Skip to main content

Erasmus+

EU programme for education, training, youth and sport
Search the guide

Korkeakoulusektorin Kapasiteetinvahvistamishankkeet

Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita koskeva toiminto tukee kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, jotka perustuvat monenvälisiin kumppanuuksiin korkeakoulutuksen alalla toimivien organisaatioiden välillä. Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeiden toiminnan ja tulosten on hyödytettävä tukikelpoisia ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita, niiden korkeakouluja ja korkeakoulutusjärjestelmiä. Kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen mukaisesti sillä tuetaan korkeakoulutuksen relevanssia, laatua, nykyaikaistamista ja reagointikykyä ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa. Sen avulla pyritään edistämään sosioekonomista elpymistä, kasvua ja hyvinvointia sekä reagoimaan viimeaikaisiin kehityssuuntauksiin, erityisesti talouden globalisaatioon, samoin kuin inhimillisen kehityksen viimeaikaiseen taantumiseen, haavoittuvuuteen ja kasvavaan sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristöön liittyvään eriarvoisuuteen.

Toiminnon Tavoitteet

Ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa toiminnolla pyritään erityisesti

  • parantamaan korkeakoulutuksen laatua ja sen merkityksellisyyttä työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta
  • parantamaan korkeakoulujen opiskelijoiden osaamista, taitoja ja työllistymismahdollisuuksia kehittämällä uusia, tarkoituksenmukaisia ja innovatiivisia koulutusohjelmia
  • edistämään osallisuutta, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja kansalaistaitojen edistämistä korkeakoulutuksessa
  • parantamaan korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden opetus- ja arviointimekanismeja, laadunvarmistusta, johtamista, hallintoa, osallisuutta, innovointia, tietopohjaa, digitaalisia ja yrittäjyysvalmiuksia sekä korkeakoulujen kansainvälistymistä
  • lisäämään korkeakoulujen, korkeakoulutuksesta vastaavien elinten ja toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia nykyaikaistaa korkeakoulujärjestelmiään erityisesti hallinnon ja rahoituksen osalta tukemalla uudistusprosessien määrittelyä, toteuttamista ja seurantaa
  • parantamaan opettajien koulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehitystä, jotta voidaan vaikuttaa koulutusjärjestelmien laatuun pitkällä aikavälillä
  • edistämään korkeakoulujen yhteistyötä, valmiuksien kehittämistä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa
  • edistämään yhteistyötä maailman eri alueiden välillä yhteisten aloitteiden avulla.

Odotetut vaikutukset

  • nykyaikaistetut korkeakoulut, jotka paitsi siirtävät tietämystä myös luovat taloudellista ja sosiaalista arvoa siirtämällä opetus- ja tutkimustuloksensa yhteisöön/maahan
  • korkeakoulutuksen saatavuuden ja laadun parantaminen erityisesti sellaisten henkilöiden osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja eri alueiden köyhimmissä maissa
  • syrjäisillä alueilla sijaitsevien korkeakoulujen osallistumisen lisääminen
  • tehokasta ja vaikuttavaa päätöksentekoa ja politiikan toimeenpanoa korkea-asteen koulutuksen alalla edistävä hallinto
  • alueellinen yhdentyminen ja vertailukelpoisten tunnustamisen ja laadunvarmistuksen välineiden luominen akateemisen yhteistyön tukemiseksi sekä opiskelijoiden, henkilöstön ja tutkijoiden liikkuvuus
  • vahvempi yhteys ja yhteistyö yksityisen sektorin kanssa innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi
  • tiedemaailman mukauttaminen työmarkkinoihin opiskelijoiden työllistettävyyden parantamiseksi
  • opiskelijoiden aloitteellisuuden ja yrittäjähengen lisääntyminen
  • opiskelijoiden ja henkilöstön digitaitojen kohentuminen
  • korkeakoulujen omavastuullisuus korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeiden tuloksista jatkuvuuden varmistamiseksi
  • kansallinen omavastuullisuus kokeilemalla ja valtavirtaistamalla korkeakoulutuksen myönteisiä ja parhaita käytäntöjä
  • paremmat ammatilliset ja muut valmiudet toimia kansainvälisellä tasolla: paremmat johtamistaidot ja kansainvälistymisstrategiat.

Toiminnon Painopistetavoitteet

Toiminnon odotetaan edistävän seuraavia painopistetavoitteita:

Vihreän Kehityksen Ohjelma 

Korkeakoulutusjärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä vihreän kehityksen ohjelman tukemiseksi, sillä ne pystyvät kehittämään tietoa, osaamista, taitoja ja arvoja ja mahdollisesti saamaan aikaan syvällisiä muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Tässä yhteydessä asetetaan etusijalle hankkeet, joilla pyritään tukemaan talouksien:

  • uudenaikaistamista, tekemään niistä kilpailukykyisempiä ja innovatiivisempia samalla kun varmistetaan oikeudenmukainen vihreä siirtymä, lisätään vihreitä työpaikkoja ja luodaan pohjaa ilmastoneutraalille yhteiskunnalle, sekä muuttamaan sukupuolijärjestelmää eikä keskitytä ainoastaan miesvaltaisiin aloihin
  • tarjoamaan niin valtakunnallisella kuin aluetasolla toimivia vastauksia ympäristöhaasteisiin, mukaan lukien kaupunkien ja maaseudun kehittäminen, vihreä ja tehokas energia, terveys, vesi- ja jätehuolto, kestävä liikenne, aavikoituminen, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö, maatalouselintarvikkeiden arvoketjun vahvistaminen
  • parantamaan ilmastotietoisuutta, kestävyyttä ja häiriönsietokykyä kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla 
  • vauhdittamaan siirtymistä oikeudenmukaiseen vihreään kiertotalouteen ja tarttumaan alueellisiin ja alueiden välisiin ympäristöhaasteisiin erityisesti tiivistämällä yhteyksiä yksityiseen sektoriin ja lisäämällä osaamista ja vihreitä taitoja, joita nykyaikainen työvoima tarvitsee
  • kehittämään osaamista erilaisilla kestävyyden kannalta merkityksellisillä aloilla ja laatimaan alakohtaisia vihreän osaamisen strategioita ja menetelmiä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia opetussuunnitelmia, jotka vastaavat paremmin yksilöiden tarpeita.

Digitaalinen muutos

Koulutuksen laadun ja osallistavuuden parantaminen digiteknologian avulla, samalla kun oppijoille annetaan mahdollisuuksia hankkia olennaista digiosaamista ja alakohtaisia digitaitoja, on strategisesti tärkeää EU:lle ja monille maailman maille. Digitaalisella muutoksella on yhä suurempia vaikutuksia korkeakoulujärjestelmään, mutta samalla korkeakouluilla on keskeinen tehtävä hyödyntää digiteknologian etuja ja mahdollisuuksia ja kuroa umpeen digitaalisia kuiluja.  Tässä yhteydessä asetetaan etusijalle hankkeet, joilla pyritään

  • tukemaan digitaitojen kehittämistä ja omaksumista, jotta digitaalisesta muutoksesta tulisi niin kattava ja osallistava kuin mahdollista
  • auttamaan digitaalisen kuilun umpeen kuromisessa edistämällä digilukutaitoa, digiyrittäjyyttä ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia ohjelmia ja strategioita etenkin syrjäisillä ja maaseutualueilla sekä haavoittuvimmissa yhteisöissä
  • kehittämään yhteysratkaisuja, jotka voimaannuttavat kansalaisia etäoppimisen ja opetusinnovaatioiden avulla
  • tukemaan digitaloutta ja vahvistamaan tieteellisiä, teknisiä ja innovointiin liittyviä valmiuksia luomalla yhteyksiä koulutuksen, tutkimuksen ja liiketoiminnan välille digitalisaatioon liittyen hankkeilla, jotka koskevat muun muassa datainfrastruktuuria, data-hallintoa ja (pk-)yritysten digitalisaatiota
  • parantamaan digitaalisen koulutuksen ekosysteemeitä vahvistamalla opettajien ja akateemisen henkilöstön digitaitoja ja -osaamista.

