Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport

Tällä verkkosivulla ei ole vielä otettu huomioon vuoden 2022 Erasmus+ ‑ohjelmaoppaan sisältöä. Voit kuitenkin ladata koko vuoden 2022 oppaan valitsemallasi kielellä pdf-muodossa tämän sivun oikeassa reunassa olevan ”Download”-painikkeen kautta.

Kapasiteetin vahvistaminen nuorisoalalla

Kapasiteetin vahvistamishankkeet ovat kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jotka perustuvat monenvälisiin kumppanuuksiin ohjelma- ja kumppanimaissa nuorisoalalla toimivien organisaatioiden välillä. Niiden tavoitteena on tukea kansainvälistä yhteistyötä ja toimintapoliittisia linjauksia koskevaa vuoropuhelua nuorten ja epävirallisen oppimisen alalla ja edistää sosioekonomista kehitystä ja nuorisojärjestöjen ja nuorten kestävää hyvinvointia.

Ohjelmatoimen tavoitteet

Toimen tavoitteena on

  • vahvistaa nuorten kanssa virallisen oppimisen ulkopuolella työskentelevien organisaatioiden valmiuksia
  • edistää epävirallisia oppimistoimintoja kumppanimaissa erityisenä kohderyhmänä nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia; tarkoituksena on parantaa valmiuksien tasoa ja varmistaa nuorten aktiivinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan
  • tukea nuorisotyön kehittämistä kumppanimaissa ja parantaa sen laatua ja tunnustamista
  • edistää epävirallisen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden järjestelmien ja ohjelmien kehittämistä, testaamista ja käynnistämistä kumppanimaissa
  • edistää EU:n nuorisostrategian (2019–2027), muun muassa 11 eurooppalaisen nuorisotavoitteen, täytäntöönpanoa
  • edistää yhteistyötä maailman eri alueiden välillä yhteisten aloitteiden avulla
  • lisätä synergiaa ja täydentävyyttä virallisten koulutusjärjestelmien ja/tai työmarkkinoiden kanssa.

 

Aihealueet/erityistavoitteet

Ehdotuksissa olisi keskityttävä yhteen tai useampaan seuraavista aihealueista:

  • poliittinen osallistuminen ja vuoropuhelu päätöksentekijöiden kanssa
  • muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien nuorten osallisuus
  • demokratia, oikeusvaltioperiaate ja arvot
  • nuorten voimaannuttaminen/osallistuminen/työllistyvyys
  • rauha ja konfliktin jälkeinen sovittelu
  • ympäristö ja ilmasto
  • syrjinnän torjunta ja sukupuolten tasa-arvo
  • digitaaliset ja yrittäjyystaidot.

Toiminnot

Ehdotettujen toimintojen on liityttävä suoraan toimen yleisiin tavoitteisiin ja erityistavoitteisiin eli niiden on vastattava yhtä tai useampaa edellä mainittua aihealuetta ja ne on eriteltävä koko hankkeen toteutusajan kattavassa hankekuvauksessa. Tämän kansainvälisen maailmanlaajuisen toimen yhteydessä hankkeiden toiminnoissa on keskityttävä nuorisojärjestöjen ja nuorten kapasiteetin kehittämiseen ja vahvistamiseen pääasiassa toimen piiriin kuuluvissa kumppanimaissa.

Rahoitettavissa hankkeissa voidaan yhdistellä monia erilaisia yhteistyö-, vaihto-, viestintä- ja muita toimintoja, joilla

  • edistetään toimintapoliittisia linjauksia koskevaa vuoropuhelua, yhteistyötä, verkostoitumista ja käytäntöjen vaihtoa
  • edistetään strategista yhteistyötä nuorisojärjestöjen ja viranomaisten välillä erityisesti tukikelpoisissa kumppanimaissa
  • edistetään yhteistyötä nuorisojärjestöjen ja koulutusalalla toimivien järjestöjen sekä työmarkkinoiden organisaatioiden välillä
  • vahvistetaan nuorisovaltuustojen, nuorisofoorumien sekä nuorisoalasta vastaavien paikallisten, alueellisten ja valtion viranomaisten kapasiteettia erityisesti tukikelpoisissa kumppanimaissa
  • kohennetaan nuorisojärjestöjen johtamis-, hallinto- ja innovointivalmiuksia, johtajuutta ja kansainvälistymistä erityisesti tukikelpoisissa kumppanimaissa
  • tuetaan tiedotus- ja valistuskampanjoiden laatimista sekä tiedotus-, viestintä- ja tietovälineiden kehittämistä
  • autetaan kehittämään nuorisotyön menetelmiä, välineitä ja materiaaleja
  • luodaan uusia nuorisotyön toteutusmuotoja ja tarjotaan koulutusta ja tukea helpotetaan epäviralliseen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta.

