä voidaan korjata hallintoviraston pyynnöstä.  

Kelpoisuusperusteet

Kelpoisuusperusteilla määritetään, voiko hakija osallistua ehdotuspyyntöön ja jättää toimea koskevan ehdotuksen. Niitä sovelletaan hakijoihin ja toimintoihin, joita varten avustusta haetaan (esimerkiksi hankkeen ja/tai toimintojen tyyppi, toteutusaika, profiili ja/tai osallistujien lukumäärä).

Ollakseen tukikelpoinen hankkeen on täytettävä kaikki sen toimen kelpoisuusperusteet, jonka mukaisesti hakemus jätetään. Jos hanke ei hakuvaiheessa täytä kelpoisuusperusteita, se hylätään ilman jatkoarviointia. Jos toteutus- tai loppuraporttivaiheessa ilmenee, ettei perusteita ole täytetty, toimintoja voidaan pitää tukikelvottomina ja hankkeelle alun perin myönnetty EU:n avustus voidaan periä takaisin.

Erasmus+ -ohjelmaoppaan mukaisesti toteutettaviin eri toimiin sovellettavat erityiset kelpoisuusperusteet esitetään oppaan B-osassa.

Poissulkemisperusteet

Hakija ei saa osallistua Erasmus+ -ohjelman puitteissa järjestettäviin ehdotuspyyntöihin, jos se on jossakin seuraavista EU:n varainhoitoasetuksen 136–141 artiklassa tarkoitetuista tilanteista:

a) Hakija on tehnyt konkurssin, sen osalta on käynnistetty maksukyvyttömyys- tai likvidaatiomenettely, sen varoja hallinnoi selvitysmies tai tuomioistuin, sille on vahvistettu akordi, sen liiketoiminta on keskeytetty tai se on muun vastaavan, unionin oikeuden tai kansallisiin lakeihin perustuvan menettelyn alainen.

b) Lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että hakija on laiminlyönyt sovellettavan lainsäädännön mukaisen velvollisuutensa maksaa veroja tai sosiaaliturvamaksuja.

c) Lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että hakija on syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen rikkomalla sovellettavia lakeja tai määräyksiä tai ammattikuntansa eettisiä sääntöjä tai osallistumalla mihin tahansa muuhun virheelliseen toimintaan, joka vahingoittaa sen ammatillista uskottavuutta, jos kyseinen toiminta osoittaa vilpillistä aikomusta tai vakavaa laiminlyöntiä, mukaan lukien erityisesti jokin seuraavista:

i) väärien tietojen antaminen vilpillisesti tai tuottamuksellisesti, kun näitä tietoja vaaditaan sen tarkistamiseksi, ettei poissulkemisperusteita ole tai että kelpoisuus- tai valintaperusteet täyttyvät, tai oikeudellisen sitoumuksen täytäntöönpanossa

ii) sopimuksen tekeminen muiden henkilöiden tai yhteisöjen kanssa kilpailun vääristämiseksi

Iii) teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaaminen

iv) yritys vaikuttaa toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän päätöksentekoon ratkaisu- tai myöntämismenettelyn aikana

v) yritys saada luottamuksellisia tietoja, joiden avulla on mahdollista saada perusteettomia etuja ratkaisu- tai myöntämismenettelyssä.

d) Lainvoimaisessa tuomiossa on todettu, että hakija on syyllistynyt johonkin seuraavista:

i) petos, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371[1] 3 artiklassa ja 26 päivänä heinäkuuta 1995 annetulla neuvoston säädöksellä tehdyn yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen[2] 1 artiklassa;

ii) lahjuksen ottaminen tai antaminen, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin (EU) 2017/1371 4 artiklan 2 kohdassa, tai lahjuksen antaminen, sellaisena kuin se on määriteltynä 26 päivänä toukokuuta 1997 annetulla neuvoston säädöksellä[3] tehdyn, sellaisen lahjonnan torjumista, jossa on osallisena Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehiä, koskevan yleissopimuksen 3 artiklassa, tai neuvoston puitepäätöksen 2003/568/YOS[4] 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut menettelyt, tai korruptio sellaisena kuin se on määritelty muussa sovellettavassa lainsäädännössä;