Maahanmuuttajien kotouttaminen 

Koulutusjärjestelmät ovat merkittävässä osassa maahanmuuton haasteiden käsittelemisessä ja sen hyötyjen saamisessa käyttöön. Ne auttavat hiljattain saapuneita maahanmuuttajia hankkimaan tarvittavia työmarkkinataitoja ja ymmärtämään vastaanottavan maan kulttuuria ja alkuperäisväestöä olemaan avoimia monimuotoisuudelle ja muutokselle. Tässä yhteydessä asetetaan etusijalle hankkeet, joilla pyritään

  • tukemaan tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien tunnustamista ja edistämään alueellista opintosuoritusten siirtojärjestelmää alueellisten korkeakoulutusalueiden luomiseksi ja alueiden sisäisten yhteyksien parantamiseksi
  • antamaan maahanmuuttajille ja siirtymään joutuneille mahdollisuus koulutukseen vastaanottavissa maissa, kielikoulutus ja apurahat mukaan lukien
  • kehittämään kokonaisvaltaisia malleja, joilla vastataan pakolaisopiskelijoiden erityisiin tarpeisiin ja varmistetaan heille pääsy koulutukseen tukien vahvasti akateemista, sosiaalista, fyysistä ja psykologista kehitystä.

Hallinto, rauha, turvallisuus ja inhimillinen kehitys

Oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien, tasa-arvon, demokratian ja hyvän hallintotavan kunnioittaminen muodostavat perustan vakaalle, oikeudenmukaiselle ja kukoistavalle yhteiskunnalle. Tällä toiminnolla voidaan auttaa luomaan perustaa aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiselle ja erityisosaamisen rakentamiselle kyseisillä aloilla. Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet voivat auttaa löytämään pitkän aikavälin ratkaisuja korkeakoulutusalan heikon hallinnon ongelmiin. Tässä yhteydessä asetetaan etusijalle hankkeet, joilla pyritään tukemaan akateemista yhteistyötä ja aloitteita seuraavilla aloilla:

  • hallinto, oikeusvaltioperiaate, demokratia, perusarvot, ihmisoikeuksien suojelu ja korruption torjunta
  • rikollisuuden torjunta, medialukutaidon edistäminen sekä riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan rooli
  • rauha ja turvallisuus, inhimillinen kehitys, kulttuurienvälinen vuoropuhelu, moninaisuuden kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, sukupuolten yhdenvertaisuus, naisten ja nuorten voimaannuttaminen
  • sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset oikeudet, terveys ja hyvinvointi.

Kestävä kehitys ja työpaikat

Korkeakoulutusta tarvitaan elämäntaitojen ja työssä tarvittavien taitojen hankkimiseen. Korkeakoulutus tukee myös työllistettävyyttä ja on kestävän kasvun edellytys. Keskeinen tavoite on puuttua nykyiseen koulutustulosten ja työmarkkinatarpeiden kohtaanto-ongelmaan muun muassa kehittämällä työssäoppimista. Tässä yhteydessä asetetaan etusijalle hankkeet, joilla pyritään

  • edistämään luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taidealan ja matematiikan (STEAM-aineet) koulutustarjontaa ja opiskelua ja sukupuolten tasa-arvoa näillä aloilla siten, että otetaan huomioon oikeudenmukainen vihreä siirtymä ilmastoneutraaliuteen
  • edistämään nuorten ja naisten yrittäjyyttä, kehittämään innovointikeskuksia ja startup-yrityksiä paikallisten työllistymismahdollisuuksien luomiseksi ja aivoviennin estämiseksi
  • vahvistamaan yhteyksiä akateemisten alojen, tutkimuksen ja yritystoiminnan välillä, jotta voidaan täyttää nykyisiä ja tulevia taitotarpeita ja ennen kaikkea kehittää yrittäjyystaitoja sekä taitoja, joita tarvitaan valtakunnallisten ja alueellisten arvoketjujen kehittämiseen
  • tukemaan nuorison osaamisen kehittämistä
  • vahvistamaan yhteyksiä työmarkkinoihin edistämään työpaikkojen syntymistä, työmahdollisuuksia ja yksityisen sektorin osallistumista osaamisen kehittämiseen
  • kehittämään ensimmäisen ja toisen asteen opettajien koulutusta ja täydennyskoulutusta, jotta voidaan puuttua koulupudokkuuden rakenteellisiin syihin ja torjua sitkeää taloudellista eriarvoisuutta ja sukupuolten epätasa-arvoa.

Lohkojen 1 ja 2 osalta edellä mainittuja painopisteitä sovelletaan kussakin alueellisessa kontekstissa seuraavasti:

  • Länsi-Balkan: vihreän kehityksen ohjelma, digitaalinen muutos, maahanmuuttajien kotouttaminen, hallinto, rauha, turvallisuus ja inhimillinen kehitys, kestävä kasvu ja työpaikat.
  • Itäiset naapurimaat: vihreän kehityksen ohjelma, digitaalinen muutos, maahanmuuttajien kotouttaminen, hallinto, rauha, turvallisuus ja inhimillinen kehitys, kestävä kasvu ja työpaikat.
  • Eteläiset Välimeren maat: vihreän kehityksen ohjelma, digitaalinen muutos, maahanmuuttajien kotouttaminen, hallinto, rauha, turvallisuus ja inhimillinen kehitys, kestävä kasvu ja työpaikat.
  • Aasia: vihreän kehityksen ohjelma, digitaalinen muutos, hallinto, rauha, turvallisuus ja inhimillinen kehitys, kestävä kasvu ja työpaikat.
  • Keski-Aasia: vihreän kehityksen ohjelma, kestävä kasvu ja työpaikat.
  • Lähi-itä: vihreän kehityksen ohjelma, kestävä kasvu ja työpaikat.
  • Tyynimeri: vihreän kehityksen ohjelma, kestävä kasvu ja työpaikat.
  • Saharan eteläpuolinen Afrikka: vihreän kehityksen ohjelma, digitaalinen muutos, maahanmuuttajien kotouttaminen, hallinto, rauha, turvallisuus ja inhimillinen kehitys, kestävä kasvu ja työpaikat.
  • Latinalainen Amerikka: vihreän kehityksen ohjelma, digitaalinen muutos, hallinto, rauha, turvallisuus ja inhimillinen kehitys, kestävä kasvu ja työpaikat.
  • Karibian alue: vihreän kehityksen ohjelma, hallinto, rauha, turvallisuus ja inhimillinen kehitys, kestävä kasvu ja työpaikat.

Maantieteelliset kohteet

Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeiden toteuttamismuotoja voivat olla:

  • Kansalliset hankkeet eli hankkeet, joissa on mukana oppilaitoksia vain yhdestä tukikelpoisesta ohjelmaan assosioitumattomasta kolmannesta maasta.
  • Useiden maiden (alueelliset) hankkeet yhdellä tukikelpoisella alueella.
  • Useiden maiden hankkeet, joissa on mukana useampi kuin yksi alue (alueiden väliset hankkeet). Alueiden välisissä hankkeissa on käsiteltävä kaikkien asianomaisten alueiden kannalta merkittäviä painopistealoja, niiden merkitys kullekin alueelle on osoitettava ja se on perusteltava yhteisiä tarpeita ja tavoitteita koskevalla yksityiskohtaisella analyysillä.

Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamista koskevan toimen talousarvio käytetään hankkeiden tukemiseen seuraavasti:

  • Kansalliset ja alueelliset hankkeet: alustavasti 90 % toimen talousarviosta.
  • Alueiden väliset hankkeet: alustavasti 10 % toimen talousarviosta.

Toimen tavoitteena on edistää hankkeiden temaattista monipuolisuutta ja riittävää maantieteellistä edustusta tietyllä alueella siltä osin kuin on kyse hankkeiden lukumäärästä kussakin maassa.

Kullekin alueelle on määritetty budjetti. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yksikään maa ei voi saada yli 8:aa prosenttia alueelle osoitetusta rahoituksesta.

Lisätietoja käytettävissä olevista määristä julkaistaan rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP): https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home.