Esimerkkejä toiminnoista ovat muun muassa seuraavat:

  • nuorisotyöntekijöiden ja kouluttajien yhteiskunnallis-ammatillisen kehittämisen välineiden ja menetelmien kehittäminen
  • epävirallisten oppimismenetelmien, etenkin medialukutaidon ja muiden valmiuksien hankintaa tai parantamista koskevien menetelmien, kehittäminen
  • uudenlaisten käytännöllisten koulutusohjelmien ja aitojen yhteiskunnallisten tilanteiden simulointien kehittäminen
  • nuorisotyön uusien muotojen kehittäminen, erityisesti avoimen ja joustavan oppimisen, virtuaaliliikkuvuuden ja avointen oppimisresurssien strateginen käyttö sekä tietoteknisten välineiden parempi hyödyntäminen
  • tapahtumien, seminaarien ja työpajojen järjestäminen ja hyvien käytäntöjen vaihto yhteistyötä, verkostoitumista, tietoisuuden lisäämistä ja vertaisoppimista varten
  • nuorten ja/tai nuorisotyöntekijöiden liikkuvuustoimien järjestäminen kumppanuushankkeessa kehitettyjen välineiden ja menetelmien testaamiseksi. Huomaa, että liikkuvuustoimien on oltava toissijaisia toimen päätavoitteisiin nähden ja niiden on oltava olennaisia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuettava sitä.

Hankkeen perustaminen

Nuorisoalan kapasiteetinvahvistamishanke koostuu neljästä vaiheesta, jotka alkavat jo ennen kuin hanke-ehdotus on valittu rahoitettavaksi[1]. Nämä vaiheet ovat 1) hankkeen yksilöinti ja käynnistäminen, 2) hankkeen valmistelu ja suunnittelu, 3) hankkeen toteutus ja toimintojen seuranta ja 4) hankkeen tarkastelu ja vaikutusten arviointi.

Osallistujaorganisaatioilla ja toimintoihin osallistujilla olisi oltava aktiivinen rooli kaikissa näissä vaiheissa, sillä tämä tehostaa heidän oppimiskokemustaan.

  • Yksilöinti ja käynnistäminen: Yksilöidään ehdotuspyynnön yhteydessä ongelma, tarve tai mahdollisuus, johon hankeidealla voidaan vastata. Yksilöidään keskeiset toimet ja tärkeimmät tuotokset, joita hankkeesta voidaan odottaa. Kartoitetaan asiaankuuluvat sidosryhmät ja mahdolliset kumppanit. Laaditaan hankkeen tavoite tai tavoitteet. Varmistetaan hankkeen yhdenmukaisuus osallistujaorganisaatioiden strategisten tavoitteiden kanssa. Suoritetaan alustavaa suunnittelua, jotta hanke saa hyvän alun, ja kootaan tiedot, joita tarvitaan seuraavaan vaiheeseen jatkamiseksi jne.
  • Valmistelu ja suunnittelu: Täsmennetään hankkeen laajuus ja asianmukainen lähestymistapa. Hahmotellaan selkeästi ehdotetut menetelmät, joilla varmistetaan hankkeen tavoitteiden ja toimintojen johdonmukaisuus. Päätetään hankkeeseen liittyvien tehtävien aikataulusta. Arvioidaan tarvittavat resurssit ja suunnitellaan hanketta yksityiskohtaisemmin esimerkiksi tarvearvioinnin avulla. Määritellään järkevät tavoitteet ja vaikutusindikaattorit (joiden olisi oltava tarkasti määriteltyjä, mitattavissa ja toteutettavissa olevia, relevantteja ja ajallisesti määrättyjä). Yksilöidään hankkeen tulokset ja oppimistulokset. Laaditaan työohjelma ja arvioitu kokonaistalousarvio ja määritellään toimintojen muodot ja odotetut vaikutukset. Laaditaan hankkeen toteutussuunnitelma sekä järkevä ja realistinen viestintäsuunnitelma, mukaan lukien hankkeiden hallinnointiin, seurantaan, laadunvalvontaan, raportointiin ja tulosten levittämiseen liittyvät strategiset näkökohdat. Määritellään käytännön järjestelyt ja vahvistetaan suunniteltujen toimintojen kohderyhmä tai kohderyhmät. Tehdään sopimukset kumppaneiden kanssa, laaditaan ehdotus jne.
  • Toteutus ja toimintojen seuranta: Toteutetaan hanke suunnitelmien mukaisesti ja täytetään raportointi- ja viestintävaatimukset. Seurataan käynnissä olevia toimintoja ja arvioidaan hankkeiden tuloksellisuutta hankesuunnitelmiin verrattuna. Yksilöidään ja toteutetaan korjaavia toimia, joilla puututaan poikkeamiin suunnitelmista sekä ongelmiin ja riskeihin. Tunnistetaan poikkeamat asetetuista laatustandardeista ja toteutetaan korjaavia toimenpiteitä jne.
  • Tarkastelu ja vaikutusten arviointi: Arvioidaan hankkeen tuloksellisuutta suhteessa sen tavoitteisiin ja toteutussuunnitelmiin. Arvioidaan toimintoja ja niiden vaikutuksia eri tasoilla, jaetaan ja hyödynnetään hanketuloksia jne.