iii) neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS[5] 2 artiklassa tarkoitetut rikollisjärjestöön liittyvät menettelyt;

iv) rahanpesu tai terrorismin rahoitus, sellaisina kuin niitä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849[6] 1 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa;

v) terrorismirikokset, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS[7] 1 artiklassa, tai terroritoimintaan liittyvät rikokset, sellaisina kuin ne on määritelty mainitun puitepäätöksen 3 artiklassa, tai mainitun puitepäätöksen 4 artiklassa tarkoitettu tällaisiin rikoksiin yllyttäminen, avunanto niihin tai niiden yritykseen;

vi) lapsityövoiman käyttö tai muut ihmiskauppaa koskevat rikokset, sellaisina kuin niitä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU[8] 2 artiklassa;

e) Talousarviosta rahoitetun oikeudellisen sitoumuksen täytäntöönpanossa on ollut hakijan puolelta merkittäviä puutteita keskeisten velvoitteiden täytäntöönpanossa, mikä on

i) johtanut oikeudellisen sitoumuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen

ii) johtanut sopimussakkojen soveltamiseen tai muihin sopimuksen mukaisiin seuraamuksiin tai

iii) havaittu tulojen ja menojen hyväksyjän, OLAFin tai tilintarkastustuomioistuimen suorittamien tarkastusten, tilintarkastusten tai tutkinnan yhteydessä;

f) Lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että hakija on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[9] 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun väärinkäytökseen.

g) Lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että hakija on perustanut eri lainkäyttöalueelle yhteisön tarkoituksena kiertää sellaisia vero- tai sosiaalilainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai muita lakisääteisiä velvoitteita lainkäyttöalueella, jolla yhteisön sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka sijaitsee.

h) Lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä on todettu, että yhteisö on perustettu g alakohdassa tarkoitetussa tarkoituksessa.

i) Jos lainvoimaista tuomiota ei ole annettu tai lopullista hallinnollista päätöstä ei ole tehty, hakija on jossakin edellä alakohdissa c, d, f, g ja h tarkoitetuista tilanteista, erityisesti seuraavien seikkojen perusteella:

i. tosiseikat, jotka on havaittu asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden osalta EPPOn, tilintarkastustuomioistuimen, OLAFin tai sisäisen tarkastajan suorittaman tarkastuksen taikka tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla suoritettavan muun tarkastuksen, tilintarkastuksen tai valvonnan yhteydessä

ii. muut kuin lopulliset hallinnolliset päätökset, joihin voi sisältyä ammattietiikkaa koskevien normien noudattamisen varmistamisesta vastaavan toimivaltaisen valvontaelimen toteuttamia kurinpitotoimia

iii. unionin varoja 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti hoitavien henkilöiden ja yhteisöjen päätöksissä tarkoitetut tosiseikat

iv. tiedot, jotka on toimittanut EU:n varainhoitoasetuksen 142 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti unionin varoja EU:n varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti hoitava yhteisö

v. komission päätökset unionin kilpailuoikeuden rikkomisista tai toimivaltaisen kansallisen viranomaisen päätökset unionin tai kansallisen kilpailuoikeuden rikkomisista

vi. EU:n toimielimen, toimiston, viraston tai elimen tulojen ja menojen hyväksyjän tekemät hylkäämispäätökset.

j) Jos asetuksen 135 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakija on jossakin seuraavista tilanteista:

i. Luonnollinen tai oikeushenkilö, joka kuuluu 135 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hakijan hallinto-, johto- tai valvontaelimeen tai jolla on valtuudet edustaa hakijaa, tehdä päätöksiä sen puolesta tai valvoa sitä, on yhdessä tai useammassa edellä c–h alakohdassa tarkoitetuista tilanteista.

ii. Asetuksen 135 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hakijan veloista rajoittamattomassa vastuussa oleva luonnollinen tai oikeushenkilö on yhdessä tai useammassa edellä a tai b alakohdassa tarkoitetuista tilanteista.

iii. Luonnollinen henkilö, joka on olennaisessa asemassa oikeudellisen sitoumuksen tekemisen tai täyttämisen kannalta, on yhdessä tai useammassa edellä c–h alakohdassa tarkoitetuista tilanteista.