Hankelohkot

Jotta voidaan vastata ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden erilaisiin haasteisiin, korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita koskeva toiminto koostuu kolmesta erityisestä lohkosta:

Lohko -1 – Korkeakoulusektorin yhteistyömahdollisuuksien edistäminen

Tämän lohkon tarkoituksena on houkutella vähemmän kokeneita korkeakouluja ja pienimuotoisia toimijoita korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeita koskevaan toimintoon, jotta helpotetaan Erasmus+ -ohjelmassa uusien organisaatioiden mukaanpääsyä1 . Näiden kumppanuuksien olisi oltava ensimmäinen askel niille ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa sijaitseville korkeakouluille ja organisaatioille, joiden toimintakyky on pienempi, jotta ne voivat hyödyntää ja lisätä keinoja tavoittaa henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Tästä lohkosta rahoitetaan pienimuotoisia hankkeita, joilla kavennetaan tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden samassa maassa tai samalla alueella sijaitsevien korkeakoulujen välisiä kansainvälistymiseroja. Tähän lohkoon kuuluvien hankkeiden kohteena ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa ovat pääasiassa seuraavat:

  • ohjelmaan assosioitumattomien vähiten kehittyneiden kolmansien maiden korkeakoulut
  • ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden syrjäisillä alueilla sijaitsevat korkeakoulut
  • Erasmus+ -ohjelmassa uudet toimijat tai vähemmän kokeneet korkeakoulut ja tiedekunnat ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa
  • opiskelijat ja henkilöstö, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

Toiminta

Ehdotetun toiminnan ja hanketulosten olisi tuotettava selkeää lisäarvoa kohteena oleville edunsaajille. Seuraavassa esitetään ohjeellinen luettelo mahdollisesta toiminnasta:

Toiminta, jolla pyritään parantamaan kohteena olevien korkeakoulujen johtamista koskevia / hallinnollisia valmiuksia, kuten:

  • yliopistojen hallinnon uudistaminen ja nykyaikaistaminen, mukaan lukien palvelujen parantaminen erityisesti opiskelijoiden hyödyksi (esimerkiksi opinto-ohjaus, neuvonta ja ammatinvalintaohjaus)
  • kansainvälisistä suhteita vastaavien toimistojen perustaminen tai vahvistaminen ja kansainvälistymisstrategioiden laatiminen
  • uusien laadunvarmistusyksiköiden ja laadunvarmistusprosessien/-strategian perustaminen tai olemassa olevien kehittäminen korkeakouluissa
  • suunnittelu- ja arviointiyksiköiden valmiuksien luominen tai lisääminen
  • kansainvälisten yhteistyöhankkeiden tuloksien viestintää ja levittämistä koskevien mekanismien tehostaminen
  • valmiuksien kehittäminen opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuustoiminnan tukemiseksi.

Toiminta, jolla pyritään varmistamaan laadukas ja merkityksellinen koulutus, kuten:

  • moduulit tai koulutusohjelmat, teknisesti tai ammatillisesti suuntautuneet ohjelmat
  • intensiivikurssien perustaminen, joissa osallistuvien korkeakoulujen opiskelijat ja opetushenkilöstö suorittavat lyhyempiä opintojaksoja
  • jatko-opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön valmiuksien kehittäminen sekä näiden liikkuvuuden edistäminen
  • kurssien järjestäminen korkeakoulujen akateemiselle henkilöstölle
  • synergioiden luominen ja yhteyksien vahvistaminen elinkeinoelämään sekä työmarkkinoilla ja koulutus- ja nuorisoalalla toimiviin yksityisiin tai julkisiin organisaatioihin.

Toiminta, jolla pyritään lisäämään opiskelijoiden/henkilöstön, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumismahdollisuuksia, kuten:

  • etäyhteyksillä toteutettavien ja osallistavien oppimisväylien ja -mahdollisuuksien kehittäminen haavoittuvassa asemassa oleville opiskelijoille hyödyntämällä digiteknologiaa ja verkko-oppimista
  • digiteknologian päivittäminen sellaisten erityispalvelujen kehittämiseksi, joilla pyritään varmistamaan vammaisten opiskelijoiden yhtäläiset ja oikeudenmukaiset oppimismahdollisuudet
  • sellaisten aloitteiden edistäminen, joilla pyritään positiiviseen syrjintään voimaannuttamalla naisia ja etnisiä/uskonnollisia vähemmistöjä
  • sellaisten aloitteiden laatiminen, joilla puututaan muita heikommassa asemassa olevien ryhmien kohtaamiin esteisiin oppimismahdollisuuksien hyödyntämisessä
  • sellaisten osallistavien ympäristöjen luominen, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja vastaavat laajemman yhteisön tarpeita.

Lohko 2 – Korkeakoulutuksen muutoskumppanuudet

Tähän lohkoon kuuluvissa hankkeissa otetaan käyttöön korkeakoulutuksessa uusia lähestymistapoja ja aloitteita, jotka perustuvat vertaisoppimiseen ja kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon ja jotka vaikuttavat korkeakoulujen lisäksi koko yhteiskuntaan. . Hankkeiden tuloksilla olisi oltava kohteena oleviin korkeakouluihin merkittävä ja pitkäaikainen vaikutus, joka jatkuu myös hankkeiden päättymisen jälkeen ja hyödyttää siten koko yhteiskuntaa.

Hankkeissa yhdistyvät erityisesti seuraavat tekijät ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen hyväksi:

  • Korkeakoulutuksen innovointi sen merkityksellisyyden lisäämiseksi työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta. Ehdotetuilla hankkeilla on tarkoitus puuttua työnantajien vaatimusten ja korkeakoulujen tarjonnan kohtaanto-ongelmaan ja ehdottaa integroituja ratkaisuja opiskelijoiden työllistyvyyden parantamiseksi. Tämä voidaan saada aikaan toteuttamalla kattavia toimia, joita ovat esimerkiksi seuraavat: 
    • innovatiivisten opetussuunnitelmien suunnittelu ja innovatiivisten elementtien sisällyttäminen nykyisiin opetussuunnitelmiin
    • innovatiivisten oppimis- ja opetusmenetelmien käyttöönotto (oppijakeskeinen ja todellisiin ongelmiin perustuva opetus ja oppiminen)
    • aktiivinen yhteistoiminta elinkeinoelämän ja tutkimuksen kanssa, täydennyskoulutusohjelmien ja -toimintojen järjestäminen yritysten kanssa ja niiden sisällä
    • korkeakoulujen kapasiteetin vahvistaminen, jotta ne voivat verkostoitua tehokkaasti tutkimusta sekä tieteellistä ja teknologista innovointia varten.
  • Korkeakoulujen uudistusten edistäminen, jotta niistä voi tulla taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen liikkeellepanijoita. Hankkeilla olisi tuettava korkeakouluja sellaisten institutionaalisten uudistusten kehittämisessä ja toteuttamisessa, joilla niistä tehdään entistä demokraattisempia, osallistavampia, tasapuolisempia ja vastuullisempia kansalaisyhteiskunnan täysivaltaisia osatekijöitä. Institutionaalisia uudistuksia ovat muun muassa uudet hallinto- ja johtamisjärjestelmät ja -rakenteet, digitaitoihin liittyvät valmiudet, nykyaikaiset yliopistopalvelut, laadunvarmistusprosessit sekä johtavan, akateemisen, teknisen ja hallinnollisen henkilöstön ammatillistamisen ja ammattitaidon kehittymisen välineet ja menetelmät. Yrittäjähenkisyyden kehittäminen ja osaamisen ja taitojen parantaminen korkeakouluissa ovat keskeisiä tekijöitä tämän lohkon onnistumisen kannalta. Monialaisten taitojen oppiminen, yrittäjyyskoulutus ja yrittäjyystaitojen käytännön soveltaminen mahdollistavat sen, että korkeakoulut voivat hyödyntää tietojaan ja resurssejaan paikallisten/kansallisten/alueellisten yhteisöjensä hyväksi.