Horisontaaliset näkökohdat, jotka on otettava huomioon hankkeen suunnittelussa:

Muodollisten perusteiden täyttämisen ja kaikkien hankekumppanien kanssa perustettavien kestävien yhteistyöjärjestelyjen lisäksi seuraavat seikat voivat osaltaan lisätä kapasiteetinvahvistamishankkeiden vaikuttavuutta ja laadullista toteutusta hankkeen eri vaiheissa. Hakijoita kehotetaan ottamaan nämä mahdollisuudet ja ulottuvuudet huomioon hankkeita suunnitellessaan.

Ympäristökestävyys

Hankkeet olisi suunniteltava ympäristöystävällisesti ja niiden kaikkiin osiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä. Organisaatioiden ja osallistujien olisi hanketta suunnitellessaan sovellettava ympäristöystävällistä lähestymistapaa, jolla kaikkia hankkeessa mukana olevia kannustetaan keskustelemaan ja oppimaan ympäristöasioista ja pohtimaan, mitä eri tasoilla on tehtävissä, sekä autetaan organisaatioita ja osallistujia keksimään vaihtoehtoisia vihreämpiä tapoja hanketoimintojen toteuttamiseksi.

Osallisuus ja moninaisuus

Erasmus+ ‑ohjelman kaikissa toimissa pyritään edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumismahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näiden periaatteiden toteuttamiseksi on laadittu osallisuus- ja moninaisuusstrategia, jonka avulla pyritään saavuttamaan paremmin vaihtelevammista lähtökohdista tulevia ja erityisesti muita vähemmän mahdollisuuksia omaavia osallistujia, joilla on eurooppalaisiin hankkeisiin osallistumista haittaavia esteitä. Organisaatioiden olisi suunniteltava helposti saavutettavia ja osallistavia hanketoimintoja ottaen huomioon muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien osallistujien näkemykset ja ottamalla heidät mukaan päätöksentekoon koko prosessin ajan.

Digitaalinen ulottuvuus

Virtuaalinen yhteistyö ja kokeilut virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuuksilla ovat keskeisen tärkeitä seikkoja hankkeiden onnistumisen kannalta. Hankkeissa kehotetaan painokkaasti käyttämään etenkin Euroopan nuorisoportaalia ja EU:n nuorisostrategia-alustaa yhteistyöhön ennen hankkeen toimintoja, niiden aikana ja niiden jälkeen.

Yhteiset arvot, kansalaistoiminta ja osallistuminen

Hankkeilla tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja eettisiä periaatteita ja edistetään sosiaalisten ja kulttuurienvälisten taitojen, kriittisen ajattelun ja medialukutaidon kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä Euroopan unionin tilanteesta maailmassa.

Mitkä perusteet on täytettävä, jotta voi hakea nuorisoalan kapasiteetinvahvistamishankkeita?