 

Jos hakija on yhdessä edellä luetelluista hylkäämisen oikeuttavista tilanteista, sen tulisi ilmoittaa toimenpiteet, joihin se on ryhtynyt tilanteen korjaamiseksi, ja osoittaa siten luotettavuutensa. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi tekniset, organisatoriset ja henkilöstöhallinnon toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen, korvataan vahingot tai maksetaan sakot. Tämä ei koske tämän kohdan d alakohdassa tarkoitettuja tilanteita.

Jos edellä c–h alakohdissa tarkoitetuissa tapauksissa ei ole annettu lainvoimaista tuomiota tai tehty mahdollisesti lopullista hallinnollista päätöstä, kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto voi hylätä alustavasti hakijan osallistumisen ehdotuspyyntöön.

Jos toimen toteuttavalla hakijalla on sidosyhteisöjä, niitä koskevat samat poissulkemisperusteet kuin päähakijaa.

Hakija voidaan hylätä myöntämismenettelyssä, jos jokin menettelyyn osallistumista varten vaadittu vakuutus tai tieto osoittautuu vääräksi.

Kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto voi julkistaa internetsivustollaan seuraavat tiedot, jotka koskevat hylkäämistä ja edellä c–h alakohdissa tarkoitetuissa tapauksissa tarvittaessa määrättävää taloudellista seuraamusta:

a) kyseisen hakijan nimi

b) hylkäämiseen oikeuttava tilanne

c) hylkäämisen kesto ja/tai taloudellisen seuraamuksen määrä.

Poissulkemisperusteita sovelletaan kaikkiin hakijoihin kaikissa Erasmus+ -ohjelman toimissa. Todistaakseen, ettei mikään edellä mainituista tilanteista koske niitä, kaikkien EU:n avustuksen hakijoiden on annettava kunniansa ja omantuntonsa kautta vakuutus. Tämä vakuutus sisältyy hakulomakkeeseen tai on sen liitteenä.

Jos ehdotus jätetään kumppaniryhmän nimissä, edellä kuvattuja poissulkemisperusteita sovelletaan kaikkiin hankkeessa mukana oleviin jäseniin.

Varainhoitoasetuksen 136 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 138 artiklan 1 kohdan mukaisesti taloudellisia seuraamuksia voidaan määrätä sellaiselle EU:n varojen saajalle, jonka kanssa on tehty oikeudellinen sitoumus ja jonka osalta EU:n rahoittaman oikeudellisen sitoumuksen noudattamisessa on ollut merkittäviä puutteita keskeisten velvoitteiden täytäntöönpanon osalta.

Komissio katsoo lisäksi, että seuraavat yhteisöt voivat olla tämän ohjelmaoppaan mukaisesti toteutettavien toimien osalta jäävejä eivätkä siksi ehkä voi osallistua ohjelmaan:

  • Kansalliset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa kansallisia toimistoja ja Erasmus+ ohjelman toimeenpanoa maassaan, eivät voi hakea tukea toimesta, jota jonkin maan kansallinen toimisto hallinnoi, tai osallistua tällaiseen toimeen, mutta ne voivat jättää hakemuksen osallistumisesta (hakijoina tai kumppaneina) toimeenpanoviraston tai koulutuksen ja kulttuurin pääosaston hallinnoimiin toimiin, ellei tätä ole nimenomaisesti suljettu pois kyseisen toimen osalta (katso oppaan B-osa).
  • Kansalliset toimistot (oikeushenkilöt, joilla ei ole muuta toimintaa) tai kansalliset toimistot, jotka ovat sellaisten oikeushenkilöiden osastoja, jotka hoitavat muitakin kuin kansallisten toimistojen tehtäviä, eivät voi hakea tukea tämän oppaan mukaisesti toteutettavasta toimesta eivätkä osallistua sellaiseen.
  • Rakenteet ja verkostot, jotka on erikseen nimetty tai osoitettu Erasmus+ -ohjelmassa tai jossakin Erasmus+ -ohjelman toimeenpanemiseksi hyväksytyssä komission vuotuisessa toimintaohjelmassa saamaan komissiolta rahoitusta Erasmus+ -ohjelman toimeenpanon yhteydessä ja jotka toimivat saman oikeushenkilön alaisuudessa kuin kansallinen toimisto, eivät voi hakea tukea minkään maan Erasmus+ -ohjelman kansallisen toimiston hallinnoimasta toimesta tai osallistua tällaiseen toimeen. Ne voivat kuitenkin jättää hakemuksen osallistumisesta (hakijoina tai kumppaneina) toimeenpanoviraston tai koulutuksen ja kulttuurin pääosaston hallinnoimiin toimiin, ellei tätä ole nimenomaisesti suljettu pois kyseisen toimen osalta (katso oppaan B-osa). Ennen kuin niille myönnetään avustus tai niiden kanssa tehdään sopimus, niiden on kyettävä osoittamaan, ettei niillä ole eturistiriitoja joko toteuttamiensa varotoimien ansiosta tai koska niiden sisäisessä organisaatiossa edut on erotettu selkeästi toisistaan. Lisäksi niiden on ilmoitettava kustakin EU:n tukemasta toimesta tai toiminnosta aiheutuvat kustannukset ja tulot. Päätöksen siitä, onko tosiasiallisesta eturistiriidattomuudesta annettu riittävät vakuudet, tekee omalla vastuullaan toimeenpanovirasto tai koulutuksen ja kulttuurin pääosasto sen mukaan, kumpaan hakemus jätetään.
  • Oikeushenkilöt, joiden alaisuudessa toimii Erasmus+ -ohjelman kansallinen toimisto mutta joilla on muuta toimintaa, joka kuuluu tai ei kuulu Erasmus+ -ohjelman tehtäväkenttään, tai näihin oikeushenkilöihin sidoksissa olevat oikeushenkilöt eivät voi hakea tukea toimesta, jota jonkin maan kansallinen toimisto hallinnoi, tai osallistua tällaiseen toimeen. Ne voivat kuitenkin jättää hakemuksen osallistumisesta toimeenpanoviraston tai koulutuksen ja kulttuurin pääosaston hallinnoimiin toimiin, ellei tätä ole nimenomaisesti suljettu pois kyseisen toimen osalta (katso oppaan B-osa). Ennen kuin niille myönnetään avustus tai niiden kanssa tehdään sopimus, niiden on kuitenkin kyettävä osoittamaan, ettei niillä ole eturistiriitoja joko toteuttamiensa varotoimien ansiosta tai koska niiden sisäisessä organisaatiossa edut on erotettu selkeästi toisistaan (esimerkiksi vähintään erillinen kirjanpito, erilliset raportointi- ja päätöksentekolinjat ja toimenpiteet, joilla estetään pääsy luottamuksellisiin tietoihin). Lisäksi niiden on ilmoitettava kustakin EU:n tukemasta toimesta tai toiminnosta aiheutuvat kustannukset ja tulot. Päätöksen siitä, onko tosiasiallisesta jäävittömyydestä annettu riittävät vakuudet, tekee omalla vastuullaan se taho, johon hakemus jätetään.

Valintaperusteet

Valintaperusteiden avulla kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto voi arvioida hakijan taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä toteuttaa ehdottamansa hanke.

Taloudelliset edellytykset

Taloudelliset edellytykset tarkoittavat, että hakijalla on kestävät ja riittävät rahoituslähteet, jotta se kykenee jatkamaan toimintaansa koko hankkeen toteuttamisen tai tuetun tilikauden ajan ja osallistumaan hankkeen rahoitukseen.

Taloudellisia edellytyksiä ei tarkisteta

  • julkisyhteisöiltä, ei myöskään jäsenvaltioiden organisaatioilta[10];
  • kansainvälisiltä järjestöiltä
  • jos haettu avustuksen määrä on enintään 60 000 euroa.

Jos EU:n avustusta koskeva hakemus on määrältään enintään 60 000 euroa ja hakijana on muu kuin jokin edellä mainittu yhteisö, hakijan on annettava kunniansa ja omantuntonsa kautta vakuutus, jonka mukaan niillä on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseen. Vakuutus sisältyy hakulomakkeeseen.

Jos EU:n avustusta koskeva hakemus on määrältään yli 60 000 euroa ja hakijana on muu kuin jokin edellä mainittu yhteisö, hakijan on kunnian ja omantunnon kautta annetun vakuutuksen lisäksi toimitettava rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin / järjestöjen rekisteröintijärjestelmän kautta seuraavat asiakirjat:

    • hakijan tuloslaskelma
    • tase viimeksi päättyneeltä tilikaudelta
    • muut pyydetyt asiakirjat.