Toiminta

Ehdotetun toiminnan ja hanketulosten olisi tuotettava selkeää lisäarvoa kohteena oleville edunsaajille. Seuraavassa esitetään ohjeellinen luettelo mahdollisesta toiminnasta:

  • Kehitetään, testataan ja mukautetaan innovatiivisia opetussuunnitelmia sisällön (avaintaidot ja monialaiset taidot, [yrittäjyys, ongelmanratkaisu, vihreät työpaikat jne.]), rakenteen (modulaariset, yhteiset jne. opetussuunnitelmat) ja opetus- / oppimismenetelmien osalta (muun muassa avoimen ja joustavan oppimisen, virtuaaliliikkuvuuden, avointen oppimisresurssien, monimuoto-oppimisen ja kaikille avointen verkkokurssien [MOOC-kurssien] käyttö).
  • Kehitetään, testataan ja mukautetaan uusia oppimismenetelmiä, -välineitä ja -materiaaleja (kuten uusia monitieteisiä opetussuunnitelmia, oppijakeskeistä ja todellisiin ongelmiin perustuvaa opetusta ja oppimista) opiskelijoiden käytännön koulutuksen ja harjoittelujaksojen avulla.
  • Toteutetaan Bolognan periaatteiden mukaisia uudistuksia (esimerkiksi kolmen syklin järjestelmä, avoimuusvälineet, kuten opintopistejärjestelmät ja korkeakoulututkintotodistuksen liite, laadunvarmistus, arviointi, kansalliset/alueelliset tutkintoviitekehykset, aiemman ja epävirallisen oppimisen tunnustaminen) korkeakoulujen tasolla.
  • Otetaan käyttöön opetussuunnitelmaan täysin integroituja, tunnustettuja ja opintopisteitä kerryttäviä käytännöllisiä koulutusohjelmia, harjoittelujaksoja ja elinkeinoelämän ja teollisuuden todellisia tapauksia koskevia tapaustutkimuksia.
  • Otetaan käyttöön harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusjärjestelmiä, joissa yhdistetään korkea-asteen opintoja keskiasteen ammatilliseen koulutukseen, valmistuneiden työllistettävyyden parantamiseksi.
  • Kehitetään ratkaisuja vaativiin ongelmiin sekä tuote- ja prosessi-innovaatioita (opiskelijat, professorit ja käytännön toimijat yhdessä).
  • Kehitetään ja testataan haavoittuvassa asemassa oleville yhteiskuntaryhmille suunnattuja ratkaisuja kiireellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joita markkinat eivät täytä. Vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin tai haasteisiin, jotka liittyvät asenteiden ja arvojen, strategioiden ja toimintapolitiikkojen, organisaatiorakenteiden ja -prosessien sekä toteutusjärjestelmien ja -palvelujen muutoksiin.
  • Tuetaan innovointiin, teknologian siirtoon ja yritysten perustamiseen liittyvien keskusten ja hautomoiden perustamista sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin integrointia korkeakoulujen, alueiden ja valtioiden tasolla.
  • Kehitetään ja testataan täydennyskoulutusohjelmia ja -toimintaa yrityksissä ja yhdessä niiden kanssa.
  • Luodaan järjestelyt innovatiivisten toimenpiteiden kokeilemiseksi ja testaamiseksi. Toteutetaan määräaikaisia opiskelija-, tutkija-, opettaja- ja yrityshenkilöstövaihtoja. Luodaan kannustimia yrityshenkilöstön osallistumiselle opettamiseen ja tutkimustyöhön.
  • Uudistetaan hallinto- ja johtamisjärjestelmiä ja -rakenteita korkeakoulujen tasolla (mukaan lukien laadunvarmistusmenetelmät ja -järjestelmät, taloushallinto ja korkeakoulujen autonomia, kansainväliset suhteet, opiskelijapalvelut ja -neuvonta, uraohjaus, akateemiset ja tutkimuslautakunnat jne.).
  • Kehitetään korkeakoulujen kansainvälistymistä koskevia strategioita ja välineitä (opetussuunnitelmien kansainvälinen avoimuus, korkeakoulujen väliset liikkuvuusjärjestelmät) ja niiden kykyä verkostoitua tehokkaasti tutkimuksen, tieteellisen ja teknologisen innovoinnin alalla (muun muassa tieteellinen yhteistyö ja tietämyksen siirto).
  • Kehitetään ja testataan haavoittuvassa asemassa oleville yhteiskuntaryhmille suunnattuja ratkaisuja kiireellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, joita markkinat eivät täytä. Vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin tai haasteisiin, jotka liittyvät asenteiden ja arvojen, strategioiden ja toimintapolitiikkojen, organisaatiorakenteiden ja -prosessien sekä toteutusjärjestelmien ja -palvelujen muutoksiin.
  • Kehitetään ratkaisuja vaativiin ongelmiin sekä tuote- ja prosessi-innovaatioita (opiskelijat, professorit ja käytännön toimijat yhdessä).
  • Kehitetään, mukautetaan ja otetaan käyttöön välineitä ja menetelmiä akateemisen ja hallintohenkilöstön täydennyskoulutusta, arviointia, ammattimaistamista ja ammatillista kehittymistä sekä opettajien peruskoulutusta ja jatkuvaa urakehitystä varten.

Kelpoisuusperusteet – Lohko 1 & lohko 2

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot (Kuka voi hakea?)

Tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hakijat (edunsaajat ja sidosyhteisöt, tapauksen mukaan) ovat julkisia tai yksityisiä oikeussubjekteja ja kuuluvat seuraaviin kategorioihin:

  • korkeakoulut tai korkeakoulujen organisaatiot
  • työmarkkinoilla tai koulutus- ja nuorisoalalla toimivat organisaatiot tai oppilaitokset.

Näiden yhteisöjen on oltava sijoittautuneita tukikelpoiseen maahan eli johonkin seuraavista:

  • EU:n jäsenvaltiot
  • ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat
  • ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat tukikelpoiselta alueelta. Tämän toiminnon piiriin kuuluvat tukikelpoiset alueet ovat alueet 1, 22 , 3, 5 a, 6, 7 a, 8 a, 9, 10 ja 11.

Koordinaattori

Edellä mainituista yhteisöistä ainoastaan korkeakoulut tai korkeakoulujen organisaatiot voivat toimia koordinaattoreina korkeakoulujen kapasiteetinvahvistamista koskevissa hakemuksissa.

Korkeakouluja koskevat yleiset säännöt:

  • EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevilla korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE).
  • Korkeakoulujen, jotka ovat sijoittautuneet ohjelmaan assosioitumattomiin tukikelpoisiin kolmansiin maihin, (mahdollisine) sidosyhteisöineen, on oltava toimivaltaisten viranomaisten korkeakouluiksi tunnustamia. Niiden on tarjottava täydellisiä korkeakoulututkintoihin johtavia opinto-ohjelmia ja tunnustettuja korkea-asteen tutkintoja3 .

Konsortion kokoonpano

Kokoonpanossa on oltava mukana vähintään seuraavat:

Kansalliset hankkeet (avoin vain alueille 24 , 3, 5 a, 6, 7 a, 8 a, 9):

  • Vähintään kaksi EU:n jäsenvaltiota tai ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata:
    • jokaisesta osallistuvasta maasta on oltava mukana vähintään yksi korkeakoulu.
  • Vain yksi tukikelpoinen ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa:
  • Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien osallistuvien organisaatioiden määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista tulevien osallistuvien organisaatioiden määrä.

Useiden maiden hankkeet (avoimia kaikille tukikelpoisille alueille):

  • Vähintään kaksi EU:n jäsenvaltiota tai ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata:
    • jokaisesta osallistuvasta maasta on oltava mukana vähintään yksi korkeakoulu.
  • Vähintään kaksi tukikelpoista ohjelmaan assosioitumatonta kolmatta maata:
    • jokaisesta osallistuvasta maasta on oltava mukana vähintään kaksi korkeakoulua6 . ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat voivat olla samalta alueelta (alueelliset hankkeet) tai eri alueilta (alueiden väliset hankkeet)
  • Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien osallistuvien organisaatioiden määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista tulevien osallistuvien organisaatioiden määrä.

Kaikkia konsortioita koskevat yleiset säännöt:

Edellä kuvatun konsortion koostumusta koskevan vähimmäisvaatimuksen noudattamiseksi korkeakoulujen organisaatiota ei katsota korkeakouluksi.

Maantieteellinen sijainti (Toiminnan tapahtumapaikka)

Toiminnan on tapahduttava hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden maissa.