Kelpoisuusperusteet

Saadakseen Erasmus+ -avustusta nuorisoalan kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevien hanke-ehdotusten on täytettävä seuraavat perusteet:

Kuka voi hakea?

Seuraavat organisaatiot voivat olla mukana koordinaattorina:

  • nuorisoalalla toimivat kansalaisjärjestöt (mukaan lukien eurooppalaiset nuorisoalan kansalaisjärjestöt ja kansalliset nuorisoneuvostot)
  • paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset viranomaiset.

Organisaatio tekee hakemuksen kaikkien hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden puolesta, ja sen on oltava laillisesti sijoittautunut johonkin Erasmus+ -ohjelmamaahan ja sijaittava siinä.

Minkä tyyppiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin?

Erasmus+ -ohjelman ohjelmamaahan tai kumppanimaahan[2] sijoittautuneet julkiset tai yksityiset organisaatiot sidosyhteisöineen, jotka työskentelevät nuorten parissa tai nuorten hyväksi virallisten yhteyksien ulkopuolella.

Tällaisia organisaatioita voivat olla esimerkiksi seuraavat:

  • voittoa tavoittelematon organisaatio, yhdistys tai kansalaisjärjestö (myös eurooppalainen nuorisoalan kansalaisjärjestö)
  • kansallinen nuorisoneuvosto
  • paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset viranomaiset
  • oppilaitokset tai tutkimuslaitokset
  • säätiöt.

Niihin voivat kuulua myös julkiset tai yksityiset yritykset (pienet, keskisuuret tai suuret yritykset, myös yhteiskunnalliset yritykset). Vaikka tämä toimi kohdistuu ensisijaisesti järjestöihin, kansalaisjärjestöihin ja yleisemmin voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin, mutta voittoa tavoittelevat organisaatiot voivat osallistua toimintaan, jos hankkeen osoitetaan tuottavan selvää lisäarvoa. Jos tavoitteena on kapasiteetin vahvistaminen, koordinointitehtäviä voivat kuitenkin hoitaa vain voittoa tavoittelemattomat organisaatiot.

Osallistujaorganisaatioiden määrä ja profiili

Kapasiteetinvahvistamishankkeet ovat ohjelmamaiden välisiä, ja niihin osallistuu vähintään kaksi organisaatiota kahdesta eri ohjelmamaasta ja kaksi organisaatiota vähintään yhdestä tukikelpoisesta kumppanimaasta (eli vähintään neljä organisaatiota vähintään kolmesta maasta).

Ohjelmamaiden organisaatioiden määrä ei saa olla suurempi kuin kumppanimaiden organisaatioiden määrä.

Toiminnon tapahtumapaikka

Toiminnon on tapahduttava siihen osallistuvien organisaatioiden sijaintimaissa, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka liittyvät toimen tavoitteisiin.

Jos se on hankkeen tavoitteiden tai toteutuksen kannalta perusteltua,

    • toimintoja voidaan toteuttaa myös jossain Euroopan unionin toimielinten toimipaikassa, vaikka hankkeessa ei ole osallistujaorganisaatioita toimielimen isäntämaasta
    • toiminnot, joihin liittyy tulosten jakamista ja tunnetuksi tekemistä, voidaan toteuttaa myös ohjelma- tai kumppanimaissa järjestettävissä ohjelmamaiden välisissä tapahtumissa/konferensseissa.

Hankkeen kesto

Kapasiteetinvahvistamishankkeet voivat kestää kaksi tai kolme vuotta. Kesto on valittava hakuvaiheessa hankkeen tavoitteen ja niiden toimintojen tyypin perusteella, joita hankkeessa on sen elinkaaren aikana tarkoitus toteuttaa.

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoon (EACEA).

Pyynnön tunniste: ERASMUS-YOUTH-2021-CB

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 1. heinäkuuta klo 17.00 (Brysselin aikaa).

Muut perusteet

Kukin hakija voi jättää hakuaikaa kohden vain yhden hakemuksen. Jos sama hakija jättää useamman kuin yhden hakemuksen, vain ensimmäiseksi jätetty hakemus otetaan huomioon ja muut hakemukset hylätään automaattisesti.