Toimeenpanoviraston hallinnoimien toimien osalta lisätietoja on asiakirjassa ”Oikeussubjektin vahvistamista, oikeussubjektin edustajan (LEAR) nimeämistä ja taloudellisten valmiuksien arviointia koskevat säännöt”: https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/common/guidance/rules-lev-lear-fca_fi.pdf

Jos hakemus koskee yli 750 000 euron avustusta, hakijaa voidaan vaatia toimittamaan edellä mainittujen tietojen lisäksi ulkopuolisen hyväksytyn tilintarkastajan laatima tilintarkastuskertomus. Kertomuksessa hyväksytään tilit viimeisimmältä tilikaudelta, jolta ne ovat käytettävissä.

Yhteisöt, jotka eivät voi toimittaa edellä mainittuja asiakirjoja, koska ne ovat vasta perustettuja, voivat korvata ne arvioiduilla tai toteutuneilla taloudellisilla tiedoilla tai hakijan taloudellisten riskien varalta ottamaa vakuutusta koskevalla ilmoituksella.

Hakijoiden on ladattava nämä asiakirjat rahoitus- ja tarjouskilpailuportaaliin / järjestöjen rekisteröintijärjestelmään joko rekisteröityessään (katso edellä kohta ”Vaihe 1: Rekisteröi organisaatio”) tai kun EU:n validointiyksiköt pyytävät hakijaa toimittamaan tarvittavat tositteet. Keskitettyjen toimien osalta tämä pyyntö lähetetään kummankin järjestelmän viestintäjärjestelmän kautta.

Jos kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto epäilee kumppanikonsortion puolesta jätettyjä ehdotuksia käsitellessään konsortion taloudellisia edellytyksiä, sen olisi tehtävä riskinarviointi, jonka perusteella kaikilta konsortioon osallistuvilta organisaatioilta voidaan pyytää edellä mainitut asiakirjat. Tämä ei ole riippuvaista avustuksen määrästä.

Jos kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto katsoo näiden asiakirjojen perusteella, että hakijan vaaditut taloudelliset edellytykset ovat heikot, se voi

  • pyytää lisätietoja
  • vaatia laajempaa taloudellista vastuuta eli kaikkien edunsaajien yhteisvastuuta tai sidosyhteisöjen yhteisvastuuta
  • päättää myöntää ennakkomaksun, joka maksetaan erissä
  • päättää myöntää (yhden tai useamman) ennakkomaksun, jolla on pankkitakaus
  • päättää olla myöntämättä ennakkomaksua.

Jos taloudelliset edellytykset katsotaan riittämättömiksi, ehdotus hylätään.

Toiminnalliset edellytykset

Toiminnallisilla edellytyksillä tarkoitetaan, että hakijalla on riittävä ammatillinen osaaminen ja pätevyys ehdotetun hankkeen toteuttamiseen. Hakijoilla on oltava tarvittava asiantuntemus, pätevyys ja resurssit toteuttaakseen hankkeet menestyksellisesti ja hoitaakseen oman osuutensa (muun muassa riittävä kokemus vastaavankokoisista ja -luonteisista hankkeista). Julkisoikeudelliset yhteisöt, jäsenvaltioiden järjestöt ja kansainväliset järjestöt on vapautettu toiminnallisten valmiuksien tarkastuksesta.

Kansallisille toimistoille jätetyt hakemukset:

Hakijoiden on vakuutettava kunnian ja omantunnon kautta täyttävänsä hankkeen toteuttamisen toiminnalliset edellytykset. Jos hakulomakkeessa sitä vaaditaan ja jos avustus on enemmän kuin 60 000 euroa, hakijoiden on toimitettava hankkeen avainhenkilöiden ansioluettelot osoittaakseen, että näillä on hankkeeseen soveltuva työkokemus, tai muita asiakirjoja, kuten

  • luettelo pääasiallisen työryhmän asiaan liittyvistä julkaisuista
  • täydellinen luettelo aiemmista hankkeista tai suoritetuista toiminnoista, jotka liittyvät asianomaiseen politiikan alaan tai tiettyyn toimeen.

Lisäksi aikuiskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen ja nuorisoalan akkreditointien hakijoilla on oltava vähintään kahden vuoden kokemus toimintojen toteuttamisesta voidakseen hakea akkreditointia. Kokemus aikaisemmista julkisyhteisöjen (esimerkiksi koulut tai koulutuskeskukset) sulautumisista tai vastaavista rakennemuutoksista otetaan huomioon tässä lausekkeessa tarkoitettuna asianmukaisena kokemuksena.

Liikkuvuuskonsortion koordinaattorien osalta: Hakijaorganisaation on pystyttävä koordinoimaan konsortiota ehdotetun Erasmus-suunnitelman, konsortion tarkoituksen, suunnitellun tehtävänjaon ja Erasmus-laatustandardien mukaisesti (Erasmus-laatustandardit ovat saatavissa Europa-verkkosivustolla: https://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/sites/erasmusplus2/files/eac-a02-2020-quality-standards.pdf).

Edellä esitetyt ehdot todennetaan hakemuksen (huomioon otetaan myös tiedot hakijan aiemmasta osallistumisesta vuosien 2014–2020 Erasmus+ -ohjelmaan) sekä organisaatioiden rekisteröintijärjestelmään toimitettujen asiakirjojen perusteella. Hakijat, jotka eivät täytä hakulomakkeessa vaadittuja tietoja, voidaan hylätä tällä perusteella.

Toimeenpanovirastolle jätetyt hakemukset:

Toiminnalliset edellytykset arvioidaan rinnakkain laatua koskevan kriteerin kanssa hakijoiden ja heidän hankeryhmiensä pätevyyden ja kokemuksen perusteella, mukaan lukien toiminnalliset resurssit (henkilö-, tekniset ja muut resurssit).

Hakijoilla katsotaan olevan riittävät toiminnalliset edellytykset, jos ehdotuspyynnössä asetetut niitä koskevat vaatimukset täyttyvät.

Hakijoiden on osoitettava edellytyksensä antamalla seuraavat tiedot hakulomakkeessa (osa B):

  • hankkeen hallinnoinnista ja toteuttamisesta vastaavan henkilöstön yleiset profiilit (pätevyys ja kokemus)
  • kuvaus konsortioon osallistuvista toimijoista
  • luettelo EU:n rahoittamista hankkeista neljän edellisen vuoden ajalta.

Kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto voi pyytää täydentäviä asiakirjoja hakemukseen sisältyvien tietojen todentamiseksi.

Arviointikriteerit

Kansallinen toimisto tai toimeenpanovirasto voi arviointikriteerien avulla arvioida Erasmus+ ‑ohjelman puitteissa haettujen hankkeiden laatua.

Ehdotukset, jotka ylittävät sekä myöntämisperusteisiin liittyvien yksittäisten osa-alueiden pisterajan että laatua koskevan kokonaispisterajan, otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä (ehdotuspyynnön käytettävissä olevan budjetin rajoissa). Muut ehdotukset hylätään.

Erasmus+ -ohjelmaoppaan mukaisesti toteutettaviin eri toimiin sovellettavat arviointikriteerit esitetään kokonaisuudessaan kunkin toimen kohdalla oppaan B-osassa.

  1. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin, EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29.

  2. EYVL C 316, 27.11.1995, s. 48.

  3. EYVL C 195, 25.6.1997, s. 1.

  4. Neuvoston puitepäätös 2003/568/YOS, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2003, lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla (EUVL L 192, 31.7.2003, s. 54).

  5. Neuvoston puitepäätös 2008/841/YOS, tehty 24 päivänä lokakuuta 2008, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta (EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42).

  6. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

  7. Neuvoston puitepäätös 2002/475/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, terrorismin torjumisesta (EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3).

  8. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).

  9. Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta, (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

  10. Julkisyhteisöillä, myös kouluilla, korkeakouluilla sekä koulutus-, nuoriso- ja urheilualan organisaatioilla, jotka ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saaneet yli 50 prosenttia vuosituloistaan julkisista lähteistä, katsotaan olevan riittävät taloudelliset, ammatilliset ja hallinnolliset valmiudet tämän ohjelman mukaisten toimien toteuttamiseksi.