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 24 tai 36 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA) rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin (Funding & Tender Opportunities Portal) sähköisen toimitusjärjestelmän kautta.

Lohko 1:

  • Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2024-CBHE
  • Aiheen tunniste: ERASMUS-EDU-2024-CBHE-STRAND-1

Lohko 2:

  • Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2024-CBHE
  • Aiheen tunniste: ERASMUS-EDU-2024-CBHE-STRAND-2

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 8. helmikuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Lohko -3 – Rakenneuudistushankkeet

Tämän lohkon hankkeilla tuetaan ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden toimintaa, jolla kehitetään johdonmukaisia ja kestäviä korkeakoulutusjärjestelmiä niiden sosioekonomisten tarpeiden täyttämiseksi ja laajemmin tietoon perustuvan talouden luomiseksi. Tähän lohkoon kuuluvia elementtejä ovat myös onnistuneiden tulosten valtavirtaistaminen ja laajentaminen sekä synergiat meneillään olevan tai suunnitellun tuen kanssa kahdenvälisten tukiohjelmien alalla. Rakenneuudistushankkeissa otetaan huomioon tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tarpeet kestävien systeemisten ja rakenteellisten parannusten ja innovaatioiden tukemiseksi korkeakoulutuksen alalla. Ottamalla mukaan ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden toimivaltaiset kansalliset viranomaiset (erityisesti opetusministeriöt), korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja muut asiaankuuluvat viranomaiset/elimet ja sidosryhmät näillä hankkeilla

  • edistetään yhteistyötä ja keskinäistä oppimista kansallisten viranomaisten keskuudessa ja välillä, jotta voidaan edistää koko järjestelmän parantamista ja innovointia korkeakoulutusalalla
  • edistetään osallistavia korkeakoulujärjestelmiä, jotka voivat tarjota erilaisista lähtökohdista tuleville opiskelijoille oikeat edellytykset saada koulutusta ja onnistua; tästä syystä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöihin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia
  • lisätään ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen, korkeakoulutuksesta vastaavien elinten ja toimivaltaisten viranomaisten (erityisesti ministeriöiden) valmiuksia ottamalla ne mukaan osallistumaan uudistusprosessien määrittelyyn, toteuttamiseen ja seurantaan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamiseksi erityisesti laadunvarmistuksen, hallinnon ja rahoituksen osalta
  • tunnistetaan synergiat ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa Erasmus+ -ohjelman kattamilla aloilla käynnissä olevien EU:n aloitteiden kanssa.

Kelpoisuusperusteet - Lohko 3

Tukikelpoiset osallistujaorganisaatiot (Kuka voi hakea?)

Tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hakijat (edunsaajat ja sidosyhteisöt, tapauksen mukaan) ovat (julkisia tai yksityisiä) oikeussubjekteja ja kuuluvat seuraaviin kategorioihin:

  • korkeakoulut tai korkeakoulujen organisaatiot
  • työmarkkinoilla tai koulutus- ja nuorisoalalla toimivat organisaatiot tai oppilaitokset.

Näiden yhteisöjen on oltava sijoittautuneita tukikelpoiseen maahan eli johonkin seuraavista:

  • EU:n jäsenvaltiot
  • ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat
  • ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat tukikelpoiselta alueelta. Tämän toiminnon piiriin kuuluvat tukikelpoiset alueet ovat alueet 1, 27 , 38 , 5 a, 6, 7 a, 8 a, 9, 10 ja 11.

Koordinaattori

Edellä mainituista yhteisöistä ainoastaan korkeakoulut tai korkeakoulujen organisaatiot voivat toimia koordinaattoreina korkeakoulujen kapasiteetinvahvistamista koskevissa hakemuksissa.

Korkeakouluja koskevat yleiset säännöt:

  • EU:n jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevilla korkeakouluilla täytyy olla voimassa oleva korkea-asteen koulutusta koskeva Erasmus-peruskirja (ECHE).
  • Korkeakoulujen, jotka ovat sijoittautuneet ohjelmaan assosioitumattomiin tukikelpoisiin kolmansiin maihin, (mahdollisine) sidosyhteisöineen, on oltava toimivaltaisten viranomaisten korkeakouluiksi tunnustamia. Niiden on tarjottava täydellisiä korkeakoulututkintoihin johtavia opinto-ohjelmia ja tunnustettuja korkea-asteen tutkintoja9 .

Konsortion kokoonpano

Kokoonpanossa on oltava mukana vähintään seuraavat:

  • Vähintään kaksi EU:n jäsenvaltiota tai ohjelmaan assosioitunutta kolmatta maata:
    • jokaisesta osallistuvasta maasta on oltava mukana vähintään yksi korkeakoulu.
  • Vähintään yksi tukikelpoinen ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa:
    • jokaisesta osallistuvasta maasta on oltava mukana vähintään kaksi korkeakoulua10  ja korkeakoulutuksesta kyseisessä maassa vastaava kansallinen toimivaltainen viranomainen (esim. ministeriö).
  • Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien osallistuvien organisaatioiden määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin EU:n jäsenvaltioista ja ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista tulevien osallistuvien organisaatioiden määrä.

Kaikkia konsortioita koskevat yleiset säännöt:

Edellä kuvatun konsortion koostumusta koskevan vähimmäisvaatimuksen noudattamiseksi korkeakoulujen organisaatiota ei katsota korkeakouluksi.

Maantieteellinen sijainti (Toiminnan tapahtumapaikka)

Toiminnan on tapahduttava hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden maissa.

Hankkeen kesto

Hankkeiden on yleensä kestettävä 36 tai 48 kuukautta (pidentäminen on mahdollista, jos sille on asianmukaiset perustelut, muuttamalla sopimusta).

Mihin hakemus jätetään?

Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA) rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin (Funding & Tender Opportunities Portal) sähköisen toimitusjärjestelmän kautta.

Lohko 3:

  • Ehdotuspyynnön tunniste: ERASMUS-EDU-2024-CBHE
  • Aiheen tunniste: ERASMUS-EDU-2024-CBHE-STRAND-3

Milloin hakemus jätetään?

Hakijoiden on jätettävä avustushakemuksensa viimeistään 8. helmikuuta klo 17:00:00 (Brysselin aikaa).

Kaikkiin lohkoihin sovellettavat arviointikriteerit:

Hanke-ehdotukset arvioidaan kaksivaiheisella menettelyllä seuraavin perustein:

Vaihe 1

Hankkeen relevanssi - (enintään 30 pistettä)

  • Tarkoitus: Hankkeessa käsitellään selkeästi kohdealueiden määriteltyjä alueellisia painopisteitä, ja se on merkityksellinen korkeakoulujen kapasiteetinvahvistamista koskevan toiminnon ja kyseisen lohkon kannalta Sillä vastataan asianmukaisesti kohdemaan tai -alueen (kohdemaiden tai -alueiden) sekä kohderyhmien ja lopullisten edunsaajien nykyisiin tarpeisiin ja rajoitteisiin. Kohteena olevien osallistujien, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, tarpeet otetaan huomioon. Hanke-ehdotuksessa käsitellään EU:n yleisiä painopisteitä.
  • EU:n arvot: Hanke-ehdotus on merkityksellinen EU:n yhteisten arvojen – kuten ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – kunnioittamisen ja edistämisen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunnan kannalta.
  • Tavoitteet: Tavoitteet perustuvat luotettavaan tarveanalyysiin. Ne on määritelty selkeästi ja ne ovat täsmällisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, realistisia ja aikasidonnaisia (SMART). Niissä käsitellään osallistujaorganisaatioiden kannalta merkittäviä kysymyksiä (kohteena olevien korkeakoulujen nykyaikaistamis-, kehittämis- ja kansainvälistymisstrategian mukaisesti) sekä tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulutuksen kehittämisstrategioita.
  • Yhteys EU:n politiikkaan ja aloitteisiin: Hanke-ehdotuksessa otetaan soveltuvin osin huomioon täydentävyys/synergiat Global Gateway -strategian (mukaan lukien EU:n rahoittamat investoinnit ja muut toimenpiteet) ja muiden tahojen (julkisten ja yksityisten rahoittajien) toimien kanssa ja lisätään niitä.
  • Eurooppalainen lisäarvo: Hanke-ehdotuksessa osoitetaan, että vastaavia tuloksia ei voida saavuttaa ilman EU:n jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden korkeakoulujen yhteistyötä ja ilman EU-rahoitusta.

Erityisesti lohkon 2 osalta:

Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeä analyysi siitä, miten toiminta-ala vastaa tietyn alueen sosioekonomista kasvua ja itsenäisyyttä koskeviin painopistetavoitteisiin, ja hankkeessa hyödynnetään innovatiivisia osatekijöitä ja uusimpia menetelmiä ja tekniikkoja määritellyllä toiminta-alalla.

Erityisesti lohkon 3 osalta:

Hanke-ehdotuksessa käsitellään korkeakoulujärjestelmien uudistamista ja nykyaikaistamista kohteena olevien ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kehittämisstrategioiden mukaisesti.

Hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu - (enintään 30 pistettä)

  • Johdonmukaisuus: Hankkeen kokonaissuunnittelu takaa hankkeen tavoitteiden, menetelmien, toiminnan ja ehdotetun budjetin johdonmukaisuuden. Hanke-ehdotus sisältää kattavan valikoiman johdonmukaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintamuotoja, joilla täytetään yksilöidyt tarpeet ja jotka johtavat odotettuihin tuloksiin.
  • Menetelmä: Toimenpiteen toimintalogiikka on laadukas, suunnitellut tuotokset ja vaikutukset ovat johdonmukaisia ja toteuttamiskelpoisia, ja keskeiset oletukset ja riskit on määritelty selkeästi. Loogisen viitekehyksen matriisin rakenne ja sisältö, muun muassa objektiivisesti todennettavissa olevien indikaattorien valinta, tietojen saatavuus, perustason tiedot ja tavoitearvot, ovat asianmukaiset.
  • Työohjelma: Työohjelman laatu ja tehokkuus, mukaan lukien se, missä määrin työpaketteihin osoitetut resurssit vastaavat niiden tavoitteita ja tuotoksia. Resurssien suhde odotettuihin tuloksiin on riittävä ja työsuunnitelma on realistinen ja se sisältä tarkasti määritellyt toiminnot, aikataulut, selkeät tuotokset ja välitavoitteet.
  • Budjetti: Hanke-ehdotus on kustannustehokas ja siinä osoitetaan hankkeen onnistuneeseen toteuttamiseen tarvittavat varat.
  • Laadunvalvonta: Valvontatoimenpiteillä (esimerkiksi jatkuva laadunarviointi, vertaisarvioinnit ja vertailuanalyysit ja lieventävät toimet) ja laatuindikaattoreilla varmistetaan, että hanketta toteutetaan laadukkaasti.
  • Ympäristökestävyys: Hanke on suunniteltu ympäristöystävällisesti ja sen eri vaiheisiin olisi sisällyttävä vihreitä käytäntöjä (esimerkiksi vihreä matkustaminen).

Kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu - (enintään 20 pistettä)

  • Hallinto: Hanke-ehdotuksessa esitetään selkeät hallintojärjestelyt. Aikataulut, hallintorakenteet, yhteistyöjärjestelyt ja vastuualueet ovat selvästi määriteltyjä ja realistisia.
  • Kokoonpano: Kumppanuudessa on mukana tarkoituksenmukainen yhdistelmä organisaatioita, joilla on ehdotuksen tavoitteiden ja lohkon erityispiirteiden kannalta tarpeellinen osaaminen. Hanke-ehdotuksessa ovat mukana sopivimmat ei-akateemiset kumppanit, jotka edustavat eri aloja ja monenlaista kokemusta. Alueen 2 maat: Lohkoissa 1 ja 2 etusijalle asetetaan hankkeet, joihin osallistuu korkeakouluja muualta kuin pääkaupungeista ja/tai maaseutu- ja/tai syrjäisiltä alueilta. Alueiden 5 a, 6, 7 a, 8 a maat: Lohkoissa 1 ja 2 etusijalle asetetaan hankkeet, joihin osallistuu korkeakouluja tai organisaatioita vähiten kehittyneistä maista.
  • Tehtävät: Roolit ja tehtävät on jaettu kunkin kumppanin taitotiedon, profiilin ja kokemuksen mukaisesti ja ne ovat asianmukaiset.
  • Yhteistyö: Hanke-ehdotus sisältää tehokkaita mekanismeja, joilla taataan, että osallistujaorganisaatioiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välinen yhteistyö, viestintä ja konfliktinratkaisu on tehokasta.
  • Sitoutuneisuus: Hankekumppanien panokset ovat merkittäviä, välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä. Hanke-ehdotuksesta käy ilmi erityisesti ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kumppaneiden osallistuminen, sitoutuminen ja omavastuullisuus hankkeen erityistavoitteiden ja tulosten suhteen.

Erityisesti lohkon 2 osalta:

Hanke-ehdotukseen liittyy asiaankuuluvia muita kuin akateemisia organisaatioita ja sidosryhmiä, jotka tuovat innovatiivista lisäarvoa hanke-ehdotuksen tavoitteisiin. Ehdotuksissa, joiden tavoitteena on tukea arvoketjuja keskeisillä kansallisen tai alueellisen tason ensisijaisilla investointialoilla, yksityinen sektori on mukana kumppanuudessa ja selvästi sitoutunut kaikilla tarvittavilla tasoilla.

Erityisesti lohkon 3 osalta:

Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, että korkeakoulutuksesta vastaavat toimivaltaiset kansalliset viranomaiset osallistuvat tehokkaasti toiminnon ohjaamiseen ja toteutukseen.

Jatkuvuus, vaikuttavuus ja odotettujen tulosten levittäminen - (enintään 20 pistettä)

  • Tulosten hyödyntäminen: Hanke-ehdotuksesta käy ilmi, miten kumppanit ja muut sidosryhmät hyödyntävät hankkeen tuloksia ja miten varmistetaan kerrannaisvaikutukset (mukaan lukien mahdollisuudet toistaa ja laajentaa toimen tuloksia alakohtaisella tasolla sekä paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla), ja siinä esitetään keinoja mitata tulosten hyödyntämistä hankkeen rahoittamisen aikana ja sen jälkeen.
  • Tulosten levittäminen: Hanke-ehdotus sisältää selkeän ja tehokkaan tulostenlevityssuunnitelman sekä toiminnot ja niiden aikataulun, välineet ja kanavat, joiden avulla tulokset ja hyödyt saadaan tehokkaasti levitettyä sidosryhmille ja hankkeen ulkopuolisille tahoille tavoittamalla merkitykselliset sidosryhmät ja tekemällä tulokset niiden kannalta houkutteleviksi sekä hankkeen rahoittamisen aikana että sen jälkeen.
  • Vaikuttavuus: Hanke-ehdotuksella varmistetaan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla syntyvä vaikutus kohderyhmiin ja asianomaisiin sidosryhmiin. Siihen sisältyy toimenpiteitä sekä tavoitteita ja indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä ja arvioidaan odotettavissa olevia vaikutuksia (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) yksilöiden, korkeakoulujen ja järjestelmän tasolla.
  • Jatkuvuus: Hanke-ehdotuksessa selvitetään, miten hankkeen tuloksia ylläpidetään taloudellisesti (hankerahoituksen päättymisen jälkeen) ja institutionaalisesti (toiminnan ja palvelujen jatkaminen), miten varmistetaan paikallinen omistajuus sekä tarvittaessa se, miten yksityinen sektori on mukana hankerahoituksen aikana ja sen jälkeen.

Erityisesti lohkon 1 osalta:

  • Hanke-ehdotuksella varmistetaan jatkuva ja kestävä toiminta olemassa olevien esteiden poistamiseksi sekä korkeakoulujen tarjoamien oppimismahdollisuuksien ja -resurssien saavutettavuuden parantaminen opiskelijoiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja henkilöstön kannalta.
  • Hanke-ehdotus on omiaan lisäämän ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen valmiuksia kansainväliseen yhteistyöhön.

Erityisesti lohkon 2 osalta:

  • Hanke-ehdotuksella varmistetaan merkittävä vaikutus ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluihin, erityisesti niiden innovointivalmiuksien kehittämiseen ja hallinnon nykyaikaistamiseen, kun ne avautuvat koko yhteiskunnalle, työmarkkinoille ja muulle maailmalle.
  • Hanke-ehdotuksesta käyvät ilmi hankkeen laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan ja/tai kyseiseen talouden alaan.

Erityisesti lohkon 3 osalta:

  • Hanke-ehdotuksessa osoitetaan, miten hanketulokset johtavat politiikan uudistamiseen tai korkeakoulutuksen nykyaikaistamiseen järjestelmän tasolla.

Hanke-ehdotukset voivat saada enintään 100 pistettä. Hakemuksen on saatava vähintään 60 pistettä (kaikkiaan 100 pisteestä), jotta se otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Lisäksi sen on saatava kunkin edellä mainitun arviointikriteeriluokan enimmäispisteistä vähintään puolet (toisin sanoen vähintään 15 pistettä arviointikriteereistä ”hankkeen relevanssi” ja ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” sekä 10 pistettä luokissa ”kumppaniverkoston ja yhteistyöjärjestelyjen laatu” ja ”vaikuttavuus”).

Mikäli useampi hanke-ehdotus saa saman pistemäärän, etusijalle asetetaan hanke-ehdotukset, jotka saavat korkeimman pistemäärän arviointikriteeristä ”hankkeen relevanssi”. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”hankesuunnitelman ja hankkeen toteutuksen laatu” saadun pistemäärän perusteella. Jos siitä saatu pistemäärä on sama, etusija määritetään arviointikriteeristä ”vaikuttavuus” saadun pistemäärän perusteella.

Jos paremmuusjärjestystä ei saada selville tällä tavalla, etusijan määrittämiseksi voidaan ottaa huomioon hankkeiden koko asiakirja-aineisto ja myönteisten synergioiden syntyminen hankkeiden välille taikka muita ehdotuspyynnön tavoitteisiin liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät kirjataan paneelin raporttiin.

Tämän jälkeen hanke-ehdotukset sijoitetaan laskevaan paremmuusjärjestykseen alueittain ja lohkoittain.

Vaihe 2

Seuraavassa vaiheessa ehdotuksista, joita arviointikomitea ehdottaa rahoitettaviksi, (ja varallaololuettelosta) kuullaan asianomaisten tukikelpoisten ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden EU:n edustustoja.

Vain hankkeille, jotka ovat läpäisseet EU:n edustustojen kuulemisen, ehdotetaan EU:n rahoitusta kunkin alueen käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa.

Kullekin kolmelle lohkolle suunnitellaan alustava budjetti, mutta määrärahojen siirto lohkosta toiseen on mahdollista.

Lisätiedot

Hakemuksen hyväksyminen ei tarkoita, että hakijalle välttämättä myönnetään hakemuksessa haettu avustusmäärä. Tukea voidaan pienentää toiminnon lohkoja koskevien erityisten rahoitussääntöjen ja arvioinnin tulosten perusteella.

Yleissääntö on, että tulokset olisi asetettava kansallisten ja EU:n oikeuskehyksien asettamissa rajoissa saataville avoimina oppimisresursseina sekä asiaan kuuluvilla ammatillisilla, alakohtaisilla tai toimivaltaisten viranomaisten foorumeilla. Hanke-ehdotuksessa kuvataan, kuinka tuotetut tiedot, materiaalit, asiakirjat ja audiovisuaaliset ja sosiaalisen median julkaisut saatetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla. Se ei sisällä suhteettomia rajoituksia.

Hankkeen suunnittelu ja valmistelu

Huomioon olisi otettava seuraavat näkökohdat:

1. Kumppanikorkeakoulujen sitoutuminen hankkeeseen

Tuloksellisessa korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeessa on varmistettava kaikkien kumppanikorkeakoulujen, erityisesti ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakoulujen, vahva osallistuminen. Yhteinen vastuu hanke-ehdotuksen laadinnasta saa ne ottamaan vastuun hankkeen tuloksista ja hankkeen jatkuvuudesta. Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeissa voi olla mukana ”liitännäiskumppaneita”, jotka osallistuvat hankkeen tiettyjen tehtävien/toimenpiteiden toteuttamiseen tai tukevat tulosten levittämistä ja hankkeen jatkuvuutta. Sopimuksen hallinnointiin liittyvissä asioissa ”liitännäiskumppaneita” ei pidetä hankekumppaneina, eivätkä ne saa rahoitusta.

2. Tarveanalyysi

Tarpeiden arviointi on ensimmäinen tärkeä vaihe laadittaessa ehdotusta korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeesta. Tarvearvioinnin tarkoituksena on tunnistaa vahvistettavat alat ja niillä olevien puutteiden syyt. Tämä puolestaan tarjoaa perustan asianmukaisille toimille puutteiden korjaamiseksi ja siten korkeakoulujen kapasiteetin vahvistamiseksi.

3. Toteutus ja seuranta

Tarveanalyysien valmistuttua voidaan laatia toteutussuunnitelma havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon seuraavat keskeiset seikat:

  • Nykyaikaistaminen / uudet opetussuunnitelmat: Etenkin hankkeiden, joihin sisältyy ”opetussuunnitelmien kehittämistä”, odotetaan sisältävän opetushenkilöstölle tarkoitettua koulutusta ja liittyvän esimerkiksi laadunvarmistukseen tai tutkinnon suorittaneiden työllistettävyyteen työmarkkinayhteyksien avulla. Koulutusohjelmat olisi akkreditoitava virallisesti ja/tai niiden olisi saatava lisenssi ennen hankkeen rahoituskauden päättymistä. Uusien tai ajantasaistettujen kurssien opettaminen on aloitettava hankkeen kestäessä, niissä on oltava riittävästi opiskelijoita ja uudelleenkoulutettuja opettajia, ja niitä on opetettava vähintään kolmannes ajasta, jonka hanke kestää. Opetussuunnitelmien uudistushankkeiden aikana annettavan koulutuksen kohderyhmänä voi olla myös hallintohenkilöstö, esimerkiksi kirjasto-, laboratorio- tai tietotekninen henkilöstö. On erittäin suositeltavaa, että hankkeissa sisällytetään nykyaikaistettuihin opetussuunnitelmiin opiskelijoiden työharjoittelujaksoja yrityksissä. Harjoittelujaksojen keston on oltava riittävä tarvittavien taitojen hankkimiseksi.
  • Opiskelijoiden osallistuminen: Hankkeisiin olisi sisällyttävä opiskelijoiden osallistuminen (esimerkiksi uusien koulutusohjelmien laatimiseen) muutoinkin kuin hankkeen testaus-/pilotointivaiheessa.
  • Henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuus: Liikkuvuustoiminta on suunnattava pääasiassa ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden opiskelijoille ja henkilöstölle, ja se on tarkoitettu hankkeeseen osallistuvalle henkilöstölle (esimerkiksi johtajat, tutkimus ja teknologiansiirto, tekninen ja hallinnollinen henkilöstö), jolla on virallinen työsopimus edunsaajakorkeakoulujen kanssa, sekä jossakin edunsaajakorkeakouluista opintoja [niin kutsutut ”short cycle” -tutkinnot, alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti tai vastaava), ylempi korkeakoulututkinto (maisteri tai vastaava) ja jatko- tai tohtorintutkinto] suorittaville opiskelijoille. Opiskelijoiden liikkuvuus EU:n jäsenvaltioissa ja ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa ja niiden välillä ei ole tukikelpoista. Liikkuvuusjaksojen keston on oltava riittävä tarvittavien taitojen oppimiseksi ja hankkimiseksi hankkeen tavoitteiden mukaisesti, ja yleensä keston on oltava vähintään yksi viikko. Fyysisen liikkuvuuden ja virtuaaliliikkuvuuden yhdistäminen on suositeltavaa. Virtuaaliliikkuvuusjaksoa voidaan käyttää fyysisen liikkuvuuden jakson valmisteluun, tukeen ja seurantatoimiin. Se voidaan myös järjestää avuksi erityistarpeisille tai henkilöille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, jotka eivät kykene suorittamaan pitkäkestoisia fyysisen liikkuvuuden jaksoja.
  • Laadunvarmistuksen on oltava hankkeisiin sulautettu komponentti, jolla varmistetaan, että korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeet tuottavat onnistuneesti odotetut tulokset ja saavat aikaan vaikutuksen, joka ulottuu itse kumppanuutta laajemmalle. On otettava käyttöön laadunvalvontatoimia, myös indikaattoreita ja viitearvoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että hanke toteutetaan laadukkaasti, aikataulua noudattaen ja kustannustehokkaasti.
  • Konsortiosopimus: Käytännöllisistä ja oikeudellisista syistä suoritellaan voimakkaasti, että konsortion jäsenten kesken vahvistetaan sisäiset järjestelyt poikkeuksellisissa tai odottamattomissa tilanteissa toimimista varten.  Konsortion jäsenet voisivat allekirjoittaa sopimuksen hankkeen alkaessa.
  • Laitteet: Tukikelpoisiksi menoiksi voidaan katsoa ainoastaan sellaiset laitehankinnat, jotka ovat suoraan merkityksellisiä lohkon tavoitteiden kannalta ja jotka tehdään viimeistään 12 kuukautta ennen hankkeen päättymistä. Laitteet on tarkoitettu yksinomaan kumppanuuteen kuuluville ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden korkeakouluille, ja ne on kirjattava niiden korkeakoulujen viralliseen luetteloon, joita varten ne on ostettu.
  • Vaikutus ja kestävyys: Korkeakoulusektorin kapasiteetinvahvistamishankkeilla odotetaan olevan pitkäaikaisia rakenteellisia vaikutuksia tukikelpoisissa ohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa. Hanke-ehdotuksissa on tarvittaessa osoitettava odotetut vaikutukset kolmella tasolla (yksilöiden, korkeakoulujen ja järjestelmän tasolla), ja niissä olisi esitettävä menetelmä ja määritettävä välineet vaikutusten mittaamiseksi.
  • Ympäristöystävällinen toteutus: Hankkeissa olisi harkittava ympäristöystävällisiä käytäntöjä niiden toiminnan, myös hankehallinnon, toteuttamisessa. Hankkeiden odotetaan kirjaavan ja laskevan järjestelmällisesti osallistujien yksilöllisen kuljetuksiin liittyvän hiilijalanjäljen.
  • Avoin saatavuus: Ehdotuksella olisi varmistettava, että tuotetut materiaalit, asiakirjat ja tietovälineet asetetaan vapaasti saataville ja niiden käyttöä edistetään avointen lisenssien avulla ilman suhteettomia rajoituksia.

Rahoitussäännöt

Tässä toiminnossa noudatetaan kertakorvaukseen perustuvaa rahoitusmallia. Kunkin avustuksen kertakorvauksen määrä määritetään hakijan ehdottaman toiminnan arvioidun budjetin perusteella. Myöntävä viranomainen vahvistaa kunkin avustuksen kertakorvauksen määrän hanke-ehdotuksen, arviointitulosten, 90 prosentin rahoitusosuuden ja avustuksen enimmäismäärän pohjalta.

EU-avustuksen määrät hanketta kohden ovat seuraavat:

  • Lohko 1 – Korkeakoulutusalan yhteistyömahdollisuuksien edistäminen: 200 000–400 000 euroa hanketta kohti.
  • Lohko 2 – Korkeakoulutuksen muutoskumppanuudet: 400 000–800 000 euroa hanketta kohti.
  • Lohko 3 – Rakenneuudistushankkeet: 600 000–1 000 000 euroa hanketta kohti.

Miten hankkeen kertakorvaus määritetään?

Hakijoiden on täytettävä yksityiskohtainen budjettitaulukko hakulomakkeen mukaisesti ottaen huomioon seuraavat seikat:

  • Edunsaajien on eriteltävä talousarvio tarpeen mukaan ja jaoteltava se johdonmukaisiin työpaketteihin (esimerkiksi ”hankehallinto”, ”koulutus”, ”tapahtumien järjestäminen”, ”liikkuvuuden valmistelu ja toteutus”, ”viestintä ja tulosten levittäminen”, ”laadunvarmistus” ja ”laitteet”).
  • Hanke-ehdotuksessa on kuvattava kunkin työpaketin kattamat toiminta/tuotokset.
  • Hakijoiden on esitettävä hanke-ehdotuksessaan arvioitujen kustannusten erittely, josta käy ilmi kunkin työpaketin osuus (ja kussakin työpaketissa kullekin edunsaajalle ja sidosyhteisölle osoitettu osuus).
  • Esitetyt kustannukset voivat olla henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksia, laite- ja alihankintakustannuksia sekä muita kustannuksia (kuten tiedonlevitys-, julkaisu- ja käännöskustannukset). 
  • Laitekustannusten osuus saa olla enintään 35 prosenttia myönnetystä EU:n avustuksesta, ja EU:n avustus kattaa 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.
  • Alihankinnan osuus saa olla enintään 10 prosenttia myönnetystä EU:n avustuksesta.
  • Kolmansille osapuolille annettava rahoitustuki ei ole sallittua.
  • Hankkeeseen osallistuviin vapaaehtoisiin liittyvät kustannukset sallitaan. Ne korvataan vapaaehtoisten yksikkökustannuksia koskevassa komission päätöksessä11  vahvistettujen yksikkökustannusten perusteella.
  • Pk-yritysten yksikkökustannukset eivät ole tukikelpoisia.

Hanke-ehdotukset arvioidaan tavanomaisten arviointimenettelyjen mukaisesti sisäisten ja/tai ulkoisten asiantuntijoiden avulla. Asiantuntijat arvioivat hanke-ehdotusten laadun ehdotuspyynnössä määriteltyjen vaatimusten ja toiminnon odotettujen vaikutusten, laadun ja tehokkuuden perusteella.

Hankkeen saavutukset arvioidaan aikaan saatujen tulosten perusteella. Rahoitusmallin avulla on mahdollista keskittyä panosten sijasta tuotoksiin ja painottaa tällä tavoin laatua ja mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamisastetta.

Tarkempia tietoja on C-osan kohdassa ”Varmista, että hanke täyttää taloudelliset ehdot” sekä avustussopimuksen mallissa, joka on saatavilla rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalissa (Funding and Tender Opportunities Portal, FTOP). https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/home

  • 1 Ks. käsitteen ”Erasmus+ -ohjelmassa uusi organisaatio” määritelmä D-osassa ”Sanasto”. ↩ back
  • 2 Valko-Venäjän (alue 2) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon. ↩ back
  • 3 Kansainvälinen koulutusluokitus (ISCED 2013), korkea-asteen koulutus, vähintään taso 5. Keskiasteen jälkeistä koulutusta, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED 2011, taso 4), ei hyväksytä. ↩ back
  • 4 Valko-Venäjän (alue 2) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon. ↩ back
  • 5 Poikkeus: Jos ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa on vähemmän kuin viisi toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tunnustamaa korkeakoulua tai jos yhden korkeakoulun osuus on yli 50 prosenttia maan kaikista opiskelijoista, hyväksytään hakemukset, joissa on mukana vain yksi korkeakoulu kyseisistä maista.  ↩ back
  • 6 Poikkeus: Ks. edellinen alaviite. ↩ back
  • 7 Valko-Venäjän (alue 2) organisaatiot eivät voi osallistua tähän toimintoon. ↩ back
  • 8 Syyrian (alue 3) organisaatiot eivät voi osallistua tähän lohkoon. ↩ back
  • 9 Kansainvälinen koulutusluokitus (ISCED 2013), korkea-asteen koulutus, vähintään taso 5. Keskiasteen jälkeistä koulutusta, joka ei ole korkea-asteen koulutusta (ISCED 2011, taso 4), ei hyväksytä. ↩ back
  • 10 Poikkeus: Jos ohjelmaan assosioitumattomassa kolmannessa maassa on vähemmän kuin viisi toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tunnustamaa korkeakoulua tai jos yhden korkeakoulun osuus on yli 50 prosenttia maan kaikista opiskelijoista, hyväksytään hakemukset, joissa on mukana vain yksi korkeakoulu kyseisistä maista. ↩ back
  • 11 https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/docs/2021-2027/common/guidance/unit-cost-decision-volunteers_en.pdf ↩ back
Tagged in:  Higher education