Hakijaorganisaatioiden arvioinnissa otetaan huomioon sovellettavat poissulkemis- ja valintaperusteet. Lisätietoja on oppaan C-osassa.

Odotettu vaikutus

Avustusta saavien hankkeiden on osoitettava tuottavan odotetun vaikutuksensa siten, että

  • niillä edistetään EU:n nuorisostrategian 2019–2027 osallistamista, yhdistämistä ja vaikutusmahdollisuuksia koskevia painopisteitä
  • ne perustuvat eurooppalaisten nuorisotavoitteiden, nuorisovuoropuhelun ja muiden nuorisoalan hankkeiden tuloksiin
  • niillä parannetaan nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan aktiivisen kansalaisuuden ja päätöksentekijöiden kanssa toimimisen osalta (esimerkiksi vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, uudet taidot ja nuorten osallistuminen hankkeiden suunnitteluun) erityisesti tukikelpoisissa kumppanimaissa
  • niillä parannetaan nuorten yrittäjyys- ja innovointivalmiuksia kumppanimaissa
  • niillä vahvistetaan nuorisoalan kapasiteettia tehdä osallistujamaiden välistä työtä osallistavasti, solidaarisesti ja kestäväpohjaisesti
  • niillä tehdään tunnetuksi ja edistetään osallistujamaiden välistä oppimista ja yhteistyötä nuorten ja päätöksentekijöiden välillä erityisesti tukikelpoisissa kumppanimaissa
  • niillä kehitetään nykyisiä käytäntöjä ja toimintaa kumppanuushanketta laajemmin muun muassa hyödyntämällä digitaalisia keinoja, joiden avulla voidaan pitää yhteyttä myös syrjäisillä ja eristyneillä alueilla
  • niissä yhdistetään tulokset paikallisiin yhteisöihin, luodaan työmahdollisuuksia ja edistetään innovatiivisia ideoita, joita voitaisiin toistaa ja laajentaa muissa toimintaympäristöissä kumppanimaissa
  • niissä osoitetaan muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien kohderyhmien ja henkilöiden osallisuus ja saavutettavuus kumppanimaissa
  • niillä kehitetään uusia välineitä ja epävirallisia oppimismenetelmiä, erityisesti osaamisen hankkimista/parantamista edistäviä menetelmiä, muun muassa medialukutaitoa koskevia innovatiivisia käytäntöjä, erityisesti tukikelpoisissa kumppanimaissa
  • niiden tuloksia levitetään tehokkaasti ja houkuttelevasti nuorisojärjestöissä mukana olevien nuorten keskuudessa.

Arviointikriteerit

Hankkeen relevanssi

(enintään 30 pistettä)

  • Ehdotuksen relevanssi toimen tavoitteiden kannalta.
  • Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:
  • Tavoitteet on määritelty selkeästi ja realistisesti ja ne liittyvät osallistujaorganisaatioiden ja kohderyhmien kannalta merkityksellisiin asioihin.
  • Hakemus on innovatiivinen ja/tai täydentää osallistujaorganisaatioiden aiemmin toteuttamia muita hankkeita.
  • Kapasiteetinvahvistamistoiminnot on määritelty selkeästi, ja niillä pyritään vahvistamaan osallistujaorganisaatioiden kapasiteettia.
  • Hankkeessa on mukana nuoria, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu

(enintään 30 pistettä)

  • Työohjelman selkeys, kattavuus ja laatu, mukaan lukien asianmukaiset valmistelu-, toteutus-, seuranta-, arviointi- ja tulostenlevitysvaiheet.
  • Tunnistettuihin tarpeisiin vastaamiseksi ehdotetun menetelmän asianmukaisuus ja laatu.
  • Hankkeen tavoitteiden ja ehdotettujen toimintojen keskinäinen johdonmukaisuus.
  • Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia.
  • Ehdotettujen epävirallisen oppimisen menetelmien laatu.
  • Osallistujien oppimistulosten tunnistamista ja tunnustamista koskevien järjestelyjen laatu sekä avoimuutta ja tunnustamista lisäävien eurooppalaisten välineiden johdonmukainen hyödyntäminen.
  • Laadunvalvontatoimenpiteet ja niiden soveltuvuus sen varmistamiseen, että hanke toteutetaan laadukkaasti aikataulua ja budjettia noudattaen.
  • Hankkeen kustannustehokkuus ja se, onko kullekin toiminnolle osoitettu asianmukaiset resurssit.
  • Liikkuvuustoimien osallistujien valitsemiseksi ja/tai osallistamiseksi toteutettavien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus (ks. tämän oppaan osan A-osassa oleva jakso ”Osallistujien suojelu, terveys ja turvallisuus” sekä muut avaintoimen 1 liikkuvuushankkeisiin sovellettavat vaatimukset ja suositukset).

Kumppanuuden ja yhteistyöjärjestelyjen laatu

(enintään 20 pistettä)

  • Missä määrin hanke täyttää seuraavat vaatimukset:
  • Siinä on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä toisiaan täydentäviä osallistujaorganisaatioita, joiden profiili, kokemus ja asiantuntemus takaavat hankkeen kaikinpuolisen onnistumisen.
  • Vastuun- ja tehtävänjako osoittaa, että kaikki osallistujaorganisaatiot ovat sitoutuneita hankkeeseen ja osallistuvat sen toteuttamiseen aktiivisesti.
  • Käytössä on tehokkaat järjestelyt osallistujaorganisaatioiden keskinäistä sekä niiden ja muiden sidosryhmien välistä koordinaatiota ja viestintää varten.

Vaikuttavuus

(enintään 20 pistettä)

  • Hanketulosten arviointitoimenpiteiden laatu.
  • Hankkeen mahdolliset vaikutukset
  • osallistujiin ja osallistujaorganisaatioihin hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen
  • paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja/tai globaalilla tasolla, kun ei oteta huomioon hankkeeseen suoraan osallistuvia organisaatioita ja henkilöitä.
  • Tulostenlevityssuunnitelman laatu: niiden toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja laatu, joilla levitetään tietoa hankkeen tuloksista osallistujaorganisaatioissa ja niiden ulkopuolella.
  • Hakemuksessa kuvataan tarvittaessa, kuinka tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Hakemus ei sisällä suhteettomia rajoituksia.
  • Hankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi laadittujen suunnitelmien laatu: hankkeen edellytykset jatkaa vaikuttamista ja tulosten tuottamista EU:n avustuksen päättymisen jälkeen.

Hakemuksen on saatava vähintään 60 pistettä, jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava kunkin edellä mainitun arviointikriteeriluokan enimmäispisteistä vähintään puolet (toisin sanoen vähintään 15 pistettä luokissa ”hankkeen relevanssi” ja ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” sekä 10 pistettä luokissa ”kumppanuuden ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja ”vaikuttavuus”).

Mikäli useampi hanke saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hankkeet, jotka saavat korkeimman pistemäärän ”hankkeen relevanssista” ja toissijaisesti ”vaikuttavuudesta”.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Rahoitussäännöt

Tässä toimessa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kertakorvauksen määrä määritetään kunkin avustuksen osalta hakijan ehdottaman toimen arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän ehdotusten, arviointitulosten, rahoitusosuuksien ja ehdotuspyynnössä asetetun avustuksen enimmäismäärän perusteella.

EU:n hankekohtainen avustus vaihtelee vähintään 100 000 eurosta enintään 300 000 euroon.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

  1. Edunsaajan tai -saajien olisi eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankkeen hallinta”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen” ja ”laadunvarmistus”).
  2. Ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminnot.
  3. Hakijoiden on esitettävä ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten eritelmä, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
  4. Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (kuten tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset).

Ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toimen odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Ehdotuksen arvioinnin jälkeen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kertakorvauksen ottaen huomioon suoritetun arvioinnin tulokset. Kertakorvaus on enintään 80 prosenttia arvioinnin jälkeen määritellystä arvioidusta budjetista.

Avustusperusteet (kuten avustuksen enimmäismäärä, rahoitusaste ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset) vahvistetaan avustussopimuksessa.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tuotosten perusteella. Rahoitusjärjestelmän avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP).

  1. Huomaa, että vaikka valmistelutoimet voivat alkaa ennen ehdotuksen jättämistä tai rahoituksen myöntämistä, niistä voi aiheutua kustannuksia ja ne voidaan toteuttaa vasta avustussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

  2. Yksityiskohtainen luettelo tämän toimen kohteena olevista maista julkaistaan osoitteessa https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/how-to-participate/reference-documents;programCode=EPLUS2027

Tagged in: